5566-178053 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 30.01. 21:38 Petri Nummijoki  
  Kyllä siinä pidempiäkin kokoonpanoja esiintyi. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/46371 taitaa olla 9-vaunuinen Repin joskin kesäaikana. Pääsiäinen oli varmaankin Suomesta Neuvostoliittoon suuntautuneen turismin suurin sesonki 60-luvulta 80-luvulle, kun Suomessa oli siinä sopivasti neljä peräkkäistä vapaapäivää ja pääsiäisen viettoon ei suomalaisten enemmistöllä tainnut liittyä samassa mittakaavassa perinteitä, kuten joulun ja juhannuksen juhlintaan. Pääsiäisruuhkan Repinin muistaisin lähemmäs laiturin mittaisena junana 1980-luvulta eli jotain 15 vaunun luokkaa.
kuva 28.01. 23:19 Petri Nummijoki  
  Kuvasta https://vaunut.org/kuva/46381 löytynee vastaus kysymykseen.
kuva 27.01. 20:28 Petri Nummijoki  
  Hyvä huomio Mika. Taitaa olla Riku-Vammas tai joku muu varhainen traktorikaivuri eli ei varsinaisessa maatalouskäytössä mutta ehkä tosiaan kaikki keinot otettu käyttöön, että on päästy paikalle. Voi tietysti olla, että paikallinen isäntä tai urakoitsija on sattumalta ollut kaivamassa talven jäljiltä ojia auki.
kuva 26.01. 11:41 Petri Nummijoki  
  Olisiko 66 vuotta VR:n vetureiden ennätys käyttöiän suhteen https://vaunut.org/kuva/22805 eli kolme vuotta olisi siihen vielä matkaa? Yksityiseltä puolelta löytynee kyllä senkin ylittäviä käyttöaikoja.

Toisaalta Dv12-vetureiden historiaan ei osu mitään sotavuosien kaltaisia totaalisia pula-aikoja, kuten Sk-sarjan vetureille aikoinaan eli taloudellinen pakko ei ole sanellut näiden ikää. Tässä mielessä 63-vuottakin on aika ainutlaatuinen lukema.
kuva 25.01. 10:01 Petri Nummijoki  
  Eikös tuolla laittamasi linkin takana väitetä päinvastoin, että ollaan täysin riippuvaisia ammoniakin tuonnista? Se on sitten toinen juttu, miten asiat ehkä ovat joskus tulevaisuudessa.
kuva 21.01. 11:53 Petri Nummijoki  
  Koevirroittimia on ollut myös ainakin vetureissa 3103 ja 3105 vai kierrätettiinkö samoja virroittimia yksilöstä toiseen? https://vaunut.org/kuva/83579
https://vaunut.org/kuva/15799
kuva 16.01. 16:17 Petri Nummijoki  
  Huomiota kiinnittää, että postivaunu on edellisen vuoden kuvassa perässä https://vaunut.org/kuva/55865 ja tässä keulassa. Vaihteliko aikataulukausittain vai eikö sillä ollut selvää vakisijaintia?
kuva 15.01. 18:40 Petri Nummijoki  
  Saksalaisten höyryvetureiden ulkonäöstä oli keskustelua jo kuvan https://vaunut.org/kuva/172963 yhteydessä. Henkilökohtaisesti en näe kuvan veturissa sen paremmin kuin linkin takaisessakaan tai esim. 01:n ja 44:n ulkonäössäkään mitään moittimista. Työkoneelle sopii työkoneen ulkonäkö. 05 taas on jo turhankin eksoottinen virtaviivaistettuna, vaikka varmaan siinäkin ulkonäkö sopi kaavailtuun käyttötarkoitukseen.
kuva 11.01. 09:33 Petri Nummijoki  
  Mutta käyntisilta on kuvan veturissa korkealla, kun taas Tv1-veturissa se on melkein vetopyörissä kiinni. Vertailukuvana on esim. https://vaunut.org/kuva/152128

Itse en tästä onnettomuuskuvan veturista saa K3/Tv1:stä millään.
kuva 09.01. 12:02 Petri Nummijoki  
  Filmillä olevassa junassa varmaankin 4 kpl puuvaunuja sekä 4 SNTL:n vaunua eli P10 matkalla Kouvolasta Helsinkiin. Suomalaiset vaunut ovat tulleet Savon radan postijunassa H772 Pieksämäeltä ja SNTL:n matkustaja- ja postivaunut Moskovasta.

