Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	24.03. 19:00	Petri Nummijoki
		Mutta Hv1 ja Hv3 varmaankin saivat käydä Katajanokalla asti? Nekään tuskin lisää vettä satamassa käydessään tarvitsivat mutta satamien vetopäivystäjinä Helsinkiin sijoitettuja Hv-vetureita https://vaunut.org/kuva/9258 on käytetty.
	22.03. 19:53	Petri Nummijoki
		Olisivatko oikeat puskimet noiden alla ja kysymyksessä jonkinlaiset suojat, etteivät museovieraat sotke vaatteitaan puskinrasvaan?
	13.03. 09:32	Petri Nummijoki
		Saa sitä kutsua mutta Dv12-sarjamerkki oli ollut käytössä vasta muutamia vuosia silloin 1980-luvun alussa, kun Sv1 oli koeajoissa, joten lieneekö Deeveri-nimityskään ollut vielä vakiintunut edes dieselkäyttöiselle Dv12-veturille? Ennemmin voisi ajatella käytetyn Ässävee-nimitystä aikaisemman Sv12-sarjamerkin mukaan.
	05.03. 23:35	Petri Nummijoki
		70-luvulla talvikunnossapito on ollut jo aika laajaa mutta jos mennään sitä varhaisemmille vuosikymmenille niin alemmassa tieverkossa oli paljon niitä, joita ei edes talvella aurattu vaan liikkuminen tapahtui reellä, suksilla ja potkukelkalla. Toisaalta vanhusväestön määrä lienee aikojen saatossa lisääntynyt. Ikä taitaa nostaa aika tavalla riskiä, että kaaduttaessa paikat eivät kestä.
	05.03. 13:03	Petri Nummijoki
		Porin aamujunan kokoonpano 60-luvun lopun ja 70-luvun alun asussa näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/31055, joskin juhlapyhän läheisyyden vuoksi mukana on lisävaunuja. Tosin paluujunassa P50 saattoi kai olla tavallisenakin sunnuntai-iltana jopa kymmenkunta vaunua, joskaan ei Porista asti mutta Tampereelta Helsinkiin.
	04.03. 09:32	Petri Nummijoki
		Jos kuva on aamupäivän (tai keskipäivän) aikaan otettu niin MK94 Jyväskylästä lienee todennäköisin vaihtoehto. Muut vakituiset Dm8-junat tulivat Helsinkiin vasta iltapäivän puolella. Dm8:lla ei taidettu 1960-luvulla ajaa Poriin vakituisesti mitään junaa. Dm9:llä ajettiin joinain kausina mutta sitäkään ei voitane pitää vielä 1960-luvun osalta tyypillisenä Porin suunnan kalustona.
	03.03. 20:30	Petri Nummijoki
		Toisaalta onhan täälläkin monta kuvaa, joista joudutaan arvailemaan, mistä kuvassa on kysymys, kun taustatiedot puuttuvat tai ovat kadonneet. En oikein osaa pitää ongelmana sitä, että kuvan tiedot olisivat "liian täydelliset".
	02.03. 23:47	Petri Nummijoki
		Jos https://vaunut.org/kuva/25060 on uskominen niin 2000 tonnin junaa olisi tämmöisellä liikuteltu. Tosin kommentin perusteella hyvissä olosuhteissa ja liikuteltavalla osuudella tuskin saa olla pientäkään ylämäkeä.
	24.02. 17:14	Petri Nummijoki
		Kai tuon tarkoitus oli estää, ettei toisen vaunun puskin pääse nousemaan ko. vaunun puskimen päälle, jos tapahtuisi törmäystilanne. Eräänlainen suojarakenne siis.
	23.02. 11:37	Petri Nummijoki
		Pikajuna varmaan jotain tämmöistä https://vaunut.org/kuva/65942. Vankivaunu on kuitenkin jo ehtinyt vaihtua tässä uudempaan malliin vai olivatko uudet ja vanhat samoissa kierroissa?
