31.03. 19:53 | Simo Virtanen | |||
Kiitokset todella hienosta kuvasarjasta! Ei voi tylsäksi moittia. | ||||
29.03. 20:08 | Simo Virtanen | |||
Okei, aina oppii uutta. | ||||
Kuvasarja: Pirkanmaan kulkijoita |
29.03. 12:52 | Simo Virtanen | ||
Hieno kuvasarja vielä liikenteessä olevasta kiskokalustosta. Monipuolista meininkiä vaikka monesti itsestä tuntuu niin kovin tylsältä. | ||||
29.03. 12:51 | Simo Virtanen | |||
Peilitkin on käännetty kiitoasentoon ilmanvastusta pienentämään. | ||||
28.03. 14:25 | Simo Virtanen | |||
Sekin lienee paalattu jo hyvä tovi sitten. Näin se aika rientää. | ||||
23.03. 14:37 | Simo Virtanen | |||
Oho! Turku Sataman uusi yhteys on siis jo rakenteilla. Jotenkin luulin sen kulkevan olemassa olevaa satamaan ja toisesta haarasta Pansioon kulkevaa rataa pitkin, mutta ilmeisestikään ei. Onko Väylän projektikorttia saatavilla tuosta hankkeesta? | ||||
22.02. 19:56 | Simo Virtanen | |||
Tavarajunille voi olla haastava paikka kun välittömästi sillan jälkeen alkaa pitkä nousu. Aika pitkälle pitää kymppiä kivuta kunnes viimeinenkin vaunu on turvallisesti sillan ylitse. | ||||
15.02. 20:50 | Simo Virtanen | |||
Lutakon hotellihuoneesta katselin tämän uurastusta ja sitten jää FR:n Sr3 bongaamatta vaikka lipuu vierestä. Sellaista se on. | ||||
30.01. 20:33 | Simo Virtanen | |||
Missä puhelinlinjaa? Minä en neä! | ||||
28.01. 20:30 | Simo Virtanen | |||
Ei Sm4:ssa vikaa ole, jos vaan on yksiköitä tarpeeksi junassa. Tässä ei ole. | ||||
27.01. 15:35 | Simo Virtanen | |||
Tuota punaista nollaa en tiennytkään. Olen joskus ajatellut olleen kuskin omaa tuunausta ja makuasioita. Nämä lyhyet ohjaamot ovat sitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vähänkin pidemmällä kuskilla hinkkaa istuin takaseinää, eikä sinne saa edes takkia naulaan. En ihmettele, että tarjolle tuli vähän pitempi lyhyt ohjaamo. |
||||
26.01. 21:37 | Simo Virtanen | |||
Harvinaisia tällaiset R-ohjaamoiset Scaniat Transpointilla. R-ohjaamo on korkeammalla kuin toisten kuvien P-ohjaamo. Yleensä kuljetusyritykset ovat suosineet korkeammalla olevia ohjaamoja tällaisissa runkolinjoja ajavissa autoissa, mutta Transpoint oli varmasti suurin poikkeus. Samoin vieressä oleva maisteri-Volvo on matalalle sijoitettu FM-ohjaamoa. |
||||
22.01. 13:26 | Simo Virtanen | |||
Totta, Lapissa Transpoint jyrää edelleen malmijunia kumipyörillä. Kappaletavaraliikenne myytiin Postille. Tuo sopii hyvin rautateiden historiaan, koska nimensä mukaisesti Valtion Rautateiden kumipyöräliikenne alkoi Lapista saaden nimen Pohjolan Liikenne. |
||||
20.01. 21:10 | Simo Virtanen | |||
