![]() |
10.08. 12:41 | Antti Ojala | ||
Salmen takana näkyvä, kannaksen päässä sijaitseva mäki ja sitä kiertävän ratalinjan kaarre sekä erityisesti lossijärjestely tekivät vaikeaksi sijoittaa yksityiskohdat kartalle. Kuvakulma on mielenkiintoinen. Oikea reuna rajautuu juuri siten, että siellä oleva niemi jää kuvasta pois. Kaarre vasemmalle näyttää jyrkältä, vaikka kartalla sitä tuskin huomaa. Kuva on otettu kaupungin puolelta, luultavasti piipun tai pylvään päästä. - Herra Frans Evert teki pitkän uran valokuvaajana ja palveli myös sodan aikana kuvaajana, jostain syystä ei kuitenkaan tiedoituskomppanian alaisuudessa. | ||||
![]() |
10.08. 11:55 | Antti Ojala | ||
Paavo Sihvonen on ottanut paikalta ilmakuvan ennen vuotta 1936, joka todistaa paikan Punkasalmeksi: https://www.finna.fi/Record/lusto.knp-155199?sid=5108230321 . | ||||
![]() |
09.08. 16:53 | Antti Ojala | ||
Hyvä arvoituskuva on. Mielestäni maantiede ei sovi Punkasalmeen, vaikka lossi on sielä rautatietä peesannutkin. Salmesta kulkee laivaväylä, jonka kääntösilta sijaitsee lähempänä vastarantaa. Korkeuskäyriä pitäisi löytyä kartalta, samoin korkealla sijaitseva kuvauspaikka. Muussa tapauksessa valokuvaaja olisi tarvinnut k u h n u r i k a m e r a a . | ||||
![]() |
29.07. 17:35 | Antti Ojala | ||
Hannulla voi olla tuoreempaa tietoa, mutta oman käsitykseni mukaan ruotsalaisilla voisi olla tällaiseen hyvinkin varoja, mutta yleistä siisteyttä ja esimerkiksi rakennuksia pihoineen pidetään tärkeämpänä, kuin kaluston kuntoa. Lennakattenilla esimerkiksi asemamiljööt ja ratainfra ovat erinomaisessa kunnossa, mutta kaluston ylläpito on vaihtelevaa. Veturit toki pidetään kunnossa. Ylipäätään varojen ja talkootyön käyttö ovat voimakkaasti priorisoitu niin, että se mikä näkyy yleisölle selvimmin, on tärkeintä. Tämä on mahdollista voimakkaan yhteishengen ansiosta, asioista pystytään päättämään yhdessä ja noudattamaan suunnitelmia. | ||||
![]() |
29.07. 17:24 | Antti Ojala | ||
Trehörningen, vilket betyder Kolmisoppi på savolax. Näissä maisemissa ULJ on helpottanut aiemmin helteisen kansankodin tukaluutta erityisellä uimajuna-vuorolla. Nyt en enää löytänyt tietoja uimajunista, mutta toki uimaan pääsee: Marielundissa jopa naturistit. | ||||
![]() |
28.07. 13:41 | Antti Ojala | ||
Herra Jorma, mietin aivan samaa. Mielestäni tämän pitäisi olla kaupunkilaisjärkeen käyvä syy peruuttaa koko vuoro. Vatsavaivaiselle pitkä matka ja suljettu vessa aiheuttaa epäinhimillisen tilanteen. | ||||
![]() |
28.07. 13:22 | Antti Ojala | ||
Herra Jpl:n vanhaan kommenttiin: Kyllä mahdollinen juttu vanhentunut on. Nuoriso tässä kuvassa on nyt jo Entistä, tilastollisen todennäköisyyden mukaan suurin osa jo emoihmisiä ja, parilla jo sen ikäisiä herranlahjoja, että heidän toilailuistaan saa kantaa huolta syvän syrjällään. On mitä luonnollisin asia, että Aku Ankan tilaus vaihtuu Suosikkiin ja miesten huomiota on saatava, vaikkei olisikaan ymmärrystä siitä, onko se hyvä vai huono juttu. - Oivaltavan kameratyöskentelyn ansiosta, on Tikanpoika luonut tähän klassikkokuvaan kiinnostavan l a t a u k s e n . | ||||
![]() |
25.07. 19:20 | Antti Ojala | ||