	21.02. 21:48	Petri Nummijoki
		Tannerhan oli pääsyytetty, joten ennemmin kai kaikki muut syytetyt olivat sijaiskärsijöitä, koska nimenomaan Tanner oli saatava tuomittua?
	19.02. 21:37	Petri Nummijoki
		Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47.
	17.02. 20:59	Petri Nummijoki
		Liittyivätkö Woodward-säätäjien ongelmat jo tuossa vaiheessa veturin vajaatehoisuuteen eli liian alhaisiin maksimikierroksiin https://vaunut.org/kuva/46905 vai oliko niissä muuta vikaa? Vajaatehoisuus ilmeisesti saatiin poistettua Woodward-säätäjillä varustetuista vetureista vasta joskus 1980-luvun kuluessa päätellen aikaisemmista keskusteluista.
	16.02. 22:38	Petri Nummijoki
		Keskimäärin näin mutta 25- ja 27-sarjoja valmistettiin osittain samaan aikaan, joten alkupään 27-sarjalaiset ovat vanhempia kuin loppupään 25-sarjalaiset.
	14.02. 16:37	Petri Nummijoki
		Puolan presidentti oli Suomessa valtiovierailulla kai 1-7.7.1965. Lyötyisikö siltä väliltä ajankohta, johon 2702 junassa P11, 2208 junassa H16 ja 1044 junassa H221 sopisivat? Hr11-pariveto junassa P37 ja 1954 johtoveturina täsmäisi ainakin päivään 2.7.1965.
	14.02. 11:20	Petri Nummijoki
		Toisin sanoen myös 25.6.1965 on epätodennäköinen kuvauspäivä, jos https://vaunut.org/kuva/173004 on otettu samana päivänä tämän kuvan kanssa. Teoriassa sama veturi voisi ehtiä sekä junaan H209 että H221 mutta sitten paluu Riihimäeltä olisi junassa, joka ainakin suunnitelmallisesti ajettiin Lättähatulla ja muutenkin epätodennäköistä, että Helsingin ja Riihimäen väliä yritettäisiin ajaa kolmatta kertaa peräkkäin samalla höyryveturilla ilman kunnon huoltotaukoa. Olisikohan kesällä 1965 voinut olla muita liputuspäiviä, kuin edellä mainitut?
	13.02. 22:58	Petri Nummijoki
		Entä löytyykö H221:n vetovoimasta noilta päiviltä havaintoa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/173004 voisi kellonajan perusteella olla 1044:n vetämä H221 ja varmaan sekin on samalla kertaa otettu, kun on liputuspäivä.
	08.02. 18:52	Petri Nummijoki
		Kyllä kai koko alkuperäinen sarja 3001-3110 oli uutena puolapyörillä? Täällä on veturi 3106 https://vaunut.org/kuva/44039 puolapyörillä varustettuna. Nämä sitten vaihdettiin pois 80-luvun lopun ja 90-luvan alun aikana eli suunnilleen samoina vuosina, kun Sr1-veturit muuttuivat IC-väritykselle. Muistelisin, että 1993 paikkeilla puolapyöriä vielä jonkin verran näki mutta jossain siinä raja menee.
	07.02. 21:02	Petri Nummijoki
		Varmaan koeajojakin on tehty mutta liittyisivätkö Sr1-vetureiden useimmat 70-luvun aikana tapahtuneet vierailut Rantaradalla huoltokäynteihin Koneisto Oy:llä Masalassa: https://vaunut.org/kuva/61361?
	07.02. 18:21	Petri Nummijoki
		On tullut kommentoitua samaa asiaa useaan kertaan aikaisemminkin mutta kun tämän maalauksen ihailijoita tuntuu riittävän niin minkäs sille. Kun tämä maalaustapa ja seuraava versio eli leveä keltainen päätyraita olivat molemmat arkipäivää rinnakkain niin kyllä ainakin omaan silmääni leveä keltaraitainen oli selvästi pirteämmän oloinen https://vaunut.org/kuva/26253. Rohkenen epäillä, että harva oikeasti olisi tyytyväinen, jos kaikki Sr1-veturit olisi menty maalaamaan tällä tyylillä ja myös pitäydytty tässä maalauksessa näihin päiviin asti.
