23.11. 01:49 | Lasse Reunanen | |||
Esa, eikös lättis V8 tullut vuonna -32 Ford Model 18:n? Kaikkien rodien äiti Li'l Deuce Coupe. Saman vuoden Model B oli neloskoneella. Bonnie&Clyde mallin Model 40 oli sitten -33-34 V8. | ||||
20.11. 02:09 | Lasse Reunanen | |||
Kyllä pitää arvostaa asiaan vihkiytyneiden tietoa vanhan infrastruktuurin yksityiskohdista. Kullanarvoista tietoa tällaisten kuvien tunnistamiseen. Tämänkaltainen tietokin tulee isolta osin katoamaan, koska jonnea ei kiinnosta. Itsellä on jotain vastaavaa tietämystö laiva- ja autopuolelta, mutta melkoisen suppeasti tässäkin ketjussa ilmenneihin asioihin verrattuna. | ||||
19.11. 00:14 | Lasse Reunanen | |||
Woman merkkistä ajoneuvoa ei tietääkseni ole ollut, mutta Vomag oli saksalainen kuorma- ja linja-autojen valmistaja. | ||||
15.11. 11:40 | Lasse Reunanen | |||
No tämä. Enpä edes muistanut moista automallia. Vahvasti kyllä näyttää tuollaiselta. | ||||
15.11. 00:05 | Lasse Reunanen | |||
Saattaisi vaikka ollakin Lloyd Alexander. Tuo tumma alue rekisterivalon yläpuolella hämää, että se olisi joku ritelikkö ja olisi takamoottorinen auto, mutta ei liene ole. Muuten muodot täsmää Lloydiin. | ||||
13.11. 07:45 | Lasse Reunanen | |||
Jari, mustalipeä poltetaan sellutehtaissa, tai kuten nykyään puhutaan biojalostamoissa. Ne tuottavat energiaa jopa puolet yli oman tarpeen. Mustalipeän poltto lasketaan puupolttoaineisiin, koska on juurikin sitä. https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/tulevaisuus/puu-uusiutuvana-energiana/ | ||||
13.11. 00:49 | Lasse Reunanen | |||
Se jätelipeä on ns. mustalipeää, sellunkeiton sivutuotetta, ligniiniä, ym. ainesosia, mikä nykyään kuivataan ja käytetään polttoaineena sellutehtaan energiantuotannossa. Merkittävä osa Suomen sähköntuotannostakin tulee mustalipeän poltosta. Yli ⅓ koko Suomen puupolttoaineilla tuotetusta energiasta tuotettaan mustalipeällä. Sen hyötykäyttöä ja korkeampaa jalostusta. kehitetään jatkuvasti. | ||||
13.11. 00:35 | Lasse Reunanen | |||
Herra Esa. Buick -52:ssa on vielä eri muodot lokasuojassa, -53 kylkilista kulkee ylempänä ja -55 on eri jo taas muodot. Jäljelle jää -54, missä kylkilista jatkuu pyöräaukon yläreunasta taakse puskurin yläreunan korkeudella, kuten kuvan autossa. | ||||
13.11. 00:15 | Lasse Reunanen | |||
Tuo kuvausaika ei voi olla ennen 8.6.1931. Silloin perustettiin huoltoasemaketju BK, Bensiinin-Kuluttajain Oy, minkä mainosreklaami näkyy kuvassa. BK:sta muodostui eri vaiheiden jälkeen Union. Yhtiön ensimmäinen huoltoasema/jakamo sijaitsi osoitteessa Heikinkatu 17. Onko tämä niiltä kohdin? En tunne kovin hyvin Helsinkiä. Huoltoasema purettiin 1935 Postitalon tieltä, joten jos tuo reklaami viittaa tähän huoltamoon, sijoittuu kuva vuosien 1931-35 välille. Tiedot löytyy wikipediasta. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Union |
||||
13.11. 00:03 | Lasse Reunanen | |||
A-Hoppahan se. Etualalla olevan Hepan mallia en tunnista varmasti. Olettaisin olevan Suomenheppa? | ||||
12.11. 23:58 | Lasse Reunanen | |||
Olisko tuo oikealla näkyvä auton perä Buick 1954? Luonnllisesti neliovinen, 2-ovisessa on erilainen listoitus. | ||||
12.11. 23:33 | Lasse Reunanen | |||
Voisko tuo bussin perän takaa pilkistävä henkilöauton keula kuulua Jowett Javelinille? | ||||