Tuohon aikaan saattoi olla vielä Helsingin ja Kouvolan välillä kulussa kahvilavaunu junaparissa H15/P10 eli mahdollisesti yksi suomalaisista vaunuista on lisätty vasta Kouvolassa mutta ainakaan oma vaununtunnistustaitoni ei riitä poimimaan ko. filmiltä vaunutyyppejä.
kuva 08.01. 22:04 Petri Nummijoki  
  Mainitun Kouvola-Mikkeli-jakelujunaparin lisäksi Mäntyharjun ja Mikkelin välillä oli kai toinenkin Tv1-vetoinen juna vielä tuohon aikaan ja se otti peräti matkustajiakin eli aamulla kulkenut paikallisjuna H789. Mutta Tv1-kuvien harvinaisuus selittynee sillä, että Tr1 oli viimeistään vuodesta 1953 lähtien Savon radan tavarajunissa ylivoimaisesti yleisin veturityyppi, kun Kouvola sai mainittuna vuonna käyttöönsä kaikki 20 Jungin valmistamaa Tr1-veturia (1061-1080).

Toisaalta kaippa näissä Savon radan paikallisissa tavarajunissa oli Tv1:n jälkeen vielä pitkään Pr1- ja Tr1-vetureita eli moottoriveturiaika ei ollut vielä välittömästi nurkan takana. Kouvolan Vr11/Vv15-veturikanta oli 1960-luvulla melko harvalukuinen ja nekin sijoitettu Kotkaan, Haminaan ja Lappeenrantaan vaihtotöihin, joten Kouvolan päävarikolla ei vielä 1960-luvun aikana ollut muita linja-ajoon soveltuvia dieselvetureita kuin Hr13 (Mak-vuokraveturi ja Vr12 1852 voitanee ohittaa marginaaliin kuuluvina).

Tietysti läpi kulkevista Kouvola-Pieksämäki-tavarajunista oli jo marraskuusta 1961 lähtien ollut kuusi paria Hr12-vetoisia, joten niissä moottoriveturiaika oli tätä kuvaa otettaessa täydessä käynnissä.
kuva 01.01. 09:53 Petri Nummijoki  
  Minkähänlaista aurauskalustoa VR:llä oli asemien laiturialueiden talvikunnossapitoa varten vai antoiko TVH ystävällisesti apua? Oletan, että yksityisten urakoitsijoiden käyttö on onnistunut laajemmin vasta jostain 1980-luvulta alkaen. Sitä ennen lienee ollut liian suuri skandaali, jos lähiseudun maanviljelijä olisi hoitanut valtion laitoksen lumityöt.
kuva 31.12.2025 18:15 Petri Nummijoki  
  Lähiliikenne-Ei-vaunun istuimet eivät tainneet olla täysin identtiset minkään muun kaluston kanssa. Sm1-2-junissahan pintamateriaali oli uurteisempi ja sinertävämpi sävyltään kuin näissä. Materiaali vastaisi varmaan paremmin alkupään Lättähattujen istuinmateriaalia. Istuimen runko sen sijaan lienee saman tyyppinen sähkömoottorijunien kanssa mutta toisaalta Sm1-junissahan oli alun perin matalat selkänojat eli tämä oli alkupään sähkömoottorijuniin verrattuna jo kehittyneempi malli.
kuva 30.12.2025 13:33 Petri Nummijoki  
  Oliko ketjujen käyttö pyörissä näissä yleistä aktiiviaikoina? Tuntuisi järkevältä talvella mutta ei ole jäänyt mitään mielikuvaa moisesta. Voi tietysti selittyä silläkin, että laituritraktori ehkä harvemmin oli kaikkein kiinnostavinta rautatieasemilta löytyvää nähtävää.
kuva 29.12.2025 08:23 Petri Nummijoki  
  Mikä 1980-luvun lopun sähköauton toimintasäde olikaan? Elcat:in toimintamatkaksi annetaan 70 km vielä 1990-luvun puolivälin mallillakin https://fi.wikipedia.org/wiki/Elcat. Kuluttajahan ei ole 1980-luvun lopulla voinut tehdä valintaa 2020-luvun mallistoista vaan niistä autoista, joita on valmistettu 1980-luvun loppuun mennessä.
kuva 28.12.2025 21:00 Petri Nummijoki  
  Kun meillä päin todettiin Saab 900 laiskaksi ohituskiihtyvyydeltään noin 35 vuotta sitten niin vertailukohtana oli 1980-luvun lopun Carina II 1,6 l moottorilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toyota_Carina#Carina_II_(AT171_/_ST171_/_CT170)_(1988%E2%80%931992)

