Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.04.2022 10:45 | Jorma Toivonen | ||
| Nykyään myös toisesta päästä ja sivuraiteiden purku etenee. SKS |
||||
|
20.04.2022 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakaan Riihimäen seudulla pyörineisiin lättiin ei ehtinyt lisäwebastoita "hiljaiseen päähän". Kylmiä olivat - vielä useassa "muovi-istuimet" kuljettajalla. Eivät tahtoneet riittää edes villaiset "välihousut"... | ||||
|
17.04.2022 22:10 | Jorma Toivonen | ||
| ... vaiko kolmosraiteella? Pieni ajatuskatkos kuvatekstissä. | ||||
|
15.04.2022 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Ei varsinaisesti maastoutumaan, mutta kone-apulaisen oli viisainta siirtyä ohjaamossa keskemmälle "varmuuden vuoksi" - varsinkin pimeällä. Varoa sopi myös vastaantulevia makuuvaunujunia, joskus kuulemma on sattunut osumaan hytissä tyhjennetty ja avonaisesta tuuletusikkunasta poistettu "kossu-pullo" kilahtamaan Hurun nokkaaan. Minun kohdalleni ei näitä esim. puutavaran kohtaamisia osunut, joskus saattoi läheltä hipaista... Melkoisen korkealle joutui miehistö kapuamaan päästäkseen ohjaimiin. |
||||
|
15.04.2022 21:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstissä molempien veturien numerona 3203 - toinen ilmeisesti 3202 ? (Ilmenee luettelossa) | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
14.04.2022 09:48 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo edellä oleva Larin kommentti antaa Pukinmäen laiturityöstä varsin auvoisen kuvan. Tosiasiassa parannettavaa olisi kaikilla toimijoilla, suunnittelusta toteuttajiin asti, ollut rutkasti. Periaatteessa töiden aikataulutus siis piti, mutta kannattaisi kuitenkin nostaa asiakasnäkökulma hieman korkeammalle, eikä vain hehkuttaa työn aikataulunmukaisuutta. Kun asiakkaalle pitäisi pystyä etukäteen kertomaan luotettava aikataulu matkustamisen toteutumisesta, niin tehtävä ensimmäisessä versiossaan oli yksinkertaisesti mahdoton. Asiakkaan olisi pitänyt pystyä itse arvaamaan, missä kohdassa infra menee tukkoon ja junia ajatetaan väliasemilla pysähtymättä. Eikä seuraavakaan versio mikään selkeä ollut – toki paperilla kyllä, mutta olisi kannattanut käydä maastossa katsomassa, miten asiakkaat sen kokivat. Sekin pitää paikkansa, että tiedottamiselle jäi, ainakin jossakin vaiheessa, aikaa muutoksiin. Miksi se tiedotus alkuun sitten oli onnetonta? Kävikö suunnittelu ja tiedotus asiasta riittävää vuoropuhelua etukäteen? Oliko etukäteistietoa käytössä olevien välineiden taipumattomuudesta erikoistilanteista tiedottamiseen? Oliko henkilökuntaa (junissa ja viimein laitureillakin) varattu riittävästi ja sitä etukäteen ohjeistettu työn perusteista, sen muutoksista ja siitä, miten ja mitä pitäisi pystyä tiedottamaan? Ei pidä keskittyä vain työn tekniseen toteutukseen, vaan on otettava huomioon myös työn aikana matkustavien asiakkaiden tarpeet. On melko yksisilmäistä kehua Kehäradan liikenteen aikataulunmukaisuutta, kun suurella osalla asiakkaista matkat o(li)vat vaihdollisia muilta osuuksilta. Tieto poikkeuksellisista vaihtopaikoista, puuttuvista/myöhästelevistä/asemia ohittelevista junista jne vaikuttaa koko matkaketjun toteutumiseen, ja siitä saatava luotettava ja selkeä tieto on asiakkaalle ensiarvoisen tärkeää. Miksiköhän esimerkiksi Pukinmäen taksit kiittelivät ratatyötä? Vinkki: Lisäsi kuulemma merkittävästi ajoja… Niin, kyllä työ valmistui 30.8.2021 klo 3.50. Itse ymmärrän valmistumisella sitä, että työ on sitten myös tehty hyvin, eikä sitä tarvitse heti perään parsia. Pukinmäki tuli lopulta näiltä osin kuntoon. Muidenkaan asemien kohdalla pelkkä kasvojenkohotus ei riitä, vaan kyllä niitä pitää pystyä myös oikeasti parantamaan ja kehittämään. Korulauseet voisi jättää omaan arvoonsa ja keskittyä itse asioihin. SKS |
