Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.04.2022 16:38 | Mika Hakala | ||
| Tuo samainen vuosipainos löytyy myös oman vuokra-asunnon "vuokrakirjahyllystä".Muuta siinä ei ole läheskään yhtä vanhaa kuin Raamattu vuodelta 1939 ja kummastakin sivuosa lähes kadonnut. | ||||
|
14.04.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ystävyysside: saksaksi: eine Finnlandisierungsbinde! Hah hah | ||||
|
|
14.04.2022 14:43 | Jouni Halinen | ||
| Tarkoitin sitä että kun itäisen naapurin kanssa taitaa suhteet jäätyä pitkäksi aikaa, ja jos koko R-liikenne maiden välillä loppuu niin tuskin ao. lenkkejä muutenkaan enää tarvitaan. Nimen voisi ainakin muuttaa vaikka muotoon "entisen ystävyyden side". | ||||
|
|
14.04.2022 13:31 | Topi Lajunen | ||
| Poistettu mistä? Sr1 edelleen toki käyttää niitä, ei sitä muuten saa kytkettyä koukkuun. | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
14.04.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorma, näin suomalaisen virkamiesmentaliteetin keitiiöpsykologiseeraajana ja siivouskomerososiologina sanoisin kommenttiisi: Kun minulla on tietoa, on minulla myös valtaa! Enkä perkele vieköön anna minulla olevasta vallastani hitustakaan pois, sillä asemani byrokratialaatikostossa heikkenisi sietämättömiin! Voisi se johtaa myös siihen että kenkää tulisi, jos joku nyt sattuisi huomaamaan suhteellisen hyödyttömyyteni. Tästä juuri johtuu kaikki mainitsemasi tietokatkot eri toimijoiden välillä. Kokonaisuutta ei osata ikinä nähdä, eikä varsinkaan osata asettua toisen ihmisen asemaan (tämähän on akkamaista heikkoutta, enhän minä nyt perkele homo ole). |
||||
|
|
14.04.2022 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös Aho tätä kirjoittaessaan kertonut tulevaisuudesta, koska Pohjois-Savossa ei tuolloin vielä ollut rautatietä! Kyseessä on siis varhainen suomalaisen sci fi -kirjallisuuden merkkiteos. |
||||
|
14.04.2022 12:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9826 valmistui 1954. Vuonna 2016 se tuli Toijalan Veturimuseolle museoesineeksi. Se on ollut myös Postimuseon vaununa. Välikorjausmerkintä jää aluskehyksen "streivan" taakse piiloon. Täyskorjausmerkinnästä erottuu zoomaamalla ainakin vuosiluku: 71. Päädyssä, lähellä ylänurkkaa, on varoituskilpi sähköstä salamoineen. |
||||
|
|
14.04.2022 11:46 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on siistissä kunnossa, olisikohan juuri saapunut Pasilan konepajalta kunnostuksesta? | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
14.04.2022 09:48 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo edellä oleva Larin kommentti antaa Pukinmäen laiturityöstä varsin auvoisen kuvan. Tosiasiassa parannettavaa olisi kaikilla toimijoilla, suunnittelusta toteuttajiin asti, ollut rutkasti. Periaatteessa töiden aikataulutus siis piti, mutta kannattaisi kuitenkin nostaa asiakasnäkökulma hieman korkeammalle, eikä vain hehkuttaa työn aikataulunmukaisuutta. Kun asiakkaalle pitäisi pystyä etukäteen kertomaan luotettava aikataulu matkustamisen toteutumisesta, niin tehtävä ensimmäisessä versiossaan oli yksinkertaisesti mahdoton. Asiakkaan olisi pitänyt pystyä itse arvaamaan, missä kohdassa infra menee tukkoon ja junia ajatetaan väliasemilla pysähtymättä. Eikä seuraavakaan versio mikään selkeä ollut – toki