Asia tuli mieleen, kun edellä mainittiin, että Saab 900:lla kulutus olisi lähes 10 l/100 km. Carina vie sekalaisessa ajossa noin 7 l/100 km ja puhtaassa matka-ajossa 6 l/100 km lienee mahdollinen.
kuva 28.12.2025 12:05 Petri Nummijoki  
  Sisälsikö kertomus muuten maininnan, että aidan tuhoutuminen onnettomuudessa tapahtui juuri 1971? Vai onko tämä myöhemmän ajan tulkintaa uuden aidan ilmestymisen perusteella ja itse onnettomuus voisi olla peräisin yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta? Mietin lähinnä sitä, että suojastus ei ilmeisesti ollut käytössä, jos junanlähettäjä ja asemamies olivat ohikulkujunaa vastassa laiturilla ja suojastushan oli kuitenkin Helsingin ja Riihimäen välillä valmiina jo 1960-luvun alkupuolella. Tietysti ratatöiden vuoksi on myöhemminkin voitu liikennöidä tilapäisesti vaikka millä tavoin.
kuva 28.12.2025 11:51 Petri Nummijoki  
  Aidan osalta viitataan varmaan kuvan https://vaunut.org/kuva/159139 keskusteluissa olevaan kommenttiin? Kaikki on mahdollista mutta Järvenpäässä tehtiin 1969-1970 myös kiskojen vaihtoa ja radan perusparannusta, joten en ihmettelisi, vaikka panssariaita olisi niiden töiden tieltä jouduttu purkamaan joka tapauksessa.
kuva 28.12.2025 11:22 Petri Nummijoki  
  Muistan olleeni matkustajana sellaisessa bensiinikäyttöisessä Saab 900-autossa, jossa piti tavanomaisissa ohitustilanteissa pudottaa 5-vaihteelta 3:lle asti, ennen kuin autoon saatiin jonkinlaista kiihtyvyyttä aikaiseksi. Olikohan heikko kiihtyvyys 4-5-vaihteilla ongelma kaikissa vai ainoastaan joissain tietyissä malleissa?
kuva 27.12.2025 18:07 Petri Nummijoki  
  Kirjassa mainitaan H81:n kokoonpanosta vain veturi Hv3 644 sekä sen perässä ollut EFi-vaunu 22386. Mainitseeko kuljettaja raportissaan vaunujärjestyksestä mitään? Kaippa törmäyksen aiheuttama nykäys voisi vaikuttaa vetolaitteeseen taaempanakin, joten täytyykö asia tulkita niin, että "644:n perässä" ei tarkoita "ensimmäisenä 644:n perässä"?

