15.05.2007 13:32 | Hannu Siitari | |||
Kymiyhtiön Move-90 on tullut Kuusankoskelle 21.1.1966. Sitä ennen Kuusanniemen keskusratapihan valmistumisen jälkeen käytettiin lainaveturia. Ranskalaisen MGO-dieselmoottorin teho on 1050 hv ja veturin paino 71,5 tonnia. Ennen uutta Movea yhtiöllä oli kolme Move-5 moottoriveturia. Nämä tiedot selviävät artikkelista Move-90 esittäytyy, mikä on julkaistu Kymi-Yhtymässä (henkilökunnan julkaisu) No 1/1966. Lehdet ovat nähtävissä Kuusankosken kirjastossa. | ||||
11.05.2007 10:16 | Hannu Siitari | |||
Tässä yksi muistikuva: Vuonna 1972 Kymiyhtiö täytti 100 vuotta ja touko-kesäkuussa järjestettiin henkilökunnalle juhlat Voikkaan paperivarastossa. Kaikki koneet seisoivat tuona päivänä. Henkilömäärältään juhla on suurimpia Suomessa järjestettyjä tilaisuuksia, jossa on ollut ruokatarjoilu. Juhlaväkeä oli tarkoitus kuljettaa paikalle linja-autoilla ympäri kauppalaa sekä tilausjunilla Kymintehtaan asemalta. Pahaksi onneksi linja-autoala oli noihin aikoihin lakossa, joten 3-vaunuinen porkkanajuna jäi ainoaksi joukkoliikennevälineeksi, henkilöautot eivät siihen aikaan olleet kovin yleisiä. Junavuorot lähtivät tosiaan Kymintehtaan asemalta ja ensimmäinen seisake oli Ahlmannintien tasoristeyksen kohdalla, josta Lamminrannan alueen asukkaat pääsivät kyytiin. | ||||
11.05.2007 09:55 | Hannu Siitari | |||
Kaikki toiminta on pikku hiljaa jo aikaisemmin siirtynyt vanhanaikaisista tiloista Kuusanniemeen: sellutehdas, paperikoneet, arkkisali. Klooritehdas on lopetettu kokonaan. Viimeisinä Kuusaan saaressa pyöri 2 30-luvun paperikonetta, jotka valmistivat toispuoleisesti kiillotettua paperia, ns. jenkkikoneet. Niiden tuotanto päättyi joko 2004 tai 2005 lopussa. | ||||
10.05.2007 16:02 | Hannu Siitari | |||
Kuusanniemen ratapihan ja molempien siltojen valmistumisen jälkeen Kuusanniemestä pääsi sekä Voikkaalle että Multamäkeen. Kolmion suunta Multamäestä Voikkaalle on ollut vähiten tarpeellinen, joten se lienee purettu ensimmäisenä. | ||||
10.05.2007 10:16 | Hannu Siitari | |||
Olen asunut vuoteen 1972 asti n. kilometrin päässä Kymintehtaan asemasta ja höyryvedolla tietenkin tavara kulki Kouvolasta ja Kouvolaan. Eikä Kymintehtaan asema hiljentynyt sittenkään, vaikka Kouvolan junat siirtyivät ajamaan Kuusanniemeen, sillä Kymintehtaan puolella oli vielä paljon toimintaa siihen aikaan. Höyryvetureiden lisäksi asemalla hääri yhtiön move-vetureita. Erityisesti on jäänyt mieleen lumiaura + Ukko-Pekka -veturin vierailut talvisin. Sen kuuli ainakin kilometrin päähän, kun Ukko-Pekka yritti siirrellä jäätyneitä vaunuroikkia auransa kanssa. | ||||
10.05.2007 09:58 | Hannu Siitari | |||
Oikeaa tietoa löytyy Kymiyhtiön, nykyisen UPM:n Kuusankosken keskusarkistosta, jos sellainen on vielä olemassa. Arkistolla on joskus ollut liikenneoloja koskeva näyttelykin Eerolan kartanon entisessä navetassa, missä nykyisin on golf-kentän ravintola tai vastaavaa toimintaa. Kuusankoski-seura voisi olla myös hyvä tietolähde. | ||||
09.05.2007 13:13 | Hannu Siitari | |||
Kymintehtaan ja Voikkaan teollisuusradat yhdistyivät vasta 1960-luvun alkupuolella, ehkä 1964, jolloin rakennettiin Kymijoen yli sekä Rapakosken että Pessankosken sillat. Syynä oli sellutehtaan rakentaminen Kuusaanniemeen ja samassa yhteydessä Kymiyhtiön ratapihatoiminnot siirtyivät Kymintehtaan asemalta ja Voikkaalta Kuusaanniemeen. | ||||
