Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.07.2022 22:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Joutsijärvihän tämä! :) | ||||
|
05.07.2022 22:28 | John Lindroth | ||
| Kuvan ajankohtaa veikkaisin vuoteen 1957 ja kunnostuksen jälkeen se sai hiilipiipun. | ||||
|
05.07.2022 22:07 | Jyrki Talvi | ||
| Eht tuli, kiertoon keväällä 1976 | ||||
|
|
05.07.2022 22:05 | Jyrki Talvi | ||
| EP 7/8 Karelia ja EP 57/58 Lapponia oli kaksoisrunko, vaunujen myyntinumerot olivat samat 101 - 104 periaateessa EP 53/54 Polaria samalla rungolla. | ||||
|
|
05.07.2022 22:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Tulivatko Eht:t jo 1976? | ||||
|
05.07.2022 21:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Päivän paras uutinen?! Lisää pyöräpaikkoja! | ||||
|
05.07.2022 21:50 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1961 näkymä Mallaigin lijalta kohti tätä asetinlaitetornia näytti tällaiselta: https://vaunut.org/kuva/156182?a=1 | ||||
|
|
05.07.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulina "pelin politiikkana" oli saksalaisten junailema Leninin matka sinetöidyssä junanvaunussa Sveitsistä Venäjälle. Saksan taka-ajatuksena oli ollut, että Lenin "rauhanapostolina" irroittaisi Venäjän sodasta, jolloin suuroffensiivia lännestä voisi alkaa suunnittelemaan. Brest-Litovskin rauhansopimus sen mahdollistikin. Toisaalta, Lenin ei suinkaan pragmaatikkona aikonut tanssia Saksa - teatterikuiskaajan pillin mukaan. Saksan länsioffensiivin karahtaminen kiville todisti sen, ettei kaikkein militaristisin valtio voita sotaa, vaan sellainen, jolla on isoin teollisuuskapasiteetti. |
||||
|
|
05.07.2022 21:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lapponian vaunusto oli arkisin aika tyypillisesti: Eift + Eit + Eit (tai kuten kuvassa Eht) + Rt + Cht. Viikonloppuisin vaunuja oli lisätty; pari Eit:tä. Polaria, Savonia ja Kareliakin olivat aika lailla samoissa kokoonpanoissa. Centriassa oli näkynyt myös CEhit:iä. Joskus saattoi ravintolana tilapäisesti olla Rkt:kin, Centriassa sitä näki joskus useamminkin. Alkuvuosinaan Centriaa veti Dr12, Tampereelta eteenpäin. |
||||
|
|
05.07.2022 21:00 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Hyvä huomio Jyrki. Juna on EP 57 Lapponia Ouluun. Skannauksen yhteydessä, nimeämisen jäänyt, viitosta vaille vajaaksi. |
||||
|
05.07.2022 20:57 | Kurt Ristniemi | ||
| 8000 kg -merkintä oli vaunun vasemmassa päässä, se oli tätä paljon pienempi ja se oli vain ympyränkehä, ei täyteinen ympyrä. Tämä iso pohja muistuttaa minusta Punaisen Ristin merkinnän pohjaa. Mutta miksi siitä sitten puuttuisi se risti? |
||||
|
|
05.07.2022 20:54 | Tommi Koskinen | ||
| Hyvänä ja tarpeellisena lääkkeenä akuuttiin pyöräpaikkapulaan Edg-vaunut ovat löytäneet kesäkuun aikataulukauden vaihdoksessa tiensä myös päiväjuniin, pääasiassa Helsingin ja Turun välille. 13 alkaa olla jo ihan kiitettävä määrä pyöräpaikkoja yhdessä junassa (Edg 8, Edfs/Eds 3, Edo 2). | ||||
|
|
05.07.2022 19:52 | Erkki Nuutio | ||
| Käsikirjassa Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II / Määräyksiä tavaraliikenteestä y.m. vuodelta 1916 sivulla 101 on kaksi merkintätapausta, joissa katetun tavaravaunun korin kumpaankin kylkeen tehdään valkoisella värillä merkintäkenttä: - Kolmiomainen valkoinen kenttä: vanhoihin vaunuihin, joita käytetään kalkin kuljetukseen. - Pyöreä valkoinen kenttä: Ga -vaunuihin joihin saa kuormata 8000 kg asti, SILLOIN kun niitä kuljetetaan matkustajajunissa. Kentän keskelle merkitään sallittu kuorma (8000) . Valkoisten kenttien suuruutta ei määräyksessä mainita. Se voinee olla niinkin suuri kuin kuva näyttää. Kuormattavuuden merkintä toki kuvan kentästä puuttuu. Samassa ohjeessa mainitaan muutkin korin kylkiin tehtävät merkinnät, kuten sopivuus sotilas- ja hevoskuljetukseen sekä normaalimitan toteutumisen kyseiseen tarkoitukseen. |
