Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.01.2017 13:50 | Jorma Toivonen | ||
| Käyppä Toni myös huomenna kuvaamassa tämä juna. (Yritin lähettää yksityisviestin sinulle, mutta postilaatikkosi on täynnä) | ||||
|
25.01.2017 12:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta hiljennä-opasteesta. Kuten Nummijoki kirjoittaa, vuoden 1957 Jt:ssä kirjoitettiin ”tarpeen vaatiessa”. Silloin junan nopeus toki oli rajoitettu liikennepaikkojen vaihteissa (joita junanlähetyspaikoilla yleensä oli) muutenkin linjan nopeutta alhaisemmaksi (65, 75 tai 85 km/t). Lisäksi kuljettajilla oli silloin nykyistä paksummat työvaatteet, eikä mustelmia käsivarsiin tullut niin paljon kuin T-paitoja käytettäessä… SKS |
||||
|
25.01.2017 12:52 | Jorma Toivonen | ||
| Linkatussa (https://vaunut.org/kuva/65976) kartassa ehdotetaan raideviuhkan eteläisinä raidetta. Se ei kuitenkaan ollut se, vaan viuhkan oikeanpuoleisin raide, joka osoittaa melko suoraan kohti pohjoista. Eteläisimmän raiteen pitkä punainen puurakennus oli VR:n varastomakasiini. Vielä 1960-luvun lopulla alueella oli melko suuri kivihiilivarasto ja usein kahdella eteläisimmällä raiteella seisoi sitä täydentäneitä/purkaneita Mak-vaunuletkoja. SKS |
||||
|
|
25.01.2017 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Silloin, kun tuo kuva on otettu, J 1 oli oranssi, J 2 ja J 3 valkoisia. J 1: Varoitus kuljettajalle ja tietyissä tapauksissa myös konduktöörille. Puhelinvartiopaikan lisäys/poisto. Pysähdyttävä liikennepaikalle/tulovaihteen eteen. Saavuttava liikennepaikalle varovasti; muutettu kulkutie/varattu raide/jatko vasenta raidetta/viestiyhteys katkennut. Ajettava varovasti; radan korjaus/linjalla kulkeva resiina... J 2: Kuljettajalle ja tietyissä tapauksissa myös konduktöörille. Kohtauspaikka/sivuutuspaikka muutettu tai määrätty + lkp sekä tämän että kohtaavan junan tuloraiteet. Uutta kohtauspaikkaa ei ole vielä määrätty. Muut huomautukset. J 3: Junanlähettäjälle (rakennusmestarilta). Ilmoitus raiteen korjauksesta yms. Ilmoitus käsivaunun/resiinan kulussaolosta. Ilmoitus linjan sulkemisesta ilmoitetulla välillä. Vuoden 1969 Jt:ssä J 1 oli valkoinen, J 2 oranssi ja J 3 valkoinen. J 1: Ilmoitus junasuorituspaikasta tai junakohtauksesta. Toimii/ei toimi junasuorituspaikkana. Kohtaavien junien tuloraiteet. J 2: Yleinen junaturvallisuusilmoitus. Ohikulkujuna muuttuu pysähdysjunaksi. Pysähdyttävä junasuorituspaikan ulkopuolelle. Otetaan osittain käytössä olevalle kulkutielle. Tuloraidemuutos. Vasemman raiteen käyttö. Suurimman sallitun nopeuden muutos (alennus). J 3: Liikenteeseen vaikuttavat työt. Työn kestoaika. Liikenne keskeytettävä. Nopeusrajoitus ja nopeusmerkkien olemassaolo. Siinähän ne. SKS No mutta, kuinkahan veturimiehistö sai tiedon mahdollisen viestin vastaanottamiseen varautumisesta? |
||||
|
