04.07.2006 15:58 | Reijo Talka | |||
Korjaus edelliseen: klo 15.10 lähtevä juna on tietenkin IC10. Virheitä löytyi myös Uusi Juna-aika -tapahtuman kilpailukupongin tulkinnastakin. Oikea vastaus kysymykseen "Mikä on nopein matka-aika Joensuusta Helsinkiin ensi syksynä" (siis 3.9.2006 alkaen) on tietenkin 4 tuntia 23 minuuttia (S2, lähtö 5.25, tulo 9.48). Juontajaneito hyväksyi ainakin vastaukset 4h15min, 4h17min ja 5h! Mitäpä tuosta; onnitteluni lahjamatkakorttien voittajille, joita lienee kymmenkunta! | ||||
04.07.2006 12:45 | Reijo Talka | |||
Raidetta 3 reittiliikenteessä käyttävä IC3 saapui ja lähti IC4:nä jotakuinkin ajallaan, joten pikainen "tutustuminen InterCity-kalustoon" (tosin ilman opastusta) oli mahdollista. | ||||
28.06.2006 14:57 | Reijo Talka | |||
Kauas jäävät myös VR:n henkilöliikennepaikatkin! Nostan hattua Jokioisten museoratajärjestelyille, jotka ovat helposti käytettävissä Humppilan asemalta käsin. Zoolandia sijaitsee kivenheiton päässä Liedon asemalta ja Power Parkiin meno Härmän asemalta sujuisi hyvin jalankin, mutta kun ei VR suvaitse palvella!! | ||||
09.06.2006 14:20 | Reijo Talka | |||
Päädyin samaan johtopäätökseen Pendon ajeluttamisesta kuin Jouni käytyäni Lassen viitoittamalla sivulla. Sen keskusteluosassa nimimerkki Pampers "huutaa" julki varmana tietona, että TEP70BS ei yksinkertaisesti kulje nopeammin kuin 150 km/h. (En ota kantaa väitteen todenperäisyyteen.) | ||||
06.06.2006 14:20 | Reijo Talka | |||
Turha on omiaan naukkailevan prosenttijanoisen vedota enää tiedotuksen puutteeseen lähijunassa! Miten on kaukojunien laita? En ole merkkiä havainnut, vaikka selvin päin olen matkustanut (ehkäpä juuri siksi). | ||||
05.06.2006 12:57 | Reijo Talka | |||
Kuva ajalta, jolloin VR toimi räikeästi myrkyn myynninedistäjänä! | ||||
02.06.2006 13:58 | Reijo Talka | |||
Onko rungossa todellakin kolme Ed-vaunua? Se olisi poikkeuksellista! | ||||
24.05.2006 14:47 | Reijo Talka | |||
Kun oikein tihrustan, löydän sauna-opasteen pylväästä radan vasemmalla puolen. Eipä ole hääppöinen kyltti! Lieneekö kohde samaa tasoa? | ||||
20.04.2006 14:56 | Reijo Talka | |||
Hienoa tomintaa, Perttu! Tällaisia kuvia tuleekin levittää mediaan. Jos ei tapaus herätä kansassa suuria pohdintoja autoilijoiden tasoristeyskäyttäytymisestä, saavat ainakin rautatieharrastelijat (kiitos)maininnan tarkkaavaisuudestaan. | ||||
18.04.2006 14:26 | Reijo Talka | |||
Ennen "patsastelevien kivikasvojen" esiinmarssia VR:n henkilöliikennemainonta oli varsinaista nauravien kasvojen kavalkadia. Jos yhtymä tekee joskus paluun entiseen, tämä kuva kävisi jotakuinkin sellaisenaan esim. kaukoliikenteen aikatauluvihkosen kanteen. | ||||
05.04.2006 15:48 | Reijo Talka | |||
Nimi Eremenko tulee oikeaoppisesti ÄÄNTÄÄ nimenomaan selkeän sananalkuisen j-äänteen kera! | ||||