Itäystävän vaunut olivat eri asia kuin kotimaan kuljetukset. Näitä VR on kuljettanut yksittäisinä vaunuina varmaan Putinin sotaretkeen asti. Ei ole tietoa Esan kirjapainon paperikuljetuksista. Painotalo lienee noussut 70-luvun alussa yhtä aikaa muunkin Ilmarisenkadun teollisuuden kanssa. Uskallan veikata ainakin osan paperista tulleen rekoilla jo silloin. Ensinnäkin paperilaatuja on ties kuinka paljon ja arvatenkin painotalo on niitä kilpailuttanut eri toimittajien välillä eli kuljetusketjuissa on ollut vaihtelevuutta. Sanomalehtipaperi on varmasti ollut volyymiltään suurin ja sitä on kenties tuotu junalla vaunukuormittain. Tuohon ajankohtaan liittyen ei kuitenkaan liene täysin mahdotonta, että suunnitelma olisi vanhentunut jo alkuunsa ja paperi olisi tullut aina vain rekkakyydillä. Ei taida muissakaan kaupungeissa lehtipainoihin juurikaan kulkea raideyhteyttä, joka viittaisi siihen, että kumipyörillä on paperia kulkenut. Vantaalla olen joskus miettinyt Sanomalan sijaintia. Onko Vantaankoskella ollut ajatus vetää raide myös Sanoma Osakeyhtiön tontille? Voimalaitoksellehan oli rata. |
||||
20.01. 12:40 | Simo Virtanen | |||
VR halusi/haluaa ajaa kokojunia. Se tarkoittaa vain suurteollisuuden palvelemista. Samaan aikaan VR kehitti voimakkaasti omistamaansa kumipyöräkuljetuksia tarjonnutta firmaa eli Pohjolan Liikennettä, joka myöhemmin nimettiin Transpointiksi ja vielä myöhemmin yhdistyi Postin rahtipuolen kanssa. Toinen esimerkki Lahdessa on Mukkulan rata, jonka varressa on esim. kirjapainolla oma lastauslaituri rautateille. Aikoinaan ajatuksena oli tuoda paperirullat tehtaalta painoon junalla, mutta VR ilmoitti, ettei yhden-kahden vaunun kuljetukset enää kuulu palveluun. Kun monopolifirma näin ilmoitti niin eipä siihen ollut vastaan sanomista. Sitten ajatettiin paperirullat kumipyörillä. |
||||
19.01. 22:14 | Simo Virtanen | |||
Tuo Lahden kaupungin karttapalvelu on kyllä poikkeuksellisen hyvä ja informatiivinen. | ||||
19.01. 21:25 | Simo Virtanen | |||
Rautatiekuljetusten näkökulmasta Sopenkorvessa ei ollut oikein mitään sen jälkeen kun kappaletavarakuljetukset siirtyivät kumipyörille tai vähintään niin, että kumipyörät toivat kollit tavara-asemille. Ehkä sinne on sahalta tuotu vaunukuormittain puutavaraa, mutta uskoisin senkin hiipuneen viimeistään 70-luvun alussa. Sopenkorvessa oli pari huonekalutehdasta ja useampi iso teurastamo. Siitä lienee aika kauan kun teuraskyydit tai ruhojen kylmäkuljetukset ovat olleet rautateillä. Lahden maine Chigagona perustuu ilmeisesti juurikin useisiin teurastomoihin. |
||||
Kuvasarja: Seislevyjä Lahdessa |
19.01. 20:29 | Simo Virtanen | ||
Rautatieoperaattori on saavuttanut tavoitteensa. Näitä hiljentyneitä ratoja ja raiteita Lahdessa tosiaankin riittää. Positiivista on se, että hiljentyminen on ollut rautatielähtöistä eikä niin, että firmat olisivat kaikonneet. | ||||
19.01. 20:25 | Simo Virtanen | |||
80-luvun lopun Sopenkorpea muistavana uskallan sanoa rautatieliikenteen sinne lakanneen jo viimeistään 70-luvulla. Ratayhteys kyllä oli ja jotain satunnaista liikennettä on tietysti voinut olla. | ||||
18.01. 21:46 | Simo Virtanen | |||
Vuosituhannen vaihteessa asuin Turussa Wärtsilän moottoritehtaan naapurissa ja 8. asuntoni oli liki suoraan Wärtsilän koeajokeskuksen piipun vieressä. Siellä siis koeajettiin valmistuneet laivadieselit ja ajoittain ison kaksitahtidieselin jumputus tunkeutui suoraan pakopiipun päästä seinienkin läpi kämppääni. Vielä ehtivät kytkeä näiden koeajojen tuottaman lämmön Turku Energian kaukolämpötuotannon osaksi, mutta melkein heti sen jälkeen Wärtsilä siirsi tuotannon Italian Triesteen. |
