Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.10.2020 14:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Todella mielenkiintoisen vaunun pienoismalli! Esikuva lienee muutettu E-vaunusta, sillä valmistusvuodeksi ilmoitettiin 1913. Hylättiin 1930. Paikkaluku siinä oli 37. Edelleen vaunussa oli ollut "muuringikamina" ja Ehrich & Graetzin kaasuvalaistus. Pituus puskimenpäitse oli 10 730 mm, eli juuri sopivasti E-vaunujen mittainen. Westinghouse-ilmajarru kuului myös asiaan. EP-vaunusarja (numerot 3085 - 3100) käsitti 16 vaunua. "Suurimmillaan" sarjassa paikkaluku oli 20. Sarjan pieninumeroisimmassa, 3085, valmistusvuosiksi mainitaan 1901 ja 1932. Kaksi vaunua poistettiin 1920, ilmeisesti Venäjälle jääneinä (3092 ja 3093). Kaksi vaunua päätyi virkatarvevaunuiksi: 3085 -> XE 0682 vuonna 1957, ja samana vuonna samoin kävi myös vaunulle 3090, josta tuli XE 0667. Pisimpään kirjoilla pysyi vaunu 3086, jonka hylkäys tapahtui 1958 (valmistunut 1913). Olipa Valtionrautateillä myös yksi kaksiakselinen II luokan vaunu postiosastolla! Sarja DP n:o 3071. Valmistusvuosi oli 1922 ja hylkäys tuli 1945. Istumapaikkoja oli 20, varustettu vesi- ja höyrylämmityksellä kaminoineen ja siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus. Pituudeksi puskimenpäitse oli ilmoitettu 10 720 mm. Jostain olin lukevinani, että EP/DP-vaunua oli käytetty myös Kouvola - Kotka - rataosalla....? |
||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
09.10.2020 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiedoksi kaikille, jota asia kiinnostaa: - Otin asiakseni tiedustella Kansallisarkistosta Tku knp piirustuskokoelman kohtaloa. Sain vastauksen tänään: sen mukaan aineistoa on talletettu Turun maakunta-arkistoon, koskien vuosia 1930 - 1965 (piirustusten lähteinä Tku knp ja koneteknillinen toimisto.). Edelleen Tku knp on luovuttanut vanhempaa piirustusaineistoa Hyvinkään rautatiemuseolle. Tiedon mukaan knp piir.arkistossa on edelleen jonkin verran vanhempaa piirustusaineistoa. Aktiiviaineistoa on luetteloitu Access-tietokantaan. Astia-verkkopalvelu kertoo mitä kaikkea Tku knp - aineistoa on tallella. Vihje: www.narc.fi Aavistinkin, että noinkohan olisi tavaraa syötetty punaisen kukon ruuaksi...? Olisikohan toivoa löytää Noabiin liittyviä piirustuksia, mahdollisuuksia siis lienee? |
||||
|
09.10.2020 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1. luokan paikkatarjontaa näyttäisi olevan riittävästi. | ||||
|
09.10.2020 13:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaikka olisikin, Mikko, niin nykytrendin mukaisesti olisi vaihteen käsikampikääntäjät aikamoisen harvassa...? | ||||
|
09.10.2020 07:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070003 rakennettiin retkeilyvaunun Eim 21910 aluskehykselle. Eim oli vuodelta 1959. Sitä ennen se oli ollut Ci 2321, vuodesta 1956, suuresta vaunuluokkamuutoksesta alkaen. Alun perin vaunu oli vuonna 1932 valmistunut Ci 2244. | ||||
|
08.10.2020 22:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sähkövaihteen kääntäminen kammella oli oman aikansa ottavaa hommaa. Terveisiä Vilppulasta voimalaitoslakon, eli Jorma Reinin lakon ajalta 1977. | ||||
|
08.10.2020 22:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linjaradiotahan ei vielä oltu tuohon aikaan otettu käyttöön Savon radalla...? | ||||
|
08.10.2020 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvän näköistä valutyötä tuon opastinpuhelimen kaapin ovessa! | ||||
|