23.01.2017 11:02 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman tietoa Jumbosta 946 sen Haapamäen ajoilta 1950-luvulta: – lähti 12.12.1953 junassa T 9007 Kuopion konepajaan (I lk. korjaus), minne otettiin 14.12.1953) – valmistui konepajakorjauksesta 15.1.1954, ja palasi Haapamäelle 17.1.1954 junassa T 9006 – onnettomuus Viinikan ratapihalla Tampereella 15.10.1954, korjattu varikolla, valmistui 27.10.1954 – lähti 16.5.1955 Kuopion konepajaan, mistä palasi 9.6.1955 – muutettu puulämmitteiseksi 10.4.1956 – Tampereen käytössä 7.5.1956–24.6.1956 – lähti 4.10.1956 Hyvinkään konepajaan, mistä palasi 10.11.1956 (ennen tätä oli jonkin aikaa Hpk tallikattilana) – lähti 10.4.1958 Kuopion konepajaan, mistä palasi 8.5.1958 – lähti 6.10.1959 Kuopion konepajaan, mistä palasi 9.11.1959 – lähti 8.11.1960 junassa T 5011 Oulun käyttöön Tv1-vetureista 900-sarjan loppupään numerot oli 1950-luvulla sijoitettu Haapamäelle, mistä ne ajoivat Poriin ja Tampereelle – toki Jyväskylän ja Seinäjoenkin suuntiin. Ne siirrettiin 1950-luvun lopulla muualle, lähinnä Pieksämäelle ja Ouluun, ja korvattiin helmikuusta alkaen pikku hiljaa 1200-sarjan Jumboilla. Viimeisinä Haapamäen jättivät em. 946 ja sen jälkeen aivan viimeisenä 14.11.1960 myös Ouluun lähtenyt 948. Ilmeisesti Haapamäen Jumbot polttivat turvetta, sillä Tampereelta siirretyt 940 ja 941 muutettiin turvepolttoisiksi vielä heinäkuussa 1955. Kaikki Haapamäen Tv1:t muutettiin maalis–huhtikuussa 1956 puille seuraavasti: 940 12.4., 941 20.3., 942 21.3., 943 3.4., 944 24.3., 945 27.3., 946 10.4. sekä Kuopion konepajalla tuolloin olleet 947 ja 948 ilmeisesti jo pajalla ollessaan. SKS |
||||
|
23.01.2017 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Juhani tuolla aiemmin kommentoi, tosiaan yhden vaunun omille teilleen lähtemistä on lähes mahdoton havaita veturin ohjaamosta. Omakohtainen kokemus tammikuulta 1984 - n. 1000tn:n pyttyjuna matkasi Riihimäeltä Tampereelle, viimeisen vaunun viimeisestä ( onneksi ) telistä hajosi laakeripesä Hämeenlinnan sivuutuksen jälkeen ja vaunun peräpää halusi jatkaa matkaa pöllien päällä - yli Vanajaveden siltojen, vasta Parolan tulovaihteelle vaunu lähti omille teilleen (varmaan tuo sama tarinan olen kertonut jo aiemminkin sivustolla). | ||||
|
22.01.2017 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Vain muutaman sijoituslistan sieltä/täältä löysin, taisi olla Seinäjoen nimikko 1937-1967? Karjaalla 1947. Vaikka Riihimäki olikin "Jumbo-varikko", en löytänyt merkintöjä tuosta yksilöstä 1950/-60-luvuilta, ehkä hetkeä aiemmin? | ||||
|
17.01.2017 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Markukselle on sattunut pieni näppäinvirhe - toinen veturi 3301 ei 3303. | ||||
|
17.01.2017 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| "Katolle nuoseminen kielletty jännitteisen ajojohtimen alla". Tuskin kuvan ottaja kameraansa testailleessaan osasi edes uneksia, että 90v:n kuluttua kuvat saattaisivat olla rautatieharrastajien ihailun kohteina (omalla henk.koht. näytöllä - ei edes paperisina). Ei tainnut tuolloin olla liiaksi rautateihin kiinnostuneita harrastajia, saatika oman tavallisen arkipäiväisen työympäristön kuvaajia? Kuinka helppoa olisi nykyään räpsiä kuvia digikameralla ja tallentaa ne arkistoihin, joita voisi sadan vuoden kuluttua sukulaiset ihmetellä. Hieno saalis... | ||||
|
