Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
| Yksityisrautatien asematalo sai liikenteen päätyttyä nimen Heimola, asemapäällikkö Heimolaisesta. Talon sijainti katuverkkoon nähden oli normaali, mutta kun rata oli tehty "vinoon", se oli siihen nähden "vekkuli". Tuolloin vuonna 1927 otettiin paljon lentokuvia. | ||||
|
14.11.2022 18:30 | Jorma Rauhala | ||
| Rakennukset ja rannat ovat kuvan ajoista moneen kertaan muuttuneet. Jopa Emil Wikströmin tekemä GAS:n tehtaan 50-vuotismuistomerkki on nykyään eri paikassa kuin tuossa ilmakuvassa. | ||||
|
14.11.2022 18:15 | Jorma Rauhala | ||
| Virtasalmen ratasilta sijaitsee kuva-alan ulkopuolella jonkin matkaa vasemmalle. Valtion maantietä ei olla vielä ryhdytty rakentamaan radan kupeeseen. Rantaviivaa on jo täytetty monessa kohtaa ja vielä enemmän rantoja suoristettiin ja täytettiin 1930-luvulla. Rautatien penkere on tehty Keurusselän Hideninsaaren läpi. Nykyään tuo on täysin täytettyä aluetta. Kapearaiteinen ratakietaisu valtionradan ali ja sen pohjoispuolella kulkee järveen tehtyä sorapenkerettä pitkin mutta pian nuokin alueet täytettiin maalla. Kuva on otettu vuonna 1927. | ||||
|
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
|
14.10.2022 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968. | ||||
|
06.09.2022 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka tämä tästä: https://www.google.fi/maps/@60.2088638,24.9495027,3a,47y,251.68h,81.75t/data=!3m6!1e1!3m4!1sO4n5dBcnaEPvAS_94bxTew!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi | ||||
|
30.08.2022 14:54 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo ole päreverhous? Näyttäisi enemmän päreeltä kuin paanulta. | ||||
|
30.08.2022 14:49 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa vaunussa nro 1 on kahden Kulosaarenvaunun koreista kaikki puuosat mitä niistä pystyttiin kunnostuksen yhteydessä uudelleenkäyttämään. Samoin vaunun metallinen aluskehys on alkuperäinen. Kyllä tämä on ihan kunnon museovaunu. Vaunusta oli ASEA:lla jäljellä kaikki rakennepiirustukset, joten se mitä piti uudelleen tehdä, pystyttiin tekemään alkuperäisin mittapiirustuksin. Telit ovat Tampellan 1950-lukuiset ja ajokytkin Strömbergin 1940-lukuinen, asianmukaisesti naamioituina. Helsingissä on myös toinen "replikavaunu". Vielä ennen pandemiaa liikenteessä ollut avoperävaunu. Se on täysin uudestaan rakennettu vaunu, ja ainoa mikä on alkuperäistä, on vaunussa oleva Hietalahden telakan valmistuskilpi. Alkuperäisestä vaunusta ei pystytty käyttämään mitään osaa uuteen vaunuun. |
||||
|
24.08.2022 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| Tuomas: ei se ole pilkunviilausta vaan osoitus kieliopista. | ||||
|
10.08.2022 12:51 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Lenin Suomelle mitään itsenäisyyttä antanut, senhän suomalaiset ottivat ja päättivät itse. Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Lenin vain tunnusti jälkikäteen, noin kuukauden päästä, itsenäistymisen, ja sitten muutkin valtiot uskaltautuivat antamaan tunnustuksen. | ||||
|
Kuvasarja: Metroilua Helsingissä 11.7. - 13.7.2022 |
01.08.2022 19:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä mainitaan että Unto Valtanen ei olisi saanut "juuri mitään tuomiota". Saihan hän 1¾ vuotta ehdotonta vankeutta ja 170.000 mk lahjoman maksua valtiolle, ja tuomionsa hän istui tammikuusta 1988 alkaen Keravan nuorisovankilassa. Kahdeksan muuta kaupungin silmäätekevää sai ehdollista vankeutta, kahdeksan sakkoja ja kaksi pantiin viralta. Valtasen laittomat touhut alkoivat jo 1974 kun jättimäinen M100-sarjan vaunukauppa (84 vaunua) Metrovaunut Ay:n kanssa tehtiin ilman kilpailutusta, ohittaen kaupunginvaltuusto ja kauppojen asiakirjat myös salattiin - eli kaikki väärin perin. Sen jälkeen kuvioihin tuli vielä turvalaitevalmistaja Siemens AG, jolta saattoi pyytää kaikenlaista kylkiäistä... |
||||
|