Filmillä https://www.youtube.com/watch?v=p3yHEzAyoT8 lienee kohdasta 3:21 lähtien P82:n saapuminen Helsinkiin toukokuussa 1962, jos oletetaan, että filmin tapahtumat on kuvattu aikajärjestyksessä. Siinä(kin) ovat keulassa Po + Fo, joiden vastaavasti pitäisi Kouvola-Joensuu-välillä olla P81/H81:ssä keulassa, jos vaunujärjestys oli molempiin suuntiin sama.
kuva 26.12.2025 23:31 Petri Nummijoki  
  Vanha keskustelu mutta voitanee vielä jatkaa. Uudesta Rautatieonnettomuuksia Suomessa-kirjasta sattui silmiin, että Hv3-veturin 644 törmäiltyä H81:n veturina 27.4.1961 Vihtarissa naperotiellä olleisiin vaunuihin, oli veturin perässä EFi-vaunu 22386. Varmaankin makuuvaunut olivat junan loppupäässä, koska Varkauteen piti jäädä yksi sellainen, joten missä Helsinki-Joensuu-postivaunu oli? Keskellä junaako? 27.4.1961 oli tavallinen torstai eikä pääsiäinen tai helluntai osunut lähiviikoille, joten pyhäpäivä tai LP83:n kulussa olo eivät selittäne tilannetta. Oliko sitten niin, että posti ja rahti (Po ja Fo) siirrettiin tuohon aikaan Pieksämäellä P81:stä TK1081:een ja H81 kuljetti Pieksämäen ja Joensuun välillä pelkät matkustajavaunut? Tämä ehkä selittäisikin, miten Hv2-3 onnistui olemaan tähän junaan riittävä niinkin pitkään kuin 1963-1964 asti.
kuva 25.12.2025 12:53 Petri Nummijoki  
  "Veturin kulku suurellakin nopeudella miellyttäväksi." Tämä ei taida vastata useimpia käyttäjälausuntoja mutta ehkä kirjoittajalla on ollut vertailukohtana joku Vv13 tai Vr1.
kuva 25.12.2025 12:49 Petri Nummijoki  
  Iso Vaalee-kirjan kuvassa taidettiin kuitenkin keskittyä juomapuoleen ja näissä Dv16-kuvissa enemmän ruokailuun.
kuva 23.12.2025 11:59 Petri Nummijoki  
  Tosiaan muutaman vuoden siirtymäkausi 1980-luvun alkupuolella oli, että yhdessä Helsingin ja Riihimäen välisessä ruuhkajunassa käytettiin Eil-vaunuja mutta muissa oli perinteiseen tapaa puuvaunuista muodostuva runko. Tuo Eil-juna oli käytännössä Helsingistä klo. 16:15 lähtenyt ja aamulla klo. 7:50 Helsinkiin saapunut vuoro. Joinain kausina tämä juna ajettiin Hämeenlinnasta asti. Muistaakseni ko. vuorossa oli tyypillisesti 11 vaunua ainakin Eil-runkoa käytettäessä. Pisin juna oli Helsingistä klo. 16:10 lähtenyt ja aamulla klo. 7:45 Helsinkiin saapunut juna, jossa oli puuvaunujen aikaan yleensä 17 vaunua. Samoilla kellonajoilla kulkenut Keravan juna oli toiseksi pisin ainakin vaunumäärän puolesta eli tyypillisesti 13 puuvaunua.
kuva 21.12.2025 11:16 Petri Nummijoki  
  Vetokalustosta kuvassa esiintynevät Dm8-9, Dr14, Dv12, Dv15, Sm1-2 ja Sr1. Oikeastaan nykyäänkin Ilmalassa voinee havaita suunnilleen yhtä monta vetokalustosarjaa tai vähän useampiakin, joskin tietysti tuohonkin aikaan Ilmalassa saattoi harvakseltaan vierailla myös Dr12 ja Dr13. Ero nykyaikaan muodostunee lähinnä siitä, että ääni-, väri- ja hajumaailman osalta kalusto oli nykyistä virikkeellisempää.
kuva 15.12.2025 22:01 Petri Nummijoki  
  Olisiko lähteviin vaunukuormiin laskettu joinain vuosina soravaunut mukaan ja joinain vuosina taas ei? Tuohon aikaan oli noin 300 arkipäivää vuodessa (pois lukien sunnuntait ja juhlapyhät) eli 17770 vaunukuormaa tarkoittaisi melkein 60 vaunukuormaa arkipäivää kohden. Vaikea uskoa, että määrä olisi lähelläkään tämmöisiä lukemia ilman sorajunien mukaan laskemista.
kuva 15.12.2025 13:42 Petri Nummijoki  
  Isäni kertoman mukaan Suupohjan radan tavaraliikenne oli 1960-luvun alkupuolella (1962-1964) tyypillisesti sellainen, että Seinäjoen ja Kauhajoen välillä kulki Vv15-vetoinen tavarajuna, joka teki tällä osuudella olevien liikennepaikkojen vaihtotyöt. Lisäksi Seinäjoelta Kristiinankaupunkiin kulki tavarajuna, jota vedettiin Hv1-höyryveturilla (varmaan Seinäjoen ympäristössä mahdollista, että joskus oli Hv3) ja tästä junasta jätettiin Perälään Kaskisten suunnan vaunut, jotka käytiin hakemassa Kaskisten vaihtoveturilla. Kaskisissa oli 1960-luvun alkuvuosina Tk3 mutta se korvattiin noin 1964 paikkeilla Tve2:lla. Lisäksi Koskenkorvalta ajettiin sorajunia Etelä-Pohjanmaan ratatyömaille. Mm. juuri tuolle Kristiinankaupungin tavarajunan paluuvuorolle annettiin Kurikassa usein viestirenkaalla ilmoitus, että sorajuna on kuopalla, jos sitä ei näy Koskenkorvan asemalla.

