Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.04.2023 16:46 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on kyllä omnibus-luokkaa oleva vaunu. Seurahuoneellakin oli oma vaununsa, sillä matka rautatieasemalta oli vielä pidempi kuin Kämpiin. Kolme suurinta kotimaista omnibus-valmistajaa olivat Spennert, Osberg ja Wulff, kaksi ensimmäistä Helsingistä, viimeinen Turusta. Eikä näistä liene mitään julkaisuja olemassa. Pika-ajureiden vaunuja tekivät sitten muutkin. |
||||
|
05.04.2023 16:34 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo viereinen talo, jossa kuvanoton aikaan oli Skohan myymälä, on Valtionrautateiden omistama asuin- ja toimistotalo. Talossa asui aikoinaan myös Georg Strömberg. | ||||
|
05.04.2023 16:27 | Jorma Rauhala | ||
| Vuoden 1939 valokuva. | ||||
|
05.04.2023 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| Kangasverhoiltu kioski on jäätelökioski. Valkoinen alaosa on jäähdytyslaatikkoa. Jalkakäytävien reunoja ryhdyttiin maalaamaan punakeltaraidoituksilla toisen maailmansodan aikaan, jotta kadulla liikkuvat ihmiset ja autot havaitsisivat ne pimennetyssä kaupungissa paremmin, eivätkä kompuroisi niihin. Vielä 70-luvulla tehtiin noita reunakivimaalauksia joihinkin kohtiin, tai niitä ainakin oli jäljellä. Ensimmäiset suojatiemaalaukset, valkeat yksinkertaiset pitkittäisviivat tehtiin vuoden 1934 liikenneturvallisuusviikon yhteydessä eräisiin vaarallisimpiin risteyksiin. |
||||
|
05.04.2023 15:46 | Jorma Rauhala | ||
| Herra EsaJ, Vilhonkatu oli tavallinen katu, eli sitä menivät busat myös ylämäkeen. | ||||
|
05.04.2023 15:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo välikoroke ei ole raitsikapysäkki. | ||||
|
10.03.2023 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Haapalan Manen huvila. | ||||
|
08.03.2023 11:58 | Jorma Rauhala | ||
| Läntisiltä raiteilta on lyhyempi laiturivaunuajo Saapuvan Matkatavaran Toimistolle sekä Postitalolle ajettaessa. Postitunneli ei ole vielä matkustajien suosima kulkuväylä koska se ei johda Asema-aukiolle vaan vain aseman "takapihalle". Lähtevän Matkatavaran Toimisto on tuossa edessä keskellä missä on katossa kaari. Siinä olevat ovet avataan asemahalliin vain laiturivaunuille ja niiden kulun vaatiessa. Logistisesti lähtevien/saapuvien junien sijoitus itä/länsi on toimiva niinkuin Rainer/John jo mainitsevat. Laiturivaunujen ristiinajo on minimoitu. | ||||
|
06.03.2023 19:59 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos on oikea muoto tullut esille? Siis Alavuen, Alavuelta,... Lukekaa täältä totuus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502257?page=51 |
||||
|
23.02.2023 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Yleltä katsoin juuri tähän "naiskysymykseen" liittyneen ohjelman. Kaupunkien tavaratalot olivat 1800-luvulta lähtien ensimmäinen julkinen sisätila, jossa naiset saattoivat käydä vapaasti omaan tahtiinsa, viettää niissä aikaa ja tavata muita. On jopa mainittu että tavaratalot perustettiin 1800-luvun loppupuoliskolla nimenomaan naiset fokuksessa. Miehille oli ennestään olemassa ravintolat. |
||||
|
21.02.2023 09:56 | Jorma Rauhala | ||
| Ratatyövaunu ei ole varsinaisesti Tka6, sillä se ostettiin 'Helsingin kaupungin Metrotoimistolle' suoraan Saalastilta (31/1972) eli ei siis ole liikkunut koskaan Tka-tunnuksen alla. Mainittakoon vielä että vaunun runko on alunperin ollut Hk-vaunu nro 108774 (Psl knp/1960). Soravaunu on myös nro HKL 2 ja se on entinen VR:n Mas nro 88332 vuodelta 1958. (lähde: Raitio 4/2022) | ||||
|
06.02.2023 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Halisten ukot vielä paikalla - vai menivätkö jo? | ||||
|
06.02.2023 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
25.01.2023 13:00 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa oli vanhaan aikaan aina keltainen (tai tietenkin punainen jos juna oli varatulla raideosuudella). Ihan turvallisuussyystä, sillä seuraava tolppa oli Sn35 ja lyhyet vaihteet Rantaradalle. Tähän saakka tultiin Myyrmäen asetinlaitteen ja rantakaukon valvomalla matikalla ja Hupikassa siirryttiin Helsingin asetinlaitteelle. Rautatiemuseossa on näittenkin käyttösäännöt, kun niitä sinne autokuorman joskus toimitin. | ||||