paperilla kyllä, mutta olisi kannattanut käydä maastossa katsomassa, miten asiakkaat sen kokivat. Sekin pitää paikkansa, että tiedottamiselle jäi, ainakin jossakin vaiheessa, aikaa muutoksiin. Miksi se tiedotus alkuun sitten oli onnetonta? Kävikö suunnittelu ja tiedotus asiasta riittävää vuoropuhelua etukäteen? Oliko etukäteistietoa käytössä olevien välineiden taipumattomuudesta erikoistilanteista tiedottamiseen? Oliko henkilökuntaa (junissa ja viimein laitureillakin) varattu riittävästi ja sitä etukäteen ohjeistettu työn perusteista, sen muutoksista ja siitä, miten ja mitä pitäisi pystyä tiedottamaan? Ei pidä keskittyä vain työn tekniseen toteutukseen, vaan on otettava huomioon myös työn aikana matkustavien asiakkaiden tarpeet. On melko yksisilmäistä kehua Kehäradan liikenteen aikataulunmukaisuutta, kun suurella osalla asiakkaista matkat o(li)vat vaihdollisia muilta osuuksilta. Tieto poikkeuksellisista vaihtopaikoista, puuttuvista/myöhästelevistä/asemia ohittelevista junista jne vaikuttaa koko matkaketjun toteutumiseen, ja siitä saatava luotettava ja selkeä tieto on asiakkaalle ensiarvoisen tärkeää. Miksiköhän esimerkiksi Pukinmäen taksit kiittelivät ratatyötä? Vinkki: Lisäsi kuulemma merkittävästi ajoja… Niin, kyllä työ valmistui 30.8.2021 klo 3.50. Itse ymmärrän valmistumisella sitä, että työ on sitten myös tehty hyvin, eikä sitä tarvitse heti perään parsia. Pukinmäki tuli lopulta näiltä osin kuntoon. Muidenkaan asemien kohdalla pelkkä kasvojenkohotus ei riitä, vaan kyllä niitä pitää pystyä myös oikeasti parantamaan ja kehittämään. Korulauseet voisi jättää omaan arvoonsa ja keskittyä itse asioihin. SKS |
||||
|
14.04.2022 09:31 | Petri Nummijoki | ||
| Teoriassa Dv12-veturin kestotehoraja on 25- ja 27-sarjoilla T-vaihteella muistaakseni 17 km/h ja 26-sarjalla sekä 2501:llä 12 km/h eli tämän alapuolella ei voisi käyttää jatkuvasti täyttä tehoa. En tiedä miten paljon käytännön arvot eroavat näistä lukemista. | ||||
|
|
14.04.2022 02:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jyrkähköillä pääradoilla (lue: ei-teollisuusradoilla) Dv:n junapaino on usein enintään 800 tonnia eli jos nuo vaunut on kuormattu 80 tonniin, se on 10 kuormavaunua. Ei-kaikkein-jyrkimmillä junapainot ovat 920-960 tonnia ja loivilla, esim. monesti rannikon lähellä olevilla rataosuuksilla 1200 tonnia. Dv-pari nostaa 1600-1800 tonnia pääratanousussa kilometrikaupalla noin-nopeudella 30 km/h ykkösvaihteen toimiessa mukavasti siinä parhaalla hyötysuhteellaan, mutta jos junapainoa olisi enemmän, ei nousu onnistuisi; nopeudella 20 km/h tai vähän alle mennään siinä ja siinä, ylikuumeneeko vaihteisto ja riittääkö kitka kaikissa olosuhteissa. Ja yksi Dv ei pystyisi ylläpitämään kuin ehkä noin 15 km/h, joka on aivan liian vähän täydellä teholla vedettäessä; vaihteiston jäähdytys ei enää riitä. Mutta järjestelytyössä puhutaan lyhyistä siirtymistä ja Dv:llä on vedetty huomattavasti painavampia junia. Vaihtotyön lyhyissä nousuissa ja hitaissa nopeuksissa työkonemaisuus korostuu, kun taas linja-ajossa juuri jäähdytyksen riittävyys eli tavallaan jatkuvan ajon kestävyys. |
||||
|
|
13.04.2022 23:57 | Jouni Halinen | ||
| Nyt on sitten ystävyyssiteetkin poistettu käytöstä. Ja tilanne tulee jatkumaan mahdollisesti vuosikymmeniä. | ||||
|