08.10.2020 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, se lätän viheltimien ääni ei suinkaan ollut mikään kuiskaus! Nimenomaan se kuului, etenkin, jos matkustajaosastossa kattoluukkua oli ruuvattu auki. Minun muistini mukaan takapään ohjaamon lämmitys-Webastoa alettiin asentaa vetovaunuihin siinä 1979 tienoilla. Hilding Carlssonin tekemissä lätän ruotsalaisissa äideissä moottorikotelointi lie ollut samanlaista mallia, kuin mitä tuli sitten Dm6:iin. Siis sarjan YBo4 ja TGOJ:n Ybos-vaunuissa. SJ:n varsinaisissa ruotsinlätissä moottorikotelointi oli lasikuitua, näin ainakin muistan lukeneeni. Joten ei välttämättä Ruotsissa rälsbussförare Håkaneillakaan ollut ajaminen moottoripäästä silkkaa auvoa ja rattoa...? |
||||
|
07.10.2020 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raimo, sen työn jätän oikein mieluusti ammattimiehille. Nopeusmittarissa kun oli ajopiirturi, niin tämän tietäen en puuttunut asiaan lainkaan. | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juhani, laita kädet korvillesi, sillä nyt sanon ruman sanan: - Fy fittan! Jos tosiaan näin on käynyt, niin se olisi kulttuuriskandaali! Kaikki, siis vuodesta 1876 alkaen, lukien myös Porkkanoiden, lättien, Ttv:ien, Kisko-Oskun, ym. piirustukset, puhumattakaan "Paslinkereista" ja mahdollisten projektien luonnokset, lähiliikennepuuvaunujen sähköistyskuvat, luonnos lättien keltanokkamaalauksista.... Voi helvettti, etten pahemmin sano! Lisäksi Valmetin ja Psl knp:n kansiot piirustuksineen! Ym. Mikä ihmeen vimma kauppakamarimulkvisteja oikein vaivaa? Surullista... |
||||
|
07.10.2020 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Täälläkös se presidentti-Manu duunasi aikoinaan sen väitöskirjansa: sek- eikun sosiaaliset suhteet Turun satamassa? | ||||
|
07.10.2020 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajokieltoja kääntöpöydälle? Eikös Turussa tallin päässyt sähköveturillakin? Ainakaan nyt ei näy ajolankahässäkkää... | ||||
|
|
07.10.2020 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmassa reunassa erottuu vielä XOe. - Ihme! | ||||
|
Kuvasarja: Lättähattu Dm7 |
07.10.2020 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, Noabin sisustuspiirustuksen muistan nähneeni Turun konepajalla 1979. Sen mukaan vaunussa oli tavalliset matkustajanpenkit, järjestettynä kuten normaalissa lätän liitevaunussa (EFiabissa), sekä aina niin tarpeelliset tuhkakupit. Sitä en valitettavasti muista, että oliko vaunuun järjestetty erillinen vartijanosasto toiseen päätyyn. Siitäkään, että oliko Noabissa lämmityslaite, en näin monen vuoden jälkeen osaa sanoa mitään. Muistelisin, että Geoab-aikainen väliseinä olisi poistettu. Mitenkähän Tku knp:n piirustusarkiston kävi? Noabhan tehtiin Geoabista. |
||||
|
07.10.2020 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postiliitevaunun malli saatiin Ruotsista. Valmetin jannut kävivät siellä tutkimusmatkalla. | ||||
|
07.10.2020 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rahastajan osastossa kuvatut suorakaiteet kuvaavat juuri ilma-Webaston koteloita. | ||||
|
07.10.2020 18:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elektrolyysin käyttäminen olisi hankalaa, koska kupari on "tasaisesti" jakautuneena rautaan. Aikaa siinä kyllä saisi kulumaan! (Atomipainot: rauta 55,8 ja kupari 63,5) Sulattaminen voisi toimia, mutta kerrostuminen sulatusuunissa ei ole kovin helppoa? Päätellen siitä, kun atomipanot ovat noinkin lähellä toisiaan. |
||||
|
|
07.10.2020 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja Huru 2208:n taipaleelta yksi muisto: matkustin tämän veturin kyydissä heinäkuussa 1980 Mäntästä Vilppulaan, iltatavarajunassa. Tuttu kuljettaja päästi ohjaamoon. | ||||