08.05.2007 11:11 | Hannu Siitari | |||
Kymintehtaalla, Kymijoen keskellä olevassa Kuusaan saaressa on toiminut klooritehdas ainakin vielä 1970-luvulla. Sinne on johtanut raide Kymintehtaan aseman (Kouvolan) suunnasta. Kloorivaunu oli raiteen päässä parkissa. Edelleen raide jatkui urakiskoisena Kuusaan saaren ja Kuusaan puolen välissä olevalle voimalaitossillalle. Lisäksi Saksanahon ja Voikkaan välinen kapearaiteinen rautatie on ylittänyt Kymijoen kahdesti: Kymintehtaalla ja Voikkaalla. Kymintehtaan ja Kuusaan saaren välissä kai useastakin kohdasta. | ||||
09.03.2007 14:59 | Hannu Siitari | |||
Ensimmäisessä kommentissa viitattiin kolmosen turistikuulutuksiin. Onkohan niitä saatu talletetuksi edes raitiotiemuseoon? Minulle on jäänyt mieleen "Sallinkatu - Salligatan" sekä saksankielinen kuulutus tultaessa Vilhonkadulta Rautatientorille: "Die Gebaude von rechts nach links sind: Das Nationalteater, Der Hauptbahnhof und das konstmuseum Ateneum". Tässä menevät der, die ja das iloisesti sekaisin, mutta korjatkoon, ken osaa. | ||||
30.01.2007 11:37 | Hannu Siitari | |||
Keisarin juna on ollut näytteillä Kouvolan asemalla raiteella 1 kesällä 1962 Suomen rautateiden 100-vuotisjuhlatapahtumaan liittyen. Laiturille oli rakennettu junan mittainen koroke, josta pääsi näkemään sisälle vaunuihin samalla tavalla kuin nyt Hyvinkään rautatiemuseossa. Tämä on jäänyt lähtemättömästi mieleen, vaikka tuolloin olin alta kymmenen ikäinen. | ||||
17.01.2007 09:58 | Hannu Siitari | |||
Oli tosiaan mielenkiintoista matkustaa 10 vuotta sitten Tri-Rail -junalla Miamin esikaupunkialueella, jossa oli yksiraiteisen radan ja jopa 6-kaistaisten katujen tasoristeyksiä. Nettisivujen mukaan rataa rakennetaan parhaillaan 2-raiteiseksi, poistetaan tasoristeyksiä ja rakennetaan siltoja. | ||||
10.11.2006 12:16 | Hannu Siitari | |||
Aikalaiskuvaus Kuusankoski-Seuran Vellikuppi-julkaisussa 3/2004: "Neuvostolentäjät yrittivät pommeillaan tuhota Voikkaan sillan osumatta siihen kertaakaan. Tuon ajan pommikoneiden piti lentää vakiokorkeudella suoraan kohti maalia ja pommit oli irrotettava koneesta ennen pommitettavaa kohdetta. Ilmeisesti lentäjät suunnistivat etelästä rataa pitkin ja pudottivat pommit suoralla rataosuudella, mutta pommit putosivat sillan viereen, koska rata kaartoi oikealle ennen siltaa. Yksi sentään osui rataankin, mutta vain kapearaiteiseen 'Pikkupäkän' rataan sillan lähellä. Kiskot ja ratapölkyt törröttivät pystyssä, kun kuljin pommituksen jälkeen sillan yli Voikkaalle sisareni ja äitini kanssa." | ||||
10.11.2006 12:13 | Hannu Siitari | |||
Aikalaiskuvaus Kuusankoski-Seuran Vellikuppi-julkaisussa 3/2004: "Kesän 1940 kuluessa rata valmistui Voikkaan sillalle asti. Syksyllä olimme välitunnilla [Maunukselan koulu], kun joku hihkaisi: 'Juna tulee'. Rataa ilmeisesti koekäytettiin ja veturi saapui hiljalleen Voikkaan suunnasta. Kaikki tietysti ryntäsivät aidan viereen, muutaman metrin päähän radasta. Veturinkuljettaja katseli joukkoamme, hidasti vauhtia ja avasi jonkin venttiilin, jolloin saimme päällemme sankan höyrypilven. Kuljettaja naureskeli ja jatkoi matkaansa. Aika vähäiseksi vararadan käyttö taisi jäädä, vain joku tavarajuna siellä jatkosodan aikana kulki." | ||||