Kuvasarja: Leenan matka kohti Kuusakosk... eikun KuusaNkoskea. |
14.01.2017 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Ismohan ratkaisi vihdoin tuon turman, tosiaan veturia siirreltiin huhun mukaan Kuopiossa jarrukengän päällä juuri ennen siirtoa Rautatiemuseolle. | ||||
|
14.01.2017 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Huhun mukaan juuri tuollainen tapaturma kävi Kuopiossa ennen veturin siirtoa Rautatiemuseolle. | ||||
|
12.01.2017 09:01 | Jorma Toivonen | ||
| Ei Тɛ, vaan ТЭ. Terv. СКС |
||||
|
12.01.2017 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Jossain vaiheessa vetureiden päälle ilmestyi koivusta (?) sorvattuja kartiotappeja tulpiksi murtuneisiin ilmaputkiin. Tämähän saattaisi olla ns. "oma valmiste"? | ||||
|
10.01.2017 20:06 | Jorma Toivonen | ||
| Lämmittimen teho on 12kW:a, ei kovin tehokas 980l:n lämmittämiseen. Käynnin aikana jäähdytysneste ei kierrä tuon esilämmittimen kautta (sulkuhanat). | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon keskusta VR:n aikaan |
10.01.2017 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kerava–Porvoo–Kerava-välin junien numerointi muutettiin siihenastisesta päinvastaiseksi 26.5.1974 alkaen. Muutos liittyi tavarajunien numerointimuutokseen. Tämän jälkeen tavarajunat pääliikennesuunnastaan Riihimäeltä Porvooseen ja samoin Sköldvikiin kulkivat Keravan ohi vaihtamatta numeroaan (vaikkakin kolmioraiteen käyttöönottoon 29.5.1976 saakka juna vaati Keravan pysähdyksen veturin ympäriajoa varten). Tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmille tämä oli helpompaa kuin katkonumeron käyttö. Sen sijaan henkilöliikenteelle siitä ei ollut haittaa, koska junat ”katkesivat” joka tapauksessa Keravalla, eikä lättähattuihin liioin olisi ollut paikanvarausmahdollisuuttakaan. Terv. SKS |
||||
|
09.01.2017 23:30 | Jorma Toivonen | ||
| Laitanpa lusikkani soppaan minäkin. Epäilisin (siis ei 100 % varmuutta), että kyseessä on ”Laiarööpmeline Soomusrong nr. 1”, Lr. Sr. 1. eli suomeksi Leveäraiteinen Panssarijuna nro 1 (Virossahan oli myös kapearaiteisia panssarijunia). Jos epäilykseni on oikea, siitä seuraa: Junan perusrunkona oli saksalaisten miehitysjoukkojen Koplin ratapihalle hylkäämä alkeellinen panssarijuna, johon oli jäänyt kaksi kolmen tuuman tykkiäkin – toinen tosin ilman lukkoa. Juna peruskorjattiin ja täydennettiin Tallinnassa. Ensimmäisen kerran se lähti rintamalle 30.11.1918. Junan kokoonpano oli alkuaan seuraava: tykkivaunu + konekiväärivaunu + miehistö- ja huoltovaunut + veturi + miehistövaunut + konekiväärivaunu + tykkivaunu. Veturi otettiin kulloinkin erikseen saatavilla olleesta kalustosta, ja oli näin ollen panssaroimaton. Siksi veturin molemmille puolille laitettiin mahdollisuuksien mukaan panssaroidut vaunut. Panssarijunan nro 1 eri päiden tykkivaunuissa oli keskenään erilainen aseistus, toisen pään ”Wambola”-vaunussa (vorgin kuvassa) on 107 mm Schneider-tykki ja toisen pään ”Pisuhänd”-vaunussa kaksi 76 mm kenttätykkiä. Tykki miehistöineen oli suojattu seinien ulkopuolelle pultatuilla rautalevyillä, joiden paksuus oli jopa puoli tuumaa. Tykkivaunun