13.04.2022 23:05 | Tero Korkeakoski | ||
| Nyt näytti olevan muutkin argonvaunut maalattu Linden väreihin. | ||||
|
13.04.2022 22:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Varmaan hyvin samannäköinen tulee kuin Myllykoskella. | ||||
|
13.04.2022 20:57 | Onni Tikkala | ||
| Näinhän se on. Olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa kuvan dokumentaarinen arvo menee teknisen laadun edelle. Ja jos kuvasta olisi oikeasti tullut umpisurkea, en olisi tietenkään kehdannut julkaista sitä täällä. | ||||
|
13.04.2022 20:52 | Onni Tikkala | ||
| Niin on minustakin. Kivoilta näyttävät nuo kaikki rakennukset junan taustalla. | ||||
|
Kuvasarja: VT 11.5 / BR 601 |
13.04.2022 20:48 | John Lindroth | ||
| Paulille kiitos yhteenvedosta ja kuvasarjasta! | ||||
|
13.04.2022 20:41 | |||
| No nykyään tässä on laituri ja junia pysähtyy yli 10 vuodessa | ||||
|
|
13.04.2022 20:30 | |||
| Hieno kuva | ||||
|
13.04.2022 20:14 | |||
| Tälläiset laiturit olisivat käteviä muuallakin, varmasti halvempia rakentaa kuin nykyiset asfaltti/kiveyslaiturit | ||||
|
13.04.2022 20:08 | John Lindroth | ||
| Esa kiitos kysymästä1 Tuo pienoismallin tekeminen on aivan mahdollisuuksien puitteissa vaikkakaan juuri tämä ei kuulu aivan minun favoriitti luokkaan mutta okei täysin mahdollinen!Ajatus siirtyy mietintäosastolle1 | ||||
|
|
13.04.2022 20:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Jorma tietää :) Lisätty tunnisteisiin. https://vaunut.org/kuva/153980?paik=Kolho | ||||
|
13.04.2022 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aavejuna", jossa aikoinaan matkustaneiden ihmisten haipuvat muistot kulkevat ikuiseen unohdukseen. "Tuuli käy heidän ylitseen, eikä heitä enää ole..." |
||||
|
|
13.04.2022 19:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älä sure, Onni. Tämä kuva on paljon parempi kuin muistikuva, erityisesti ajan kuluttua kuvaushetkestä. | ||||
|
|
13.04.2022 17:28 | |||
| Kannattaa tosiaan käydä tuolla vielä ennen noita muutoksia. | ||||
|
|
13.04.2022 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Eljas. "Tietoni" Motala-bussien häkäpönttöhistoriasta on nyt päivittynyt. Eikä aikaakaan mennyt kuin 43 vuotta, hah hah! | ||||
|
|
13.04.2022 15:40 | Onni Tikkala | ||
| Inkeroisten asema-alue uusitaan perusteellisesti rakentamalla uudet, nykyvaatimusten mukaiset korkeat matkustajalaiturit sekä esteetön kulkuyhteys laiturilta toiselle uuden alikulkusillan kautta. Tuolta voi käydä lukemassa tarkempia tietoja: https://vayla.fi/-/kouvola-kotka-hamina-ratahanke-inkeroisten-liikennepaikan-rakennustyot-alkavat-kevaalla-2022 | ||||
|
13.04.2022 15:33 | Jukka Ahtiainen | ||
| Esan kommentin perusteella tarkennusta kommenttiini: liittyy aiheeseen strategia, mutta on käytännössä kuitenkin vision alla. https://www.mikkeli.fi/uutiset/kaupunginhallituksen-paatoksia-7-12-2021 https://www.mikkeli.fi/sisalto/tietoja-mikkelista/hyvinvointi-strategia-ja-talous/strategia Sen vuoksi kommentoin, että visioita ja strategioita pitäisi seurata toteutus, joka ei käy ilmi kuvasta, (ellei tuohon tule uusi makasiini rautateiden ja maantiekuljetusten liittymäkohdaksi). |
||||
|
|
13.04.2022 15:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Johtuisiko siitä että käytössä poistetuista makasiineista tulee helposti pussikaljan ystävien tukikohtia? | ||||