12.11. 23:24 | Lasse Reunanen | |||
Olisko tuo umpikaappi Fordson Thames E83W? | ||||
09.11. 13:11 | Lasse Reunanen | |||
Eilös tämää kisko ole kulmarautaa ja videolla lattaa. Kyllä kulmarauta tuossa käytössä on moninkerroin vahvempaa. | ||||
08.11. 08:25 | Lasse Reunanen | |||
Onpas hyvä ja terävä kuva jarrukopillisesta vaunusta. Yleensä näkee vain sivukuvia junasta, missä on jarrukopillisia vaunuja ja nekin usein kauempaa kuvattuja. Nyt käkyy kopin rakenne hyvin perästä kuvattuna. Oliko nuo junassa yleensä kummin päin vai ihan sekaisin? | ||||
07.11. 13:02 | Lasse Reunanen | |||
Kyllä etupyörän yläpuolella selvästi näkyy nostosylinteri. | ||||
06.11. 18:04 | Lasse Reunanen | |||
Tuo pieni Belliss oli Löydössä "yökoneena". Siihen on lattahihnavälityksellä 50 kVA Stömbergin genu perään. Ennen valtakunnan verkkoa sillä ajettiin sähköt sahalle ja koko Löydön kylälle silloin kun saha seisoi. Sitten sahan lakkautuksen jälkeen isä osti koko Löydön konehuoneen meille Nurmekseen. Löydössä oli melko uusi, 50-luvulta oleva pääkone, mikä siirrettiin Nurmekseen käyttöön ja on kaiketi vieläkin Binderholtzilla konehuoneessa muistomerkkinä. Tuo pikkukone jäi sitten meille , kun saha myytiin. Isä pelasti sen, muuten olisi mennyt romuksi. | ||||
06.11. 13:37 | Lasse Reunanen | |||
No, eikös tuo Allegro sopisi siihen Haaparannan liikenteeseen hyvin, kun on tottunut ulkomaille menemään? | ||||
06.11. 13:29 | Lasse Reunanen | |||
Minulla on Suomen Sokerille uutena hankittu Belliss & Morcom -höyrykone. Se kulkeutui meille Löydön Höyrysahan lakkauttamisen kautta. Liekö olisi tuossa 1940-luvun piippujen harvennunsessa joutanut myyntiin? | ||||
06.11. 12:08 | Lasse Reunanen | |||
Kyllä minäkin traktorin suhteen Nuhvin kannalle käännyn. Ja rekanvetäjistä on mahdoton sanoa mitään. Voi yhtä hyvin olla myös Sisuja. | ||||
04.11. 23:47 | Lasse Reunanen | |||
Hieno valaistus tässä kuvassa. Miksi muuten kohdattava juna on sammuttanut valot? Maallikko luulisi, että himmentäminen riittäisi estämään häikäisyn ja kohtaavan junan veturinkuljettaja näkisi, että kohdattava on paikallaan sivuraiteella. | ||||
03.11. 02:35 | Lasse Reunanen | |||
"Oli sopiva paikka avata hikiventtiilit." Jännä miten samasta asiasta eri aloulla puhutaa eri nimillä. Omat höyrykokemukset on laivoista ja niissä on hikihanat. Samoin monista muistakin samoista asioista puhutaan eri nimillä. Johtuneeko tuo siitä, että VR onaina ollut tarkoin ohjeistettu valtion "virasto" ohjeistettuine nimineen ja laivanvarustajina on ollut ihan maalaosisäntiä tervehöyryineen ja paikallismurteineen. | ||||
31.10. 00:42 | Lasse Reunanen | |||
Kuvaushetkellä jo melkoisen iäkäs laiva. On valmistunut 1946 Kalmarin telakalla Ruotsissa. Oli suomalaisomistuksessa nimellä Elena1959-65, kotisatamanaan Maarianhamina. Romutettu 1984. | ||||
Kuvasarja: Lieksan ja Nurmeksen sahatavarajuna 7.10.2024 |
29.10. 23:53 | Lasse Reunanen | ||
Nurmeksen Saha oli meidän suvun omistuksessa vuodesta 1940 vuoteen 1978. Paljon on muuttunut siitä, mutta jotain isän suunnittelemia rakennuksia oli vielä jäljellä, kun muutama vuosi sitten pääsin käymään. Vähän muistan itse, mutta paljon on valokuvia ja melkoisesti kaitafilmiä mm. oletettavasti veturikipinästä syttyneestä tulipalosta vuonna 1964, missä liki koko lautatarha tuhoutui. Pitääkin isältä pyytää valokuvat nähtäväksi, jos olisi kiinnostavia junakuvia joukossa. | ||||
