2436-99471 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.09.2010 18:21 Tapio Muurinen  
  Jatkan vielä tuosta Kotkan Huru-kierrosta tämän kuvan innoitamana - anteeksi vain Mika, että tulee kuvasi alle. Se on tosiaan tyylikäs. - Todennäköisesti tämä 2232 ei kuitenkaan ehtinyt k.o. kiertoon, koska valmistui vasta 1963 puolella. Vuoden 1961 aikatauluja plaraamalla (ja yllä olevasta päättelemällä) näyttäisi, että sama veturi saavuttuaan Pieksämäestä Kouvolaan kävi kaksi peräkkäistä keikkaa Kotkassa. - Hr12-veturi oli mennyt aamuyöllä junassa T1073 (Hki-Pm); yllätys, se oli jopa vähän nopeampi, kuin edellä mennyt Tr1-vetoinen TK1075, vaikka pysähtyi välillä neljä kertaa, TK vai kahdesti. Lisäksi TK:lle sallittiin Sn85 (vaunut lastattuna vain 1/2 kantavuudestaan). Muut T-junat ajoivat Sn75.
kuva 19.09.2010 13:42 Tapio Muurinen  
  Oletpa Petri oikeassa, katsoin väärästä sarakkeesta (lisäys aikatauluun 128 alk. 1.7.1961), kun Ristotkin vetivät jo normaalit T-junat Pm-Kw/Kw-Pm välin alle 7 tunnin.
kuva 18.09.2010 17:46 Tapio Muurinen  
  Kesällä 1961 oli Hr12:lla Pm-Kw T7930 (10:15-17:55), jatkoi tarvittaessa Kta:an; T7317 Kw-Kta (15:10-16:10), paluu T7318 (16:55-18:15), sekä T7349 (19:25-20:30) - paluusta ei tietoa. - Haminassa näin Hr12:n 1960-luvun alussa vain neljä kertaa; 12.-14.9.1963 junaparissa T7511/7514 (kolmena perättäisenä päivänä), ja kerran (ehkä 1961 tai -62) hiilijunassa, voisi olla T7518 (n. klo 22). Muitakin saattoi olla. - Kv:n miehet ajoivat lisää tyyppiajoja n. 1979 keväällä, joka oli säännöllisesti tietty alkuillan vuoro Kotkaan.
kuva 18.09.2010 11:01 Tapio Muurinen  
  Komiaa menoa katselen, kuin myös noita kyljen huoltoluukkuja. Samantapainen oli mm. https://vaunut.org/kuva/46238?u=832&m=1&paik=Hamina&tag0=1%7CHr12%7C mutta ei ollut mitenkään tavallinen. - Kouvola ei ollut Hr12-varikko, joten Kotka eikä Hamina kuuluneen tyypin levinneisyysalueeseen, joskin harvakseltaan niitä sielläkin näkyi esim. tyypin korrttiajossa, tai joissain ylimääräisissä junissa. Tosin 1960-luvun alussa oli joku "suora" Pm-Kta vähän aikaa.
kuva 17.09.2010 09:19 Tapio Muurinen  
  Antsallekin tutut maastot https://vaunut.org/kuva/62413?m=1&kv=1978&paik=Kotka Saattaa jo 1979 puolella, miten noita portaaleja pystyteltiin; ei jaksa muistaa.
kuva 16.09.2010 23:17 Tapio Muurinen  
  Harvoin tosiaan Pekkaa (Hr1) näki tavallisten tavarajunien keulassa TK-junia lukuun ottamatta. Isopyöräisenä vauhtia kyllä riitti, mutta junapainoa sai olla vain 700-800 t. Jos muita sopivampia oli vapaana, niin sitten niitä, mutta yleensä veturikierrosta riippuen. Jostain syystä Pekkoja näkyi käytettävän 1960-/-70 taitteessa ja sen jälkeen aika usein työjunissa, kuten soran ja sepelin levityksessä. Ilmeisesti ne sopivat hyvin sellaisiin tehtäviin.