	07.02. 17:35	Petri Nummijoki
		Hr1-vetureiden säännölliseen käyttöön Savon radalla pitää tarkentaa, että ajettiinhan Pasilan Hr1-vetureilla mm. P95/H95/H96/P96 Haapamäen ja Pieksämäen välillä ainakin vuosina 1960-1961 ja vetureita ilmeisesti vaihdettiin toisinaan Kouvolan kauttakin ainakin Savon radan kiitotavarajunassa TK1076. 1011 on siis lähes varmasti käynyt Pieksämäellä jo ennen vuotta 1962 ja todennäköisesti ajanut Savon radallakin Kouvolan ja Pieksämäen väliä. Mutta sellaisesta ei kai ole havaintoja, että Pasilan Hr1 olisi käynyt Kuopiossa asti, ennen kuin raskaan sarjan höyryvetureiden korjaukset siirrettiin Hyvinkään konepajalta Kuopioon?
	07.02. 12:56	Petri Nummijoki
		Vaikka Mörkö-Majurin teho oli vain 28-29 hv petroolikäyttöisenä niin siinä oli toisaalta hidaskäyntinen moottori sekä kunnolla painoa, jotka tekivät traktorista tehoonsa nähden sitkeän. Nuffield esiintyi pitkään useammin mainoksissa, kuin todellisessa työssä, koska niille alettiin myöntää tuontilisenssejä kunnolla vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen koko 50-luvun alkupuolen tuonti oli vain reilut 200 traktoria. Harmaasta Fergusonista tosiaan Pikku-Jussin käyttelyyn tuskin oli. Harmaasta Fergusonista on vielä huomattava, että niitä tuotiin dieselmoottorilla varustettuna merkittäviä määriä samoin vasta 1955 lähtien luultavasti siksi, että dieselmalli oli hinnaltaan huomattavasti bensiini- ja petrooliversioita kalliimpi. Sitä ennen Fergusonin valinta täytyi tehdä (sikäli kuin täydellisillä myyjän markkinoilla valinnan mahdollisuuksia oli), joko pienitehoisen petroolimoottorin tai käyttökustannuksiltaan kalliin bensiinimoottorin välillä.
	07.02. 12:13	Petri Nummijoki
		Se ei sitten valitettavasti tuo ratkaisua. Entä löytyykö veturia 2208 junasta H16, jos oletetaan kuvan https://vaunut.org/kuva/173002 olevan samalla kertaa otettu?
	06.02. 22:38	Petri Nummijoki
		Vk4 on näissä kuvissa ilmeisesti vielä lämpimänä, jolloin kuva voitanee ajoittaa kesään 1962. Vk4 jäi kai elokuussa 1962 pois liikenteestä ja toisaalta 1011 oli Kouvolan varikon veturi kesäkuusta 1962 lähtien, joten vasta sen jälkeen 1011 lienee ollut säännöllisessä käytössä Savon radalla. 1011 on tässä varmaankin veturin 1020 tai 1021 korvaajana, jotka olivat Kouvola-Kuopio-pikajunien vakivetureita tuohon aikaan.
	06.02. 22:25	Petri Nummijoki
		Hv2-vetureiden säännölliset ajot Helsinkiin päättyivät joulukuun alussa 1964, joten kuva lienee vähintään vuoden verran mainittua vanhempi. Karjaalta on kai sen jälkeen käyty vielä muutamia kertoja Hv2:lla Helsingissä mutta satunnaisen käynnin päätyminen kuvaan lienee jo epätodennäköisempää.
	06.02. 21:11	Petri Nummijoki
		Löytyykö P37:n vetovoimasta tietoa? Harmaan kiitojunan tarina-kirjan sivuilla 90-91 on Hannu Luukanteleen ottama kuva Hr11-parivedosta Helsingin aseman silloisella raiteella 2. Kuvassa on taustalla salossa Suomen lippu, ensimmäisen veturin numero on 1954 ja junan ensimmäinen vaunu on EFi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/173000 perusteella raiteella 2 olevan junan vaunu on Sr12-veturin vierellä 22374 ja eikös se ole EFi-vaunujen numerosarjasta? Mielestäni yksityiskohdat sopisivat täysin siihen, että kyseinen Hr11-pariveto on tästä samasta tilanteesta.