23.10.2006 11:14 | Hannu Siitari | |||
Silta on kevyen liikenteen käytössä. Valo-ohjausta ei ollut. Linja-auto ja henkilöauto juuri ja juuri mahtuivat sivuuttamaan sillalla toisensa. Sillalle tultiin mutkassa molemmista suunnista, etelästä päin ensin ylittäen kapearaiteinen rautatie, myöhemmin pyörätie siltaa pitkin, jonka jälkeen oli laskeutuminen ja käännös po. sillalle. | ||||
23.10.2006 10:39 | Hannu Siitari | |||
Tämä silta on tehty rataoikaisujen takia ja veikkaukseni on, että se on valmistunut 1970-luvun alkupuolella samoihin aikoihin kuin Multamaen silloin 2-raiteinen tunneli. Joka tapauksessa vielä 60-luvulla Savon rata kulki nykyistä lännenpänä ja ylitti Harjujoen paikassa, jossa on tehty ulkokuvauksia elokuvaa "Ratavartijan kaunis Inkeri" varten. Ratavartijan mökki on muuten edelleen olemassa ja löytyy Voikkaalta Vuohijärven suuntaan menevän tien varresta ennen tien oikealla puolella olevaa Lappalajärveä. | ||||
17.10.2006 09:28 | Hannu Siitari | |||
Korjaanpa tuon nimen. | ||||
06.10.2006 10:15 | Hannu Siitari | |||
Riian junan reitti kokonaisuudessaan oli kesällä 1995 Tallinna - Tartto - Riika - Vilna - Minsk - Brest. Lähtö Tallinnasta klo 22.30 ja tulo Brestiin 23.23 seuraavana iltana. Paluusuunnassa Brest (6.20) - Tallinna (6.49). Kesällä 1996 tuo juna ei enää kulkenut. | ||||
02.10.2006 09:46 | Hannu Siitari | |||
Rata liittyy aiheeseen "Päivän sana on logistiikka". Lisätietoja linkeissä http://www.innorailkouvola.fi/ ja http://www.yritysmagneetti.fi | ||||
25.09.2006 12:21 | Hannu Siitari | |||
Kesällä 1972 kulki yksi Helsinki - Oulu yöjunapari Haapamäen kautta, loput yöjunat Parkanon kautta. Oulussa oltiin klo 11 tienoilla. Haapamäen junassa kulki yksi puinen makuuvaunu Jyväskylään, makuuvaunu(ja) Vaasaan ja Pietarsaareen ja ainakin yksi teräsrakenteinen makuuvaunu Ouluun. | ||||
20.09.2006 14:48 | Hannu Siitari | |||
Jonkinmoinen seurue siinä ympärillä oli ja meno oli aika vauhdikasta. Parkkeerasin itseni Aseman Wurstiin kulmapaikalle katsomaan, ketä presidentin aulasta on tulossa. Joku mies kävi minua jututtamassa, ei ostanut mitään, lähti pois, kun Tarja oli mennyt. Olisikohan pitänyt kysyä, että oliko hän työvuorossa? | ||||
08.09.2006 10:30 | Hannu Siitari | |||
Vuoden 2003 pääsiäisenä Tarja matkusti vaunullaan pääsiäiseksi Kolariin. Lähtö Helsingistä oli kiirastorstaina. Tuli Ylläksellä hiihtoladullakin vastaan. | ||||
05.09.2006 10:44 | Hannu Siitari | |||
Vanhaa sanontaa lainatakseni "kyllä matkalla maistuu parempikin ruoka". Viime juhannusaaton aattona söin välillä Joensuu - Helsinki kevyesti savustettua lohta sitruunavoikastikkeessa tilliperunoiden kera ja hyvää oli. Hinta oli noin puolet siitä, mitä maksaa salaattipitoinen lounasruoka Palace-hotellin kattoterassilla. Molemmissa paikoissa tietysti upeat maisemat. | ||||
04.09.2006 10:30 | Hannu Siitari | |||
Tulipa mieleen logistiikkakysymys: Missä Avecra huoltaa "Savon sinisten" eli reitillä Kouvola - Kontiomäki - Oulu - Rovaniemi kulkevien junien ravintolavaunuja? Pääteasemien määrä kun vaihtelee melkoisesti: Kouvola, Kuopio, Iisalmi, Kajaani, Oulu, Rovaniemi. | ||||