|
|
07.10.2020 11:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin aikoinaan jostain, että rauta/teräsromun kuparoituminen olisi koettu ongelmaksi. Ratakiskoja tämä ei suuressa määrin koske, mutta esimerkiksi romuautojejn sulattaminen uusiokäyttöön aiheuttaisi juuri mainittua kuparoitumista. Väännänpä kuparilangasta: kun ei niitä kaikkia sähköosia ja johtoja pystytä poistamaan vaikkapa nyt autonraadoista. |
||||
|
06.10.2020 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuolla pääradan takana, romulaanilla oli aikoinaan punaruskeaksi maalattu puuvaunun kori. Ei taida olla toivoakaan saada tietoon sen numeroa, saati kuvaa...? Minun silmiini se näytti muinaiselta Ei:ltä. | ||||
|
05.10.2020 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mopojen virittämisistä puheen ollen, olivat hirveää puuhaa: mopo kyllä kulki, mutta jarrujen päivitykseen ei kiinnitetty minkäänlaista ajatustakaan. Tehopillilaskukaavoja kulki kädestä käteen ja firaabelina sitten vääntelivät pellistä tehopillejä, joita sitten hitsata räittiin kasaan. Puhumattakaan omatekoisista kaasuttimen ja sylinterin välisistä kupariputkikäyristä. Yksikin tuttavani heitti pappa-Soliferiinsa Husqvarnan 175-kuutioisen moottoripyörän moottorin. Kiinnikkeiden puolesta sopi, ja suojapellit paikoilleen niin täydestä meni! Kovin kauaa ei tosin mennyt, kun tehokas moottori riuhtaisi itsensä irti rungosta, joten virityksestä tuli entinen. Eikä tästä ole kauaakaan, kun yksikin tuttava "asensi" tavalliseen tuoreehkoon skootterimopoonsa oikean skootterin kaasuttimen ja eikun päästeli menemään. Koirien perään haukkumatta, tietenkin. Selluloiditötterömoottoripyöräilijän olen nähnyt viimeksi noin 1960-luvun puolivälissä. Jotkut saattavat muistaa vielä moottoripyöriin erikseen ostettavat ja talviajaksi kiinnitettävät jousien varassa alaslaskettavat jalakset. Niillä oli helppo taistella pystyasennossa jäisillä maanteillä. Ohei-ruukku oli myös tuttu. Vaati aikamoista kohtalonuskoa luottaa henkiriepunsa sen varaan. |
||||
|
|
05.10.2020 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo mopojen tuulisuojat olivat aikoinaan suosittuja. Nuhruista muovia ja yläosassa häikäisynestona tummanvihreää läpinäkyvää muovia. Joillakuilla "snobeilla" oli myös polvien suojaksi nysvättyjä harmaita muovikatteita. Tarpeen synnytti suomalainen sää: vaakasuoraan piiskaava räntäsade. | ||||
|
05.10.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni 1987 siltajänne oli vielä paikoillaan, ilman pölkkyjä ja kiskoja. Muinaisissa VR:n tilastokirjoissa Siuntionjokea kutsuttiin Siveneenjoeksi. | ||||
|
05.10.2020 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivihiililastissa? | ||||
|
05.10.2020 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrankin tavaravaunuharmaasta väristä kuva! Jättekiva! Ei tarvitse muistin varassa ihmetellä, millainen se oli. | ||||
|
01.10.2020 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, arvoisa Timo, vaunua sen tarkemmin ennalta tuntematta... - hik -. Ei ollut itse aiheutettua...! | ||||
|
|
30.09.2020 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auttaisiko jousilla kuormitettu ketjun kiristinrulla? Ellei jousilla, niin paino ketjun kiristimeksi sopivaan kohtaan? Sisäinen koneteknikkoni heräsi eläkeläisen unestaan! Nyt ei puutu enää muuta kuin Rotringin 0,25; 0,35 ja 0,5 mm tussikynät, piirustusmuovi, piirustuslauta, tekstisapluunat ja ennen kaikkea selvä pää! |
||||
|
30.09.2020 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaisin, että tuo lippa olisi purettu myöhemmin..? | ||||