||||
|
12.04.2022 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Aivankuin Hurulla ohitti (4.) 5.-portaan (vauhdikkaasti) ennen ilma-aluetta tehoja lisäiltäessä... Sittenhän MAN "rauhauttui"... | ||||
|
10.04.2022 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Tosi hienoja videoklippejä Laitilan TV:ltä. Haastatteluja myös muden ammttiyhmien toiminnasta. | ||||
|
03.04.2022 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| "Käsijarru toisessa päässä" maininta taisi olla Hr13:n ykkösohjaamossa - eli kakkospää valikoitui käsijarrun sijainnin mukaan. Tosin poikkeuksia oli/on mm Hurussa (Hr12) käsijarru sijaitsi molemmissa ohjaamoissa. Yleensä kummassako ohjaamossa jarru oli päällä jätettiin veivi yläasentoon, koska molemmissa ohjaamoissa oli käytävä alkuvalmisteluiden aikana. Etupään merkit olivat aikoinaan turvallisuustekijä, vaihtotyöjohtajan oli tiedettävä kumpaan suuntaan halusi yksinäisen veturin liikkuvan antaessaan opasteita - työnnä/vedä. |
||||
|
02.04.2022 22:17 | Jorma Toivonen | ||
| Museon raiteistoa puhdistaneet "lumimehet" eivät uskoneet, että kaikki mahdollinen tila olisi käytettävä tulevia vaihtotöitä varten. | ||||
|
28.03.2022 22:26 | Jorma Toivonen | ||
| Resiina 1/2022 s.63 alimmainen kuva, valmisteilla olevasta vaunusta. | ||||
|
28.03.2022 09:15 | Jorma Toivonen | ||
| Muutostyö DmG7:ksi tehtiin kolmeen moottorivaunuun (4145, 4146, 4147) vuonna 1970/-71. Kiitotavaraliikenne näillä loppui keväällä 1978 ja vaunut romutettiin 1981. | ||||
|
|
27.03.2022 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuva/34892. Vain suuremmilla asemilla (esim. Tl, Hl, Ri, Lh, Kv) - Pri-Imt-Pri väli kuljettiin näemmä lähes yöaikaan. Pienien asemien "tavaraliikenne" hoitui normaaleilla lättävuoroilla. | ||||
|
22.03.2022 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Olettaisin, että VML:n "asiantuntijoilla" on ollut mahdollisuus tutustua tilausvaiheessa esim. ohjaamon kytkinten sijoitteluun ja toimintaan (jossain määrin). Liekö tämä valokytkinhässäkkä jäänyt vailla huomiota vai onko toimintaa esitelty lainkaan? Onkohan muissakin Vectroneissa vastaava (yleis-eurooppalainen?) kytkinratkaisu? | ||||
|
|
21.03.2022 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Topille, että jaksoi/viitsi hieman valoittaa meille maallikoille saksalaisen valosuunnittelijan aivoituksia - kauankohan kaveri on viettänyt aikaansa piirrustuspöytänsä ääressä? Varmaan on palkkansa ansainnut. | ||||
|
|
20.03.2022 23:00 | Jorma Toivonen | ||
| Esim. tuossa kuvassa palavat myös selvästi puskinvalot https://vaunut.org/kuva/152962 . Keskustelua valoista käyty aeimminkin... | ||||
|
|
20.03.2022 22:08 | Jorma Toivonen | ||
| Aivankuin edessä loistaisivat vain punavalot? Ei edes valonheitin ole syttynyt - liian monimutkainen valojen kytkentä? | ||||
|
19.03.2022 22:38 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen "huollolla" oli tapana koota nämä pitkät rungot valmiiksi etukäteen (olisikohan kyseessä viikovaihteen Hangon runko?). Usein lyhyemmätkin kokoonpanot olivat jo lähtövalmiina (VL), jopa yksinäinen vetokin oli "oikein päin". Harvoin lähtevän kuljettajan (+ rahastaja/kond.) tarvitsi kaivella itselleen liitevaunua seisontaraiteelta. https://vaunut.org/kuva/46269 | ||||
|