|
25.01.2023 12:44 | Jorma Rauhala | ||
| Miksiköhän oikeasta vaunusta puuttuu tunnusväri? Riittääkö se että kerrotaan "erittäin myrkyllistä"? | ||||
|
24.01.2023 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tuulia Saalasti on Tapion tytär. | ||||
|
23.01.2023 09:38 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni H: "kaupunkiliikennettä" on muuallakin kuin Hesassa vaikka nyt ovatkin omineet sen nimen itselleen. Helsingin omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on JKOY, eli siinä on sama lyhennelogiikka kuin KLOY:llä. Toisaalta "kaupunkiliikenne" ei kuulosta lyhenteeltä vaan pidenteeltä. | ||||
|
|
23.01.2023 00:56 | Jorma Rauhala | ||
| PSKL tarkoittaa "Paskaliikennettä", onhan kyse huumorisivustosta JLF. Oikea ja ainoa lyhenne on KLOY. Löytyy netistäkin kirjoittamalla hakuun www.kloy.fi eli siis entinen Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Osakeyhtiö. On turha yrittää luoda uusia KL tai PKL höpötyksiä. |
||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
22.01.2023 14:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvia ei vorgissa taida olla tästä? Helsinkiin ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan suoraan peruskallioon "kivikukkoa" eli vara-asemaa. Raiteen 1 puolella on edelleenkin nähtävissä vara-aseman panssariovi, joka on jumittunut kutsuvasti raolleen. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1944 https://www.facebook.com/photo.php?fbid=3400098726938050&set=p.3400098726938050&type=3 |
||||
|
02.01.2023 09:22 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Erottajan Suojalla mitään teknistä tekemistä metron kanssa. | ||||
|
|
01.01.2023 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Se alkuperäinen SUOJA oli aikamoinen mörskä, mutta ei tuo Aallon keskeinen luomus nyt paljon ihmeempi ole. Jonkun kerran on tuosta Aallon kalliit kuparikaiteet lähteneet rosvojen matkaan. | ||||
|
31.12.2022 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Valtionrautateitten omistamassa myöhemmässä "Makkaratalossa" asui myös pj Georg Strömberg. Talo oli rautatieläisten asuintalo ja siinä oli myös Rautatiepostikonttori. Asematalon vasemmassa reunassa nähdään eräitten kauempana olevien hotellien ajureita hotellivieraitten kulkemisen käyttöön. Siinä on ainakin Seurahuoneen ajuri odottamassa matkalaisia, hotellihan oli monen mutkan takana lähellä matkustajasatamaa Kauppatorin luona. Tavalliset yleiset pika-ajurit odottavat kyydittäviä omassa ryhmässään. Niillä matkustivat sitten ne muut "säätyläiset" koteihinsa ja taksahan oli maistraatin määräämä vyöhyketaksa, eli kaikilla sama. Tinkiä ei voinut eikä ylihintaa periä. Sanotaanko vielä että vuokra-ajureitten matkustajilla ei pitäisi luokkarajoja olla. Ne jotka niitä käyttivät, olivat jo ehkä näitä eräitten mainitsemia "säätyläisiä". Ja ne jotka eivät olleet tällaisia hyvinvoivia, kävelivät perille minne menivätkään. Tai ajoivat halvemmalla ratikalla. Sillä väenosalla ei ollut varaa ajella ajurikyydillä. |
||||
|
|
31.12.2022 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Siksi koska kortit on painettu ulkomailla, tod.näk. Saksassa, eikä negatiivin mukana ole mennyt kirjapainolle tietoa väritysohjeesta. Valkoisen pitäisi olla keltainen ja punaisen vihreä. M/v-negasta voi väriä päätellä ja nyt on siis päätelty noin eli väärin. Samasta tilaajan välinpitämättömyyssyystä on esim. Turussa postikorteissa ollut Hesan värisiä ratikoita, kun Saksassa on ajateltu että keltavihreitä ratikoita on Suomessa kaikkialla. | ||||
|