17.07.2022 11:07 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän tuohon aikaan pyörätuoleja ollut käytössä juuri muualla kuin muutama kappale sairaaloitten sisäisessä käytössä toipilaitten siirtoihin. Rollaattoreita ei ollut (vielä keksitty). Suurkaupungissa saattoi jollain rammalla olla kolmipyöräinen istuttava ja käsinveivattava invaliidipolkupyörä. Yksityiset peruspyörätuolit olivat toki mahdollisia, mutta äärettömän harvinaisia, koska ne vaativat yleensä aina avustavan työntäjän. Lähes ainoa liikkumisrajoitteisten kulkemisen apuväline oli isot puiset kainalosauvat, siis kaksinkappalein, ja niitähän ei nyt puolestaan näe missään. Sellaisella tuostakin sillasta on päässyt "hyvin" kulkemaan. | ||||
|
11.07.2022 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Dr25, Otso 4, Saalasti 113/1975. Entinen Kemi-yhtiön veturi Kemissä ja sittemmin käytössä Metsä-Botnialla Joutsenossa. | ||||
|
23.06.2022 12:23 | Jorma Rauhala | ||
| Joskus takavuosina tuolla tornin juurella toimi kesäkahvila. Pääsin käymään myös ylhäällä metallisen vesisäiliön luona, johon omistaja haaveili joskus tekevänsä saunan. | ||||
|
16.05.2022 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| TAE. | ||||
|
16.05.2022 17:31 | Jorma Rauhala | ||
| Itse näin tuon junan tuolla samaisella minuutilla oikealla aitojen takana sijaitsevan MRYK:n ikkunasta. Taisi olla luokassa tuuletusikkunat auki kun tuffen kova puhina herätti koko luokan. Ohimenosta jäi mieleen erityisesti nuo komeat höyrypilvet, sillä eihän tuolla radalla liikkuneet kuin Veeveet. Tapsa on ottanut kuvan Kumpulan tunnelin suuaukon luota. | ||||
|
27.04.2022 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Sama kuva on Pentti O. Savolaisen "Sähkökulkuneuvot" kirjan kansipaperissa. Hieno juna-, ratikka- ja johdinautokirja vuodelta 1959. | ||||
|
18.04.2022 12:40 | Jorma Rauhala | ||
| Eräs osuvimmista kuulemistani junakuulutuksista takavuosilta: seuraavana Puistola - nästa Barackstad. (Radan länsipuolella oli ns. Tapulikaupunki.) |
||||
|
18.04.2022 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Asemaravintola ei ole "vanha" vaan VAIHA-ravintola. | ||||
|
|
18.04.2022 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| Fastbölestä ei ole tehty vielä Parkstadia. | ||||
|
13.04.2022 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvitusasemana on Kolho. https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000006827334.html | ||||
|
26.03.2022 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.03.2022 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsinlaiva. | ||||
|
15.03.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Fol ja naapurikuvassa on FoL. Onkos kyse samasta vaunusta, eri puolilta? Tässä on postiosastokin. | ||||
|
06.03.2022 19:00 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli hienoa aikaa kun vaunun seinässä luki vain suomeksi ja ranskaksi! | ||||
|
|
06.03.2022 11:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ravintola-teksti vain suomeksi ja englanniksi, ei ruotsiksi. | ||||
|
28.02.2022 09:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jos tuossa Reissujunassa oli mukana myös heppoinen Kas-tavaravaunu, niin eihän se juna nyt kovin lujaa saa kulkea. | ||||
|
27.02.2022 11:14 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman kellotornihan se on ja maisema sieltä näytti runsas kuusi vuotta sitten tältä: https://vaunut.org/kuva/104144 |
||||
|
21.02.2022 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Kauniainen eli Grankulla AB:n huvilakaupunki on tosiaan maamme talviurheilun alkukehtoja. Ensimmäinen slalom-mäki aloitti täällä 1934. | ||||
|
20.02.2022 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Päätyikkunat levytetty umpeen ja osa ovistakin kai poissa, ilmastoinnin ja tuuletusikkunoiden puutteen takia. Voi surkeuden surkeutta. Moottorit on myös ilmeisesti poistettu ja ohjaamot? | ||||
|