Visuaalinen ilme on tosiaan tärkeä osa yritysilmettä, mutta "se ei ole vielä kovin paljon". Olen antanut itselleni kertoa, että veturin tekniikka on käyty läpi parhaalla asiantuntemuksella, mitä maasta löytyy. Toivon vilpittömästi, että myös yhtiön kaupallinen puoli hoidetaan samaa perusteellisuutta noudattaen. Kivasta kalustosta ei ole paljoa iloa, jos se seisoo kovin paljon pihan koristeena. Työntekoon nämä kamppeet on alun perin tarkoitettu. | ||||
![]() |
24.07. 15:50 | Antti Ojala | ||
Minusta tässä kuvassa on hienointa juuri se, ettei siinä näy k a l u s t o a . | ||||
![]() |
22.07. 20:26 | Antti Ojala | ||
Jos ajattelemme veronmaksajina nokkaamme pidemmälle, niin kunnossapitourakoitsijoille kannattaakin maksaa sen verran, että he pystyvät kehittämään liiketoimintaansa. Muuten käy käy niinkuin Kelataksien uudistuksessa. Monin paikoin sairaalakyytiä ei tule, koska yrittäjät eivät ota Kelan heikosti taksoitettuja sopimuksia. - Kalustoyksiköitä ei hankita pihankoristeiksi siksi, että niillä on kiva kehuskella rautatieharrastajille. Yrittäjä ostaa työkoneen vain, jos se on kannattava tuotannontekijä ja, se pysyy mahdollisimman paljon työmailla, poissa pihaa koristamasta. Urakoiden kilpailutukset pitävät kyllä huolen siitä, ettei kermankuorinnan vaaraa ole. Toisin on ostojunaliikenteessä, sielä VR-Yhtymä saa kuoria kermaa kenenkään häiritsemättä. | ||||
![]() |
22.07. 12:45 | Antti Ojala | ||
Kuten sanottu, omistajan olisi hyvä ymmärtää, mitä museorautatien omistaminen merkitsee. Isännälle kuuluu töistä aina isännän osuus. Niin kauan kun ne ovat hoitamatta, museota on kovin vaikeaa kehittää. Tilanne on nyt se, että Äänekosken kaupungilla on isompia ongelmia ratkottavanaan. Kaupunginjohtaja on kohdellut väkeään huonosti ja edessä taitaa olla hankala pakkovaihdos. | ||||
![]() |
22.07. 11:31 | Antti Ojala | ||
Herra John hyvä. Talkootyön näkökulmasta ei ole paljoakaan väliä, järjestetäänkö toiminta yhtiö- vai yhdistysmuotoiseksi. Yhtiö voi olla myös voittoa tavoittelematon. Kermankuorintaa ei tarvitse pelätä, kun kaikki tulot uppoavat varmuudella kuluihin. - Museorautatien järjestämisessä yhtiömuotoiseksi on se järki, että yhtiökokoukseen pääsee vain hankkimalla osakkeita. Osakkeiden hankkiminen taas edellyttää vakavaa sitoutumista. Tämän vuoksi myös Jokioisten museorautatie on järjestäytynyt siten, että omaisuus on yhtiön hallinnassa, ja talkootoiminnasta vastaa yhdistys. - Yhtiössä on paljon hyvää. Esimerkiksi, sen hallitusta ei voi vaihtaa hankkimalla yhtiökokoukseen puhelinkampanjalla massoittain uskollisia äänestäjiä. Yhtiön asioista päättää yhtiökokous, ja kullakin omistajalla on äänivaltaa osakepinkan paksuuden verran. Juuri päätöksenteon selkeyden vuoksi, museorautatien toiminta on paremmin turvattu yhtiönä kuin yhdistyksenä, kuten JMR:n esimerkki todistaa. Lisäksi, yhtiötä koskee työturvallisuuslaki, yhdistystä ei. Käytännössä, yhdistyksessä saa aiheuttaa vaaraa ja kiusata ilman rangaistuksen uhkaa. Museorautatieyhtiössä sikailemalla, paikalle saa p o l i i s i t . | ||||
![]() |
22.07. 10:56 | Antti Ojala | ||
Arvokas huomio herra Petriltä. 60.000 liikevaihdosta pystyy nostamaan palkkaa tasan yksi henkilö, jos kuluina on Hiace ja työkalut auton perässä. Museorautatien kuluilla yhtiöstä ei todennäköisesti nosteta palkkaa milloinkaan. Se ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että toimitusjohtajalla on oltava laittaa riittävästi aikaa yhtiön kehittämiseen, ainakin niin, että organisoi ympärilleen riittävän joukon vapaaehtoisia. | ||||