||||
|
05.07.2022 17:48 | Vertti Kontinen | ||
| Ja hyvän makuista oli tuo vesi, kun siitä täytin juomapullon | ||||
|
|
05.07.2022 16:16 | Tuomas Pätäri | ||
| Juuri muutamia päiviä sitten kyseisen Abiskojåkkan, tai tarkemmin siihen laskevan Rihtonjiiran, vettä tuli käytettyä peseytymiseen ja kahvinkeittoon parin päivän ajan: Oli puhdasta ja helteessä mukavan kylmää! Komeita kuvia olet saanut alueelta! | ||||
|
Kuvasarja: Savonradan eteläpään liikennettä kesällä 2022 |
05.07.2022 16:08 | Tuomas Pätäri | ||
| Joka kuvan osalta upea kuvasarja alueen erityistuntijalta. Kesä jatkuu ja otsikko on muotoiltu siten laveasti, että ehkä sarja iloksemme tästäkin vielä laajenee... :) | ||||
|
|
05.07.2022 12:42 | Vertti Kontinen | ||
| Tuo Abisko teki kyllä vaikutuksen. Oli niin kirkasta ja kylmää vettä sekä siihen päälle vilkas rautatie! Ai että | ||||
|
|
05.07.2022 12:33 | Jouni Hytönen | ||
| Jänniä maisemia kyllä, vuolas kirkas virta, kalliot ja juna. | ||||
|
05.07.2022 12:29 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tässä on tosiaan valtava muutos tapahtunut näinkin lyhyessä ajassa. En tainnut itse tajuta ottaa näin hyvää dokumenttikuvaa välitilanteesta ratapihan purkamisen jälkeen. Laitureilta on tullut nappailtua kuvia maiseman muutoksesta. | ||||
|
05.07.2022 11:54 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos! Tuli vähän kiire, kun oli tarkoitus kuvata hetkeä aiemmin toiseen suuntaan mennyt LKAB:n malmijuna toisella puolen siltaa, mutta kun näin sateenkaaren ajattelin vaihtaa paikkaa tuonne etualalle rotkon reunalle. Kävipä kuitenkin niin, että malmijuna tulikin hieman nopeammin ja en sitä saanut kortille, toisaalta hyvä, kun sieltä ei olisi sateenkaari näyttänytkään niin hyvältä, sillä se jäi melkein kokonaan puiden ja ratapenkan taakse. Onneksi tämä Gt 42603 oli myöhässä ja kohtasikin malmijunan Björklidenissä Abiskon sijaan ja kerkesin kiivetä jo aiemmin tutuksi tulleen mäen päälle kuvaamaan tämän junan. Kerkesipä tuo sateenkaari vielä kirkastumaankin, joten myöhästymisestä seurasi kuvausmielessä pelkkää hyvää |
||||
|
Kuvasarja: Abiskossa 4.7.2022. |
05.07.2022 11:46 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
05.07.2022 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Yksi tämän kuvasarjan upeimpia kuvia! | ||||
|
|
05.07.2022 11:04 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on Vertti osunut oikeaan aikaan juuri oikeaan paikkaan! Upea kuva! | ||||
|
05.07.2022 11:03 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva malmijunasta kauniissa tunturimaisemissa. | ||||
|
Kuvasarja: Abiskossa 4.7.2022. |
05.07.2022 11:02 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on kertakaikkisen upea kuvasarja hienoista maisemista! | ||||
|
|
05.07.2022 10:35 | Jouni Halinen | ||
| Vähintään tupla triplaantunut vuoden 2022 heinäkuussa. Tilanne 2021. https://kartta.hel.fi/link/biu7V1 | ||||
|
05.07.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että ensi kuun vaihteessa VR:n tzydeemit sekoavat taas ja busseja tarvitaan paikkaamaan...? | ||||
|
|
