Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2022 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokian alumiinilevyillä, mielenkiintoista. Itse aloittaessani Nokia Alumiinissa lokakuussa 1988 en nähnyt minkäänlaista vihjettäkään levyvalssaamosta. Ainoa tietämäni valssaamo siellä oli nykyisen anodisointilaitoksen tiloissa ollut kuparilankavalssaamo kaapelitehtaan tarpeiksi. Tässä kupariharkot hehkutettuina valssattiin noin sormenvahvuiseksi kaapelilanka-aihioksi. Ette muuten usko, miten pitkälti lankaa saakaan noin metrin mittaisesta harkosta. |
||||
|
21.09.2022 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Huru 2241 olla viemässä "turvenuijaa" Naistenlahteen...? Vilppulassa aikoinaan turvejunaa (T 3408 ainakin) Myllymäeltä Tampereelle kunnioitettiin nimityksellä "turvenuija". |
||||
|
20.09.2022 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna P 104 aikoinaan 1980-luvun taitteessa kohtasi Porkkana P 105:n Urjalassa. Joskus saattoi samaan aikaan etelään matkalla oleva tavarajuna T 3512 odotella siellä linjan vapautumista, Huru 12 nokallaan. | ||||
|
20.09.2022 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on lähteneen junan takapää. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan sillasta on maininta VR 1937 - kirjan osassa II sivulla 260, viitaten kuviin 168 ja 171. Silta rakennettiin Tku ratapihan itäpäähän vuosina 1930 - 31, siltaosan pituus oli 132 m. Muistaakseni ei ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun se purettiin ja korvattiin uudella. Turun opaskartta kyllä sanoo "Aninkaistensilta". Sen kautta Aninkaistenkadulta pääsee Tampereen valtatielle ja myös Satakunnantielle. Kuvasta ei niin kovin helpolla hahmota sillan sijaintia, siksi edellä mainitut itsestäänselvyydet. |
||||
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||
|
18.09.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vau, mikä arkkitehtuuri! Ilmeisesti Art Nouveau eli tutummin Jugend oli enemmänkin mannermaan juttu. | ||||
|
18.09.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja BBC:n klo 21.00 radiouutiset tuodaan tänne puolenpäivän bussilla kirjeitse Glasgowista? Uskoisin viihtyväni tällä paikkakunnalla, ei siinä mitään... |
||||
|
|
18.09.2022 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan veturi tyyppiä Forney 4 C? Siis samaan tapaan kuin kotoinen F1:mme. | ||||
|
18.09.2022 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semaforin tolppa näkyy kuvassa, ilmeisesti paikalla oli myös Signal Box veturin vasemmalla puolella. | ||||
|
18.09.2022 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli toteutus laiturikatoksessa! Junan ensimmäinen vaunu näyttää olevan Guards van. | ||||
|
18.09.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten Hannun kertomaan kuvan höyryveturin valmistumisajankohdasta haluaisin mainita, että Dübs and Co suunnilleen noihin aikoihin valmisti VR:lle: Sarjaa A3, nrot 178 - 182 (5 kpl) vuonna 1893, ja nrot 222 - 227 (6 kpl) vuonna 1898. Sarjaa G4 (Sk1), nrot 186 - 190 (5 kpl) vuonna 1894 ja sarjaa G5 (Sk3), nrot 191 - 195 (5 kpl) myös vuonna 1894. A3 - veturisarja oli tuttua kauraa Dübsille, aiemmat sarjan veturit 11 - 20 ja 44 - 47 (yht. 14 kpl) olivat valmistuneet siellä 1869 ja 1871. Tiedot M. Alameren kirjasta "Eisenbahnen in Finnland" (Slezak 1979). |
||||
|
18.09.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo luin tahallisen lukihäiriöisenä: "Straffpfeffer"! Straff = kireä, tiukka (saksaa), Pfeffer = pippuri, eikö olekin mielenkiintoista? |
||||
|
18.09.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englanninkieliset turistit luultavasti ymmärtävät kuvan opasteen "Hell is sinking!" täydellisesti...? | ||||
|
|
17.09.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aninkaisten silta? Eikös sen entinen nimi ollutkin Raunistulan silta? Kylläpäs ihmisparka on sitten puuhakas olento! |
||||
|
17.09.2022 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, ettei kesästä tietäisi mitään, ellei talvea olisi. | ||||
|
16.09.2022 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan pohjoispään vaihteiden lyhdyissä sähköllä valaistuina vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. | ||||
|