|
13.04.2022 13:56 | Jouko Järvinen | ||
| Vähälle käytölle jääneet entiset puunkuormausraiteet hiljattain purettu kuvan vasemmassa laidassa. | ||||
|
|
13.04.2022 13:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Bm3 21-22 toteutettiin. Bm3 21 oli ensimmäinen, josta puukaasulaite poistettiin. Päätös poistosta kaikista kolmesta tehtiin 13.2.1946 Ko 137/365 (S.A. Louekari allekirjoitti) ja 21 oli juuri silloin konepajalla moottorin sylinterien hionnassa, joten palautusmuutos tehtiin samassa yhteydessä. | ||||
|
|
13.04.2022 13:43 | Jarno Piltti | ||
| Asemia kyllä suojellaan kiitettävästi, mutta säilyykö yksikään isomman kaupungin makasiini? | ||||
|
13.04.2022 13:34 | Jarno Piltti | ||
| Vielä lisää variaatioita. Destian Tka7 226 on EVN-numeroitu 98 10 0281 226-2. Numero 98 tarkoittaa dieselvaihtoveturia, noissa muissa teka seiskoissa alkunumero on 99 eli kunnossapitovaunu. | ||||
|
13.04.2022 13:31 | Mikko Herpman | ||
| No nyt tuli hieno kuva Tapiolta!! Itselle tuli tämä varikko vasta tutuksi kun toiminta oli melkein kokonaan siirtynyt uudelle varikolle ja toki lättähallilla oli vain raatoja, joista purettiin varaosia Keitele-Museon lättiin. Toissa oikealla taisi olla raide missä tankattiin, tosin tankkipaikkoja oli kyllä useampiakin varikon eri raiteilla. |
||||
|
|
13.04.2022 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo pykälöity lausahdus toteutettavissa, vai onko se vain sanahelinää äänestäjien hämäämiseksi...? Hillotolppa kun on kovin maistuvainen... |
||||
|
|
13.04.2022 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno. Ruotsissa rajoitettiin autoliikennettä aika voimakkaasti sodan alettua polttoainepulan ja säännöstelyn vuoksi. Syksyn 1939 rälsbussiliikenne sujui SJ:llä jotenkin, mutta jo vuodenvaihteessa 1939 - 1940 häkäkaasun käyttöä alettiin suunnitella ja myös toteuttaa. 2-akseliset rälsbussit varustettiin häkäpöntöillä ensin, koska tehonalenema näillä oli siedettävämpi. Niissä käytettiin etupäässä Svedlund - hiilikaasugeneraattoria. Rälsbussijunien kulkuajat pitenivät noin 10 - 15 prosentilla. Neliakselisiin rälsbusseihin asennettiin Imbert - puukaasugeneraattoreita. Niissä tehonalenema oli jo pahempi. Ruotsissa sodanaikainen liikenne oli huomattavasti runsaampaa kuin ennen sotaa. Rasittumistahan ja ruuhkaantumisia se tiesi. Siellä harrastettiin myös rälsbussijunien kahdentamisia: veto-liite-junaa seurasi toinen, myös veto-liite muutaman sadan metrin etäisyydellä "på sikt" eli näköetäisyydellä. Peräänajoja ei pahemmin sattunut, koska loppuopastevalot vilkkuivat jarrutettaessa. Suomessakin suunniteltiin "Motala-bussien" eli Bm3 - sarjan kahden vaunun (nrot 21 ja 22) varustamista Imbert - häkäpöntöllä. Ei toteutettu, koska polttoainetilanteen parantumisen vuoksi asia jäi. Näin kertoi minulle Tku knp piirustuskonttorin päällikkö Osmo Saarinen. Turun konepajalla olin nähnyt muutostyöpiirustuksen asian tiimoilta. Apua, Eljas! Mitä sanovat sinun tietosi, toteutuiko vaiko ei? Bm2 nro 20 (Hilding Carlssonin valmistama 1938) sen sijaan kulki sota-aikana häkäpöntöllä varustettuna. Imbert - laite siinäkin oli. Tiedot: Veturit 2 ja Arne Hällqvistin Rälsbussar. |
||||
|
13.04.2022 11:55 | Timo Salo | ||