toinen pää muodostui katottomasta umpivaunun korista. Seinät oli tehty kaksinkertaiseksi ja väli täytetty hiekalla. Konekiväärivaunussa oli osittain samanlainen seinärakenne kuin tykkivaunun takaosassa. Junan kokoonpano saattoi ajoittain jonkin verran vaihdella mm. korjausten aikana. Juna nimettiin järjestyksessä toisen päällikkönsä, kapteeni Anton Irv’in kuoltua nimelle ”Kapten Irv”. Epäilykseni vahvistuksena käytin teosta ”Soomusrongide diwiis wabadussõjas – 1. Punawäe sissetungemine ja wäljatorjumine” [koonnut Ed(uard) Laaman ”Soomusrongide Brigaadi Ajaloo Komitee korraldusel/Panssarijunaprikaatin Historiakomitean tilaamana”], A-S. ”Ühiselu” kirjastus, Tallinn 1923. Terv. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Muistoja Uusikylä-Nastola-teollisuusraiteesta |
08.01.2017 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin, että tuossa Nastolan raiteella aikoinaan kuormattiin maitojauhetta N-liittoon ja Upon liukkaita, muovisia viemäriputkia (?), jotka saattoivat usein tuoda ongelmia kuljetuksen aikana. Ainakin kerran Tampereen suunnasta kohti etelää matkaavan Porkkanan kuljettajan sydämen lyöntitiheys monin kertaistui kohdatessaan Riihimäeltä kohti pohjoista matkaavan tavarajunan - ei osunut tuolla kerralla ja muoviahan se vain olisi ollut... | ||||
|
Kuvasarja: Raideliikennekuvia Espanjasta |
07.01.2017 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Mukava seurata junia myös muualta Euroopasta. Onneksi Olavi on malttanut pysytellä kuvien muokkaukselta vanhoissa "raameissa", joten minäkin pystyn lukaisemaan kuvan tekstin "vanhoilla" asetuksillani. (Edelleen joidenkin "suurien" kuvien tekstit jäävät näytölläni pimentoon - joitakin voisi kommentoida, mutta olkoon...) | ||||
|
04.01.2017 10:01 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvauspäivä on 28.8.1970. Kunnostettu ”Ruuhveltti” on kuvassa vasta tulossa sijoituspaikalleen. Kuvasin tilannetta samana päivänä hieman ennen kuin veturi nostettiin kiskoilta asemalaiturille, josta edelleen nykyiselle paikalleen. Virallinen luovutus Kouvolan kaupungin muistomerkkiveturiksi tapahtui 11.9.1970 (Rautatieuutiset 17/1970 s. 3). Luovutuspäiväksi valittiin Pietarin radan 100-vuotispäivä. Terv. SKS Itse asiassa Tk3:n hytin oikealla puolella näkyy jonkin verran nosturia siirrelleen Vr1 664:n kattilan savupesää ja ikkunan läpi sen kapeaa hiilikorsteenia. SKS |
||||
|
03.01.2017 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Ponnahti esiin sattumakuvana. Kukahan ottanee kunnian itselleen hienosta maisemoinnista... Olen samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Onkohan taulu hävitetty/tärvelty? | ||||
|
01.01.2017 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä, että johdannossa kerrotaan homman näyttävän ”suurin piirtein tältä”. Uudessa FLIRTissä on liikaa istuimia. Oikea istuinjärjestys löytyy Resiinan 2/2016 sivulta 51 (kunhan vain muuttaa vaunujärjestystä osoittavat kirjaimet vasemmalta alkaen järjestykseen B, C, D, A). Terv. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Leenan matka kohti Kuusakosk... eikun KuusaNkoskea. |