kuva 15.09.2010 00:11 Tapio Muurinen  
  Hyvää yritystä ja näyttävyyttä on, mutta onkohan pojilla lähtöpesä ollut liian tiheä, tai ison täytöksen aikana heitetty lisää hiiliä, kun noin epätäydellisesti palaa. Tuollaisia savuja ei matkaneuvoja olisi ajokokeessa hyväksynyt.
kuva 14.09.2010 00:32 Tapio Muurinen  
  Vaikkapa tähän komiaan Huru-kuvaan kiitokset Jormalle näistä ainutlaatuisista "roskis-kuvista". Kukahan on raaskinut luopua tällaisista aarteista!
kuva 14.09.2010 00:26 Tapio Muurinen  
  ...siis 300 akselia, eikä vaunua.
kuva 14.09.2010 00:15 Tapio Muurinen  
  Varoen pitää sanoa, "että ei käytetty tosityössä juuri lainkaan", paitsi 1970-luvun lopulla, kun tehtiin kokeita niillä ylipitkillä junilla (1800 m/lähes 300 vaunua). Hurujen aikaan junapainot olivat vielä kohtuulliset, n. 1300 t, ja 60-akseliset pikajunat Huru hoiteli kunnialla, kunhan vauhtiin pääsi. Jos kaksi veturia oli peräkkäin, oli toinen yleensä hinauksessa, mutta käynnissä.
kuva 13.09.2010 23:52 Tapio Muurinen  
  Kiitokset tästäkin aikataulusta. - Yksityiskohdat tarkentuvat.
kuva 13.09.2010 23:49 Tapio Muurinen  
  Jos tonnimäärä pitää, niin tuossahan olisi Pekalle 3-kertainen ylikuorma. Ettei vain vanhusta rääkättäisi liikaa. Kuva on kyllä filmaattinen.
kuva 13.09.2010 14:03 Tapio Muurinen  
  Puumotti saatiin Haminan-Inkeroisten liikenteeseen toukokuussa 1949. Se irrotettiin Kymintehtaan ja Voikkaan linjalta. Parannus oli huomattava, jota oli odotettu. Puumottiin sopi 60 matkustajaa + liitevaunu (yht. 120). Aluksi tosiaan vain noin joka toinen vuoro ajettiin puumotilla. Veturijunissa oli tuohon aikaan mm. Vk2 "Iitu". - Kävikö sama puumotti välillä Kotkan keikan, koska ajot oli noin järjestetty (mietiskelee). - Liikkala oli sotiin saakka tärkeämpi liikennepaikka l. asema asemapäälliköineen. Vuonna 1944 Metsäkylä korotettiin laiturivaihteesta asemaksi. Viiden kilometrin välein oli kaksi asemaa yhdeksän vuotta, vuoteen 1953, jolloin Lik alennettiin lv:ksi. Metsäkylä olikin tärkeä ympärivuorokautinen kohtauspaikka, sillä satamien tavajunaliikenne oli erittäin vilkasta. Usealla henkilöjunalla oli kohtaus tavarajunan kanssa, tai sitten T-junatkin tässä kohtasivat.
kuva 12.09.2010 22:21 Tapio Muurinen  
  Sillä välillä kun Eljas käy kotona, niin käydään Motilla Haminassa. Haminan "Puumotit" vaihtuivat Dm4:iin n. 1950-luvun puolivälissä. Ensimmäiset selvät muistikuvat junalla matkustamisesta ovat juuri Motilla (juhlavaa). Joka päivä oli 8 edestakaista vuoroa Inksaan (Inkeroisiin), joista yksi iltapäivävuoro oli "suora" Kouvola-Hamina-Kouvola. Motit yöpyivät Haminassa, ja tiettävästi ajettiin Haminan miehistölläkin. Ensimmäinen Motti Inksaan lähti 6:10-6:15, ja viimeinen saapui 0:32 (v.1961). Samana vuonna Motit vaihtuivat Lätiksi.