|
Kuvasarja: RSJ - Robert Sands Järnväg |
30.09.2020 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mukava kuvasarja! Hyvin kyllä saisi aikansa kulumaan tuolla radalla ajellessa. Nostan Stetsoniani korkealle! | ||||
|
30.09.2020 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jeez! Omalla junalla sienimetsään, ei löydykään ihan joka pojalta! | ||||
|
|
30.09.2020 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö vaunussa II ja III luokka? Hyvin mielenkiintoiset nuo penkinjalat. | ||||
|
30.09.2020 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 on entinen Em 2472, valmistunut 1956. Muutostyö virkatarvekäyttöön tehty 1980-luvun alkupuolella. BG 040165, vuodelta 1983, oli entinen Em 2470 vuodelta 1955. Onko BG:n numero ihan varmasti tämä ilmoitettu? Tiedoissani on merkintä, että BG olisi kärsinyt alennuksen XG-sarjaan numerolla 040409. Hyvin näkyy VR:n kvartaalikiimainen johto huolehtivan vaunujensa kunnossa pysymisestä....? |
||||
|
30.09.2020 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yllättävän myöhään on tällainenkin vaunu ollut vielä "kulkeella". 1960-luvulla, eräässä Taitaja-lehdessä oli kerran Gd-vaunun HO-pienoismallin rakennusohje. Samassa artikkelissa kuvailtiin, kuinka vaunusta saa venäläisen, (tavaravaununvihreän sijasta maalataan vaunu Ferrexillä, numeroidaan venäläiseen malliin ja työkalut sivuseinän vasempaan ylänurkkaan. Kas noin!). | ||||
|
27.09.2020 19:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekari 8:n moottorinahan on Scania DS14-veekasi. Linja-autopiireissä tämän Scanian huuto tunnetaan nimellä "Södertäljen kansallislaulu". | ||||
|
27.09.2020 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää siltä, että vaunun väri on siniharmaa. Näitä vieraili myös Mäntässä. | ||||
|
27.09.2020 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten vekkuli ja havainnollistava keksintö tuo tuulimyllylyhty! Sitä ennen taisteltiin Suomessakin englantilaisvaihteissa tavallisin vaihdelyhdyin, lukuunottamatta ristiinkytkettyä risteysvaihdetta. | ||||
|
26.09.2020 01:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korkeakoski, eli kuten eräälle junasuorittajalle joskus sanoin: " Kiivasliikkeinen ylhäällä sijaitseva vesi". | ||||
|
26.09.2020 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea perspektiivikuva! | ||||
|
25.09.2020 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan joistakin vanhoista VR:n historiikeista lukeneeni kiskoille ja muille raidetarvikkeille asetetuista vaatimuksista ainakin sen että tavaran tuli olla sitkeää. Esimerkiksi Finska Statsjärnvägarne 1862-1912 kertoo että kisko, otettuna päivän tuotantoerästä tulee kokeilla siten että kisko vapaasti lepää kahden tuen varassa. Tukien etäisyys on kolme englannin jalkaa. Kiskon piti kestää viiden minuutin pituinen 12 englannin tonnin kuormitus, ilman että kuormituksen jälkeen siiinä olisi havaittavaa taipumaa. Samassa erässä piti kiskoa kuormittaa myös 32 engl.tonnin voimalla ja edelleen lisätä kuormitusta, kunnes kisko murtuu. Sen jälkeen kumpikin murtunut kiskonpätkä piti tukea vapaasti kahden tuen varaan (tuet 3 engl.jalan päässä toisistaan). Tällöin piti kiskon päälle keskelle pudottaa 1/3 engl. tonnin paino vapaasti 8 jalan korkeudesta. Jos yli kymmenes osa päivän valmistuserän kiskoista ei kestä näitä kokeita, piti tämä erä, josta koekiskot oli otettu, hylätä kelpaamattomana. Muista raidetarvikkeista (sidekiskot, aluslevyt, ruuvit ja naulat) annettiin myös omat määräyksensä. 