18.12.2022 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Herra Esa - Kuoreveden, Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kunnallisen uutis- ja ilmoituslehden, elikä Helsingin Sanomain nykyänsä omistaman KMV:n, pääkirjoituskirjoittaja rouva Eijan kirjoitus on kyllä maksumuurauksen ulkopuolella, joten muutkin sen voivat lueskella oheellisesta linkedistä: https://www.kmvlehti.fi/puheenvuoro/art-2000009270142.html Robertin kuva on muuten hieno ja historiallinen. Ratapiha on nykyään tyystin moderniseerattu, sepelöity ja raskain teräskiskoin, ja liikenteenhoidon rationalisoinnin alta on kaksi joutilainta oikeaa lajitteluraidetta poistettu. Mihinkä yhdenmiehenajossa oleva yksinäinen tavarajuna edes tarvitsisi moniaita sivuraiteita, kun juna kuitenkin muutaman tunnin kuluttua menee Viinikassa mäkeen. Metsän paperitehtaalla, raide vasenmalle, siellä koneet pantiin juuri uuteen huippuvireeseen https://www.metsagroup.com/fi/metsatissue/uutiset-ja-julkaisut/news/2022/metsa-tissuen-mantan-tehtaan-uusittu-pehmopaperikone-jatkuvaan-tuotantoon--tuotantomaara-kasvaa-ja-hiilijalanjalki-pienenee/ Lopuksi ilmatieteellisen laitoksen säätiedoituksen mukaan tällä ratapihalla on lumen syvyys nyt kuta kuinkin 25 centtimetriä. Eikä pihaa tarvi aurata. |
||||
|
25.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Suomessa on vain yksi "Saustila" ja se on Sauvon kunnassa. Onko tämä Raiskionojan rumpu? Se laskee radan alitettuaan Lähdeojaan ja se puolestaan meijerin takana Jänhijokeen. | ||||
|
25.11.2022 18:25 | Jorma Rauhala | ||
| Käykö tuossa Minkiön linja-autosilmukassa nykyään mikään linja kääntymässä? | ||||
|
14.11.2022 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiotie sijaitsi tuollalailla vain 22.8.1935-10.11.1938, siis Kaivokatu-Keskuskatu/Rautatientorin länsireuna. Ei ole siis vuosi 1933, ja vuonna 1935 etualla olevat Kaivokadun upouudet raiteet ja katualue "pitäisi" näyttää juuri valmistuneen uusilta. Vuosi 1937 jää jäljelle oikeana kuvausvuotena. Seuraavana vuonna raitiotiet jatkettiin Ateneumin editse Kaivokadulla ja nyt kierrettiin torialue kumpaankin suuntaan Mikonkadun suuntaisena. | ||||
|
14.11.2022 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntästä kääntölava lähti tosiaan rekkakuljetuksella suoraan Minkiölle, ettei kenellekään tule ajatusta että se olisi käynyt välillä Haapamäellä. | ||||
|
14.11.2022 19:13 | Jorma Rauhala | ||
| MWR:n nro 1. | ||||
|
14.11.2022 19:12 | Jorma Rauhala | ||
| Kattovalokorokkeet on vaunuista poistettu. | ||||
|
14.11.2022 19:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on 1920-luvun ensimmäiseltä puoliskolta, koska vaunuissa on valokattokorokkeet, mutta GAS-siipipyörälogot. | ||||
|
14.11.2022 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on vuodelta 1926 ja julkaistu ensimmäisen kerran jo 1928, kirjassa "Mäntän tehdas 1868-1928". | ||||
|
14.11.2022 19:06 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi nro 5 on valmistunut 1920. | ||||
|
14.11.2022 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa on toisen luokan, eli siis ylemmän matkustusluokan sisustukseltaan ja rakenteeltaan uusittu matkustajavaunu 1920-luvun puolivälissä. Valokattokoroke on esim. muutettu kuperaksi rakenteeksi. | ||||
|
14.11.2022 18:59 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi on MWR:n nro 1. | ||||
|
14.11.2022 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on 1927. | ||||
|
14.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Yksityisrautatien asematalo sai liikenteen päätyttyä nimen Heimola, asemapäällikkö Heimolaisesta. Talon sijainti katuverkkoon nähden oli normaali, mutta kun rata oli tehty "vinoon", se oli siihen nähden "vekkuli". Tuolloin vuonna 1927 otettiin paljon lentokuvia. | ||||
|
14.11.2022 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| Rakennukset ja rannat ovat kuvan ajoista moneen kertaan muuttuneet. Jopa Emil Wikströmin tekemä GAS:n tehtaan 50-vuotismuistomerkki on nykyään eri paikassa kuin tuossa ilmakuvassa. | ||||
|
14.11.2022 18:15 | Jorma Rauhala | ||
| Virtasalmen ratasilta sijaitsee kuva-alan ulkopuolella jonkin matkaa vasemmalle. Valtion maantietä ei olla vielä ryhdytty rakentamaan radan kupeeseen. Rantaviivaa on jo täytetty monessa kohtaa ja vielä enemmän rantoja suoristettiin ja täytettiin 1930-luvulla. Rautatien penkere on tehty Keurusselän Hideninsaaren läpi. Nykyään tuo on täysin täytettyä aluetta. Kapearaiteinen ratakietaisu valtionradan ali ja sen pohjoispuolella kulkee järveen tehtyä sorapenkerettä pitkin mutta pian nuokin alueet täytettiin maalla. Kuva on otettu vuonna 1927. | ||||