kuva 12.09.2010 21:13 Tapio Muurinen  
  Oulu tuli minullekin ensimmäisenä mieleen. Aivan tuliterä Lättä, v. 1962-63; tuollaista "ampiais-väritystäkään" vetokytkimen päällä ei juuri tullut vastaan.
kuva 12.09.2010 11:53 Tapio Muurinen  
  Jahas, Eljaksen blogissa näyttää olevan sama aikataulu, mikä minulla on kirjassa - eli 3.lk:n motteja.
kuva 12.09.2010 11:37 Tapio Muurinen  
  Olisiko Haapamäen kolmiota ollut mahdollista käyttää MK-junien kääntämisessä (aikatauluvara 11-12 min), ja mitä varten se kolmio yleensä rakennettiin? - Jyväskylästä ajettiin 1950-luvun puolivälissä Lievestuoreen ja Hankasalmen Motteja (M-junia), mutta olivat ehkä niitä vanhempia moottorivaunuja?
kuva 11.09.2010 20:21 Tapio Muurinen  
  Mukavaa asiaa näistä tutuista vetureista.
kuva 11.09.2010 20:00 Tapio Muurinen  
  Tässä on dokumentointi "raadollisimmallaan" - Mottien 2-päädyt kirkasta iltataivasta vasen. Lisäksi selän takana oli joku iso "möhkäle", joka ei varmasti väistä; laajazoomi vielä hamassa tulevaisuudessa. Oli pakko rajata noin. - Kiinnitin joskus huomiota samaan Kimmon kanssa (1604:ssa suojapalkeen kiinnitys oven ympärillä). Tiedä sitten, useinko se palje oli tuossa välissä paikoillaan. Konduktööri saattoi joskus mennä läpi, mutta tavalliset matkustavaiset vähän arastelivat vaeltaa ohjaamon kautta, vaikka olisi ollut mahdollistakin. - Pikkupoikana ei yhtään ihmetelty noita katolle johtavia tikkaita kuljettajan puolella - pitihän katolle päästä; mutta näin vähän vanhempana miettii; minkähän takia? - Vesityksenkö?, koska ne olivat molemmissa päissä. Kaikissa yksiköissä tikkaita ei kuitenkaan ollut.
kuva 09.09.2010 21:57 Tapio Muurinen  
  Oli muistaakseni kesä 1977. Silloin ei vielä ollut maantietä Narvikin ja Kiirunan välillä. Tiesimme, että henkilöjunissa oli autovaunuja matkustavaisten autoille. Pohjois-Norjan retkeen ajattelimme liittää tämän välin. Siispä kysymään Narvikin asemalta paikkoja itsellemme ja Tippa-Rellulle. Se autopaikka olisi kyllä järjestynyt, mutta hinta oli "hirmuinen". Se elämysmatka jäi kokematta, sillä päätimme sittenkin kiertää "etelän" kautta, eli ensimmäisestä mahdollisesta paikasta Köli-vuoriston yli, Mo i Ranasta suunta itään.
kuva 09.09.2010 21:19 Tapio Muurinen  
  Olikohan tämä joku projekti http://www.transrail.se/Downloads/CATO_Leaflet.pdf jota tuolla kokeiltiin, vai miten lie jakselee nykyisin? - Tuosta lumikinoksiin juuttuneesta "aavejunasta" kävin erään työkaverin kanssa tiukkaa vääntöä. Hän väitti, että nämä kulkevat ilman kuljettajaa; minä: "Ei kait sentään!" Uskomus lienee saanut alkunsa artikkelin laatijan asiantuntemattomuudesta.