1910 annettiin määräykset vastaavanlaisesta kokeilusta metrisillä arvoilla. Esimerkiksi 30kg/metrin kiskoista määrättiin, että painoa ei saanut alittaa yli 0,5% painosta. Ylipainosta ei maksettu. Koostumuksesta sen verran, että raidemateriaali piti olla pehmeää ja sitkeää Bessemer- tai Siemens-Martin- valuterästä, jonka murtopinnan piti olla hienorakeista ja tasalaatuista. Kemiallisesti hiilipitoisuus noin 0,40% oli toivottavaa. Fosforipitoisuus ei saanut ylittää 0,08%, eikä rikkipitoisuus 0,08% eikä piipitoisuus 0,10%. Kiskojen reunat ja pinnat piti olla puhtaita ja tasaisia. Repeämiä, kuplia eikä ja muita virheitä ei saanut olla. Vetomurtolujuus ei saanut ylittää 75 kg/neliömillimetrille. Sidekiskojen piti olla hieman pehmeämpää kuin itse kisko. Aluslevyt kokeiltiin siten, että kylmissä olosuhteissa se taivutettiin suoraan kulmaan, eikä taivutuksessa syntyneitä murtumisjälkiä saanut olla. |
||||
|
25.09.2020 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia, Tapio! Ensimmäistä kertaa näen, kuinka samassa filmissä onkin sekaisin väri- ja mustavalko-filmiä...? Hah, hah! | ||||
|
25.09.2020 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan alle kouluikäisenä, kun luin Turistia: - eksoottinen seisakkeen nimi: Dynamiittivaihde - Dynamitväxel, se kiehtoi mielikuvitusta! | ||||
|
|
24.09.2020 14:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alasimen aihioksi sopivia paloja. On vaan jumalattoman kovaa viilattavaksi! | ||||
|
23.09.2020 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo hätkähdin, että kuinka Kaalihäkki on löytänyt tiensä Korkeakoskelle, Juupajoen sivuutettuaan...? | ||||
|
22.09.2020 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Paino sanalla "melko". Tyypillistä suomalaista mentaliteettia edustaa nuo yläkerran ikkunat! Törkeää! | ||||
|
22.09.2020 13:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Es geht alles vorüber, es geht alles vorbei, auf jedem Dezember, folgt wieder ein Mai." Niinpä, porkkanat kulki, kesät talvet! Oikein loistava kuva! |
||||
|
22.09.2020 01:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, eikös puukorikalustossa olekin Westinghousen ilmajarrut? Sikäli kuin tiedän, niin näissä ei peräämääsi jarrulajiasetinta ole. | ||||
|
22.09.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärimmäisen mielenkiintoinen kuva! BG 040018 oli vuodelta 1951 ja se oli rakennettu O-vaunun 70'111 rungolle. O puolestaan oli vuosimallia 1908. Hylkäys koitti vuonna 1978. Oulun konepaja näköjään tehnyt muutostyön. Ja tähtipyöräkertakin on! Monet kiitokset, Reino! Tällaisesta varhaisvirkatarvekalustosta ei tosiaankaan ole liikoja kuvia. Huomatkaa valokaasusäiliöt. Vaunu ei siis ollut entinen harjakattoinen työläisvaunu, joita niinikään pykättiin O-vaunujen aluskehyksille. Tämän numerosarjaluokan vaunut, entisistä matkustajavaunuista muutetut, maalattiin ruskeiksi, kuvan vaunu on näemmä tavaravaunun värinen! |
||||
|
21.09.2020 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taustasta päätellen liikennepaikan asematalo lienee Oulun rautatien pysäkin laajennettu versio...? Tällä luulisi oletettavien rataosuuksien määrän putoavan "äärettömästä" kouralliseen. | ||||
|
21.09.2020 11:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo vaunun päädyssä oleva korjausmerkintä (1.78 - 1.81) tarkoittanee että seuraava välikorjaus olisi tammikuussa 1978 ja täyskorjaus tammikuussa 1981. Näin muistan jostain lukeneeni. Tietääkö joku paremmin, en väitä olevani keden (=keski-iän dementia) takia oikeassa. | ||||
|
20.09.2020 23:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan erinomaista, Jorma hyvä! | ||||