05.07.2022 08:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos tulkitsen vaunun numeron oikein, niin vaunun on valmistanut Porin konepaja ja se on otettu liikenteeseen vuonna 1900. Vaunu on v. 1896 spesifikaation mukainen, se soveltuu v. 1885 sotilassiisustukseen (alleviivaus mies- ja hevoslukumäärmekinnän alla) ja siinä on läpimenevä jarrujohto. Näyttää siltä, että mies- ja hevoslkm -merkinnästä on ylimaalattu venäjänkielisen merkinnän krjaimet. Mutta mikä siis onkaan tuo suuri valkoinen ympyrä? |
||||
|
04.07.2022 23:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Veturi liittyy Proxionin autonominen juna -hankkeeseen, josta lisää Internetistä: https://www.proxion.fi/autonomisen-junayksikon-kenttatesti-suoritettiin-onnistuneesti-voikkaalla/ ja https://goa4.fi . | ||||
|
|
04.07.2022 23:17 | Jyrki Talvi | ||
| EP 7 Karelian veturina oli vielä Aalstikka Ri oli ohitus, sen sijaan EP 57 Lapponia Ol Idän Ihme vaihdettiin Sk. | ||||
|
04.07.2022 22:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Parkanon kautta? :) | ||||
|
|
04.07.2022 22:57 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tietoa. Mutta olisikohan tämä Teräspyörän (+ monen muun yhteistyökumppanin) "salainen kokeilu" tulevaisuuden veturista?. Veturi voisi liikkua määritellyillä raide-osuuksilla "itsenäisesti" tarkkaillen mahdollisia edessä olevia esteitä yms. | ||||
|
04.07.2022 22:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/155517 perusteella nykyaikaa ei uhmaisi lastauslaiturin jäänne, vaan asemarakennuksen perustukset. | ||||
|
04.07.2022 22:40 | Harri Helminen | ||
| Vetureiden punatähtiä ym muuta neuvostotavaraa oli parikymmentä vuotta sitten myynnissä virossa paljonkin, olisiko kadonnyt tuona valtionomaisuuden realisoinnin aikakautena yksityisiin taskuihin.. | ||||
|
04.07.2022 20:43 | Vertti Kontinen | ||
| Topi: Vaunuissa ei ole "kippiominaisuutta", vaan vaunut tyhjennetään pohjan kautta. Kaunis ironin vaunuissa on, mutta ne tyhjennetään videon osoittamalla tavalla: https://youtu.be/MbRDwglqaJU | ||||
|
04.07.2022 20:38 | Vertti Kontinen | ||
| Korjataan! | ||||
|
04.07.2022 20:12 | John Lindroth | ||
| Kaunis harmoninen Ten Wheeler konstruktio! | ||||
|
04.07.2022 20:10 | John Lindroth | ||
| SJ veturisarja littera R näitä tilattiin 5 kappaletta vv1908-09,ollen Ruotsin vahvin mäntähöyryveturi. pit.19,85m pyörästön pit. 14,80m Akselipaino 17t. vetovoima 18,8t suurin nopeus 5okm/h jarrut New York/Kunze Knorr akselijärjestys E-4 vesitila 20kbm hiilitila 4t. Työpaino 84,8t+45,2t |
||||
|
04.07.2022 20:08 | Tapio Keränen | ||
| Korjasin jälleen päivämäärän: 29.6.1980. Ainakin silloin olen pistäytynyt Pieksämäellä. | ||||
|
04.07.2022 19:41 | John Lindroth | ||
| Ja lisää,SNCF 2-4-1, A65 (Mountain) Euroopan suurin pikajunahöyry näitä lienee museokäytössä 2kappaletta se on samalla maailman suurin veturilämmittäjä lämmitteinen siis ilman stokeria! | ||||
|
|
04.07.2022 18:41 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vaunu oli ihan vain erilaisten kytkinten takia sillä malmivaunuissa ei ole puskimia. | ||||
|
|
04.07.2022 18:40 | Joona Kärkkäinen | ||
| Vaunusto ei ole Ruotsin rautatiemuseon vaan yhdistysmuotoisen Nässjön rautatiemuseon kalustoa. | ||||
|
04.07.2022 18:05 | Jarno Piltti | ||
| Vai onko tämä sittenkin jäähdytysvaunusta muutettu katettu vaunu? | ||||
|
|
04.07.2022 17:59 | Jarno Piltti | ||
| Kiinnostaa tämän otson historia. Osaako joku kertoa? Hyvin nykyaikainen ulkoasu ainakin. | ||||
|
|
04.07.2022 17:53 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä tavaton, tämähän on jäähdytysvaunu! Vaunu 90845033 on tyyppiä 16-3002-03. | ||||
|
Kuvasarja: Museojunia Malmbananilla |
04.07.2022 17:46 | Jarno Piltti | ||