![]() |
22.07. 10:40 | Antti Ojala | ||
Herra Jorma: Kannattavaa se on niinkuin rautatieala yleensä. Ei kermankuorintaa, vaan kannattavaa liiketoimintaa. Sehän on vain hyvä, että myös kotimaisilla, jopa pienillä ja paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus investoida uusiin koneisiin. - Se mikä kunnossapitopuolella eroaa muusta rautatiealasta, on toimivat, kilpaillut markkinat. Terveessä markkinassa joukkoon mahtuu suuria kansainvälisiä ja pieniä kotimaisia yhtiöitä, eikä siinä ole mitään mystistä. | ||||
![]() |
21.07. 01:29 | Antti Ojala | ||
Tietoni näyttävät vanhentuneen käsiin. On erittäin tärkeää, että toimitusjohtajalla on aikaa paneutua työhönsä, vaikka siitä ei ehkä alkuun palkkaa saisikaan. Toivottavasti myös yhtiön omistaja on selvittänyt itselleen, mitä se haluaa K-m Oy:ltä ja, mitä vastuita museorautatieyhtiön pyörittäminen tuo kaupungille omistajana. Toivon vilpittömästi Keitele-museon tilanteen selkeytymistä ja suosittelen edelleen yhteistyötä muiden museojunatoimijoiden kanssa. Esimerkiksi Toijalan veturimuseo on saanut juniaan liikkeelle varsin luovasti siten, että se lainaa kalustoaan operaattorille, jolla on turvallisuustodistus valmiina. | ||||
![]() |
20.07. 18:12 | Antti Ojala | ||
Jollei viimeaikoina ole tapahtunut muutoksia, tämä on Keitele-museolla. Veturi voi olla ajokuntoinenkin, mutta Keitele-museolla ei ole turvallisuustodistusta. Keitele-museon omistajalla, Äänekosken kaupungilla, näyttää olevan syvä johtajuuskriisi. Lisäksi K-m Oy:n toimitusjohtajalla on tunnetusti lukuisia kuntayhtiöitä hoidettavanaan, joten museo taitaa olla muuttumassa pysyvästi staattiseksi näyttelyksi. - Mielestäni museotoimijoiden olisi harkittava yhteystyön tiivistämistä tai fuusioitumista ainakin liikenteenhoidon osalta. Ei ole paljoakaan järkeä siinä, että jokainen kuppikunta pitää omaa hallintoa ja turvallisuustodistuksia yllä. Sehän ei ole varsinaisesti tuottavaa toimintaa. | ||||
![]() |
20.07. 18:01 | Antti Ojala | ||
Mainiota kameratyöskentelyä. Pidän erityisesti sommittelusta ja siitä, ettei kuvassa ole k a l u s t o a . | ||||
![]() |
17.07. 10:41 | Antti Ojala | ||
Lätän sisustamisessa onkin iloiteltu oikein perusteellisesti. Yksi tällainen täysin siekailematta asiakkaiden houkutteluun tehty salonkilättä pöytiintarjoilulla voisi olla oikein toimiva konsepti myös museojunaliikenteeseen. Sillä maksaisi monta tärkeää hankintaa, vaikkei se harrastajille mahdollisesti kelpaisikaan. | ||||
![]() |
13.07. 18:01 | Antti Ojala | ||
Tenderöinti, l. kilpailutus. | ||||
![]() |
13.07. 11:09 | Antti Ojala | ||
Hieno tilannekuva Suomen joukkoliikennemarkkinan rappiosta. Myytyään jollekulle hieman romutavaraa, voi Yhtymä kirjoitella hienoja lehdistötiedotteisiinsa kilpailun mahdollistamisesta, samaan aikaan kun se pyrkii kulissien takana estämään kilpailun niinkuin ennenkin. Esimerkiksi Raumalle ei tule henkilöliikenteen tenderöintiä, koska VR:n edunvalvojat ovat saaneet liikenneministerin ymmärtämään miten edullista olisi, jos LVM rahoittaisi Rauman junaliikenteen 2,5 miljoonan laajennoksella VR:n vanhoihin sopimuksiin. - Näin sai taas kermankuorinta jatkoaikansa. | ||||
![]() |
11.07. 01:40 | Antti Ojala | ||