Tässä olikin koko normaali tavaraliikenne. Talvisin Kaskinen oli 1960-luvulla useana talvena pohjoisin auki pidetty satama, joten silloin sinne kulki lisätavarajunia. Isä ei kuitenkaan ollut talviliikenteen aikaan koskaan Suupohjan radalla junanlähetyksessä, joten ei pystynyt siitä antamaan tietoja mutta kertoi muuten nähneensä, että Seinäjoelta lähti talvella toisinaan kahden höyryveturin kaksinvedossakin tavarajunia lännen suuntaan.
kuva 11.12.2025 22:00 Petri Nummijoki  
  Eiväthän ne mitään virallisia nimiä olleet. Minulla ei ole vuoden 1939 kesäaikataulua ja syysaikataulussa ko. päiväjuna ei ole enää kulussa mutta ilmeisesti vuonna 1939 juna ajettiin Helsingistä Iisalmeen saakka. Kuitenkin 50-luvulla ja pitkälle 60-luvulle P75/76 oli nimenomaan Helsingin ja Kuopion välinen pikajuna ja Iisalmeen asti ajettiin vain suurina juhlapyhinä. Toki jatkoyhteys henkilöjunana oli Kuopiosta Iisalmeen muulloinkin. Vasta vuoden 1967 aikataulussa juna oli jatkettu pikajunana Iisalmeen saakka ja syy varmaan siinä, että raskas kiskotus oli saatu valmiiksi Kuopion ja Iisalmen välille.
kuva 11.12.2025 14:46 Petri Nummijoki  
  Kesäkausina se on tosiaan ollut joinain vuosina kulussa jo ennen 1950-lukua. Ilmeisesti ensimmäisen kerran sitten jo noinkin varhain kuin 1939 mutta sota-aika toi siihenkin katkoja. Taitaa kuitenkin mennä 1950-luvun puolelle, ennen kuin Kuopion päiväjuna oli ympärivuotinen. Mutta hyvä löytö tuo lehtikirjoitus. Jos ei tätä ennen ollut varmaa niin ainakin tuon jälkeen on, ettei ko. juna ole saanut nimeään kotimaisesta 1950-luvun alun viihteestä.
kuva 10.12.2025 23:34 Petri Nummijoki  
  Mutta noudatettiinko tuollaisilla pitkillä ajoväleillä nimikkojärjestelmää höyryveturikaudellakaan? Esim. kuvan https://vaunut.org/kuva/99489 yhteydessä kerrotussa tapauksessa miehistö ilmeisesti vaihtui Kouvolassa mutta veturi ei. Vai tulkitsinko väärin, että mittaajat olivat koneen päällä?
kuva 10.12.2025 22:30 Petri Nummijoki  
  En tiedä juuri junasta H77/78 mutta P71/72 ja P75/76 on jo höyrykaudella 1950-luvulla ajettu kahdella veturilla Helsingistä Kuopioon eli toinen veturi Helsingistä Kouvolaan ja toinen Kouvolasta Kuopioon. Tosin Helsinki-Kouvola ajettiin jo siihen aikaan Hr1:llä tai Pr2:lla ja Kouvolasta Kuopioonkin keväästä 1959 lähtien yleisimmin Hr1:llä.

Vesityksiä on varmaan ollut muitakin. Luultavasti Helsingin ja Kouvolan välillä on vesitetty Riihimäellä (Hr1 tarpeen vaatiessa ja Pr2 aina) sekä Pr2 vielä uudestaan jossain Lahden ja Kouvolan välillä. Ainakin Uudessakylässä on ollut viskuri https://vaunut.org/kuva/137114.

Kouvolan ja Kuopion välin vesityksistä kyselin juuri itsekin https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16643.0 mutta ilmeisesti se on tapahtunut ainakin Hr1-vetureiden aikaan tavallisimmin Mikkelissä, Hv-vetureilla ehkä useammassakin paikassa erityisesti Hv2-sarjaa käytettäessä.

Mutta olisiko dieselvetureiden aikaan ainakin yöjunaa P71/72 ajettu toisinaan samalla veturilla koko Helsingin ja Kuopion välisen matkan? Lunta raiteilla-kirjan sivulla 100 käsitellään raskaan sarjan vetureille kovana pakkastalvena 1966 asetettuja ylimääräisiä liikennerajoituksia K43-radoilla ja todetaan, että Hr12-vetureiden osalta päätöstä muutettiin jo 21.2.1966 niin, että polttoainetta sai ottaa Kuopiossa ja Joensuussa 3/4 polttoainesäiliön tilavuudesta (alkuperäisen poikkeusrajoituksen 1/2 sijaan), jotta (yö)junilla P72 ja P82 ei tarvitse ottaa Kouvolassa polttoainetta, vaikka Hr12-veturi menisikin sieltä "läpi".
kuva 10.12.2025 19:51 Petri Nummijoki  
  Ensin pitäisi määritellä, mitä junaa Kalakukko-nimellä tarkoitetaan? Oma käsitykseni on, että VR:n henkilökunnan ja varmaan harrastajienkin keskuudessa Kalakukkona on yleisimmin pidetty Kuopion päiväpikajunaparia P75/76, jotka vuosia kohtasivat toisensa klo. 16:00 aikoihin Pieksämäellä. Ns. suuren yleisön keskuudessa ilmeisesti kuitenkin Kalakukolla viitattiin tyypillisimmin Kuopion kiitojunaan MK79/70 (vuodesta 1965 MK77/78), kun se oli omana aikanaan Helsinki-Kuopio-kaukojunista nopein ja mainostetuin. Toisaalta näissä harrastajakeskusteluissa on saanut kannatusta sellainenkin näkemys, että elokuvan ja laulun perusteella aito Kalakukko olisi Kuopion suunnan yöjuna mutta en tiedä onko tämmöisellä tulkinnalla ollut 50- ja 60-luvuillakin kannattajansa vai lieneekö vasta myöhempien aikojen tulkinta asiasta?