||||
Kuvasarja: Junabongausta Spokanen ympäristössä Washingtonissa |
17.01. 20:57 | Simo Virtanen | ||
Nuoruusvuosien tyttöystäväni oli ollut Spokane WA:ssa vaihto-oppilaana. Kovasti oli tarkoitus lähteä käymään siellä yhdessä, mutta elämä meni toisin. Edelleen kaupunki on kiinnostava ja oikeastaan mikään ei estä lähteä sinne nyt. | ||||
02.01. 09:01 | Simo Virtanen | |||
En tarkoittanut kapinaa vaan jatkosodan aikoja. Syyskuussa 1942 Pispalassa tehtiin sabotointeja mm. tavarajunia kohtaan ja koko Porin rata saatiinkin räjäytettyä poikki. Ilmeisesti enemmän kuitenkin tuhottiin lennätinlinjoja ja sähköverkkoa. Aikanaan 24 pispalalaista nuorta tuomittiin maanpetoksesta. | ||||
01.01. 09:47 | Simo Virtanen | |||
Noilla main on punaisen terrorin vuosina voinut veturimiehistöä jänskättää, että ajetaanko miinaan vai onko jotain muuta sabotööriä liikkeellä. | ||||
12.12.2023 21:30 | Simo Virtanen | |||
Löytyykö mistään videota tai muuta ääninäytetty Sr3:n dieselkoneesta? | ||||
11.12.2023 09:53 | Simo Virtanen | |||
Suomen Autoteollisuudella eli Sisulla on ollut suuri merkitys 4 ja 5 -akselisten kuorma-autojen tuloon. Nykyään sitä sanotaan lobbaamiseksi. Suomen lainsäädännössä ei ollut vikaa vaan ylipäätään sellaisia ei Euroopassa ole ollut. Suomi oli varmasti ensimmäisiä maita, joissa ne mahdollistettiin. Sveitsi oli samoihin aikoihin liikkeellä ja myöhemmin Hollanti. Pitkään mentiin niin, että ainakaan 5-akselisia ei muualla nähty. Ei edes Ruotsissa tai Norjassa. Käsittääkseni ensimmäinen 5-akselinen kaupalliseen liikenteeseen tullut kuorma-auto oli Shellin väreissä ollut varkautelaisen kuljetusliikkeen säiliöauto Sisu SM340, eikä tunnetun turkulaisen kuljetusliikkeen konttiautokaan paljoa tuoreempi ollut. |
||||
09.12.2023 15:26 | Simo Virtanen | |||
Erkkiä täytyy kiittää hienosta Scania-tuntemuksesta, mutta vähän pitää lisätä. 2-sarjan T-ohjaamo esiteltiin tosiaankin 1980, mutta sitä ennen nokkamalleja olikin tarjolla kahta erilaisa. Tämä kuvan Be-Ge -ohjaamoinen oli toinen, mutta vuodesta 1976 lähtien kasikoneisessa LS 141:ssä oli kokonaan toinen Scanian oma ohjaamo. 1-sarjalaisen LS:n ohjaamo oli jo ideana täysin samanlainen kuin T-sarjassa eli buldog-ohjaamoon lisätty muovinen konekoppa. | ||||
09.12.2023 15:14 | Simo Virtanen | |||
Eri hieno kuva, vaikka porkkanan osalta ei mikään jokapäiväinen tilanne olekaan. Ilmeisesti Helsinkiin ei ole koskaan ajettu laivapikajunia? Turkuun, Naantaliin ja ilmeisesti Vaasaan on ajettu. Kiskokaluston välissä oleva TK-Petteri (Bedford TK) on arvatenkin Hartwallin jakeluauto. Karjala-oluen väreissä. Hieno ajankuva sekin. Scanian ikkunassa on edelleen tehtaan paperit ja vielä nyt 50 vuotta myöhemmin Scanian kuorma-autot tulevat Suomeen Tallink-Siljan matkustaja-aluksilla. Ainakin