28.10. 03:37 | Lasse Reunanen | |||
Nuo vanteet kun on tuossa navassa kiinni, että pystyy pyörittämään, niin ei rälläkälläkään kauaa nokka tuhise, kun on ulkokantti leikattu pois. | ||||
17.10. 03:50 | Lasse Reunanen | |||
Mulla on B&W pienempien laivamoottoreiden alkuperäiset myyntiesitteet 60-luvulta. Voin tarvittaessa skannata, jos joku haluaa ihailla moisia. | ||||
16.10. 19:30 | Lasse Reunanen | |||
Lyhyempi matka olisi kuljetella, kun vetäisi tuon vaunun Haukivuoren asemalle lastattavaksi. | ||||
16.10. 04:25 | Lasse Reunanen | |||
Jostain muistan lukeneeni, ettei Scania-Vabis 815D olisi ollut Scanian-Vabisin suunnittelema, vaan se perustuisi tanskalaiseen Frichs 8.115 -moottoriin. Onko tämä huhu vai kopio vai lisenssimoottori vai onko vain karkeasti otettu mallia ja suunniteltu oma moottori? | ||||
14.10. 02:15 | Lasse Reunanen | |||
On muuten autojen värimaailma muuttunut 15 vuodessa. Kuvassa on kaksi valkeaa ja kaksi mustaa, muut on jonkin värisiä. Eikä ole yhtään pohjamaalin harmaata. Nykyään olisi 2-4 jonkun väristä vanhempaa autoa ja muut pohjamaalin harmaita, mustia tai valkeita. | ||||
14.10. 02:11 | Lasse Reunanen | |||
Bolshevikkien Muilta Warastama ja Emmahan oli Ei Muut Warasta. | ||||
09.10. 23:44 | Lasse Reunanen | |||
Meillä oli ainakin Jeeppi peltotöissä vielä 60-luvulla, löytyy 8 mm kaitafilmiäkin. Hevosvetoista haravakonetta ainakin vedettiin heinätöissä. | ||||
09.10. 02:47 | Lasse Reunanen | |||
Jounin Farmobil-viestiä kommentoisin, että Farmobilia tuotiin Suomeenkin. Autotalo Berner toimi maahantuojana ja Bernerin mainoselokuvan mukaan ainakin yksi on ollut Suomen rekisterissä. Muut kaiketi on koekilvillä. Farmobil näkyy heti elokuvan alussa. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_615257 | ||||
08.10. 09:37 | Lasse Reunanen | |||
Ennen Hanomagia samainen pakettiauto tunnettiin nimellä Tempo Matador. | ||||
08.10. 08:58 | Lasse Reunanen | |||
Yvtään Golfia en kuvasta löydä. Sensijaan helpohkosti tunnistettavia ovat Opel Record E, Hanomag-Henchel F20-F35/MB L206-307, Ford P7, VW Transporter/Caravelle T3 ja junan oikealla puolella Ford Escort "välikoppa" ja Tunturi Super Sport -mopedi. Escortin ja P7:n takana olevat autot on vaikeammin tunnistettavissa. Vaalean rakennuksen savupiipun takana ylhäällä jonkunlaisella siltarakenteella olevaa autoa en myöskään heti tunnista. Ensimmäisenä tulisi mieleen Morris Marina Coupe, mutta kuvassa näyttäisi hämärästi olevan C-pilarin etupuolella ohut pilari, eli auto olisi 5-ovinen ja takana sivulla olisi kolmio-ikkuna. Mikäli tuo "pilari" on joku varjo tai heijastuma, uskoisin auton olevan Morris. | ||||
29.09. 13:48 | Lasse Reunanen | |||
Sähköautojen hinta ei ikinä tule laskemaan sille tasolle, että normaalin käyttäjän olisi mahdollista hankkia sellainen. Sitten kun hinta olisi laskenut taroeeksi, on akku niin ikääntynyt, että pitää uusia kymmenien tuhansien hintainen akku. Eikä itselläni ainakaan ole kovinkaan usein tilillä kymmeniä tuhansia, millä ostaa auto. | ||||
29.09. 03:59 | Lasse Reunanen | |||
Tyylikäs kuva on, enkä alkuun hoksannut, että on uudehko. Astuin ansaan... | ||||