18.03.2022 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Puuttumatta aikatauluihin. Tämä lienee ollut ammatin huippuhetkiä - kyynärpää tuettuna avonaiseen sivuikkunaan, hieno ja lämmin kevätpäivä, seuraten luonnon heräämisestä talven horroksesta. Noita hetkiä muistelen kaipauksella (Hurun ohjaamosta) - ei onnistune nykyään? | ||||
|
14.03.2022 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen paksua ja mustaa "lakua" tuuppaa Paikun pakoputkesta. Lähitienoon emännät lienevät "mielissään" ripustellessaan valkopyykkejään keväisen auringon kuivateltaviksi. Muistuu mieleeni "erään ammattitoverin" kertomus: Tr1-vetoinen tavarajuna Pasilasta Riihimäelle. Sivulle Tikkurilassa/Keravalla, eikä "rakoa" jatkolle tahtonut löytyä. "Piru iski" miesten mieliin - kiire kotiin. Tehdäämpä todellinen "lähtöpesä" - "hieman liioitellen" - varmuuden vuoksi... Asemaseudun peittyessä mustaan savuverhoon ei kauan kestänyt, kun jo huiskuteltiin vihreää lippua lähdön merkiksi. |
||||
|
10.03.2022 23:54 | Jorma Toivonen | ||
| Korjataan oikea numero.... Kiitos | ||||
|
27.02.2022 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman vaikuttaisi, että IC5 olisi tulossa Lahteen "väärää puolta"? | ||||
|
Kuvasarja: Kiskobussi-IC |
25.02.2022 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmankos näitä (Dm12) ei riitä varsinaisiin kuljetustehtäviinsä! (Käytetään korvaamaan toisten puutteellisuuksia). Melkoisen hyvin korvaavat myös Pendon aikatauluja! |
||||
|
17.02.2022 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| 2609:n "webastokaapin/komeron" ovi päässyt vauhdissa vahingossa aukenemaan. | ||||
|
16.02.2022 22:51 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkä tämän puolen vaativat toimenpiteet hoidellaan varikon työtasolta käsin. Milloinkohan veturi pääsee Laajakankaalle testeihin, jotta Traficom voi myöntää sarjalle liikennöintiluvan? |
||||
|
13.02.2022 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kas, kas, tänään Sm1:t vielä liikenteessä? Mistähän naftaliinista nuo on kaiveltu? | ||||
|
12.02.2022 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä tilannekuva Teemulta! Ei kun matkustajat taapertamaan hankeen takaisin Vilppulaan odottelmaan luotettavampaa kumipyöräkuljetusta (vai oliko matkustajia?). Vet11845 (Tpe-Vlp) saapui julian mukaan klo 13;45. Takaisinpäin "joidenkin hommien" jälkeen lähdettiin vasta 16;30 (HV10424 Vlp-Tpe). Ei muuta liikennettä Ov-Vlp välillä. Kolmisen tuntia aikaa saada Dm12 hinauskuntoon? | ||||
|
08.02.2022 23:51 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäköhän sininenvalo loistaa toisen vaunun kyljestä? | ||||
|
07.02.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti en tunne lainkaan Pendon anatomiaa, mutta luulisin, että rakenteissa on käytetty muutakin kuin "Orthex:in muovipulkkia". Tottakai ulkona säilytys on asiallisin vaihto-ehto. Ilmanvaihdollisuus on tärkeää, mutta täytyykö rungon kaikki ovet olla avoinna keräämässä lunta/vettä yksikön sisuuksiin? Mielestäni tuollainen on junayksikön tahallista ja harkittua tuhoamista. (Vaikka tarvittavat vara-osat olisivatkin jo riisuttu). |
||||
|
04.02.2022 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Aku tarkkaivuudesta, osuikohan näppäin nyt oikeaan? | ||||
|
03.02.2022 22:55 | Jorma Toivonen | ||
| Minkäköhän luukun takaa löytyy p.a.:een täydennys? Edeltävään Taunon kommenttiin: alkuperäissuunnitelmista poiketen esim. konesuojan "pyöristykset" olisivat olleet liian kalliit (mutta paremman näköiset), ok. tekaistaan suorasta pellistä, säästetään... | ||||
|
03.02.2022 21:51 | Jorma Toivonen | ||