01.04.2006 14:33 | Reijo Talka | |||
PorHa ei ylenkatso pieniäkään asemia :)! Mikä on virkapukujen kiertoaika eli miten pitkään konduktöörit käyttävät samaa virkapukua töissään? Saavatko he puvut omakseen siirtyessään eläkkeelle? Valistakaa tietämätöntä, pliis! | ||||
01.04.2006 14:25 | Reijo Talka | |||
Hienoa, että Lari on tullut esiin kasvoillaan, sillä eivät kaikki vorgilaiset ole tunteneet häntä näöltä. Kiitokset Larille myös pillin käytön "lyhyestä oppimäärästä"! | ||||
27.03.2006 15:51 | Reijo Talka | |||
Ihan aiheellista käsittelyä, pjh: kylttihän on VAUNUkalustoa! J-kirjaimen pudottaminen Jeremenkosta voi olla kyseisen henkilön oma syy tai jopa toive: äidinkielenään venäjää puhuvat tapaavat pudottaa sananalkuisen j:n nimenomaan e:n edestä (mm. "Elcin" tai "Eltsin" oli 1990-luvun ykkösmiehen nimi latinalaisittain venäläisin silmin). Pehmeän merkin poisjättö ei ole suositeltavaa kaikessa translitteroinnissa: sanojen UGOL (kulma, nurkka) ja UGOL' (hiili) merkitysero perustuu kirjoituksessa vain juuri tuohon '-merkkiin. | ||||
25.03.2006 13:54 | Reijo Talka | |||
Äidinkielenään englantia puhuvien ummikoiden TV-sarjoista ja elokuvista tuttu ja tuskaisa parkaisu ulkomailla "eikö täällä kukaan puhu englantia?!" on älyttömyydessään hupaisa: ruohonjuuritasolla englanti on vain kieli kielten joukossa. Tosin VR:n on syytä säilyttää nimenomaan englanti valikoimassaan jatkossakin. | ||||
24.03.2006 16:44 | Reijo Talka | |||
Annan tukeni Jounin veikkaukselle: sodan välttäneessä Suomen Viipurissa ja Viipuriin liitetyssä V:n maalaiskunnassa eleisi hyvinkin lähemmäs 300.000 asukasta. Valtakunnassamme olisi hyvissä ajoin toteutettu HELI- tai HELVI-rata (Helsinki-Viipuri) etelärannikkoa myötäillen. Uskoakseni myös Lahden ja Hämeenlinnan välille olisi rakennettu oikorata nopeuttamaan Pirkanmaan ja Karjalan Kannaksen välistä rataliikennettä. | ||||
10.03.2006 14:27 | Reijo Talka | |||
Mikä muuten on radan sn? | ||||
10.03.2006 14:25 | Reijo Talka | |||
Nöyrä pyyntö: voisitteko vorgilaiset säilyttää arvuuttelunne alkuperäistekstin? Näyttää hullulta, kun vastauksia satelee olemattomaan kysymykseen! | ||||
10.03.2006 14:07 | Reijo Talka | |||
Belgian hollantia kutsunevat alkuasukkaat flaamiksi kuten ranskankieliset itseään vallooneiksi. | ||||
10.03.2006 13:49 | Reijo Talka | |||
Ehkä Giuseppe kokkaa kyseiselle parille ja muille asiakkaille "munakoisoa uunitomaattien kera". | ||||
06.03.2006 15:49 | Reijo Talka | |||
Jouni kirjoitti täydellisesti laittamattoman käännöksen heti ensi kommentissaan. Ihme kun se ei kelvannut, vaikka Jouni on osoittanut venäjän tuntemuksensa org-sivustolla jo useaan otteeseen! | ||||
06.03.2006 15:44 | Reijo Talka | |||
Jouni ilmaisi asian kohdalleen: juuri näin tulee Joensuu kirjoittaa kyrillisin kirjaimin venäläisten oman käytännön mukaan! Miksi me suomalaiset sitä sotkisimme. | ||||