|
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
|
14.10.2022 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968. | ||||
|
06.09.2022 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka tämä tästä: https://www.google.fi/maps/@60.2088638,24.9495027,3a,47y,251.68h,81.75t/data=!3m6!1e1!3m4!1sO4n5dBcnaEPvAS_94bxTew!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
30.08.2022 14:54 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo ole päreverhous? Näyttäisi enemmän päreeltä kuin paanulta. | ||||
|
30.08.2022 14:49 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa vaunussa nro 1 on kahden Kulosaarenvaunun koreista kaikki puuosat mitä niistä pystyttiin kunnostuksen yhteydessä uudelleenkäyttämään. Samoin vaunun metallinen aluskehys on alkuperäinen. Kyllä tämä on ihan kunnon museovaunu. Vaunusta oli ASEA:lla jäljellä kaikki rakennepiirustukset, joten se mitä piti uudelleen tehdä, pystyttiin tekemään alkuperäisin mittapiirustuksin. Telit ovat Tampellan 1950-lukuiset ja ajokytkin Strömbergin 1940-lukuinen, asianmukaisesti naamioituina. Helsingissä on myös toinen "replikavaunu". Vielä ennen pandemiaa liikenteessä ollut avoperävaunu. Se on täysin uudestaan rakennettu vaunu, ja ainoa mikä on alkuperäistä, on vaunussa oleva Hietalahden telakan valmistuskilpi. Alkuperäisestä vaunusta ei pystytty käyttämään mitään osaa uuteen vaunuun. |
||||
|
24.08.2022 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Tuomas: ei se ole pilkunviilausta vaan osoitus kieliopista. | ||||
|
10.08.2022 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Lenin Suomelle mitään itsenäisyyttä antanut, senhän suomalaiset ottivat ja päättivät itse. Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Lenin vain tunnusti jälkikäteen, noin kuukauden päästä, itsenäistymisen, ja sitten muutkin valtiot uskaltautuivat antamaan tunnustuksen. | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
01.08.2022 19:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä mainitaan että Unto Valtanen ei olisi saanut "juuri mitään tuomiota". Saihan hän 1¾ vuotta ehdotonta vankeutta ja 170.000 mk lahjoman maksua valtiolle, ja tuomionsa hän istui tammikuusta 1988 alkaen Keravan nuorisovankilassa. Kahdeksan muuta kaupungin silmäätekevää sai ehdollista vankeutta, kahdeksan sakkoja ja kaksi pantiin viralta. Valtasen laittomat touhut alkoivat jo 1974 kun jättimäinen M100-sarjan vaunukauppa (84 vaunua) Metrovaunut Ay:n kanssa tehtiin ilman kilpailutusta, ohittaen kaupunginvaltuusto ja kauppojen asiakirjat myös salattiin - eli kaikki väärin perin. Sen jälkeen kuvioihin tuli vielä turvalaitevalmistaja Siemens AG, jolta saattoi pyytää kaikenlaista kylkiäistä... |
||||
|
17.07.2022 11:07 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän tuohon aikaan pyörätuoleja ollut käytössä juuri muualla kuin muutama kappale sairaaloitten sisäisessä käytössä toipilaitten siirtoihin. Rollaattoreita ei ollut (vielä keksitty). Suurkaupungissa saattoi jollain rammalla olla kolmipyöräinen istuttava ja käsinveivattava invaliidipolkupyörä. Yksityiset peruspyörätuolit olivat toki mahdollisia, mutta äärettömän harvinaisia, koska ne vaativat yleensä aina avustavan työntäjän. Lähes ainoa liikkumisrajoitteisten kulkemisen apuväline oli isot puiset kainalosauvat, siis kaksinkappalein, ja niitähän ei nyt puolestaan näe missään. Sellaisella tuostakin sillasta on päässyt "hyvin" kulkemaan. | ||||
|
11.07.2022 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Dr25, Otso 4, Saalasti 113/1975. Entinen Kemi-yhtiön veturi Kemissä ja sittemmin käytössä Metsä-Botnialla Joutsenossa. | ||||
|
23.06.2022 12:23 | Jorma Rauhala | ||
| Joskus takavuosina tuolla tornin juurella toimi kesäkahvila. Pääsin käymään myös ylhäällä metallisen vesisäiliön luona, johon omistaja haaveili joskus tekevänsä saunan. | ||||
|
16.05.2022 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||