Tuko, Kerava. | ||||
![]() |
21.06. 22:37 | Antti Ojala | ||
Katot ovat uppoharvoin hyötykäytössä missään päin rakennettua ympäristöämme. - Siitä se ajatus sitten lähti: Tampere-talon katolla on nyt kaksi mehiläispesää, kirjoittaa Yle. https://yle.fi/a/3-10213142 | ||||
![]() |
15.06. 12:36 | Antti Ojala | ||
Älkää suotta morkatko liikaa itäautoja. Läntiset autonvalmistajat suoltavat edelleen vanhojen tilalle uutta huonompaa. Minulla on monia vaiheikkaita muistoja Peugeot 607-autosta mittarina. Jouduin toimittamaan kumijalan virkaani tällaisella työkalulla vuoden päivät, eikä meillä kulunut viikkoa ilman vikaa. Johtosarja oli autoon sopimaton, poimittu edellisen naamankorotuksen, muutaman sentin lyhyemmästä mallista. Varsin tavanomaisesti työviikko päättyi siihen, että auto vietiin käryävänä autosähköinsinöörin vastaanotolle. Ilman taitavaa korjaushenkilöä, Pösöö olisi luullakseni palanut kymmenesti Porooksi. Myöhemmin kys. liikkeen myyntimatruuna myönsikin, että kyllä nämä ovat ihan kelvollisia yksityiskäyttöön, mutta ammattikäyttöön hän ei enää aio edustustaan suositella. | ||||
![]() |
04.06. 11:38 | Antti Ojala | ||
Mitt.vaunun hankinta osoittaa PMR:ltä eritt. hyvää businesnenää. Järkevästi hoidettuna liiketoimintahaarana, tällä rahoitetaan ajan oloon vaikka mitä hyödyllistä. - Ajatella, mitä rautatieharrastuksessa voidaankaan saada aikaiseksi, vain jättämällä holtiton keräily vähemmälle. | ||||
![]() |
27.05. 11:53 | Antti Ojala | ||
Yhdyn kehujiin, eritt. hieno kuva. Rautahepo on piiskattu täyteen lähtövalmiuteen ja ylikin. Mikä kuvassa aiheuttaa aivosolmua, on kuva-ala veturin edessä. Toisaalta se voi olla ylivalottunut höyrypilvi tai nauttinut r e t u s s i a. - Onko herra Erkin tietokone konstitolkun l. tekoälyn mädättämä? Minulla on kohteliaiden poliisisetien huolellisesti tarkastama Windows 7-tietokone. Hakivat ja palauttivat laitteen oikein poliisiautokyydillä. | ||||
![]() |
23.04. 16:43 | Antti Ojala | ||
Jimi: En tarkoittanut oikeastaan sijaintia, vaan kulmaa jokeen nähden. Sillan rakenne ei muutu vielä miksikään muutaman asteen kohtauskulmasta. Mutta pelkkää jossitteluahan tämä on perehtymättä arkistolähteisiin. (Muok. poistettu omaa toistoa) | ||||
![]() |
22.04. 23:34 | Antti Ojala | ||
Juhanan vanhaan kysymykseen: Vanha ratalinja on lähinnä saappain kuljettavassa kunnossa, pl. Risten vanhan aseman seutu, jota on voimakkaasti muokattu uuteen uskoon kaivinkonein. Vanhan kunnalliskodin kohdalla korkea penger on peräti komea ja sisältää hienosti paikalleen unohtuneen tasoristeyksen, joka kuvastaa 1800-l lopun liikenneturvallisuuskäsitystä. Viljavarastolta länteen linja on kevyen liikenteen käytössä. - Pahakosken silta on asemoitu aikanaan kiintoisasti. Alkuperäinen ratalinja kiertelee mutkitellen kallioita kummallakin puolella siltaa niin, että sillan suuntaus vaikuttaa siihen nähden järjettömältä. Lieneekö lopullista linjausta hahmoteltu jo radan rakennusvaiheessa? | ||||
![]() |
21.04. 00:54 | Antti Ojala | ||
Näin on, Heikki-herra. Huvittavaa kyllä, v. 1975 lisähintaan oli saatavilla 164 TE, joka sisälsi polttoaineensuihkutuksen, nahkaverhoilun, ilmastoinnin ja sähköisen ylivaihteen. Kaikki siis vanhoja optioita, nyt lisähintaan valmiiksi paketoituna. Jalkatilaa ei edelleenkään lisää. Vuotta myöhemmin meininki oli toinen, 264 TE oli akseliväliltään 73 cm pidempi, kuin 164 TE. | ||||