16.02.2006 15:59 | Reijo Talka | |||
Jouni tiesi kuvata kuorma-auton menoakin oikein: paahtaa eli kömyttää tietenkin "Höyrykadun" tienoilla (Tvaika iela)! Se toinen katu on suomalaisittain "Ratakatu". | ||||
03.02.2006 14:51 | Reijo Talka | |||
"Juna pysähtyy Imatran tavara-asemalla veturinvaihdon ajaksi", opasti tuolloin kuulutus junan sisällä hieman ennen pysähdystä. Imatra T ei toiminut 1980-luvulla henkilöliikennepaikkana, vain junan henkilökunta(a) vaihtui sopivasti veturinvaihdon ohessa. | ||||
28.01.2006 14:16 | Reijo Talka | |||
Teksti kääntyy puolivallattomasti suomeksi: "Hanki kanta-asiakaskortti, saat jo ensimmäisenä päivänä alennuksen ostoksistasi". | ||||
28.01.2006 14:02 | Reijo Talka | |||
"Raiteiden ylittäminen ankarasti kielletty" olisi kai vielä tavanomaisempi käännös. En ymmärrä, miksi sanallisen viestin ohessa tai sijasta ei käytetä (kansainvälistä) symbolia liikennemerkkien tapaan. Onhan ensiarvoisen tärkeää turvallisuuden kannalta, että kieltä osaamaton ulkomaalainenkin ymmärtää viestin välittömästi. | ||||
13.01.2006 15:12 | Reijo Talka | |||
Viime sodan sirpalevauriot ovat selkeästi nähtävillä. | ||||
12.01.2006 14:45 | Reijo Talka | |||
Jälleen tuli todistetuksi, että raidekaluston kuvaaminen voi parhaimmillaan olla kelpoa poikkitieteellistä tutkimusta! Kiitokset Jounille linkistä ja muusta infosta! | ||||
11.01.2006 15:18 | Reijo Talka | |||
Hieno ehdotus, Jouni! Äänteellinen samankaltaisuus (Lugaa - Laukaa) on korvia hivelevä. Suora käännös ('Niityt') olisi turhan vaisu. Jep - Venäjän Laukaahan tämä! | ||||
11.01.2006 15:11 | Reijo Talka | |||
Suurkiitos Jounille kuvagallerialinkeistä! | ||||
09.01.2006 12:51 | Reijo Talka | |||
Tosiaan kummallinen - tässä yhteydessä. Nimi olisi mitä parhain, jos liikennepaikan (suom. esim. "Ilmailupuisto") lähistöllä sijaitsisi harrasteilmailuun liittyvä toimintapiste eli parhaassa tapauksessa lentokenttä. Alue sijaitsee kuitenkin Pietarin sydämessä eikä siellä käsittääkseni voi ilmailua harrastaa. | ||||
02.01.2006 15:17 | Reijo Talka | |||
Lari, kerrohan lähemmin välien ammattimaisesta kiinnityksestä. Onko lumitiivis vaununväli sula mahdottomuus? Entä kärsivätkö muiden lumisten valtioiden (lähinnä Kanadan, Ruotsin, Norjan ja Venäjän) rautatiekalustot samankaltaisista vuoto-ongelmista? | ||||
01.01.2006 17:31 | Reijo Talka | |||
Terolle: Minullekin on aivan se ja sama, minkä niminen tai suuruinen yritys vastaa lumenpoistosta ja liukkaudenestosta tai millä välineillä homma hoidetaan. Oleellista on vain se, että asemalaiturit (edes ne kaksi itse käyttämääni) ovat moitteettomassa kunnossa junien lähtö- ja saapumisaikoina. | ||||
01.01.2006 17:12 | Reijo Talka | |||
Ainoa oleellinen asiakaspalvelun muoto millä tahansa liikennepaikalla on junan pysäyttäminen ja matkustajien päästäminen sisään ja ulos. | ||||