	06.02. 14:32	Petri Nummijoki
		Helsingistä Hankoon kuitenkin kulki 50-luvun lopulta 70-luvulle viikonloppujunia, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/41562 olisi jopa 7-vaunuinen juna lähdössä juhannusruuhkassa Karjaalta Hankoon. Ilmeisesti jotain virkistystoimintaa Hangossa tuohon aikaan oli, joka sittemmin on loppunut.
	06.02. 14:23	Petri Nummijoki
		Jos kuvassa esiintyvä Sr12 2702 saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran 23.6.1965 niin sitä vanhempi kuva ei voi olla.
	06.02. 14:15	Petri Nummijoki
		Mutta sellainenkin asia on huomattava, että työlauantaiden aikaan oli kesäkuussa parin kolmen viikon välein kaksi pidennettyä viikonloppuvapaata eli helluntai ja juhannus. Koska helluntai oli näistä ensin ja ensimmäinen pitkä viikonloppu pääsiäisen jälkeen (ellei vappu sattumalta osunut viikonlopun yhteyteen) niin helluntai saattoi olla jopa juhannusta merkittävämpi lomaviikonloppu. Toisin sanoen juhannus on nykyään ehkä tärkeämpikin lomaviikonloppu kuin tuohon aikaan, kun taas silloiset suuret juhlapyhät helluntai ja pyhäinpäivä ovat lomailumielessä menettäneet asemansa.
	06.02. 12:54	Petri Nummijoki
		Vapaat lauantait (aluksi kesäkuukausina) tulivat vasta 1966. Mutta junahannusaatto saattaa olla erikoistapaus. Aikataulun perusteella näyttäisi, että useimmat juhannuksen lisäjunat, kuten pohjoisen ylimääräiset yöjunat lähtivät Helsingistä torstai-iltana 24.6.1965 ja normaalit lauantaijunatkin, kuten Kuopion aamupikajunasta P75 Imatralle jatkaneet vaunut (junana P705) kulkivat jo torstaina. Mutta jonkin verran lisäjunia on ollut vielä perjantainakin 25.6.1965 lähinnä aamulla ja keskipäivällä. Esim. klo. 13:50 Helsingistä lähtenyt Kouvolan viikonloppujuna P17 olisi kulkenut sekä torstaina että perjantaina. Jos tästä voi jotain tulkita niin olisiko junannusaatto ollut periaatteessa normiviikon lauantaita vastaava eli työpäivä puoleen päivään asti mutta monilla työpaikoilla olisi käytännössä annettu se vapaapäiväksi tai sitten juhannuksen viettoon lähtijät ottivat siihen ylimääräisen lomapäivän itse? Mielestäni tämän kuvan junat sopisivat tilanteeseen hyvin. P11 ja MK55/93 ovat normimittaisia eivätkä lisävaunuja sisältäviä, joten enimmät ruuhkat olisivat olleet jo edellisenä päivänä ja saman päivän aamuna. Näihin iltajuniin juhannus ei siten enää vaikuttaisi kysyntää lisäävästi. Mutta Turun suuntaan on vielä viimeisiä juhannuksen viettäjiä lähdössä isommassa määrin. Lienevätkö menossa iltalaivalle tai onko esim. Hangossa juhannuksena yleisötapahtuma?
	06.02. 10:54	Petri Nummijoki
		Lienee kuitenkin Pikku-Jussia käytelty useimmin tavallisella takavetoisella Majorilla ja olisiko Mörkö-Majurikin ollut niille yleisempi voimakone, kuin nelivetoinen Manuel? Perustelu siinä, että nelivetoiset Majurit tulivat Suomen markkinoille vasta 1950-luvun lopulla mutta Pikku-Jussi jo saman vuosikymmenen alussa.