P75/76 tuli kulkuun 40- ja 50-lukujen taitteessa ja Kuopion kiitojuna 50-luvun puolivälissä, joten lienee kuitenkin selvää, ettei kuvan juna ole niistä kumpikaan.
kuva 05.12.2025 09:17 Petri Nummijoki  
  Jos ylävalonheitin ei sisältynyt 1920-luvun muutoksiin niin sitten tämä voi olla peräisin uudemmaltakin ajalta mutta takaraja lienee silloinkin vuodessa 1942, koska minustakin sarjamerkki näyttäisi alkuperäiseltä.
kuva 04.12.2025 08:28 Petri Nummijoki  
  Kuva on tällä hetkellä ajoitettu vuodelle 1945 mutta valonheitin näyttää alkuperäiseltä. Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjan mukaan ensimmäinen valaistusuudistus tehtiin jo 1923-24, joten olisiko kuva paremminkin 1920-luvun alkuvuosilta?
kuva 03.12.2025 12:02 Petri Nummijoki  
  Jos puhutaan aktiivikäytön ajoista niin olisiko Seinäjoen ja Vaasan välillä ehtinyt olla CEmt Hr1-vetoisessa junassa, kun Hr1-veturit 1020 ja 1021 olivat ko. liikenteessä muutaman kuukauden ajan keväällä 1974? Muuten mahdollisuudet ovat aika heikot. CEmt-vaunuja valmistui vasta 1970 ja siihen mennessä Hr1-vetoinen pikajunaliikenne oli jo lähes päättynyt. Aikataulukaudella 1970-1971 on vielä junaparissa P73/74 esiintynyt höyryvetoa Kouvolan ja Kuopion välillä mutta tämä oli tavallaan Kontiomäen perinteisen yöpikajunan P71/72 lisäjuna sen jälkeen, kun Joensuun yöpikajuna P81/82 oli siirretty Kouvola-Pieksämäki-Joensuu-reitiltä 1968 kulkemaan uutta Parikkala-Onkamo-rataa. En oikein jaksa uskoa, että P73/74 olisi ollut ensimmäisten yöpikajunien joukossa, jotka saivat uusia CEmt-vaunuja.
kuva 02.12.2025 20:11 Petri Nummijoki  
  Kansainvälisen R-sarjan ravintolavaunun sisäkuva on https://vaunut.org/kuva/139417. Toisaalta on tämä Rk-vaunukin uudempana ollut tyylikkäämmän oloinen, mitä yllä olevassa kuvassa https://www.finna.fi/Record/hrm.hrm-39199. Ko. finna-linkin kuva esiintyy Resiina-lehdessä 3/90 Cik-vaununa mutta asiasta oli joskus täällä keskustelua ja päädyttiin siihen, että kuva on oikeasti DR-vaunusta eli Rk-vaunusta ennen vuoden 1959 sisustusmuutoksia.
kuva 02.12.2025 13:17 Petri Nummijoki  
  Rk-vaunut olivat tosiaan VR:n omia. Mutta se jaksaakin hämmästyttää, että viimeisten "kansainvälisten" ravintolavaunujen poistuessa 1963-1964, jäivät jäljelle varsinaisista ravintolavaunuista vain nämä kuusi Rk-vaunua ja tällä pärjättiin vuoteen 1972, jolloin täydennystä saatiin uusista Rt-vaunuista ja niistäkin vain EK/EP-juniin. Tavallisissa pikajunissa piti odotella vuoteen 1975 ja Rkt-vaunuihin asti, että saatiin ravintolavaunukantaan parannusta. Kovin suuresti tämmöistä palvelua ei tästä päätellen 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa arvostettu. Tietysti kahvilavaunuja oli lisäksi mutta niissähän oli kaikissa noin puolet vaunusta matkustajaosastona, joten tarjoiluosastossa lienee ollut tiivis tunnelma, jos vaikka 15-vaunun ruuhkapikajunassa piti puolen vaunun kokoisessa kahvilaosastossa hoidella kaikki juoma- ja ruokatarjoilun tarpeet.
kuva 01.12.2025 22:50 Petri Nummijoki  
  Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjan mukaan 1803:lla on vielä joulukuussa 1961 ajettu 114 km, joka sopisi ajoon Haapamäeltä Tampereelle, kun 1800 ja 1803 olivat palaamassa höyrynantotehtävistä Lievestuoreelta. Ilmeisesti siis 1803 tuli fyysisesti Tampereelle jo vuoden 1961 puolella. Jos vetureita on 1962 siirrelty (kylminä) Tampereella niin kaippa se on voinut olla joku muukin ellei sitten numerosta ole muistikuvaa, että oli nimenomaan 1803?
kuva 29.11.2025 21:54 Petri Nummijoki  
  Tarkoitetaankohan mainitulla Kokkolan tapauksella tätä: https://juliadata.fi/timetables?s=5286&d=8.10.2024