16.09.2022 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että Vainikkalasta Raaheen kulkenutta (venäläisillä vaunuilla) koksijunaa myös tituleerattiin Rasputiniksi. Lähtöaika Kouvolasta kello 18.20, kultaisella 1970-luvulla. Muistan, kuinka viimeisessä vaunussa rautalangalla kiinnitetyt loppuopastinlyhdyt heiluivat hilpeästi syyspimeänä iltana, vilkutellen valoaan... Nokalla taisteli Huru 13, ennen sähkön tuloa Kouvolaan. |
||||
|
16.09.2022 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallinen ulkorakennus sisälsi mahdollisesti navetan parille lehmälle ja pilttuun yhdelle hummalle. Toiseen päähän oli sijoitettu "syötyjen leipien makasiini", joka oli ylempänä kuin lattiataso ja sinne johti portaat. Tosin vaihteluakin oli, joissakin "uthuseissa" oli esimerkiksi tilaa heinävarastolle ja myös kanalalle. Sauna rakennettiin erikseen. Pyykinpesu hoitui saunassa, olihan siellä muuripata. Leivintupaa ei kovin paljon harrastettu, leipien paistaminen luontui itse vahtituvan uunirustingissa. Näin ainakin linjalla olevissa vahtituvissa. Kuvan ulkorakennuksen keskimmäinen ovi on siksi leveä, että uskoisin siitä nautojen kulkeneen sisään. Vahva oletukseni on, että alkuaikoina ulkorakennuksiin ei eläinsuojia tehty, mieluumminkin aitta. Nämä kaikki oli rakennettu, kun luontais- tai oikeamminkin omavaraistalous oli vallitseva. Kerrottakoon, nyt, että osuusratavartijoiden valvomalla ratajaksolla, näillä oli oikeus niittää ojien pientareilta heinää oman karjansa hyväksi. |
||||
|
|
15.09.2022 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noilla piuhoillakos vaihteenlyhdyn lamppuun virtaa annetaan...? | ||||
|
13.09.2022 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksisiipisessä vilkkuvalosiipiopastimessa "seis-" ja "aja-" opasteissa valo oli vilkkuva. "Aja sn 35" opaste ei ollut vilkkuva. Melko pianhan kuvan oton ajankohdan jälkeen Lohja menetti siipiopastimensa. Tilalle laitettiin valo-opastimet. |
||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä yhtiöitetty VR sitten loistavasti huolehtii omaisuudestaan! Eikö lakkautetuilta rataosilta kannata kerätä romua raideterästä parempaan talteen? Edullisempaa jättää varkaille? Jos näitä ratoja alettaisiinkin rakentaa uudelleen käytettäväksi, niin en usko että muinaista K30:ää pidettäisiin "erinomaisena" kiskolaatuna? Edestulemattomat ja todellisuudesta eksyneet kauppakamarinulikat tekemässä vikapäätöksiä, hyi olkoon! Erinomainen kuvasarja tahallaan unohdetusta rataosasta! |
||||
|
12.09.2022 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin räydennyksenä: Bauuternehmung = rakennusalan yritys. Gesellschaft fùr praktische Lagerstättenforschung = yhteenliittymä käytännöllistä leiripaikkatutkintaa varten. Ottaen huomioon Eljaksen kertoman veturien valmistumisajankohdan, viimemainittu tuskin tarkoittaa muuta kuin operaatio Reinhardin aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Operaatio Reinhardin toiminnan tarkoituksen kuvaamiseksi riittänee sana "Endlösung", eli lopullinen ratkaisu (englanniksi: Final solution). Tuhoamisleireistä: Auschwitz - Birkenaun rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1940. Vuoden 1941 aikana käynnistettiin: Majdanek, Treblinka ja Chelmno eli Kulmhof. Edelleen vuonna 1942 aloittivat Belzec ja Sobibor toimintansa. Nämä sijaitsivat Puolassa siksi, kun touhu piti pitää salassa. Olenkin miettinyt, että vaikka liittoutuneet saivat piankin tietoonsa nämä leirit sijainteineen, niin ainuttakaan pommitusoperaatiota ei käsketty näiden leirien toiminnan häiritsemiseksi! Esimerkiksi vaikkapa se, että Malkiniasta (rataosalla Varsova - Bialystok) oli lyhyt sivurata Treblinkaan, niin ei pienintäkään yritystä radan katkaisemiseksi tehty! Eräänkin kerran USA:n 8. Ilma-armeija teki pommituslennon Saksaan, lensivät edelleen itään, Neuvostoliittoon (pitkän neuvottelun jälkeen) sovitulle lentokentälle, josta polttoainetäydennyksen jälkeen palasivat takaisin Englantiin. Eli koneiden toimintasäteestä ei ainakaan jäänyt kiinni. Johtopäätös: lännessä oli ja on edelleenkin aivan samanlaisia helvetin rasisteja!!! |
||||
|
12.09.2022 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ensimmäisen polven jaappanialainen Shinkansen myös Yorkissa? Kuvan mukaan näyttäisi olevan! | ||||
|