![]() |
19.04. 00:35 | Antti Ojala | ||
164 on kuusi senttiä pidempi, akselivälin ollessa 10 senttiä pidempi kuin 144-mallissa. Kompensaatio tarvittiin peräti 75 kg painavamman moottorin vuoksi. | ||||
![]() |
18.04. 13:26 | Antti Ojala | ||
Liittymättä kuvaan enää mitenkään, haluan huomauttaa että neuropsykologiset ominaisuudet, kuten autisminkirjo, adhd ym, ovat syntymässä saatuja, eivätkä siten muokattavissa. Niiden kanssa voi toki opetella tulemaan toimeen. Persoonallisuusvauriot taas eivät ole synnynnäisiä, vaan alttiuden ja kasvutekijöiden summa, ja niitä voidaan terapialla parantaa, mikäli potilas ymmärtää oman tilansa. Esimerkiksi narsisti ei juuri koskaan ymmärrä sairauttaan. - Persoonallisuusvauriot ja neuropsykologiset ominaisuudet eivät siis liity välttämättä mitenkään toisiinsa eivätkä sulje toisiaan pois. Henkilö voi siten olla yhtä aikaa sekä syvästi autistinen, että patologinen narsisti. | ||||
![]() |
17.04. 23:43 | Antti Ojala | ||
Kiitos Erkki kuitenkin hyvästä lukuvinkistä. Tarjoan vaihdossa prof. emerita Keltikangas-Järvisen "Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot". Siinä käydään läpi hyvin kansantajuisesti se, miten narsistinen persoonallisuusvaurio syntyy: Yksinkertaistetusti, varhaislapsuuden, 1-2 - vuotiaan lapsen kehityskaareen kuuluva niinsanottu primäärinen narsismi ei pääse kypsymään terveeksi, vanhemmistaan itsenäiseksi itsetunnoksi. - Herra Freud mainittu! | ||||
![]() |
17.04. 15:51 | Antti Ojala | ||
Volvo oli 70-luvulle tullessa siinä tilanteessa, että henkilöautojen voimalinja oli ilman muuta päivitettävä, heti sodan jälkeen suunniteltu työntötankomoottori oli suurelta osin syy kehnoon polttoainetalouteen. B30-konstruktio oli myös ongelmallinen. Moottorinvirittäjät saivat melko vaivattomasti B20-moottorista 250 hevosvoiman tehoja, kun samassa viritysasteessa B30:n kampiakseli oli ilman muuta "kaputt". Jotain uutta oli siis keksittävä, mutta tässä vaiheessa ei tietenkään ollut tiedossa, että Renaultin V6-moottori tulisi osoittautumaan vielä paljon B30-moottoria surkeammaksi. - Erkki-herra: Gyllenhammarin persoonallisuusvaurio on minulle jossain määrin uusi, mutta sitäkin kiinnostavampi tieto. Ei ole mikään salaisuus, että johtajaksi päästäkseen ei ole edullista olla liian älykäs, riittää kun on härski ja rakastaa omaa ääntään. On aivan eri asia löytää hyvä johtaja, kuin henkilö joka on omasta mielestään hyvää johtaja-ainesta. Suomessa ei tästä aiheesta, narsistisista johtajista, kirjoiteta vieläkään oikein tarpeeksi suoraan. Sattuisiko Erkki-herralla olla mainittua kirjaa lainaksi? Kokemäen kirjastossa on kovin ohut ruotsinkielisen kirjallisuuden hylly. | ||||
![]() |
16.04. 21:48 | Antti Ojala | ||
164 on, 144:n perälautaan merkittiin yleensä pelkät optiot. | ||||
![]() |
02.04. 13:48 | Antti Ojala | ||
Kiitokset, tämä on aivan ylenpalttista. Mielestäni koordinaattien ja kohtuullisten hakuattribuuttien lisääminen kuviin on sikäli tärkeää, että kuva-arkisto muodostaa merkittävän tietolähteen myöhemmille historiantutkijoille. Alanharrastaja saattaa pitää itsestäänselvien asioiden kertomista turhana, mutta kun meistä aika jättää, katoaa myös kaikki muistitieto, eikä mikään yhtäkkiä olekaan enää itsestään selvää. | ||||