Turkuun niitä tulee liki päivittäin. Edelleen on samalla tavalla Södertäljestä liimattu auton tiedot tuulilasissa olevaan paperiin. Hyvin voi Tukholman päässä saanut junakyydin Värtahamniin. Södertäljestä lähtee päivittäin niin paljon uusia autoja, että tuskin kannattaa yksittäisiä autoja ominvoimin ajaa eteenpäin. Näin ei-helsinkiläisenä mietin, että miten pitkään olympiaterminaali on ollut Siljan käytössä ja Viking Katajanokalla? Molempien firmojen historia tuntemillamme nimillä on 50-luvun lopulta. |
||||
08.12.2023 17:47 | Simo Virtanen | |||
Pitkään meni tämänkin näyn näkemisessä. Kilpaileva rautatieoperaattori ajaa linjalla pakasta vedetyllä sähköveturilla. Eikö tämä ole kiertotietä Venäjän sotaretken seurausta? | ||||
08.12.2023 17:42 | Simo Virtanen | |||
Itäradan olisi määrä liittyä tähän rataan juuri näillä main. En nyt varmaksi muista oliko se juuri ennen 6-tien alitusta vai välittömästi sen jälkeen. | ||||
29.11.2023 14:34 | Simo Virtanen | |||
Lavetin valmistaja mikkeliläinen Siimet Oy toimii edelleen ja on ilmeisen iso tekijä omalla alallaan. www.siimet.fi Aikanaan lavetteja näkyi myös yksiakselisina eli oli 8 pyörää yhdessä rivissä. Katosivat 80-luvulla kun ryhdyttiin painottamaan akselimassoja ja sellaisessa ei yksiakselinen menesty. |
||||
27.11.2023 10:28 | Simo Virtanen | |||
Eiköhän typhooni hiljene ennen kuin telakka. Toivottavasti ainakin niin. Turkulaiseen tapaan uuden hallin suunnittelu ja muu veivaus voi kyllä ottaa neljännesvuosisadan, eikä siltikään olla päästy alkua pitemmälle. | ||||
27.11.2023 10:26 | Simo Virtanen | |||
Mikäs tuollainen Liikenneviraston ohje on? Ja kuinka se ulkopuolisia koskee? | ||||
Kuvasarja: Pikkujoulujuna 2023 TKU - RAI - TUS - TKU |
26.11.2023 10:30 | Simo Virtanen | ||
Sinisten vaunujen ystävät kävivät eilen Siurossa. Heillä oli tuplasti pitempi juna. Ihan sattumabongaus tuli tehtyä Amurin seisakkeella. | ||||
21.11.2023 21:19 | Simo Virtanen | |||
Lähiliikennekartat pitää taas päivittää. Hanko, Nokia ja Kotka satama ovat ääripisteinä, mutta mitäs asemia karttaan Siuntion ja Hangon välille oikein tulee? Edellinen lisäys oli Tesoma eli Tessun lisääminen. |
||||
09.11.2023 20:15 | Simo Virtanen | |||
Missäs etelässä nämä rakennetaan? Saksalaisia oletan? | ||||
13.10.2023 08:16 | Simo Virtanen | |||
Tuossa on ollut henkilövahinkojenkin riski aikamoinen. Ei tunnu museoajojen riskit olevan kiinni yksin operaattoristakaan. | ||||
09.10.2023 14:55 | Simo Virtanen | |||
Kukas tällaisen oli tilannut? | ||||
29.09.2023 20:29 | Simo Virtanen | |||
Onneksi olemme rajan tällä puolen. Kiittäkäämme ukrainan urheata kansaa, että meillä on tilaa hengittää ja älysimme liittyä Natoon. Jos Ukraina olisi kaatunut niin olisi aika ikävä tilanne. Varmasti rautatieliikenne rullaisia kun rakentaisimme erityissuhdetta itäystävän kanssa. | ||||
29.09.2023 20:27 | Simo Virtanen | |||
Onko Vartiuksessa mitään liikennettä, kuten raakapuun kuormaamista? Rajan yli itäystävän puolelle ei ole mitään liikennettä? | ||||