| Aivan huikea kuvasarja! Hieno tapahtuma välittyy kotisohvalle asti. | ||||
|
04.07.2022 17:44 | Jarno Piltti | ||
| Jos googlettaa vaikkapa british headlamp code tai jotain sinne päin, tulee tulokseksi paljon kuvan https://vaunut.org/kuva/135452 kaltaisia taulukoita, eikä kaikki suinkaan samansisältöisiä. Onko eri aikoina ollut eri merkityksiä? Tämän kuvan juna voisi olla express freight? | ||||
|
04.07.2022 17:44 | Erkki Nuutio | ||
| Myllypellon asema Vpl Pyhäjärvellä palveli mm. Taubilan kartanoa. Autonomia-aikana, entiseen Vanhaan Suomeen kuuluneena lahjoitusmaahovina silloiset asukkaat joutuivat kärsimään venäläisperäisten omistajiensa mielivallasta. Tulee toki todeta, että ajoittaisia lahjoitusmaakausia oli jo Ruotsin aikana. Kuningatar Kristiina ja Kaarle X lahjoittivat "Pyhäjärven Vapaaherrakunnan" mm. alamaiselleen Yxkull-Guldenbandtille. Ruotsin ajalta on Taubila-nimikin saksalaisperäisen Taube-omistajasuvun nimen pohjalta. Omistaja vuoteen 1918 oli Freedericksz-suku. Suvun viimeinen edustaja oli Nikolai II:n Hoviministeri Wladimir Freedericksz https://fi.wikipedia.org/wiki/Woldemar_Freedericksz . Tunnettu asukas tältä ajalta on hovin meijeristin poika, kenraali K.L Oesch. Tämä syntyi ja asui alkuvuotensa hovissa. Kauppaneuvos Karl Fazer osti Freedericksziltä Taubilan ja alkoi alaisineen voimakkaasti kehittää kartanon maanviljelystä sekä metsän- ja karjanhoitoa. Fazer-suku nautti suurta kunnioitusta seudun asukkaiden keskuudessa vuoteen 1944 päättyneenä omistuskautenaan. Kartanon kunnostustulot 1920-luvulla tulivat paljolta metsästä. Myytiin mm. ylipitkiä mastopuita. Kuljetusta varten kartanon metsistä saatiin lupa kapearaiteiseen rataan vuonna 1921. Rata valmistui vuonna 1924. Se lähti Myllypellon pohjoisvaihteelta ja haarautui runsaan 3 kilometrin päässä noin kilometrin pituisiin haaroihin pohjois- ja eteläsuuntaan. Vaunuja oli 12 kpl, joista kulloinkin 4 oli junassa, neljä lastattavina metsässä ja 4 purettavina VR:n vaunuihin Myllypurossa. Vetäjänä oli kolmiakselinen tankkiveturi, prikaativeturin tyylinen (kai joku tietää täsmällisesti). Rata oli tehokkaassa käytössä 1924-1926. Sitten se purettiin ja myytiin kalustoineen Harvialaan (raideleveys oli kaiketi siis 750 mm). Myllypellosta lastattiin puutavaraa 1930-luvulla päivittäin noin 10 VR:n vaunullista. Kirjassa Taubilan kartano (Vpl Pyhäjärvi-Seura, 173 s.) on tarinaa enemmän. 70-luvun Vpl Pyhäjärvi-lehdissä on muistemia metsäradasta. Valitettavasti nämä lehden vanhemmat numerot eivät ole netissä. |
||||
|
04.07.2022 17:37 | Kimmo Säteri | ||
| Komppaan kahta edellistä kirjoittajaa: upea kuva. | ||||
|
04.07.2022 15:07 | Antti Castrén | ||
| Finnasta löytyvä pitäjänkartta ei näytä kolmioraidevarausta vaan kiinteistörajan. Sorakuopaksi ja sen raiteelle kolmioraiteineen pakkolunastettiin vuoden 1903 tienoilla juuri kuvaamasi yhteys. Lyhyemmän, hieman lännempää erkaantuneen sorakuopan raiteen maat sekä lisää aluetta sorakuoppaa varten pakkolunastettiin jo 1921. Tuolloin toimituskarttaan ei ole piirretty vanhaa kolmioraidetta, vaan pelkkä Turun suunnasta kääntyvä raide. Tosin erkanemiskohdasta Tampereelle päin ei ole piirretty mitään, joten kolmioraiteen olemassaolosta tai olemassaolemattomuudesta ei voi tehdä sen perusteella päätelmiä. Sittemmin alueelle sijoittui Kupittaan Saven tytäryhtiö Jäkärlän Savi Oy tiilitehtaineen. Ja nyttemmin sorakuoppa on paikallisten suosittuna uimapaikkana. Länsipuolella on lisäksi Paattistenjoesta padottu Maarian allas, entinen Turun varavesivaranto. |
||||
|
04.07.2022 14:37 | Timo Salo | ||
| . | ||||