kuva 09.09.2010 13:24 Tapio Muurinen  
  Talvi-pari sitten pohjoisen lehdet kirjoittivat, kuinka Narvikin radalla "aavejuna" juuttui kinokseen. Tekstistä sai sellaisen käsityksen, että nämä ajaisivat jo ilman kuljettajaa. - Ei kai se niin voi olla. - Automatiikka vain on viety niin pitkälle, että kuljettajalta oli estetty vauhdin lisäys tarvittaessa ("paikallinen JKV") - Tunteeko Jorma systeemin paremmin?
kuva 09.09.2010 13:10 Tapio Muurinen  
  Tuollaista kattoa en koskaan sattunut näkemään. - Olihan tuo kohta puolet tilavampi kuin vanha Gb, 46/78 kuutio-m; puhumattakaan Gbly:stä, jotka olivat yli 100 kuutiota.
kuva 09.09.2010 00:13 Tapio Muurinen  
  Tähän maisemaan tapaus, joka sattui yli 20 vuotta myöhemmin (kuvasta), ja yli 20 vuotta sitten. - Sunnuntaina 27.8.1989 oli juuri saapui T2552 tuohon 5. raiteelle (valomastojen oikealle puolelle). Jo Poitsilan vaihdekopilta oli havaittu palopesäkkeitä junan jäljessä kiskojen välissä. Junan pysähdyttyä alkoi lammikkopalo 8. viimeisen vaunun alla kasvaa voimakkaasti (tuolla roikan loppupään paikkeilla). Junassa oli kaikkiaan 44 Vgobo:a Absorbent A4 kondensaattia (lukuisten eri hiilivetyjen seos). Vaunun lasti alkoi kuumentua ja kaasuuntua. Pian kaasupalo löi 15 m korkein liekein täyttökannen saumoista sulattaen ajojohdot. Tuli levisi tuulen mukana (pohjoistuuli) kahteen edelläolevaan vaunuun ja viereisellä 4. raiteella kahteen pyrolyysihartsia sisältäneeseen vaunuun. Ennenkuin lukuisat palokunnat koko Kymenlaaksosta ehtivät paikalle tuli oli saanut hirmuisen vallan. Palamattomia vaunuja erotettiin kahdella vetureilla edestä ja takaa. Viimeiset vaunut pelastettiin kovan kuumuuden takia pitkillä vaijereilla. Viisi vaunua paloi. - Samaan aikaan äitini oli keittämässä perunoita reilun kilometrin päässä tuulen alapuolella, paloautojen ääniä oli kuulunut jo joka puolella, kun pelastusviranomaiset kiersivät talosta taloon, että "pitäisi pian lähteä evakkoon. Onko teillä omaa kyytiä tai paikkaa, minne mennä? Jos ei ole, niin linja-auto tulee kohta hakemaan". Äiti sanoi, että "jos myö syyään ensin ja lähetään sitte omalla autolla Kotkaan" (veljeni luo). - "Ei voi jäädä odottamaan. Poitsilassa palaa transitojuna, eikö tiedetä mitä myrkyllisiä jäämiä sieltä leviää juuri tälle kylälle". Onneksi tuulen suunta kääntyi hieman ja savut painuivat merelle. - Kohta evakuointimäärys käytiin perumassa. - Tulipalo oli syttynyt valurautaisen jarrutönkän kipunoinnista, joka oli sytyttänyt runsaasti vuotavan lastin tuleen pohjanenttiilin toisen tukisangan katkettua. Vaunu oli vuotanut jo ennen Salmenkylää.
kuva 08.09.2010 21:12 Tapio Muurinen  
  Olisiko Fo:n edessä oleva vaunu Eis?
kuva 08.09.2010 20:56 Tapio Muurinen  
  Rikun kysymykseen: Outokummun eri kaivosten vuotuinen tuotanto raakamalmina oli 1960 -70-luvuilla n. 700000 t/v. Metallipitoisuus oli yli 60 %; rautaa ja rikkiä (yht. n. 50 %), kuparia, sinkkiä, nikkeliä, cobolttia (yht. alle 10 %), lisäksi vähän hopeaa ja kultaa. Kiisurikasteita lähti jatkojalostukseen vuosittain karkeasti arvioiden 350-400000 t.