01.01.2006 17:06 | Reijo Talka | |||
Turha on istuttaa lipunmyyjää pienillä asemilla tuntitolkulla tyhjän panttina. Lippunsa voi kukin matkustaja ostaa niin monella tavalla etukäteen tai jo matkustaessaan junassa. | ||||
31.12.2005 16:31 | Reijo Talka | |||
Korjaus edelliseen kommenttiini: käsittääkseni VR:n sijaan olisi pitänyt kirjoittaa RHK. | ||||
31.12.2005 16:19 | Reijo Talka | |||
Tämähän on selvä viesti pyöröharjan puolesta. Jos kerran HKL katsoo tällaisen viritelmän tehokkaimmaksi välineeksi lumen ja muun roskan poistoon, miksei VR noudata esimerkkiä? Pyöröharjan avulla tapahtuva lumen ja muun roinan poisto tasaisilta asemalaitureilta ei varmasti ole vaikeampi urakka kuin raiteiden puhdistelu samalla toimintaperiaatteella. | ||||
19.12.2005 15:12 | Reijo Talka | |||
Onko kellään tietoa siitä, mitä tutkintoja tai taitoja edellytetään pätevältä kuljettajalta (Norjassa ja muualla)? | ||||
14.12.2005 14:42 | Reijo Talka | |||
Suurkiitos Larille Joukkoliikennefoorumin osoitteesta! | ||||
13.12.2005 16:40 | Reijo Talka | |||
Edellisessä kommentissani mainitsemani Pendo-matkustajat (ja monet muut kohtalotoverit muissa junissa ja muilla yhteysväleillä) voivat hyvästä syystä kutsua aikatauluja "virheellisiksi", jos myöhästymiset ovat juuri heidän tapauksissaan merkittäviä kestoltaan ja lukumäärältään. Käsittääkseni vain häviän pieni osa matkustajista vaatii rahallista hyvitystä myöhästelyn aiheuttamasta haitasta, vaikka aihetta ilmenisikin. Entä kuinka laskea rahallinen arvo mielipahalle? Tuskin tällaisia matkustajia lohduttaa tieto, että VR:n mukaan kaukojunaliikenne Suomessa kulkee keskimäärin hyvin aikataulussaan ja kestää kansainvälisen vertailunkin. | ||||
12.12.2005 11:54 | Reijo Talka | |||
Päinvastoin, Tero! Jokin raja tulee olla myöhästelyilläkin. Tähän johtopäätökseen yhtyivät mm. Tampereen ja Helsingin välistä Pendolino-liikennettä lähinnä säännölliseen työmatkailuun käyttäneet matkustajat, jotka suivaantuivat Pendojen turhan runsaisiin myöhästelyihin kyseisellä rataosalla niin, että he keräsivät keskuudestaan seitsenhenkisen valtuuskunnan ja kävivät VR Osakeyhtiön silmäätekevien puheilla kuluvan vuoden helmikuussa. | ||||
06.12.2005 22:24 | Reijo Talka | |||
Terolle: ei millään pahalla, mutta sisälukutaitosi kaipaa kohennusta. Mainitsemani 'korpipysähtelyt' ovat juuri niitä ennalta arvaamattomia, junavuorojen aikatauluihin kuulumattomia viivytyksiä, jotka eivät palvele matkustajia, vaan aiheuttavat erikoisjärjestelyjä jatkoyhteyksien suhteen ja joskus peräti korvausvaatimuksia. Kyse on siis pelkästään sujuvaa ja aikataulun mukaista liikennettä haittaavista pysähdyksistä. Niitä sattuu myös kaksiraiteisella rataosalla, joten kohtaava liikenne ei ole hyvä peruste pysähdyksille. Turvallisuus rataliikenteessä on tietenkin kaikki kaikessa, mutta virheelliset aikataulut eivät kuulu hyvään yrityskuvaan. | ||||