11.09.2022 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, Panu hyvä. Mainitsemallasi radalla, erityisesti välillä Srj - Hpj, olisi ollut aika pitkälti korpirataa. Tosin Parkanon oikotie myös on metsää, turvetuotantoaluetta ja suota, sanokaamme: - kolmanteen potenssiin. Eloisampihan tuo Hpk - Sk - Yv - väli on, väkimäärältään ja muultakin toimeliaisuudelta. Halusin tällä osoittaa radan paikallista merkittävyyttä (joka ei vähäinen olekaan). Helsinki-keskeisyyden korostaminen menee reisille siinä vaiheessa, kun matkustaminen Lappiin menettää trendikkyyttään. |
||||
|
11.09.2022 18:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, ei näillä herroilla nyt niin kovin suurta eroa ollutkaan. Kehuttiinpa Vjatseslav Molotovia (ent. nimi Skrjabin) Stalinin pahaksihengeksi. | ||||
|
11.09.2022 12:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä on Huru paraatikuntoinen! Lieneekö tehnyt pajavisiitin...? | ||||
|
10.09.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiva kuva! Rakennuksen muotokieli on ilmiselvää "rautatieklassisismia", pyörökaari-ikkunoineen kaikkineen. |
||||
|
10.09.2022 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jahas, SNCF:ään luotetaan edelleenkin! Hyvä! | ||||
|
10.09.2022 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommenttien paikkansapitävyys. | ||||
|
Kuvasarja: Kosice Lasten Rautatie - Kosice Detska Zeleznica |
10.09.2022 01:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin mielenkiintoinen kuvasarja! Täällä läntisen "sivistyksen" etulinjassa ei lasten rautateitä harrastettu. |
||||
|
10.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kosice tunnettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana nimellä Kaschau. Tulkoon nyt mainituksi sekin, että noihin aikoihin tsekit puhuivat saksaa ja moitteettomasti. |
||||
|
|
09.09.2022 21:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon samalla kuinka Stalin perkeleellisesti virnuillen asetti sormensa kartalla Enson päälle uutta rajalinjaa piirrettäessä 1940. | ||||
|
09.09.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot tsot, arvoisat kanssaharrastajat. Mihinkäs se "Hurriganes Rock and roll all night long" jäi? Jätkät pistivät haisemaan sillä tavalla, jota ei YYA-Suomessa ennen ole nähty! Roadrunner senkun lisäsi löylyä! Hannu, jees, minultakin löytyy Lets Eppeliniä CD-kokoelmastani, sulassa sovussa New York Dollsien ja Carter Familyn kanssa. |
||||
|
|
09.09.2022 05:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se oli sitä moppipäämusiikin aikaa! Deep Purple, Led Zeppelin, Fleetwood Mac, Rollarit, Uriah Heep, Kaarlo Saatana eiku Carlos Santana ja monet muut! Niin, ja Remu & Hurriganesillakin tukat jäljellä! Hullujussitkin kukoistivat ja moni luuli Viktor Kallborrekia ihan oikeaksi Bulvanialaiseksi! Itse olin paikkakunnan ainoa Kantri-Kustaa noihin aikoihin... |
||||
|
09.09.2022 05:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punainen lippu vaunussa tarkoittaa: - vaunua ei saa siirtää. | ||||
|
09.09.2022 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1980-luvun puolenvälin tienoilla tämän rakennuksen lähettyvillä oli Ei 22076:n korinpuolikas, muinainen Ek:n kori (numerosta 1000 alkaen, ruuvinjäljistä päätellen) ja F 3808:n kori. Ei:n sisään oli päässyt ja siellä oli joitakin puupenkkejä jäljellä. Melko pian nämä raadot sieltä hävisivät. Ottamani kuvat ovat rautatiemuseolla. |
||||
|
08.09.2022 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se paistorasva vaan pitää suodattaa hyvin. Joskus muinoin oli juttua kaverista joka muunsi diesel-Transporterinsa paistorasvapolttoiseksi. Volkkari kulki hyvin ja kukkui, ja paistorasvaraflat kiljuivat riemuisasti, kun pääsivät "ongelmajätteestään" eroon! |
||||
|
08.09.2022 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö on ollutkin aika mittava, jo yksistään ikkunajaonkin perusteella. Vaunun tarve on ilmeisesti ollut huutava, kun muutostöihin oli ruvettu sodan ja sen aiheuttaman pula-ajan aikana...? Perusvaununa olleessa Di:ssä oli ollut seitsemän leveää ikkunaa kahden päädyissä olleen kapean ikkunan lisäksi. Vaunu oli ollut lyhyttä mallia, pituus puskimineen 18 680 mm. 92:aa kutsuttiin sittemmin nyös klinikkavaunuksi. Sen raato romutettiin vuonna 2009. |
||||
|
08.09.2022 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Betriebswerk Prater Hbf". | ||||