28.09. 23:52 | Lasse Reunanen | |||
Mopedeissa vakuutuskilvet värillisellä pohjalla ennen kuin muuttuivat heijastaviksi vaaleapohjaisiksi samoihin aikoihin kuin autojenkin kilvet. Esim. omassa v. -58 Victoria Vicky IV -mopedissa on keltaisella pohjalla sinisin numeroin PAA-444, eli vak. yhtiö Pohjolan kilpi. Oli myös ainakin kelta-punaisia, musta-keltaisia ja oranssi-ruskeita. Ihan hatustta kaiketi väriyhdistelmät 60-luvulla arpoivat. Autojen vaaleankellertävä oli tosiaan heijaatavaa maalia. Kaiketi sen ajan tekniikasta johtuen oli kellertävää. Ysärin kilpiuudistuksessa muuttui puhtaan valkeaksi ja vielä tehokkaammin heijastavaksi. |
||||
28.09. 22:20 | Lasse Reunanen | |||
Tässä asiassa olen ehdottomasti samaa mieltä Jounin kanssa. Samoin sattuu silmään 5-merkkiset mustat kilvet jossain 90-luvun jenkkiautossa. Entisöinnin kannalta ongelmallisimpia on 70-80-luvun autot, joissa on ollut vaaleat kilvet. Alkuperäisen kaltaisia kilpiä ei saa enää. Nykyinen valkea kilpi on kirkkaanvalkoinen, kun sen kuuluisi olla 70-80-luvun autossa kellertävan valkoinen, ehkä kermanväriä muistuttava vaalea. | ||||
28.09. 18:26 | Lasse Reunanen | |||
Erikoista, jos ensirekisteröinnissä Suomeen on saatu tuollainen kilpi v. 2009. Silloin jaetut lyhyet 5-merkkiset olivat C-alkuisia, tyyliin Cxx-xx. Toki on mahdollista, että autoon on ostettu maksullinen erikoiskilpi vaikka tunnearvojen takia. Ylipäätään rekisterikilpisääntöjen mukaan Kuplaan ei pitäisi olla mahdollista saada kapeaa kilpeä muuten kuin erikoiskilpenä tai anomalla vanhalla auton alkuperäisen mustapohjaisen tunnuksella oleva kilpi, mikäli sellainen on joskus autossa on ollut. | ||||
28.09. 16:45 | Lasse Reunanen | |||
Jos on museorekisteröity, niin melkoisen huonolla pidolla on ollut, kun on kolhuja ja ruttuja täynnä. Eikä se rekisterikilpeen juuri vaikuta jos sitä hait. Haalistuneen näköinen kilpi on oletettavasti alkuperäinen tai sitten autoon on haettu alkuperäisellä tunnuksella oleva musta kilpi takaisin. Ei SGT-xx tunnusta muuten jaeta. Kuplalle ei ole lyhyelle kilvelle tarvetta, niin uustuontiautolla olisi leveä 6-merkkien kilpi, sen saa mustapohjaisenakin. Jos olisi museoajoneuvo, eikä olisi anottu alkuperäistä tunnusta, alkaisi kilpi M-kirjaimella. | ||||
28.09. 15:16 | Lasse Reunanen | |||
Auto on oletettavasti 1968, koska on jo isot puskurit. Ainakin SGT-rekisterikilvet oli Pohjois-Karjalassa jaossa v. 1968. Periaatteessa, mutta hyvin epätodennäköisesti, kilpi voi olla jaettu myös vuonna 1969, mikäli on ollut jonkun pienen pitäjän vallesmannin toimistossa, missä on vähän rekisteröity autoja. Kupla on kuitenkin jo uudempaa mallia, minkä takaikkunaa on suurennettu, että näkee paremmin kun kehitys kulkee ohitse. |
||||
27.09. 21:11 | Lasse Reunanen | |||
Onko tämä Lavian Autokorin rakenne, vaikka erehdyttävästi näyttää Kutterin veljesten korilta? Lavialaisethan osti muotopellit valmiina Kutterilta ja sen takia yhdennäköisyys. Lavian Autokori oli viimeinen puukorien valmistaja Suomessa. Lopettamiseen v. 1982 asti valmistivat puukoreja. | ||||
27.09. 04:59 | Lasse Reunanen | |||
No kyllä lännessäkin oli jämähdetty 2-tahtikäryyn. Vielä vuonna -64 Tekowika esitteli uuden 2-tahtisen mallin F102. Saksassa kesti uskomattoman kauan päästä sodan kurjuuksista yli. Vasta 70-luvulla autoteollisuus alkoi kehittymään kunnolla sodan jälkeen. | ||||