25.09.2023 14:35 | Simo Virtanen | |||
Eikö ensimmäiseksi pitäisi luopua älyttömästi luonnonvaroja syövistä ja kannattamattomista uusinvestoinneista? Kuten turkulaisten tunnin junasta. Raskas kiskoliikenne vaatii hyvin merkittäviä betonirakenteita jne. Jos sitten ei sitten riitä matkustajia niin todella vikatikkejä tällaiset. |
||||
25.09.2023 11:49 | Simo Virtanen | |||
Tässä kuvassa mainisemisen arvoista on Joensuun kaupunkibussien olevan nimenomaan Länsilinjojen operoimia. Kyllä tämäkin linja sähköistyy seuraavan kilpailutuksen yhteydessä. Erittäin hyvät kokemukset sähköbusseista Tampereellakin. Kuten kuvasta näkyy, on tämäkin linjavaunu jo parhaat päivänsä nähnyt ja liikenteessä tasan niin pitkään kuin sopimuskautta riittää. |
||||
21.09.2023 22:32 | Simo Virtanen | |||
Valtion virkamiehet saavat edelleen osan palkkastaan etukäteen, kun taas muilla palkollisilla se on yleensä jälkikäteen maksettava. Valtion palkkapäivä on 15. päivä ja jos on aloittanut virkasuhteensa kuun 1. päivä, saa aina kaksi viikkoa förskottina. |
||||
20.09.2023 12:03 | Simo Virtanen | |||
Hyvin Tohmajärveltä näyttävä miljöö, mutta ei. Siellä tuplaraide tasoristeyksessä ja talokin on enemmän funkkiseen taipuva kauppa. | ||||
20.09.2023 11:56 | Simo Virtanen | |||
Tunnelmallinen kuva! Itse oli viettänyt päivällä 10-vuotisjuhliani, kuten myös kruununprinsessa Victoria. Kaivopuistossa Ranskan suurlähetystössä oli kuvan ottamishetkellä käynnissä kansallispäivän juhlat. | ||||
19.09.2023 20:47 | Simo Virtanen | |||
Okei, ymmärsin niin, että vaunut oli muuten vain otettu mukaan Hangon reissulle ja tuotiin tyhjinä takaisin. Olikin siis kaupallista liikennettä? | ||||
19.09.2023 15:48 | Simo Virtanen | |||
Sinne perälle ei dieselveturilla voi ajaa? | ||||
19.09.2023 13:30 | Simo Virtanen | |||
Mikähän tässä on ajatuksena, ettei voitu kytkeä suoraan veturiin? VR:n uusien veturien kohdalla voi aina sanoa, että henkilökunta tarvitsee tilaa. | ||||
19.09.2023 13:28 | Simo Virtanen | |||
Olisko vuoden kuvatuin juna? | ||||
18.09.2023 13:19 | Simo Virtanen | |||
Upea veturi! Hieman pahaenteiselle kuulostaa tuo Kuusankoskelle joutuminen, mutta onneksi no N-kirjain mukana. | ||||
17.09.2023 23:38 | Simo Virtanen | |||
Heti korjattava edellistä kommenttia eli Huutokoski-Ropfors on kuin onkin nykyään samaa vaalipiiriä Pohjois-Karjalan kanssa. Sen vaalipiiri yhdistyi Pohjois-Savon kanssa vuonna 2013 ja Joroinen siirtyi Pohjois-Savon maakuntaan 2021. Toisaalta radan peruskorjaus valmistui jo 2008, eikä Vehviläinen ollut enää ehdolla vuoden 2023 vaaleissa. Monimutkaista on savolaisten maantiede, mutta lopputulema on kuitenkin se, että Huutokoski-Savonlinnan rataosa ei ollut Vehviläisen vaalipiirissä silloin kun asiasta päätettiin. |
||||
17.09.2023 23:31 | Simo Virtanen | |||
Anu Vehviläinen on kuitenkin tehnyt poliittisen uransa Pohjois-Karjalan vaalipiirissä. Ei siis ole tämä rata tai sillat hänen vaalipiirissään. Tämä Hannun ja Tuomon kommentteihin korjauksena. |