![]() |
31.03. 13:11 | Antti Ojala | ||
Tämä veturi on hieno esimerkki myös siitä, mikä merkitys kaluston säilytyksellä on. Vetureita kannattaa kunnostaa, jos kalustosuoja on tiedossa. Jos suojaa ei ole, vetureita ei kannata missään tapauksessa kunnostaa. | ||||
![]() |
29.03. 14:32 | Antti Ojala | ||
Voisiko tähän saada karttakoordinaatit? Se hyödyttäisi karttaharjoituksia. | ||||
![]() |
21.03. 06:52 | Antti Ojala | ||
Kiitos herra Juhani, kirjaan eriävän mielipiteen! | ||||
![]() |
20.03. 14:32 | Antti Ojala | ||
Petrin idea osakeyhtiön perustamisesta on hyvä siitä syystä, että yhtiökokouksiin pääsee vain ostamalla osakkeita. Yhtiökokouksista ei tule mitään avoimia torikokouksia, johon kaikki jäsenanomuksen täyttäneet voivat kokoontua riitelemään ja pätemään numeromuistillaan, niinkuin yhdistyksissä on usein tapana. Uusia vereksiä voimia on syytä löytää, jos hanketta aiotaan edistää. Me emme ole JPL:n kanssa kiinnostuneita tästä hankkeesta missään oloissa. - Meidän aikamme on kulunut lauteilla Suomen Riitely-yhdistyksen perustamiskokouksissa. Useita Jack Danielseja juotuamme, peruskirjaluonnokseen on kyllä saatu aikaan koko joukko eriäviä mielipiteitä. | ||||
![]() |
05.03. 07:50 | Antti Ojala | ||
Ei ole maisemassa enää puutikkaita, sillä sellaisten valmistaminen myyntiin olisi Valtioneuvoston asetuksen mukaan rikos. Tuotetta kun ei saa järkevästi täyttämään vaadittuja lujuuslaskelmia. Näin ollen vastaan tikkaita ym. koskeviin tarjouspyyntöihin mitä kohteliaimmin, että laittomuuksia ei voida toimittaa. - Mainio kuva tässä, kiitokset herra Juhanille. Moneen muuhun pääradan paikkaan nähden, tässä on säilynyt hyvin paljon tunnistettavaa, kuten kokonainen asemarakennus. Malmilla ei ole säilynyt liian montaa sodan ja omien tuhoamisesta selvinnyttä rakennusta. | ||||
![]() |
02.03. 17:16 | Antti Ojala | ||
Herra Jorma, mielestäni vastuullinen liikennöijä romuttaa kulkumuodosta riippumatta romuiset romunsa itse, eikä jätä niitä säiden armoille siltä varalta, että "joku voi sitä vielä tarvita". Niin rakkaita kuin ajoneuvot minulle ovatkin, olen romuttanut niitä paljon. Järkevät nippelit hyllyyn ja loppuauto purkkitehtaalle. | ||||
![]() |
27.02. 20:59 | Antti Ojala | ||
Duetin ajoneuvoluokkaa ei pysty sanomaan ilman lähempää tarkastelua, piilofarmareihin puhkottiin takasivuikkunoita osin ammattitaitoisesti, osin ei. Takapenkki kavaltaa totuuden, jälkikäteen nikkaroitu penkki eroaa tehdasasenteisesta. Kaiken kaikkiaan veronkiertoharraste oli aikanaan niin suosittua, että jäljellä olevasta Duett-kannasta vain muutama prosentti on saanut säilyttää umpinaiset kylkensä. Hinta umpparimallille onkin tonneja ikkunamallia korkeampi. | ||||
![]() |
11.01. 21:57 | Antti Ojala | ||
Muistaakseni Invernessin junassa tarjoiltiin ruoka-annosten ohessa myös mainiota viskiä. | ||||
![]() |
08.01. 12:17 | Antti Ojala | ||
Herra Simo, älä nyt ole yhtään tuollainen. Menee hyvä moraalipaniikki pilalle. | ||||
![]() |
05.12.2024 08:20 | Antti Ojala | ||
Poliisi on soitettu. Tämä on Volvo PV 831 komentokaijuttimella. Tilaaminen oli siitä helppoa, että voimalinjaksi oli saatavilla vain 3,7 lit. bensiinikuutonen kolmivaihteisella manuaalilla. Kuljettajan penkki oli asennettu tehtaalla valmiiksi oikeaan kohtaan, säätö ei ollut tarpeellista. Auto on rakenteeltaan eräänlainen pienoiskuorma-auto, mahdollistaen helpon muutoksen hyötyajoneuvoksi joko välittömästi tai ensimmäisen hytin tultua loppuun käytetyksi. | ||||