31.12.2016 23:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kun Leena aikoinaan saapui museolle, kolmessa pyörässä oli "lovet" - onko mahdollista? Tällä keikalla nuokin lovet sorvaillaan pois muun ohella. Varmaan monikin tulee nauttineeksi tänä yönä ns. "viisasten juomaa" ja keksii ratkaisun tuohon edellä olevaan ongelmaan? | ||||
|
Kuvasarja: Leenan matka kohti Kuusakosk... eikun KuusaNkoskea. |
31.12.2016 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ole porttikieltoa konepajalle, mutta tietääkseni pyöräsorveja on Ilmalan ja Oulun varikoilla? Nekin taitavat olla täystyöllistetettyinä ja kuinka ehtinevät hoitelemaan tällaisen erikoistilauksen? | ||||
|
31.12.2016 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Joulupäivän rauhan tosin pystyn kuvittelemaan. | ||||
|
28.12.2016 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, viimeisin varsinainen työvuoroni tapahtui Dr13-sarjalaisella 13.04.1983. (Ri-Sld-Ri, vet. 2308, T1670/T1671, tosin jo aiemminkin vuorossa oli ollut tuossa junaparissa vakituisesti 2xDv12). Myöhemminkin tuli tuon sarjan kanssa temppuiltua lähinnä siirroilla Ri-Hy knp ja päinvastoin. Vielä 2000-luvulla joillakin Hy knp:n tilaamilla koeajoilla, mutta muutostöihin ei tullut kiinnitettyä huomiota tuolloin - kunhan jotenkin perille saatettiin päästä... Vielä 80-luvulla veturit toimitettiin Kouvolaan varsin toimintavarmoina, mutta muistaakseni myöhemmin Tampereelle toimitetut veturit olivat "harsittu" kokoon kierrätysosista... |
||||
|
14.12.2016 12:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kai virroittimen liialla leveydellä ja ajojohdon kapealla siksakilla ole mitään tekemistä keskenään? Liian leveä virroitin saattaa olla turmiollinen muille ajojohdon rakenteille. Toisaalta liian kapea virroitin ja ajojohdon leveä siksak ei liene hyvä yhdistelmä. | ||||
|
11.12.2016 20:25 | Jorma Toivonen | ||
| Halisen Jounin kommenttiin vastaus: Massit on siirretty toppariin, ettei lumitöissä tule kiusausta työntää mahdollisia aurauslumia radalle. Ratapihaa on siivottu asuntorakentamisen tieltä. Höyryraidehan siirsi kalustonsa jo aikoinaan Nurmekseen ja PMR:n kalustoa on karsittu ja romutettu. |
||||
|
Kuvasarja: Venäjän rautateiden 150-vuotisjuhlien uuden kaluston näyttely 1987 |
10.12.2016 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, todella mielenkiintoinen kuvasarja ja kaluston esittelykin erittäin onnistunut. | ||||
|
08.12.2016 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Varjoista päätellen Hl:n "iltavuoro" (T(JK) 1267/T1270 ma T1272) pitämässä ruokatuntiaan asemalla (mikähän raide tuo oli nimeltään - "makasiini"?). Tulo Hämeenlinnan klo 15;00 - 16;00 (mahd. Turengin vaunujen jättö/otto), Hl:n oma päivystäjä hoiteli lähtevien junien kokoonpanot ja vaihtotyöt vuoronsa loppuun asti (klo 19;00), jonka jälkeen tällä olisi pitänyt suoritella jäljelle jääneet työt - useimmiten hommat hoideltu. Maanantaisin (T1272) odoteltiin Silk-rungon tyhjentymistä ja noudettiin viime töiksi tyhjentynyt vaunusto "Betonilasta". | ||||
|
|