30.08.2006 13:29 | Hannu Siitari | |||
Kerrotaanpa vielä sekin, että Savon radan vanha osa Tanttarista Kuusanlammen rantaan toimi vuosikaudet osana rautakanavaa. Kuusanlammeksi sanotaan Kymijoen pullistumaa, joka oli nippu-uiton päätepiste. Siitä puutavara lastattiin vaunuihin ja kuljetettiin Kymijokivarren tehtaisiin. Talveksi sillan kansi nostettiin pois, jotta kuorma-autot pääsivät lävitse. Kymijoen nippu-uitto (viime ajat vain Kuusankosken tehtaiden tarpeisiin) päättyi pari vuotta sitten. | ||||
28.08.2006 16:26 | Hannu Siitari | |||
Niinpä, hotellin tienoilta ja Marjoniemen kentän vierestä. Tanttarissa rata kaartui sen verran loivasti oikealle, että se ylitti Kauppalankadun jatkeen Ahlmannintien nykyistä pohjoisempana ja siltaa pitkin. Paikalla on nykyisin teollisuusraide, mutta tasoristeys. Silta oli niin matala, että sen aikaiset linja-autot juuri ja juuri mahtuivat kulkemaan sen alta. | ||||
28.08.2006 12:29 | Hannu Siitari | |||
1960-luvun loppupuolella sattui Savon radalla Tanttarin ja Multamäen välillä isomman puoleinen ratavaurio, akseli poikki tai vastaavaa ja kaikki Savon radan liikenne kulki 2-3 päivän ajan tätä rataa pitkin reittiä Tanttari - Kuusanniemi - Multamäki. Helsingin ja Savon välillä on Kymijoki silloin ylitetty kolmasti. | ||||
28.08.2006 12:24 | Hannu Siitari | |||
Kyllä tästä edelleen Voikkaalle pääsee, jos sinne sattuisi olemaan jotain asiaa. Paperia ei tosin siellä ole enää tehty kesälomien jälkeen. Kouvolan ja Korian välisen tien ylittävässä sillassa on muistaakseni vuosiluku 1954, mutta rata lienee avattu vasta 50-luvun lopulla. Minkähän takia Kellomäen ratakiertoa on tehty pitkään ja hartaasti? | ||||
18.08.2006 07:49 | Hannu Siitari | |||
Banskon asemalla olleiden vetureiden valmistajalaatoissa luki Henchsel. | ||||
25.03.2006 08:08 | Hannu Siitari | |||
Muistaakseni kyseessä oli sesongin viimeinen paluujuna Lapista ja kiskot levisivät alta Kuopion ja Joensuun välillä. Autovaunussa oli vain yksi henkilöauto. | ||||
25.03.2006 07:47 | Hannu Siitari | |||
Tuossa vasemmalla olevassa restoran vagunissa maksoi stroganoff, leipäannos, 2 Saku olutta, kahvi ja 5 cl Vana Tallinn likööriä yhteensä 101 Viron kruunua eli noin 7 euroa. Jos olisi tiennyt, että tuo oli ensimmäinen ja viimeinen matka Balti Ekspressissä, niin olisi kannattanut ottaa toinenkin likööri, 0,55 euroa. | ||||
21.03.2006 18:02 | Hannu Siitari | |||
Toimistohyteistä on tehty tavallisia 6-hengen hyttejä, kuten viereiset hytitkin ovat. | ||||
21.03.2006 17:57 | Hannu Siitari | |||
Minulla on sellainen muistikuva, että Kouvolan yöjuna olisi liikennöinyt noin vuosina 1987 - 1990. Vuoden 1987 hiihtokaudella lähtö oli Kouvolasta perjantaisin klo 21.30 ja paluu Kouvolaan oli sunnuntaiaamuna. Pohjoiseen mentäessä 2 makuuvaunua ja autovaunu vaihdettiin Oulussa Helsinki - Kolari yöjunaan - siihen viikon ainoaan, joka siihen aikaan liikennöi. Po junan eteläinen päätepiste oli ensialkuun Kouvola, myöhemmin Kotka, pl autovaunut. Kolarin hiihtokauden liikenne on muuten 20 vuodessa 10-kertaistunut junamäärässä mitattuna. | ||||
06.03.2006 16:11 | Hannu Siitari | |||
... ja eikö tuo Vankka oikeastaan ole Solakka. | ||||