kuva 06.09.2010 23:09 Tapio Muurinen  
  Se Kouvolan oikoraide avattiin vasta 1970-luvun puolella, oliko 1973. Vainikkalaan nämä öljyjunat tulivat 40-vaunuisina, jossa Hr13:n perään otettiin puolet.
kuva 06.09.2010 10:14 Tapio Muurinen  
  Tuolloin naapuri ei ollut kovin tarkka tiputtelevista vaunuistaan. Venttiilit saattoivat vähän falskata, liian täyteen kuormatut tulvivat yli lämpölaajetessaan tai vaunujen töniessä toisiaan vasten saattoi täyttökannen saumoista vähän roiskahdella. Pian seisontaraiteet alkoivat tummua ja kiiltäviä lammikoitakin näkyi siellä täällä. Isompia vuotoja torjuttiin aluksi siirrettävillä tynnyrinpuolikkailla. Koko ratapiha haisi Bakun öljykentältä.
kuva 05.09.2010 22:23 Tapio Muurinen  
  Olisivatko edelleen Pasilan aseman itäisimmät raiteet, tai sitten ei - mutta rantaradan kiskot ovat jossain tuolla veturitallin räystäällä omana ryhmänään (arvelee hän).
kuva 05.09.2010 21:13 Tapio Muurinen  
  Alkaako tänne nousta seuraavaksi kerrostaloja?
kuva 05.09.2010 20:55 Tapio Muurinen  
  Hl vaunujen pressuorret olivat usein vääntyneinä jos millaisille mutkille kovassa käsittelyssä, sillä vaunuja voitiin käyttää vaikkapa koksin, hiilen https://vaunut.org/kuva/61938?m=1&tag0=11%7CHl%7C tai romumetallin kuljetuksissa https://vaunut.org/kuva/31483?m=1&tag0=11%7CHl%7C
kuva 05.09.2010 00:59 Tapio Muurinen  
  Kyllähän tuosta lähelle kymmentä eri tyyppiä voisi löytyä, tuttuja ja vieraampia. Orret ovat tosiaan pressuja varten. Nuo "siromma" letkat ovat Kas-tyyppiä; tyhjennys kippaamalla sivulle. Tuo yksinäinen samankaltainen veturin vieressä on tod.näköisesti Hl, kalkkivaunuksi sanottu; rakennettu vanhoille Hdk ja Gb alustoille. Kuljetettiin erilaista bulkkitavaraa, joka ei mielellään saanut kastua.
kuva 04.09.2010 12:29 Tapio Muurinen  
  "Tarkkailukauteni" Turussa alkoi syksystä 1970. Se oli säännöllisen epäsäännöllistä, mutta viikottaista. Tuolloin ratapihalla ja järjestelijöinä touhusivat jo enimmäkseen Vv15:t, kuten nrot 2001-2008. Joku "Vr2" oli vielä höyryssä jonkin aikaa. Muistan hyvin myös Kupittaan Otson, joka ajeli ketjut "raklattaen" asemien välillä. Kupittaan aamu- ja iltajärjestelijät olivat Vv15-vetoisia (joskus myös Sr12, vai kävikö se samalla kauempanakin?). Otso ja Kisko-Kalle olivat täällä ja varikolla tuolloin tavallisempi näky. Rapistuva muistiriepuni ei ainakaan usein noteerannut enää tätä entistä Vv13:a - pitänee sanoa jo Tve3:a tuolloin. Heikkilän ratapihan seutu, kuin myös Naantalin-Uudenkaupungin suunta jäivät vieraiksi.
kuva 04.09.2010 00:21 Tapio Muurinen  
  Vanha kaarti toki muistaa Turun vilkkaan ratapihan tällaisena, jossa usein tapahtui, mutta runoilijan viimeisiin sanoihin ei ole pakko yhtyä. Tänä päivänä maisema olisi aika "aneeminen". Harvinaisempi näky oli Vv13 Turussa. Olisiko ollut vain visiitillä Naantalista tai Uudestakaupungista vai mistä?