17.02.2022 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junan Po:hon kirjeen postitus onnistui joko luukun kautta, tai jos se oli suljettu, niin koputtamalla ulko-ovea. Postileimat olivat muotoa PV ja nro, pariton nro "ylös" ja parillinen nro "alas". | ||||
|
|
15.02.2022 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Silloin kun postivaunun postiluukku oli "suljettu", siinä tuon peltikannen takana oli sisältäkäsin postiljoonin eteentyöntämä estolevy, jossa oli näkyvä teksti "suljettu-stäng". Muutoinhan kun tuosta sujautti kirjeen, se putosi sisäpuolella olevaan koriin josta postiljooni sen heti huomasi ottaa leimattavaksi. Tavarajunissa olleisiin miehitettyihin postivaunuihin saattoi postittaa myös aivan normaalisti. Olen itse, kerätessäni PV-leimoja, laittanut Helsinki-Töölöstä lähteneisiin TK-junien postivaunuihin kirjeitä, ja saanut niistä asianmukaiset PV-leimaukset. Tavarajunien ollessa kyseessä, piti junat ensin selvittää ratapihan sokkeloista että missä mikin on. Tavarajunassa seuranneeseen postivaunuun ei junan pysähdyspaikkojen epämääräisten sivuraidepysähdysten takia varmaan kukaan koskaan mitään "oikeasti" postittanut. Postivaunujen pääideologia oli aivan muuta kuin toimia asemilla satunnaisten kortinlähettäjien liikkuvana postilaatikkona. Joskus laitoin Toijalassa seisseeseen PFoab-postilaatikkoon kuoren ja odotin jännityksellä koska se tulee kotia ja millä leimoilla. Kyllä se vaunu sitten "viikon" sisällä jo oli liikenteessä Turun lättäpostijunassa ja sain sen oikeilla PV-leimoilla leimattuna. |
||||
|
10.02.2022 09:46 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos niin että tätä käytettiin Ulkomainos Oy:n varastona viimeisenä käyttöaikanaan. Juliste- ja mainosvarasto mielenkiintoisine kokoelmineen. | ||||
|
09.02.2022 09:58 | Jorma Rauhala | ||
| Lienee aukiajettava vaihde. Etuallakin on sellainen, keltainen lunssi. | ||||
|
05.02.2022 18:23 | Jorma Rauhala | ||
| Olkiluodossa on ollut yksi tuulivoimala. Kuvasin sen vielä kesällä 2018, liekö jo purettu? https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2017/hFLS3zj9w.html |
||||
|
31.01.2022 18:49 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään ratakuilu on täytetty kadun tasalle. Ja entisen leveäraideradan sijaan tässä on kapearaiteinen kaksiraiteinen sähkörata. | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
13.01.2022 11:05 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa löytyy sitä mukaa kun tutkimukset edistyvät. Onkohan Djurgården ylipäänsä ensimmäinen liikennepaikka joka on lakkautettu? Lakkautuksen toimintatavat voivat siksi olla vielä hapuilevia. Omalta ajaltani mainitsen että esim. 1980-luvulla seisakkeen lakkauttaminen eteni kaksiportaisesti; ensin otettiin nollapaikan pysähdykset pois ja liikennepaikka siirtyi "valvontaan". Jos ei mitään moittimista tai palauttamispyyntöjä noussut esille, niin liikennepaikka voitiin myöhemmin lakkauttaa. Mikäli olisi tullut tarve palauttaa pysähdyksiä, ne olisi voinut laittaa voimaan saman tien. Pysähdysten poisjäännin ja lakkauttamisen välillä oli siis pitkähkö aikaväli. Djurgårdenin tapauksessa lakkauttamisesta kerrottiin sanomalehdessä 6.1.1914 eli yli vuotta ennen. Ja syynä oli Hki-Psl -rataosan tulevat ratatyöt ja seisakkeen säilyttämisen vaikeus ja hankkeen kalleus. Alppilan läheisyyteen oli jo avattu raitiotielinja. Raitiovaunut kulkivat tiheästi ja lipunhintakin oli edullisempi. Djurgårdenissa pysähtyivät paikallisjunat läpi vuoden, viimeinen liikennepäivä oli 30.4.1914. Aikataulussa 1.5.1915 liikennepaikka on jo poistettu. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Hki-Psl olivat päivittäin: x7.24, 8.11, 9.25, 11.24, 12.05, x13.06, 13.20, 14.17, la 14.35, 15.26, 16.25, 17.26, 18.30 ja 19.41. Viimeisen talviaikataulun 1914-1915 mukaan pysähdykset suunnassa Psl-Hki olivat päivittäin: ma-la 6.26, x7.28, 7.36, 8.40, 9.32, 10.44, 11.40, 12.32, 13.25, 14.46, 16.40, 17.35, 18.36, 19.22, 20.54 ja 23.47. Tarvittaessa pysähtyvät Rantaradan junat (x) olivat aikataulussa ilman kelloaikaa. Muut junat olivat Pääradan junia. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/817554?page=3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/961076?page=69 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963249?page=69 |