08.12.2016 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| En osaa sanoa onko lättä menossa Prv keskustaan (H410), vaiko palaamassa sieltä (H415). Viimeinen lättäreissuni Porvooseen tapahtui 21.04.1981. (toki myöhemminkin PMR:n kalustolla). 12h:n työpäivä alkoi varhain aamulla ensimmäisen lähdön tapahtuessa Riihimäeltä Dm7 4180:llä klo 03;55 kohti Porvoota (404-405-406-407-9381, Ri-Prv-Ke-Nlä-Ke-Ri) ja tulo Ri;lle klo 08;20. Muutaman tunnin lepo päivällä ja klo 15;30 lähtö Hy knp:n kautta Porvooseen Dm7-parilla 4166-4180 (9394-9390-410-415-9383, Ri-Hy knp-Ke-Prv-Ke-Ri) tulo Ri:lle klo 20;00 (saattoi aikataulussa olla myöhempi tulo-aika, mutta yleensä Keravalta pääsi lähtemään välittömästi tvj:na odottamatta "pikajunia") |
||||
|
03.12.2016 01:38 | Jorma Toivonen | ||
| Jukka tuolla aiemmin kyseli (1.12. klo 22;08) käynnön tomintaa. Sekaparilla ei ongelmia, tarkalla pers´tuntumalla saattoi havaitava erilaiset vaihtopisteet. "Ratti" laidassa vedeltiin 1500tn:n junia ansiokkaasti, tosin T-junien sn oli tuolloin 75, jossa Dv15:a voimat ehtyivät jo aiemmin. | ||||
|
02.12.2016 20:20 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman lisäselvennystä Tk3 894:n (ja vähän muidenkin) poislähtöön Helsingistä. Harrastajakaverini Jarmo Tomperi näki 22.10.1969 (siis vain neljä päivää myöhemmin kuin olin itse kuvannut 894:n Töölössä) Malmilla aamuyhdeksän jälkeen, kuinka Hr1 1006 veti kylmien höyryvetureiden letkaa kohti pohjoista. Letkassa olivat Tk3 895, Hv4 742 ja Tk3 894. Näistähän 895 ja 742 päätyivät Vaasaan, missä ne piti kunnostettaman museovetureiksi. Ja kuinkas kävikään; Tk3 romutettiin ja Hv4 lähti romukauppaan, josta ansiokkaan pelastusoperaation jälkeen saatiin nykyiselle paikalleen Haapamäelle. Terv. SKS Olisikohan tämä jäänyt letkasta Hyvinkäälle? |
||||
|
|
01.12.2016 11:39 | Jorma Toivonen | ||
| SKS tietää kertoa, että jo 18.10.1969 veturista olivat kadonneet numerolaatta ja savutorvi, joten ainakin sitä ennen tuo kuva on otettu. | ||||
|
01.12.2016 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossa 5-tiehanassa oli kaksi kytkentää suunnanvaihdolle, sekä kytkennät tehonsäädölle, suoratoimijarrulle ja hiekoitukselle. Antti jo ansiokkaasti kertoi jo johto-/apuveturin vaihdon. Tosin II-ajopöydän 5-tiehanan kääntämisen esti mekaaninen lukitus, jonka sai poistettua kaivelemalla ajopöydän alla olevaa lukitusvedintä. Massiivisessa välikaapelissa kulki lähinnä merkkivalojen ohjaukset (+mm. päämoottorin pysäytys, jarrujen kevennys). Kuten Antti mainitsee, ei kaapelia tullut koskaan käännettyä ajosuunnan vaihtuessa - kuljettajan hattu "roikkumaan" tuulilasin puhaltimen suuttimen päälle ja merkkivalot peittyivät häiritsemättä ajamista - yllätyksiä tosin saattoi tapahtua... |
||||
|
Kuvasarja: Kaksinajossa |