kuva 03.09.2010 22:09 Tapio Muurinen  
  Joo, mennään vaan. Turku on kiva paikka. - Ai mut vastahan mie kävin siellä, no sitte seuraavan kerran taas.
kuva 03.09.2010 14:13 Tapio Muurinen  
  Heittolaukaus peräikkunasta noin vaununmitta taaksepäin, niin maisema näytti tällaiselta https://vaunut.org/kuva/18978?u=832&m=1&paik=Helsinki Ei ollut risteysvaihdetta - "Turun tielle" lähdettiin kait Sn 45 -merkin takaa, joka oli tuolla louhostyömaan paikkeilla.
kuva 31.08.2010 11:00 Tapio Muurinen  
  Juu, kiitti vaan jälleen täsmätiedoista. Tuon epäuskottavuuden halusinkin poistaa, koska mitään muistiinpanoja ei ole (eikä CEi:n myyntinumero ole - ehkä - 222, kuten joskus aikaisemmin Sr12:n perässä).
kuva 29.08.2010 20:25 Tapio Muurinen  
  Markku: Kyllähän noiden värien kanssa oli vähän vaikeeta niin skannauksessa kuin kuvankäsittelyssä, mm. syaania piti vähentää, mutta yritin säilyttää lähinnä aidon "veturinvihreän" (tai miltä se ruudullani näytti). - Eljas: Junasta en ole täysin varma, sillä olen päätellyt eri asiayhteyksistä: sama filmi, sama keli Kv:ssa P1 (Hr12 2213), jolla tulimme; P2 (Hr12 2214) saapuu, H771 lähdössä keulassa harvinaisempi 1013, joka kuului jo tuolloin Pm:n kalustoon. Aikaisemmin ajattelin, että voisiko tämä olla peräti H16, johon CEi:n myyntinumero 22(2?) viittaisi (näkyy toisessa kuvassa), mutta se tuntuu aika kaukaiselta. - Käviköhän tämä 1013 viimeisen luokkakorjauksen Hyvinkäällä vai Kuopiossa?
kuva 29.08.2010 13:56 Tapio Muurinen  
  Kiitoksia "Eemeli" kommentista - ammattimies tietää, meikäläinen luulee/luuli. Talvella varsinkin näkyi hangessa noita hukkaputkesta valuneita ja jäätyneitä vesiläiskiä lähtevien raiteilla.
kuva 29.08.2010 11:04 Tapio Muurinen  
  Mitenkäs tuo sähköradan ajojohto - nouseeko se sillan mukana vai oliko langaton väli? Ei ole tullut sillä silmällä katsottua.
kuva 28.08.2010 11:25 Tapio Muurinen  
  Kun kuvaa suurentaa, niin tämä peräpään valvoja on todennäköisesti 5003. Eli siis sarjansa Kakkonen vm. -64.
kuva 28.08.2010 11:13 Tapio Muurinen  
  Mitä todennäköisimmin osoitteena on Rautaruukki/Raahe, joka tuo käytännössä kaiken pelletin, n. 3,5 milj. t/v täältä Luulajasta puskuproomuilla. Tuo iso kuljetin pyörähtää puoliympyrän. Sillä voidaan kätevästi lastata laivan/proomun eri luukuista, ettei alusta tarvitse siirtää. Lisäksi voidaan varastoida kentälle, jos siilot ovat täynnä. Tehokasta. - Mielenkiintoisen reissun "eläkeläiset" ovat jälleen tehneet, kiitoksia kuvista. Ei kai tavalliset immeiset noihin kaikkiin paikkoihin pääsekkään.