||||
|
12.01.2022 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Punaiset "pallot" ovat varoitusvaloja (hehkulamppu on värikuvun sisällä), eivät siis mitään ilmapalloja. Paikkojen siisteys johtuu siitä että rakennus on vasta hiljattain valmistunut. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Djurgårdenin liikenne on lakkautettu 1.5.1915, ei vasta 1918. Syy oli Punaisen raitiotielinjan liikenteen aloittaminen Kajaaninkadulle saakka syyskuussa 1913. Se vei "Alppilassa" kävijät junista. |
||||
|
12.01.2022 13:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breshnev oli vissiin käymässä täällä kun kerran Neuvosto-Eestin rautateitten nokivasara porskuttaa. | ||||
|
|
12.01.2022 13:42 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva pilattu typerillä höpötyksillä. | ||||
|
30.12.2021 16:47 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoista on että Viro ei kuulu UIC:hen. | ||||
|
29.12.2021 14:59 | Jorma Rauhala | ||
| Heeresfeldbahn Hyrynsalmi-Kuusamo/Vanttaja oli tarkoitus jatkaa myöhemmin Kiestinkiin saakka. Kuusamon kenttäradasta tänä vuonna julkaistussa kirjassa on maininta myös parista muusta saksalaisten vuonna 1942 rakentamasta kapearaideradasta, Porin ja Kemin lentokenttien polttoaineradoista. Onkohan niistä jossain enemmän tietoa? | ||||
|
29.12.2021 13:10 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole Sm-kuljettajien ja kondareitten lepohuone. Illan kaksi viimeistä saapunutta L-junaahan jäi Kirkolle yöksi, ja henkilökunta myös. | ||||
|
|
27.12.2021 17:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten kai edellä selviääkin, niin saksalaiset olivat jo aiemmin lentopommittaneet tässä Veturipuron kohdalla kaksi venäläistä veturia tien sivuun ja sitten venäläiset olivat tehneet uuden väistöpenkereen niitten ohi. Näihin tuhoihin ja tien korjaukseen ei suomalaisilla ollut osuutta. | ||||
|
27.12.2021 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kiestingin ratapihalla tässä astellaan. Suomalaiset liikennöivät light-rail -junallansa osuudella Kiestingistä Kapustnajajoen mottiasemalle ja siitä eteenpäin Louheen ei ollutkaan meikäläisillä mitään asiaa. | ||||
|
27.12.2021 17:32 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirja "Kiestingin motti" kertoo että lätsämies on nimenomaan Aku Korhonen, viihdytyskiertueella Lapatossuna. | ||||
|
27.12.2021 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirjassa "Kiestingin motti", 1986, on tämä sama kuva ja sen kerrotaan olevan kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon valokuvakokoelmasta. Hän oli III Armeijakunnan komentajana mm. täällä suomalaisten elo-syyskuussa 1941 "liikennöimällä" n. 24 km pitkällä Kiestinki-Kapustnajajoki -rataosalla. Rata jatkui Louhen asemalle Muurmanninradalle. Vähän matkaa Kapustnajajoelta Louheen päin oli vaihde, josta erkani n. 6 km pitkä sivurata Pinkosalmelle Yläjärven/Kierettijärven rantaan. Suomalaisten saapuessa Kiestinkiin, siellä oli jäljellä vain neljä tavaravaunun alustaa ja epäkuntoinen pieni moottorivaunun tapainen vekotin. Se korjattiin Fordin moottorilla ja näin saatiin kuvan huoltojuna käyttöön. |
||||
|
12.12.2021 18:12 | Jorma Rauhala | ||
| VR:n virkakieli työntoimituksissa oli suomi, kuten on nykyäänkin. Keskenään saa sitten puhua vaikka esperantoa... | ||||
|
|
12.12.2021 09:20 | Jorma Rauhala | ||
| Esa: Tämähän on Valtionrautateiden virka-aikataulu veturinkuljettajalle, eikä tarkoitettu radanvarren ruotsinkielisten asukkien silmille. | ||||
|
05.12.2021 12:09 | Jorma Rauhala | ||
| "Kansainvälisessä" junassa ei ollut koskaan istumavaunuja. Päiväkäytössä makuuvaunujen hyttien laverit muokattiin istumapenkeiksi, eli matkustusmukavuus niissä oli surkea. | ||||