| Hei John. Nyt vilkaisu Resiinan 4/2021 sivulle 39, missä kerrotaan Elchin jättäneen DFB:n (Realpin) taakseen 12.10.2021 ja matkanneen uudelle omistajalleen Ranskaan. SKS |
||||
|
31.01.2022 23:23 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli päätykytkimen lämmitys toimii - ei ongelmia mekaanisessa yhdynnässä. Mutta (ainakin ennen) tuo sähköisen liitännän sisään pöllynnyt lumi tuotti ongelmia luukun avautumiselle, ainakin kerran (?), tunnustan, taisi rikkoontua tuo sähkörasian kansi "väkisin avaamisen" johdosta - lisää vaihtotöitä hk:lle. | ||||
|
28.01.2022 22:20 | Jorma Toivonen | ||
| Aikanani en kokenut sähkölämmitystä lainkaan. Veturit pidettiin lämpiminä Webaston "seisonta lämmitys asennolla" -- muistaakseni. Mikon arvio lienee oikea (+50°). Myöhmmin lisättiin ohjaamokohtaiset sähkölämmittimet https://vaunut.org/kuva/147539 . Kuvassa sininen pistoke ohjaamon lisälämmittimelle. |
||||
|
27.01.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä. | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston herättelyä |
27.01.2022 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Mikko, kyllä nestepintojen tarkastus kuuluu aina kun kiipeää veturin päälle. Mutta se on jo vaistomainen ele, ettei sitä tullut mainittua. Dv:ssä ohjaamoon kavuttaessa ensin silmäys vesilasiin, Dr:ssä konehuoneeseen mentäessä ensin tuikataan taskulampulla nestekorkeuden mittalasia ohimentäessä ja käväistään tarkistamassa myös toisen moottorin nestepinnat. | ||||
|
25.01.2022 21:40 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva on Riihimäeltä. Ukko-Pekka 1007 koesuojattiin Hyvinkään konepajalla, 1004–1006 ja 1008 suojattiin Riihimäellä. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Fenniarail Loviisassa 18.1.2022 |
23.01.2022 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Mistäköhän asti (Sk ?) on kuljettaja luotsannut junan perille Loviisaan? Työaika ? Riittikö enää energiaa vaihtotyöhön ? Tottakai joustetaan (itsekkin joustin useasti ent. VR:n puolesta, tuskin nykyisen...) hyvän työnantajan puolesta. | ||||
|
23.01.2022 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| EFi- ja Fo-vaunuista Helsingin lähiliikenteessä kirjoitettaessa ei ehkä kannata ajatella liian kapea-alaisesti. Kirjattu matkatavarahan ei ollut ainoa ao. vaunuissa kuljetettava, vaan niissä kuljetettiin myös kiitotavaraa. Myöhemminhän Ri–Hki–Ri-välillekin asetettiin kulkuun DmG7-kiitotavaralättä, joka pysähteli myös väliasemilla. Samoin esimerkiksi lastenvaunuja on saatettu nostella helpommin konduktöörivaunun leveistä ovista kuin kapeista päädyn ovista samalla rappuja nousten/laskeutuen. Tuohon aikaan kun junissa oli sitä henkilökuntaakin. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Fenniarail Loviisassa 18.1.2022 |
23.01.2022 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee Fer:in kuljettajien varsinainen "asemapaikka"? Tälle kuljettajalle taisi tulla työrupeama täyteen - eikun kotiin. Tarvittiinkohan purkauksessa vaunujensiirtelyä? Jos ei - koneet sammuksiin ja ovet lukkoon, jos tarvetta vaunujen siirtelyyn oli varmaankin toinen kuljettaja hoiteli öiset vaihtotyöt. Ei Fenniarail pysty yhden kuljettajan voimin liikennettään hoitamaan. Hienoja kuvia tosiaan Loviisasta. |
||||
|
21.01.2022 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n viimeisin dieselveturi Dv12 sarjan (Dv12 2664) valjastui vetämään VR:n uusimpaa kalustoa - sattuma, vaiko harkittu teko? | ||||
|
20.01.2022 18:45 | Jorma Toivonen | ||