kuva 23.08.2010 23:54 Tapio Muurinen  
  Eihän se juuri muistissa ole, kun oltiin sen verran pieniä vielä. Tärkeintä oli oman kylän juhannuskokko, kotisauna ja Palma-limonaadi. Mutta kuulemma yli 10000 suomalaiselle (ruotseille myös) oli tärkeää päästa Aavasaksalle viettämään yöaurinkorituaalejaan, ja mikäpä tuolloin kuljetti paremmin suuria massoja kuin juna. - Tilaisuudesta palatiin esim. Avs 4:lla https://vaunut.org/kuva/26579?u=832&m=1&paik=Tornio
kuva 22.08.2010 19:18 Tapio Muurinen  
  Todennäköisesti maanantai-iltapäivässä ollaan. - Milloin sähkölanka ulottui Hl:aan, menee päättelyn puolelle, mutta jotain 1973 loppupuolella, tosin virrattomana vielä. Toijalassa kävi kävi ensimmäinen Sm1 koeajolla helmikuussa 1974. Varsinainen sähköliikenne alkoi 1.3.1974 aluksi vain kahdella pikajunalla (P41 ja P64) ja kahdella tavaralla (T1037 ja T3014); ma ja pe oli jotain muitakin. Maassa oli vasta kuusi sähköveturia (protot). Niillä pyrittiin ajamaan mahdollisimman paljon; testattiin ja saatiin kokemuksia jatkoja ajatellen.
kuva 22.08.2010 12:27 Tapio Muurinen  
  Ruuhkapaikkujen käyttöönotossa luottakaamme toistaiseksi tähän "noin-tietoon" https://vaunut.org/kuva/33947?u=609&m=1&kv=1975 Sensijaan muutamat omat kuvani Ri asemalla kuten https://vaunut.org/kuva/28903?u=832&m=1&paik=Riihim%C3%A4ki ja Resiinan 4/2003 kannessa kevättalvella -74 ovat nähtävästi vasta jotain kokeiluja samanlaisella kokoonpanolla.
kuva 21.08.2010 11:09 Tapio Muurinen  
  Tulikohan tämä juna Jyväskylän suunnasta?
kuva 21.08.2010 11:03 Tapio Muurinen  
  I-luokka on näköjään sijoitettu heti Hurun perään. Saavat 50 % paremmalla hinnalla nauttia Hurun muhevista äänistä - epistä.
kuva 20.08.2010 22:12 Tapio Muurinen  
  Saakohan tätä https://vaunut.org/kuva/32310?u=1213&m=1 jotenkin mallaamaan?
kuva 20.08.2010 20:28 Tapio Muurinen  
  Arin mietiskelyyn pohjia: Sähköistyksen II-vaihe, eli Riihimäeltä Vainikkalaan alkoi pylväsanturoiden valamisella jo kesällä 1974. Vuoden lopulla tämä työvaihe ulottui jo liki Lahtea. Pylväiden pystytys ja johtojen asennus oli käynnissä talvella -74/-75, vaikka kytkin- ja syöttöasematkaan eivät olleet valmiita. En muista, kuuluivatko nämä tolpat ja portaalit Riihimäen aseman alueeseen, eli olisivat olleet pystyssä jo tovin I-vaiheen ajoilta. - Tässä olemme matkalla Rovaniemelle; jatkoa seuraa https://vaunut.org/kuva/58360?u=832&m=1&paik=Tampere - eli Hurun kyydistä saimme nauttia ainakin Kouvolasta Ouluun.
kuva 15.08.2010 19:35 Tapio Muurinen  
  No niinpä vain oli. Nuinko kauan kesti suunnitelmasta toteutukseen...
kuva 13.08.2010 22:07 Tapio Muurinen  
  Ensin arvelin, että olisi ollut Kodakin elokuvafilmi, jota tuolloin aika paljon käytin; alkoi kiinnostaa sen verran itseänikin, että piti avata muutama diakehys samalta reissulta. Eipäs ollutkaan Kodakki, vaan Agfan CT 18 (DIN/ASA 18/50), eli aika verkkainen.
<<   >>