Kyseinen tavarajuna näyttää olleen matkalla Ykpihlajaan eli ilmeisesti on haettu vastaavaa tilannetta kuin https://vaunut.org/kuva/126506, jolloin ykköselle ottamalla tavarajunan kulkutie ei ole ristissä kolmoselle tulevan matkustajajunan kanssa.
kuva 28.11.2025 09:53 Petri Nummijoki  
  795 taisi saada kattilavaurion joskus vuodenvaihteen 1961-1962 aikoihin ja vietiin vasta 1967 konepajalle korjattavaksi eli veturi ehti olla välillä yli 5 vuotta liikenteestä poistettuna. Syy ilmeisesti siinä, että Pasilassa höyryvaihtovetureiden tarve oli kevään 1962 jälkeen marginaalista ja muilta varikoilta käyttöä alkoi löytyä vasta, kun vanhemmat 500-sarjan Vr1-veturit olivat poistumassa kokonaan liikenteestä.
kuva 27.11.2025 16:30 Petri Nummijoki  
  Tai kuvassa https://vaunut.org/kuva/67448 puhutaan vauhdinotosta Lavapuron mäkeen, vaikka varsinaisesti ollaan kai tulossa Aittojärven mäkeen ja "aito" Lavapuron mäki on vasta usean kilometrin päässä.
kuva 27.11.2025 15:12 Petri Nummijoki  
  Taitaa Lavapuron mäki olla vähän tulkinnallinen asia. Aittojärven itäpuolelta Lavapuroon on sellainen runsaan 10 km:n mittainen nousuryhmä, josta Aittojärven mäki muodostaa alkuosan ja Lavapuron mäki loppuosan. Mutta luulisin, että Lavapuron mäestä puhuttaessa tarkoitetaan usein molempia mäkiä yhteenlaskettuna, kun siinä ei raskaalla junalla vauhti pääse välissä kohoamaan mitenkään olennaisesti.

Esimerkkinä voidaan ottaa esim. kuvaan https://vaunut.org/kuva/165183 liittyvä keskustelu.
kuva 25.11.2025 16:31 Petri Nummijoki  
  Vai tarkoitatko kuvaa, jossa on Helsingin ja Pasilan välillä menossa osapuilleen rinnakkain Sr1-vetoinen Lapponia sekä Dv12-parin vetämä Turun laivapikajuna?
kuva 25.11.2025 11:56 Petri Nummijoki  
  Muistatko kummin päin veturi oli Helsinki-Kouvola ja sitten taas Kouvolasta eteenpäin eli kumpi väli ajettiin "etuperin"? Mutta 2500-sarjan Sv12-veturit olivat tuohon aikaan Oulun koneita ja EP-junat taidettiin vetää pääasiassa Sr12-vetureilla (2700-sarja), kun niitä oli Etelä-Suomen varikoilla. Varmaan myöhemmin 70-luvun edetessä käytettiin myös 2600-sarjan vetureita sitä mukaa, kun ne pääsivät yleistymään. Jos 2500-sarjan veturilla ajettiin tuolla kerralla myös väli Helsinki-Kouvola niin olisiko kysymyksessä esim. konepajareissulla Hyvinkäällä käyneen veturin palauttaminen pohjoiseen ja siltä osin enemmän tai vähemmän poikkeava tilanne?
kuva 24.11.2025 23:19 Petri Nummijoki  
  Onko siitä havaintoja, että sama Dv12 veti Savoniaa koko matkan? Ainakin tässä Muurisen kuvassa https://vaunut.org/kuva/53760 veturi näyttäisi vaihtuvan Kouvolassa. Samalla veturilla koko matkan ajaminen on myös jossain määrin ristiriidassa kuvan https://vaunut.org/kuva/78343 kommentin kanssa, että Sr12/Sv12/Dv12 vaikutti olevan Savon radalla aina etuperin. Tuskin veturia olisi Kouvolassa kääntöpöydällä käytetty kesken junan vedon, jos samalla veturilla olisi jatkettu Kouvolan ohi.
kuva 24.11.2025 20:24 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva taas. Kommentoidaan tätäkin, koska edellä on mielestäni väärinkäsityksen mahdollisuus Dr13-vetureiden viheltimien siirtoon liittyen. Yleensä Dr13-vetureiden saneeraukseksi kutsutaan 20 veturiin 90-luvun alkuvuosina tehtyä yksinajomuutosta, josta ulospäin näkyvin merkki oli kaksoisvalonheitin, joka tässä kuvassa on veturissa 2349. Mutta viheltimien siirto pois ohjaamon välikatosta ritilöiden takaa on toteutettu jo paljon aikaisemmin. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/45163 on veturi vuonna 1976 vielä Hr13-sarjamerkillä ja viheltimet ovat jo lopullisella paikallaan.
kuva 24.11.2025 14:15 Petri Nummijoki  
  Voiko juna olla raiteella 7, kun eikö valaisimia näyttäisi olevan kolmella eri etäisyydellä junan ja itäisen siipirakennuksen välissä? Silloin väliin pitäisi kai mahtua kolme laituriakin? Minusta valaisimet sopisivat siihen, että juna on raiteella 9. Muutenkin Turun pikajunien yleisimmin käyttämät raiteet olivat tuohon aikaan 9 ja 10. Ruuhka-aikoina muutamat Turun junat käyttivät raiteita 8 ja 11 mutta muita raiteita pitäisin niille poikkeuksellisina.