| Kuva on OK, mutta muuta en nyt kommentoi muutakuin sen, että PASKAN MÖIVÄT!!!... :-) (Tr1?) | ||||
|
|
13.04.2022 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvitusasemana on Kolho. https://www.kmvlehti.fi/uutiset/art-2000006827334.html | ||||
|
13.04.2022 10:20 | Mikko Herpman | ||
| Pääsiäissunnuntaina lähtevät PMR:n lätät Mikkelistä kohti Helsinkiä. Saapa nähdä onko viimeinen kerta kun Mikkelin tallissa on rautatiekalustoa. | ||||
|
13.04.2022 10:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Parin vuoden sisällä rakennuksen kunto on kohentunut ja kattokin uusittu: https://vaunut.org/kuva/125788 | ||||
|
|
13.04.2022 09:39 | Pasi Seppälä | ||
| Minkälaisia muutoksia on tulossa? | ||||
|
|
13.04.2022 09:07 | Jarno Piltti | ||
| Jaa Lahti - Vesijärvi on ajettu myös moteilla. Ruotsissa taisi olla enemmänkin häkäpönttömotteja, vai kuinka? | ||||
|
|
13.04.2022 07:46 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mm. fossiilisten polttoaineiden hinnannousun vuoksi rautatieasemilla tarvittaisiin makasiineja. Jos kunnossapito jää tekemättä, niin elinkaari tietysti lyhenee. § 517 Mikkelin kaupunkistrategia 2022-2025: kestävillä ratkaisuilla tehdään elinvoimainen Mikkeli. |
||||
|
|
13.04.2022 07:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja Eljas kattavista moottorivaunutiedoista! Ja kieltämättä olisi upeaa nähdä tästä malli, ehkä jopa ensi syksyn Savon radan päivänä... | ||||
|
|
13.04.2022 02:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, tuo vaunussa oleva häkäpönttö näyttää olevan ns pyörähdyskappale muodoltaan, eli sorvissa helposti valmistettava. John Lindroth, mitä sanot? Olisiko dokumentoinnin paikka tekemällä tästä pienoismalli Ps1:senä H0-skaalassa...? |
||||
|
|
13.04.2022 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja vuodesta 1945: Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: 2 junaa 34 junakm. Vilppula - Mänttä: 3 922 junaa, 35 298 junakm, eli juuri 9 km per juna! Tuonna vuonna mottijunia ajettiin: Riihimäki - Kouvola, Lahti - Vesijärvi, Lahti - Kouvola, Lahti - Heinola, Kouvola - Voikkaa, Kouvola - Kymintehdas. Toijala - Valkeakoski - Säteri, Toijala - Valkeakoski, Pori - Mäntyluoto, Pori - Niinisalo, Pori - Pomarkku, Pori - Outokumpu Oy:n tehdas. Kokkola - Kälviä, Kokkola - Ykspihlaja. Joensuu - Ukkola, Joensuu - Kaltimo, Huutokoski - Joensuu, Outokumpu - Joensuu. Petäjävesi - Lievestuore, Petäjävesi - Jyväskylä, Jyväskylä - Hankasalmi, Jyväskylä - Lievestuore, Jyväskylä - Vaajakoski. Motteja oli sijoitettuna: Tampere, Seinäjoki, Pieksämäki, Kouvola ja Joensuu. |
||||
|
|
12.04.2022 23:19 | Jorma Toivonen | ||
| Aivankuin Hurulla ohitti (4.) 5.-portaan (vauhdikkaasti) ennen ilma-aluetta tehoja lisäiltäessä... Sittenhän MAN "rauhauttui"... | ||||
|
12.04.2022 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nyt ratainsinöörillä olisikin ollut liikaa kiskoja ja käsketty laittaa kaikki rataan. ;-). Erinomainen kuva, muuten. |
||||
|
12.04.2022 20:38 | |||
| Voi voi, nätti silta tuo | ||||
|
|
12.04.2022 20:17 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuva dieselvedosta tämäkin kömykuvan ohella. Tässä huomion kiinnitti myös tuo hauskasti siltapilarin ympäri kiemurteleva raide. | ||||
|
|
12.04.2022 20:02 | |||
| Niin nuo on niitä uusia "ympäristöystävällisiä" vetureita? | ||||