01.12.2016 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Alkuaikoina näitä vetureita käytettiin parivedossa myös raskaissa tavarajunissa mm. Ri-Krn-Hnk-Ri, myös Ri-Sld-Ri välillä saattoi nähdä parivedon likenteen alkuaikoina, mitenkö nuo Martinlaakson öljyjunat? Viimeinen kontaktini varsinaisiin linjajuniin oli 07.05.1975. Ri-Krn-Ri parilla 1962-1995, varmaan tuonkin jälkeen Silk-junat ajettiin jonkin aikaa Dv15-parilla. Melko myöhään (?) Dv15-parin saattoi nähdä kiskomassa kelajunan puolikasta Hämeenlinnassa ylös Rautaruukin tehtaalle. Henk.koht. viimeisin oli 10.09.1986. (T1265/T1266) vet. 1994-1990. Kyllähän noita pareja senkin jälkeen vielä rakenneltiin. Pieni korjaus Karin tekstiin - kyllä nuo vaunut vedettiin tehtaalle, PARIVETO oli todella tarpeen... Oliko huhu vai ohje, mutta ellei tehtaan ovet ole auki, on lupa vetää ovien läpi. Tehtaan oma veturi ei pääse apuun - seuraa sivulla ja jää "mottiin", mikäli vauhti hiipuu. Hl:n ratapihalta lähdettäessä sai ratti olla "laidassa" aina tehdashallin puoleen väliin asti. |
||||
|
|
01.12.2016 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä mistä K-E Strandberg (hänen johdollaan mm. kaluston kierrätys aikoinaan toimi loistavasti - kokemusta on) on tietonsa kaivellut, mutta Vv-/Dv15 1955-1988 voitiin kytkeä yhteen vain peräpäistään - virheitä sattuu... | ||||
|
30.11.2016 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Muistuu mieleeni vanhat ajat, kun lätällä VL-kokoonpanolla matkattiin kohti Riihimäkeä. Ajoaika oli n. 1h20min (joillakin vuoroilla 5min pidempi). Lahden ja Herralan välillä 7 seisaketta (Hennala, Okeroinen, Tikkakallio, Nostava, Vähäjoki, Hakosilta, Tommola) lyhimmillään välimatka 900m:ä (Tikkakallio - Nostava), eipä siinä lätällä paljon nopeutta saanut nostettua... Viimeinen Dm7-reissu Ri-Lh-Ri oli 17.03.1981. ilta/yö-vuoro 319/322 vaunulla 4179 (vain vetovaunu). Kesällä 1981 ajoaikaa lyhennettiin tuntiin, kun siirryttiin Sm-liikenteeseen samoilla pysähdyksillä kuin lätillä. Ensimmäinen Sm-reissuni Lahteen oli 31.08.1981 (H303/H306 Sm2 6051), jolloin aika matelevalta tuo ajanjuoksu tuntui silloin (jäi aikaa Marlborollekin). | ||||
|
27.11.2016 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Melko kirkkaalta näyttää tuo valonheittäjän valaisu puskinlyhtyihin verrattuna. Normaalistihan kaikki kolme valoa loistavat samalla "voimakkuudella" - ohjaus yhden valonvaihtokytkimen "takana". Lätissähän ei voi valita erikseen puskinlyhtyjä ja valonheitintä (poikkeuksena Ttv:t), vaan kolme valoa loistaa keulilla aina. | ||||
|
25.11.2016 00:42 | Jorma Toivonen | ||
| Yhtiöllä oli kaksi moottorivaunua. Oy Ford Ab:ltä ostettujen kuorma-auton moottoreiden ja vaihdelaatikoiden avulla muokattiin omassa konepajassa kaksi Ford AA moottorivaunua 1 ja 2 vuosina 1930 ja 1931. Lukuisten tasoristeysonnettomuuksien takia jouduttiin n:o 2:seen vaihtamaan jäähdyttäjä kehiksyneen ja moottorin suojapellit, jotka otettiin REO:sta. Moottori säilyi 4-sylinterisenä Ford:na. | ||||
|
22.11.2016 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Minä taasen yhtyisin tuohon edeltävään Hannun kommenttiin. Tokihan Simon mainitsema kunnossapito on erittäin tärkeä elementti museoliikenteen onnistumiselle tulevaisuudessa. | ||||
|
22.11.2016 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan turvallisuus ensin !!! Mikäli näissä hommissa vahinkoja sattuisi, saattaisi se vaikuttaa muidenkin museo-operaattioiden toimintaan,,, tai no, muutaman. | ||||