Mutta se voi hyvinkin olla, että aseman sisäpihan itäisen puolen laitureita on korotettu vielä 1995-1996. Vuosi 1994 on jäänyt mieleen siitä, että sisäpihan länsiosan laitureita korotettaessa muutama Turun pikajuna käytti tilapäisesti läntisen siipirakennuksen päässä olevia raiteita ja olivat Dr13-junia vielä silloin eli vuotta 1994 myöhemmin korotus ei (sisäpihan länsipuolella) voinut olla.
kuva 24.11.2025 09:46 Petri Nummijoki  
  Sattumakuva. Helsingin laiturit korotettiin (osittain raiteita madaltamalla) kesällä 1994 https://vaunut.org/kuva/24443 eli olivat Dr13-vetoisen Turun liikenteen viimeisten kuukausien aikana jo korkeaa mallia. Siten niiden täytyy olla korkeita tässäkin tai muuten kuvausajankohta on joku muu kuin mainittu 7.12.1994.
kuva 21.11.2025 10:07 Petri Nummijoki  
  Mutta kuvan ottamisen aikoihin lähes 30 vuoden ikäinen veturi oli pikajunassa harvinainen. Olisiko edellisen kerran vastaavaa voinut kokea 1968-1969, kun on ajettu aivan viimeisiä kertoja pikajunia Hv-höyryvetureilla ja Pasilan varikon vanhimmilla Hr1-vetureilla 1000-1005?
kuva 20.11.2025 10:18 Petri Nummijoki  
  Eikös Porkkanajunissa ollut lämmittäjällä "konttorituoli" käytössä jo ennen Sr1:stä? En kyseenalaista, etteikö ensimmäisten sarjavalmisteisten Sr1-vetureiden konttorituolit olisi hankittu kuvatulla tavalla mutta ideaa ei varmaankaan keksitty silloin vaan otettiin mallia Dm8-9-sarjoista.
kuva 19.11.2025 20:30 Petri Nummijoki  
  Täällä esitetyn väitteen mukaan Sr2-veturilla ei saanut takuuaikana vetää yli 2000 tonnin junaa. Koska Vartiuksen malmijunat painoivat 5200-5500 tonnia niin näissä täytyi alun perin käyttää kolmea veturia. Myöhemmin tosiaan käytettiin vain Sr2-paria mutta tosin silloin kai Härmänmäen nousuun on jäätykin liukkailla keleillä kiinni lukuisia kertoja.

3xSr2 vaikutti kai syöttökapasiteettiin niin, ettei täyttä tehoa voitu käyttää ja siksi Härmänmäkeä ei noustu 70 km/h vauhtia edes kolmivedolla, vaikka tehojen olisi pitänyt siihen riittää. Mutta 3xSr2 ei kai kuitenkaan jäänyt mäkeen kiinni tai se oli ainakin harvinaista.
   >>