	06.02. 10:02	Petri Nummijoki
		Voisiko olla samasta kohdasta kuvattu kuin https://vaunut.org/kuva/172107? Neljä vaunua ja vielä Eik + EFi mukana rungossa on varmaan kaikkein tyypillisin Hr11-vetoinen pikajuna Rantaradalla ennen vuotta 1966 ja Dm9-junien Turun liikenteen aloitusta. Turku-Toijala-välillä Hr11-vetureiden käyttö oli kiskotuksesta johtuen mahdollista vasta vuodesta 1966 lähtien. Hr11-junia olisivat siellä voineet olla lähinnä P357/358 ja P359/360 mutta jälkimmäisessä rahtiosastona tuskin olisi pelkkä EFi. Junaan P357/358 EFi sopisi mutta havainnon https://vaunut.org/kuva/13009 perusteella siinä on ollut viimeistään tammikuussa 1967 jo teräsvaunuja. Lisäksi kesäaikana P357/358 ei oikein olisi voinut olla näin lyhyt, kun siinä oli myös Seinäjoelle/Vaasaan jatkavia vaunuja. Toisin sanoen Rantaradalla tämmöinen juna on ollut jokseenkin päivittäinen tai useamman kerran päivässä esiintyvä näky usean vuoden ajan mutta Turun ja Toijalan välillä korkeintaan ehkä muutamia kuukausia vuonna 1966. Siten todennäköisyydet ovat selvästi Rantaradan puolella.
	06.02. 09:32	Petri Nummijoki
		Hyvinkin voi olla, että tässä junarunkoa siirretään ratapihan keskellä oleville "odotusraiteille", jotta veturi pääsee poistumaan junan edestä. Kuitenkin H16 sopinee silloisista junista parhaiten tähän kokoonpanoon. Mutta Tampereelta klo. 14:15 lähteneessä H402:ssa oli postivaunu siinäkin https://vaunut.org/kuva/90263 ja H402:n Riihimäelle saavuttua oli seuraava paikallisjunayhteys Riihimäeltä Helsinkiin H220 (tulo Helsinkiin klo. 19:50). Sikäli lienee mahdollista, että myös junassa H220 olisi ollut postivaunu mukana rungossa.
	05.02. 22:55	Petri Nummijoki
		Espoon tunneli otettiin käyttöön maaliskuussa 1966 eli sen jälkeen on kaksoisraide avattu. 1965 luulisi maastossa näkyvän jo paremmin merkkejä tulevasta mutta ehkä vuodelta 1964 tämä voisi olla. Isäni oli lokakuussa 1964 töissä Kauklahdessa ja siellä aloitettiin tuolloin ratapihan muutostyöt. Tästä päätellen kesällä 1964 on Espoon ja Kauklahden välillä ollut vielä koskemattomiakin osuuksia. Aikaisin mahdollinen kuvausvuosi on tietysti 1963, kun veturi on tuolta vuodelta mutta P31:n ravintolavaunu olisi varmaan R eikä Rk, jos kuva olisi vuotta 1964 vanhempi.
	05.02. 22:24	Petri Nummijoki
		Junassa H16 olisi vielä 1965 pitänyt olla myös ensimmäinen luokka eli peruskokoonpano varmaan Po + Fo + CEi + 2*Ei. Mutta olisiko tämäkin juhannuksena kuvattu sarjan muiden kuvien tapaan https://vaunut.org/kuva/172999, jolloin ehkä henkilöjunassa olisi supistettu kokoonpano, kun kaukojuniin tarvittiin lisävaunuja?
	05.02. 21:59	Petri Nummijoki
		Juhannus 1965 voisi olla hyvä arvaus siksikin, että vasemmalla oleva P37 vaikuttaa yllättävän pitkältä. Rantaradan normaalit Hr11- ja Dm4-vetoiset junat olivat noin 4-vaunuisia.
	05.02. 21:50	Petri Nummijoki
		Tuolta löytyikin https://vaunut.org/kuva/38732, että 2701 ja 2702 olisi otettu käyttöön 23.6.1965.