| Malmin hautausmaan radasta löytyy erittäin kattava artikkeli Resiinasta 1/2020. | ||||
|
20.01.2022 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tämä vierailu Loviisaan oli kuulemma "pakonsanelema" ratkaisu. Kuulemani mukaan Mussalo oli "täynnä", lähin mahdollien purkupaikka sillä hetkellä oli Loviisa. Tietävimmät voinevat vahvistaa huhuna kuulevani. | ||||
|
17.01.2022 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kylläpä vaan on vuodesta 1861 joka vuosi kotimainen leveäraidehöyry liikkunut omin konein maassamme. Heikoin vuosi tosin oli 1977, jolloin vain 1129 liikahteli. Se oli Haapamäen tallilla lämmitysveturina, mutta kävi ainakin halostamassa omin konein. SKS |
||||
|
15.01.2022 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäiseen kommenttiin viitaten: Ellei tuo Porkkana ole kolmella yksiköllä, niin junan peräpää ei millään ylety tunneliin saakka. CEikv:n puoliväli (eli yhden yksikön puoliväli) on kääntösillan Pääskylahden puoleisen jänteen päädyssä. Siitä vasemmalle on 18 metrin jänne ja sen vasemmalla puolella vielä 33 metrin jänne, jonka päällä tämän yksikön peräpää on. Siitä on vielä noin sata metriä Kyrönniemen tunnelin luoteiselle suuaukolle, joten vasta kolmas yksikkö olisi siten tunnelissa. SKS |
||||
|
15.01.2022 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Olikohan tuo "varavetolaite" aiemmin yleisisköhän käytössä - varmuuden vuoksi? Veturin "työkaluissa" noita ketjuja löytyi myöhemminkin. Ainakin kerran tuotiin Karjaalta Riihimäelle vetokytkin vaurioitunut vaunu vastaavilla ketjuilla sitaistu yksilö junan viimeisenä perille. |
||||
|
|
14.01.2022 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Aika monessa vaunussa roikkuvat vaunun päässä "turvaketjut" - miksiköhän? | ||||
|
13.01.2022 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Nämä Jt-ilmoitukset olivat vain junakohtaisia. P3 ei tiennyt mitään tästä J1:stä. T2213 oli Riihimäen miesten ajossa, paluujuna T2222. Ilmeisesti kulki hieman (?) myöhässä, tulo Kouvolaan klo9:n jälkeen. Turhaahko toive miehistölle, tilanne tiedostettiin jo veturimiehistönkin kesken. Ristosta revittiin kaikki irti - hieman ennenmänkin (myös lämmittäjän "selkänahasta"). Muutaman kerran tuli oltua mukana T2213:ssa, noilla kerroilla ei kukaan ohitellut. Tr1 1078 mukana aamuyön T2411 (Ri-Tpe) 06.04.1973. |
||||
|
12.01.2022 09:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta kahta vaunua yhdistävästä telistä ehkä oikeampi termi olisi alkuperäinen Jakobs-teli kehittäjänsä, saksalaisen Wilhelm Jakobsin, mukaan. Muotoa Jacobs näytään vorgin lisäksi käytettävän lähinnä vain englanninkielisissä yhteyksissä. SKS |
||||
|
11.01.2022 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Hanalasta jäi mieleeni muisto menneeltä vuosituhannelta. Hanalasta ei tainnut olla kovin pitkä matka Rekolaan? Sr1 ajoharjoittelu, saimme hieman vihiä, että "inssiajon" saattaisi ottaa vastaan silloinen matkaneuvoja Keravan puupaikulla. Tokihan sekin vuoro oli harjoiteltava. Hanalahan on alamäessä, ensi kertalaisella jarrutus meni hieman "pitkäksi", taisi olla Hanalaisilla ja Rekolalaisilla yhtä pitkä matka taaperrella mukaan kyytiin. Vakikuskilta tuli lohdutuksen sanat: "Et ole ensimmäinen, etkä varmaan viimeinenkään". Kun viimein "inssiajo" koitti, senhän määränpää olikin Riihimäeltä Kouvolaan tavarajunalla - varsin tuttu rataosa. |
||||
|
10.01.2022 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Joko taas tarvittiin "vanhusten" varmaa toimintaa. Hyvä, että myös kuvadokumentaatiota joku viitsii lähetellä. Kiitos. | ||||