![]() |
15.11.2024 15:14 | Antti Ojala | ||
Kansalainen Ojala käyttää puheenvuoron, koska yhdistyksessä ei näytä olevan aikaa kommentoida juuri tätä aihetta. - Ensinnäkin oletan, ettei uusia projektinvetäjiä pois savustettujen tilalle ole löydetty. Näin ollen pidän selvänä, että projekti on toistaiseksi pysähtynyt. Ei kuulu minun asioihini edistää tai estää työn jatkamista mitenkään, mutta mielestäni yhdistyksessä on ensin purettava tietyt kiusaamiskoneiston rakenteet ja ratkaistava ihmisoikeusongelmat, ennenkuin juuri tämä tai moni muukaan projekti voi edetä. Olen todistanut Pirttilahden kanssa tilannetta, jossa yhdistyksessä edelleen vaikuttava vastuuhenkilö päättää meidän organisoimamme Porkkanatalkoot viemällä paikalle saapuneet talkoolaiset tekemään loppuviikonlopuksi muita töitä. Mikään k a l u s t o y k s i k k ö ei ole niin tärkeä asia maailmassa, että sitä pitäisi h a r r a s t a a oman mielenterveytensä kustannuksella. En voi suositella niin tyhmää harrastetta kenellekään. | ||||
![]() |
08.11.2024 15:19 | Antti Ojala | ||
Mitä ei kuva välitä, on tietysti omaleimainen äänimaailma asemilla ja junissa. Tajuntani juontuu muutaman vuoden takaiselle matkallemme Invernessin haggiksia syömään. Kilpailevilla yhtiöillä tuntui olevan kova kisa muunmuassa huulikuulutusten taiteellisessa tasossa! - Herra Juhani Brittilahti, vieläkö Invernessin junan konduktööri panee parastaan esiintymiskopissaan? | ||||
![]() |
02.08.2024 14:28 | Antti Ojala | ||
Taiteilija Äkkijyrkkä tietää, että miesyleisön tunteiden koskettelemiseen tarvitaan aina teräskappale. | ||||
![]() |
31.07.2024 22:26 | Antti Ojala | ||
Kuvauspaikan vahvistaa Satakunnan Kauvatsaksi se, ettei kenelläkään näy s u u t a . | ||||
![]() |
24.07.2024 15:45 | Antti Ojala | ||
Kuten näkyy, öljyä on. Seisovan öljyn määrän perusteella ei voi sanoa laakereiden kunnosta paljoakaan. Lastuja tai kiinniottamisen jälkiä ei kuitenkaan näy, joten olisin toiveikas turboremontin onnistumisesta. Eräs tärkeä työvaihe on syytä tehdä aina, kun ahdin avataan: Akseli on tasapainotettava siipipyörineen ahdinkorjaamolla, koska se menee yleensä kuluessaan epätasapainoon. Akselin suoruus tarkastetaan samalla. Mikäli siivikoissa ja pakopesässä ei ole murtuneita osia, kulunutkin ahdin on palautettavissa luotettavaan kuntoon. Parasta ahtopainetta se ei enää tuota, jos kokoonpanossa käytetään vanhoja siipipyöriä. | ||||
![]() |
11.07.2024 17:12 | Antti Ojala | ||
M-öljy pääsee imuilman joukkoon tyypillisesti turbon laakerin välistä. Sekä ahtimen jäähdytys että voitelu perustuvat riittävään öljynpaineeseen. Toisinaan ahtimelle on järjestetty erilliskierto vahinkojen rajaamiseksi. Tilanteen vaarallisuuden vuoksi ainakin kaikissa US-vetureissa ahtimien vaihto kuuluu huolto-ohjelmaan, oli vanhan kunto mikä hyvänsä. Erilaisissa harrastemoottoreissa ainakin laakereiden säännöllinen vaihto on enemmän kuin suositeltavaa. | ||||
![]() |
02.06.2024 23:22 | Antti Ojala | ||
Mainittakoon vielä että, jäätilanteen salliessa Kiettareen lossipaikalla pidetään yllä jäätietä, mitä kautta pääsee Vitikkalanluodolle. |