25.09. 22:23 | Lasse Reunanen | |||
Eikö DKW F8 ole sitten kiinnostava lainkaan? Mielestäni paljon kiinnostavampi kuin pensasneuvistoliittolaisten ala-arvoisesti kopioima laite. Tosin tekovikassakin on tyypillisen saksalaisten itaruuden tapaan 2-tahtimoottori, niin eipä omistushaluja moinen kinneri aiheuttaisi vaikka tarjolle tulisi. | ||||
05.09. 17:15 | Lasse Reunanen | |||
Nämä paikalliset sadekuuron aiheuttamat "tulvat" johtuu vain ja ainoastaan pakkomielteestä päällystää joka paikka asvaltilla, kotona ei juuri edes lammikoita näkynyt, kun lähimmälle päällystetylle tielle on kaksi km matkaa. Kaupungissa suvun talo on juuri tuon pahimman sateen alueella ruutukaava-alueella, mutta kun on nurmikkoa ja murskepiha, niin eipä pihalla tai alakerrassa ollut yhtään tulvaa. | ||||
29.07. 13:18 | Lasse Reunanen | |||
Eiköhän jokainen kehittyvä teollisuusmaa ome läpikäynyt sen kopiointi- ja lisenssituotantovaiheen. Niin Suomi kuin Japanikin. Joissain maissa kehitys vain on pysähtynyt siihen kopiointiin ja tuotetaan edelleenkin jopa liki 100 vuotta vanhoja kopioita. | ||||
29.07. 02:12 | Lasse Reunanen | |||
Liittyvätkö tämä kuva yhteen tämän kanssa http://vaunut.org/kuva/46250?liikp1=1250 ? Ajankohta voisi sattua, valo, taustan puut on saman ikäisiä, puhelinlinjoja on yhtä monta, ym. Ainakin hyvin samoja aikoja otettuja kuvia ovat. Voisin jopa kuvitella samoja ihmisiä laiturilla. Vaikkapa etualalla oleva lakkipäinen mies. Vastaava lakki löytyy toisesta kuvasta hieman veturin etupuolelta laiturilla olevan pylvään kohdilta. | ||||
25.07. 03:50 | Lasse Reunanen | |||
Eivät taida puskukoneita olla, ellei ole ollut tarkoitus varustella sellaiseksi 5-vuotissuunnitelman puitteissa. Enemmän pitäisin noita juurikin telatraktoreina kuten kuvatekstissä on mainittu. Suuressa ja mahtavassa suosivat niitä kolhooseilla peltovetäjinä pitkäänkin. Omaa tuotantoa oli runsaastikin eri kokoluokissa, mutta kait tuotekehitystäkin piti välillä tehdä. Neuvostoliiton tärkein konesuunnittelijanhan oli tunnetusti herra Regus Patoff. | ||||
22.07. 14:54 | Lasse Reunanen | |||
Varjoista minäkin oletin auringon olevan korkealla. Silti on jotenkin epätodellisen tuntuista, että tehdasalueella ei ole yhtään työntekijää ulkona töissä, kuitenkin on suuret piha-alueet varastoineen. Eikä kaduilla näy liikennettä, ajoneuvoin tai ilman. Kaksi ihmistä taitaa tehdasalueella ulkona olla... |
||||
22.07. 14:31 | Lasse Reunanen | |||
Erikoinen kuva. Kuvassa näkyy monenlaista infrastruktuuria, mutta ei ihmisiä. Kadut/pihat on täysin autioita. Pysäköityjä autoja on, mutta ei juurikaan liikenteessä kaduilla eikä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä lainkaan. Onkohan kuva otettu hyvin aikaisin aamulla? | ||||
18.07. 02:58 | Lasse Reunanen | |||
Työvoimaa on ollut silloin saatavilla eikä ruumiillista työtä pelätty. Tuollaisessa aurassa olisi ollut esim. siipien kääntö helposti toteutettavissa höyryn voimin. Veturista olisi helposti saanut höyryä syötettyä, eikä olisi kovinkaan isoa mäntäkonetta tarvittu, mikä olisi pyörittänyt akselia, millä olisi yhden miehen voimin voitu hallita kaikkia siipiä hihnojen/vaijereiden välityksellä. |