	05.02. 21:46	Petri Nummijoki
		Vanhalla ratapihalla oli osa raiteista merkitty kirjaintunnuksilla eli luultavasti olivat jotain 1a, 1b ja 1c. Mutta Kaisaniemessä taisi olla tuohon aikaan joku säilytysraidekin eli on voinut olla myös täysin eri numerosarjasta. Esim. aseman sisäpihalla ollut vetureiden ympäriajoraide paikallisjunaraiteiden (5 ja 6) välissä oli numeroltaan 26.
	05.02. 21:31	Petri Nummijoki
		Tosin P31:ssä pitäisi periaatteessa olla vielä postivaunu keulassa https://vaunut.org/kuva/38733 mutta ehkä kuvauspäivä on sunnuntai eikä postivaunu ollut kulussa?
	05.02. 21:25	Petri Nummijoki
		Junien numeroista oli jo kommenttia kuvassa https://vaunut.org/kuva/172999. Tähän voisi todeta, että Turun juna olisi raiteella 2 tuon ajan numeroita käytettäessä. Toki silloinen raide 2 on suunnilleen samalla paikalla, kuin nykyinen raide 4.
	05.02. 21:20	Petri Nummijoki
		Porkkana on varmaankin klo. 18:00 lähtenyt yhdistetty MK55 Vaasaan ja MK93 Jyväskylään. Sr12-vetoinen juna olisi P11 Imatralle ja vasemmalla on P37 Turkuun. Mutta onkohan kuvauspäivä (tätä kirjoitettaessa 4.6.1965) oikein, kun eikös ensimmäiset kaksi Sr12-veturia luovutettu ajoon vasta juhannuksen aikoihin 1965? Sitä ennen P11/12 Imatralle ja P43/44 Poriin ajettiin kesäaikataulukauden 1965 alusta Sv12-vetureilla (eli 2500-sarjan Dv12), joita oli kesällä 1965 Helsingissä lainassa muutama.
	05.02. 21:14	Petri Nummijoki
		Varmaankin P31 Turun satamaan, jos ensimmäiset vaunut ovat Fo, Cit, Rk ja Eit.
	05.02. 21:10	Petri Nummijoki
		Varmaankin H16 Kouvolasta. Siinä on ollut Po + Fo keulassa https://vaunut.org/kuva/58835. Tosin Hr12-vetureilla ajettiin illalla tyypillisesti myös yksi Riihimäki-Helsinki-paikallisjuna (H220 tai H222), jossa palautettiin klo. 16:00 aikoihin lähteneen ruuhkapaikallisjunan veturi takaisin Helsinkiin, jotta se ehtisi vielä iltajunaan. Jos sarjan muita kuvia on kuitenkin otettu samana päivänä klo. 18:00 aikoihin niin tämä tukee oletusta junasta H16, jonka tuloaika Helsinkiin oli klo. 17:56.
	04.02. 10:40	Petri Nummijoki
		Kai kauneus on katsojan silmässä. Omasta mielestäni tämä on höyryveturin näköinen enkä kaipaa sen enempää muotoilua. Toisaalta muotoilu ei liene järkevääkään siinä vaiheessa, jos se tapahtuu huoltokohteisiin pääsyä vaikeuttamalla
	01.02. 18:18	Petri Nummijoki
		Selvä, sitten 1019:n Tampereen käynnit eivät päättyneet edes kesään 1960 https://vaunut.org/kuva/100137. Helsingissä ei liene ollut vuoden 1961 jälkeen Hr1-vetureista enää pulaa eikä Hyvinkään konepaja korjannut kai kevään 1965 jälkeen höyryvetureita. Ehkä sitten joku Kuopion konepajaan matkalla ollut Pasilan Hr1 oli toimitettu Kouvolaan vakijunassa ja paluujunassa lähetetty Helsinkiin Kouvolan oma Hr1 tai jotain.
	31.01. 21:52	Petri Nummijoki
		Kiitos tiedoista. P46A:n veturi 29.8.1965 oli kai 1009 eikä Kouvolan 1019? Vetovoima 7.11.1965 ja 26.12.1965 voinee olla poikkeava pyhäinpäivän ja joulun ruuhkaliikenteen vuoksi, joten tästä junasta ei voida päätellä, kuin Hr1:n käyttö vetovoimana syyskuuhun 1965 asti?