|
18.11.2016 10:56 | Jorma Toivonen | ||
| Saamani tiedon mukaan kioskin kyltissä lukee: Rautatiekirjakauppa O.y. | ||||
|
|
18.11.2016 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Keinot on monet... Mikähän lie syy kardaanin vaihtoon? Ainahan nuo täristivät ja kolisivat. Mutta hyvä tilannekuva museokaluston kunnossapidon ongelmasuudesta... ja ratkaisusta. | ||||
|
18.11.2016 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Sentään jossakin EU-maassa on junan peräpäässä loppu-opaste vielä käytössä - tuo pyöreä kilpi. | ||||
|
15.11.2016 17:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mutta tuosta runkokierrosta: Siihen liittyen Parikkala kohtauspaikkana on ihan oikea oivallus, mutta joinakin aikoina junat kohtasivat Simpeleellä. Systeemi oli kuitenkin sama – näin juuri rungot vaihtuivat. Silloin vielä, mm. kun Hv:llakin ajettiin ja Porkkana tuli oikein MP-junana Savonlinnaan kulki, jäi runko yöpymään Savonlinnaan ja lähti paluumatkalle aamulla. Yksikkö oli keularunkona Joensuun junassa Helsingistä Parikkalaan. Samoin paluusuunnassa; Joensuun yksikkö ajoi Parikkalassa varatulle raiteelle kiinni aiemmin saapuneeseen Savonlinnan yksikköön. Terv. SKS |
||||
|
14.11.2016 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Teemu, kuulemani mukaan tämä on lähes valmiina odottamassa viimeistä "silausta" Hyvinkään konepajalla. Tosin asentajat siirretty muihin kiireellisimpiin työkohteisiin (Dr14). Tämä odottelee kohtaloaan konepajan ulko-alueella. | ||||
|
09.11.2016 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Lieneekö kellään tarkempaa tietoa tämän ja Tr2 1316:n törmäilystä Toijalassa syksyllä 1955? | ||||
|
07.11.2016 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Oliko VR:llä polttoainevarasto Porissa? Muistelen, että Riihimäeltä osoitettiin tyhjennetyt "pytyt" Poriin täytettäviksi, useimmiten kaksi - joskus kolmekin (saattoi joukossa olla pienempikin 3-akselinen). Aamuisin varastomies kävi mittatikulla tarkistamassa suuremman (60m³) säiliön riittävyyden, pienempi (40m³) oli lähinnä varalla. Kuinkahan laaja tuo Porin "jakelualue" lienee ollut ja montako p.a.-varastoa VR:llä tuolloin oli? | ||||
|
07.11.2016 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Pieni lisäys tuon esiopastimen symboliin: Kyseessä on nimenomaan vanhan opastinjärjestelmän mukainen esiopastin, jonka vihreä valo on aina vilkkuva riippumatta siitä, näyttääkö seuraava pääopastin ”aja” vai ”aja Sn 35” -opastetta. Jos ympyrä olisi täysin musta, se taas tarkoittaisi: Esiopastimen vihreä valo on vilkkuva, jos seuraava pääopastin näyttää ”aja Sn 35” -opastetta ja pysyvä, jos pääopastin näyttää ”aja”-opastetta. Terv. SKS |
||||
|
05.11.2016 18:58 | Jorma Toivonen | ||
| Kuulemani mukaan myynti siirtyi entisestä kioskista tähän uuteen jo viikkoa aiemmin, 28.10.2016. | ||||
|
04.11.2016 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Mitähän tuo sininen opaste nykyään merkinnee? Eikö tuo ennen - kauan ennen - merkannut saapumista varatulle kulkutielle muutamalla liikennepaikalla? | ||||