22.11.2005 12:05 | Reijo Talka | |||
Terolle: tuskin valtaosa junamatkustajista panee niinkään pahakseen aikataulun mukaisia ja matkustajia palvelevia pysähtymisiä; sen sijaan ennalta arvaamattomat ja pitkätkin korpipysähtelyt saavat monella veren kiehumaan - ja usein syystäkin! Jarkolle: Kyrön liikennepaikalla suoritetaan päivittäin useita matkustajajunien kohtaamisia, jolloin vähintään toinen junista pysähtyy; ulos- tai sisäänkäyntiä ei sallita pysähdyksen aikana - sopii kysyä miksi ei. | ||||
22.11.2005 11:41 | Reijo Talka | |||
Pahin sekoitus kohdallani on ollut junan ravintolavaunussa TUPAKOIVA miehenroikale! | ||||
17.11.2005 14:53 | Reijo Talka | |||
Kimmolle selvennyksen vuoksi: P835 liikennöi makuuvaunullisena kokoonpanona rataosalla Turku satama-Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-Joensuu ja P802 samaa reittiä Joensuusta Turkuun asti. | ||||
10.11.2005 14:47 | Reijo Talka | |||
Pjh, olen samaa mieltä. Henkilöliikenteen palvelun laajentaminen esim. Kontiolahden kuntaan vaikka kahdella pysähdyksellä (Kontiolahti ja Lehmo) olisi aivan paikallaan - onhan Kontiolahti niitä harvoja pohjoiskarjalaisia kuntia, jotka lisäävät asukaslukuaan vuosi vuodelta. Ajallista pelivaraahan kaluston liikuttelemiseen Joensuu-Nurmes -rataosalla on riittävästi. | ||||
10.11.2005 14:16 | Reijo Talka | |||
Pyöröharjaa ei tietääkseni ole edes käytetty yhdelläkään asemalla pääasiallisena lumenpoistovälineenä; kuinka siis harjaus voidaan tuomita epäonnistuneeksi? Pyöröharjan käyttökokeilu pitäisi aloittaa pikimmiten jollain asemalla. Paras valinta olisi tietenkin Joensuu, joka olisi "valvovan silmän alla" koko talvi- ja kevätkauden. | ||||
10.11.2005 14:06 | Reijo Talka | |||
Mahdollisimman tarkka lumenpoisto on ehdottomasti kaikkein paras tapa torjua liukkautta - ei suolan tai hiekan kylvö. Väitän edelleen, että pyöröharja on tehokkain väline lumenpoistossa edellyttäen, että harjaa käytetään oikea-aikaisesti. Tietenkin suuret määrät märkää tai poljettua lunta on syytä poistaa kauhalla, en sitä kiistä. | ||||
09.11.2005 14:51 | Reijo Talka | |||
Kiitos mielipidetuesta, Emppu :)! | ||||
09.11.2005 14:45 | Reijo Talka | |||
Pyöröharja on ERINOMAINEN väline liukkauden torjuntaan, kunhan sitä käytetään oikea-aikaisesti! Itse heiluttelin koemielessä pelkällä lihasvoimalla harjaa niin pakkaslunta kuin loskaakin torjuen ja, kas kummaa, väylän pinta pysyi sulana ja pitävänä koko talven ajan. Ilman ainuttakaan hiekanjyvää tai suolaraetta!!! | ||||
09.11.2005 14:29 | Reijo Talka | |||
"Tuplapiikkideeveri" poseeraa puhtoisena ja Nurmeksen asemarakennuskin seisoo ainakin päällisin puolin hyväkuntoisena. Hieno kuvakulma, mainio kuvasarja, Niklas! |