06.03.2006 16:09 | Hannu Siitari | |||
Kun itsepalveluravintolavaunut tulivat käyttöön, niin alussa myös lämminruoka-annokset olivat esillä noissa valintahyllyissä ja annokset lämmitettiin jossain, olikohan mikrouuneja jo silloin, eikä ruuan maku ollut kovin kummoinen. Kukas muuten muistaa, että makuuvaunujen hytti 34-35 oli aikanaan vaununhoitajan tilana, jossa oli myynnissä ainakin kahvia, teetä ja jotain niiden kanssa, mutta tuskin edes keskiolutta. Näin vuonna 1972. | ||||
23.02.2006 13:08 | Hannu Siitari | |||
Nyt tulee vähän mainosta: Vuonna 2003 Helsinki - Kolari välin hinta oli 2355 euroa/meno. Kun vaunuun mahtuu 14, niin hinnaksi tulee 168 euroa/nenä. Mutta jos ryhmän koko olisikin 49, eli yhden tilausmakuuvaunun+salonkivaunun verran, niin tasattu hinta nokkaa päälle putoaa jo inhimillisiin lukemiin. Sopiva reitti voisi olla Helsinki-Joensuu tai Turku-Joensuu, kun se nyt vielä on (varmuudella) mahdollista. | ||||
21.02.2006 10:06 | Hannu Siitari | |||
Ei ole kuin muistikuvaa. Ovat tavallisia 3 hengen hyttejä paitsi salongin seinän takainen, jossa on 2 kiinteää vuodetta. Oven pielessä sisäpuolella on tarjoilijan kutsunappi, jota tuli vahingossa painettua, kun nojaili oveen. Koko vaunu on tarjoilualuetta, joten hytissä saa juoda ihan lailliset konjakit. Oliko hyteissä vielä joku (auto-)radion tapainen tai vaunun keskusradion kaiutin, mutta kuvia näistä detaljeista ei ole. | ||||
20.02.2006 14:13 | Hannu Siitari | |||
Milloin tuo säilytettävien sinisten makuuvaunujen "teknisen käyttöiän lisääminen" alkaa ja mikä on Kolarin liikenteen tulevaisuus? Vain onko meillä joskus vain yksi Rovaniemelle kulkeva yöjunapari, jossa 7-8 uutta makuuvaunua/juna? | ||||
15.02.2006 09:38 | Hannu Siitari | |||
Tästä Myrdaliin rata ottaa aika tavalla korkeutta linnuntietä lyhyellä matkalla. Se tapahtuu kallioon louhitussa tunnelissa, jossa on spiraalia puolitoista kierrosta. Loput puoli kierrosta on ylhäällä maan päällä. Rataa on siis lyhyen matkan sisällä kolmessa kerroksessa. | ||||
15.02.2006 09:34 | Hannu Siitari | |||
... joo, suosittelen ilman muuta tätä rail & dine -matkailua. Saa uutta kuvattavaa. Pitsa maksoi muuten silloin Trondheimissa n. 60 Suomen markkaa, täällä hintataso lienee ollut noin viisi kymppiä. Halpispitserioita ei siihen aikaan ollutkaan joka kadun kulmassa. | ||||
14.02.2006 10:02 | Hannu Siitari | |||
Juna oli Kööpenhaminassa lähtölaiturilla klo 22.30 ja henkilökunta ulkona tarkastamassa lippuja. Illalla tilattiin herätysaika ja maksettiin aamiainen. Seuraavana aamuna klo 7 oveen koputettiin ja tuotiin aamiaistarjotin. Kahvi oli punaisessa termoskannussa. Tarvikkeet henkilökunta oli poiminut Ison Beltin junalautalta. Sanoisin tätä palveluksi. | ||||
14.02.2006 09:46 | Hannu Siitari | |||
Makuuvaunut ja lepovaunut kulkivat v. 1989 reiteillä Kööpenhamina (23.30) - Esbjerg (4.56), Århus (4.45), Fredrikshavn (8.19), lepovaunut lisäksi Kööpenhamina (23.30) - Fredericia (3.35) ja Kööpenhamina (0.15) - Struer (7.49). Oleskelu 7.30:een. | ||||
01.02.2006 11:14 | Hannu Siitari | |||
Iso mukillinen janojuomaa maksoi muistaakseni Stary Smokovecin aseman kioskilla 17 korunaa. Kioskin vino katto näkyy kakkoskuvassa asemarakennuksen ja junan välissä. |