	31.01. 20:29	Petri Nummijoki
		Oliko P45A myös talvikuukausina Sr12-vetoinen? Pohdinta liittyy siihen, että P45A/P46A oli kai noin 10-vaunuinen juna tyypillisesti ja Sr12:n höyrylämmitysteho ei tainnut kovilla pakkasilla aivan näin monen vaunun kanssa riittää. Eri asia sitten, jos junarungossa oli mukana myös yksikkölämmityksellä varustettuja vaunuja mutta näissä viikonloppujunissahan ei ainakaan teräsvaunuja käytetty.
	31.01. 16:16	Petri Nummijoki
		Kuvatekstin linkkien takana olevissa kuvassa on varmastikin H213, koska junassahan on postivaunu. Lisäksi kuvan https://vaunut.org/kuva/21526 perusteella edellä meni Hr12-vetoinen iltapäivän pikajuna. 5 min H213:n edellähän lähti P61.
	31.01. 16:11	Petri Nummijoki
		Oliko iso höyryveturi (oletettavasti Hr1 tai Tr1) etuperin vai takaperin? Ukko-Pekoilla ja Ristoilla on ajettu lyhytmatkaisiakin paikallisjunia https://vaunut.org/kuva/54087. Jos Riihimäen junista on kysymys niin klo. 16:00 lähtevä H215 muuttui Hr12-vetoiseksi aika varhain, olikohan helmikuusta 1961 lähtien. Klo. 16:05 lähtenyttä junaa H217 ehdittiin ajaa Hv2-kauden jälkeen Hr1- ja Tr1-vetureillakin 60-luvun puolivälissä, ennen Sr12-vetureiden käyttöönottoa. Se lienee mahdollinen, jos puhutaan esim. vuodesta 1965. Lauantaisin ja sunnuntaisin H217 oli tosin Hr12-vetoinen, kun H215 ei ollut viikonloppuna kulussa. Mutta olisiko klo. 17:15 lähtenyt H219 todennäköisin vaihtoehto? Tätä junaa ajettiin jo 1960-luvun alkuvuosina Tr1:llä, kun Riihimäen henkilöjunista osa oli vielä Hv2-vetoisia. 60-luvun puolivälin jälkeen tässäkin käytettiin dieselvetureita mutta ei yksinomaan vaan käsittääkseni vielä 1969 oli H219 ajoittain höyryvetoinen.
	31.01. 14:32	Petri Nummijoki
		Menee spekulaation puolelle mutta yksi mahdollisuus voisi olla, että DSB:lle ja NSB:lle toimitetun kaltaiset veturit oli 1958 mahdollista saada nopeammalla aikataululla kuin sellainen Nohab, jossa olisi erityisvaatimuksia. Vuoden 1959 kesäaikataulussa oli jo osa Helsinki-Tampere-Seinäjoki-rataosan pikajunista suunniteltu dieselvetureilla ajettaviksi, joten voisi ajatella, että VR halusi dieselveturin käytöstä kokemuksia, ennen kuin kesäaikataulut täytyi vahvistaa.
	30.01. 22:30	Petri Nummijoki
		Mutta eikö (A1A)(A1A)- ja Co'Co'-Nohabin välisestä valinnasta ollut mainita niissä 90-luvun puolivälissä Resiina-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa, joissa käsiteltiin Hr12-vetureiden hankintahistoriaa? Nyt ei ole ko. lehteä käsillä mutta muistaisin homman menneen niin, että saatavilla ollut Co'Co'-Nohab oli pienitehoisempi malli (jotain 1750-1775 hv eli varmaan norjalaisten Di3a) mutta silti hinta oli hieman 1950 hv:n tehoista (A1A)(A1A)-veturia korkeampi ja VR ei ollut tähän tehonalennus lisähinnalla-yhdistelmään tyytyväinen. Lisäys: kysymys on varmaankin Resiina-lahden numerosta 3/94.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset