Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.04.2022 20:02 | |||
| Niin nuo on niitä uusia "ympäristöystävällisiä" vetureita? | ||||
|
12.04.2022 19:47 | Jouni Halinen | ||
| Vuoden 1932 ilmakuvassa kääntöpöytä näkyy tummana ympyränä, näkyy myös Eliaksen mainitsema sivuraide ja siinä on parkissa juna. Rakennus siinä vieressä on (entinen) Valtion hankintakeskuksen (nyk. Hansel) tavaramakasiini. https://kartta.hel.fi/link/b1ecKe |
||||
|
12.04.2022 19:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisipa vekkulia nähdä, millainen "virtuaalisilta" tämän purettavan tilalle rakennetaan...? | ||||
|
|
12.04.2022 18:33 | Miitre Timonen | ||
| Tämä silta tullaan käsittääkseni purkamaan ratatyön yhteydessä :( | ||||
|
Kuvasarja: VT 11.5 / BR 601 |
12.04.2022 18:03 | Pauli Ruonala | ||
| Seuraavassa lyhyesti sarjan 601 käytöstä TEE-junien jälkeen: 1960-luvulla TEE-junien kilpailijaksi nousivat yksityisauto ja lentoliikenne. 1968 Münchenin ja Frankfurt am Mainin välillä oli 15 lentoa päivässä, Frankfurt/M ja Kölnin välillä 9. DB vastasi talviaikataulussa 1968/69 uudella junatyypillä, Intercity eli IC. IC-junat kulkivat samoja reittejä kuin tutut F-Zug-junat, mutta niistä puuttui F-junien tarjoamat pikatavaran kuljetuspalvelu, matkatavarapalvelu ja suuntavaunut, näin saatiin pysähtymisajat lyhyemmiksi ja juna pysyi paremmin aikataulussa. Kuten TEE-junissa IC:ssäkin oli vain 1. luokan ilmastoituja vaunuja. Alussa IC-junatarjonta oli seuraava: Patrizier (F31/32) Köln-Hampuri Toller Bomberg (F130/131) Hampuri-Köln Porta Westfalica (F13/14) Köln-Hannover Wilhelm Busch (F146/147) Hannover-Köln Prinzregent (F117/120) München-Frankfurt/M Mercator (F170/171) Frankfurt/M-Hannover Kaikki ajettiin 601-kalustolla, paitsi Patrizier oli veturijuna, koska osuus Köln-Hampuri oli näistä ainoa, joka oli koko pituudeltaan sähköistetty. 601:n ongelma IC-junissa oli riittämätön paikkamäärä. Junat olivat jatkuvasti täysiä ja jo marraskuussa 1968 'Toller Bomberg' ja 'Wilhelm Busch' piti muuttaa veturijuniksi. TEE-junista vapautuvia 601-yksiköitä siirrettiin IC-juniin, aikataulunmukainen käyttö 26.9.1971 alkaen oli seuraava: Prinz Regent 153/156 Frankfurt/M-Innsbruck Präsident 160/165 München-Mannheim Jakob Fugger 161/162 München-Stuttgart Hessen-Kurier 163/168 München-Wiesbaden Südwind 184 München-Bremen Nordwind 185 Bremen-München Karwendel 1112/1113 Frankfurt/M-Seefeld(Tirol) Kaikkien junien peruskokoonpano oli 7 vaunua (sis. moottoripäät), paitsi Karwendel 8 vaunua. Juniin lisättiin vaunuja tarpeen mukaan, yleensä viikonloppuisin. 1976 asetettiin joihinkin IC-juniin myös 2.lk vaunuja, ilman ilmastointia. Jo 1971 oli huomattu, että tyypillinen IC-junan matkustaja ei maksa lippuaan itse, jos he joutuisi maksamaan matkansa itse puolet heistä matkustaisi 2. luokassa. Johtopäätös oli että juniin saa lisää matkustajia ainoastaan lisäämällä 2.lk paikkatarjontaa ja junat joissa on vain 1. luokka tulevat DB:lle kalliimmaksi kuin muut pitkänmatkan junatyypit. 601-sarjassa ilmeni luotettavuusongelmia. 1978 602-sarjan moottoripäät poistettiin vakituisesta liikenteestä. 601-sarjan viimeinen aikataulunmukainen käyttö oli talviaikataulun 1978/79 IC-junissa 190/191 'Sachsenroß' Hampuri-Ludwigshafen, 163/160 'Hessen-Kurier' / 'Präsident' Wiesbaden-München-Ludwigshafen ja 1150/1151 'Karwendel' Frankfurt/M-Seefeld(Tirol). Vähitellen kaikkiin IC-juniin lisättiin 2. luokka, samanaikaisesti TEE-junien matkustajamäärät laskivat. TEE-junista luovuttiin 1987 ja tilalle tuli junatyyppi EuroCity. Junat, joissa on vain 1. luokka kestivät näinkin pitkään imagosyistä, haluttiin pitää kiinni arvostetusta tuotteesta. 1991 tuli sitten suurnopeusjunat, joista tuli DB:lle uusi imagonkohotustuote, mutta se on toinen ongelma. 601 moottoripäitä on jäljellä 7 tai 8, jotkut hyvässä kunnossa, ei yhtään ajokuntoista. DB Museum teetti kustannusarvion oman yksikkönsä korjaamisesta nykymääräysten mukaiseksi, mutta se osoittautui heillekin liian kalliiksi. Lähde: Intercity-Taktgeber des Fernverkehrs. Eisenbahn Kurier Special 118 (2015). |
||||
|
12.04.2022 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Hyvä kuva ja tunnelma on kuin jostain kauhuelokuvasta! (Christine tappaja-auto vs. Lättä tappajamoottorivaunu! https://www.kinot.fi/elokuva/christine-tappaja-auto/ ) | ||||
|
|
12.04.2022 15:34 | Sami Koistinen | ||
| No nyt ne aktivistit ovat tukkineet radan! https://demokraatti.fi/greenpeacella-ja-elokapinalla-tempaus-tavoite-estaa-venalaisen-hiilijunan-paasy-korveharin-satamaan/ |
||||
|
|
12.04.2022 15:16 | Eemil Liukkonen | ||
| Komea kuva! Kyllä kunnola toi Dr20 pölyttää! | ||||
|
12.04.2022 14:45 | Jarno Piltti | ||
| Teoksessa Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt) on kiinnostava luku "Liikennöinti poikkeustilanteen aikana" https://julkaisut.vayla.fi/pdf11/vo_2021-03_jt_web.pdf |
||||
|
|
12.04.2022 13:16 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, lienee veturi käynyt jonkun aikaa joutokäyntiä kun on tässä annettu tehoa niin pölläyttää noet männän päältä / pakoputkistosta pois. | ||||
|
|
12.04.2022 12:48 | Reijo Salminen | ||
| Kuritushuoneen veturista oli täällä kuvakin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/17473 | ||||
|
|
12.04.2022 12:30 | Antti Ojala | ||
| Käsittääkseni paikallisohjausmahdollisuus löytyy edelleen useimmilta liikennepaikoilta. Näin siis huoltovarmuussyistä. Eri asia sitten on, onko mahdollisuudella käytännön merkitystä, koska koulutettua miehitystä ei ole ollut enää vuosikymmeniin miehittämään liikennepaikkoja. Vuoden 2022 turvallisuustilanteessa, Väyläviraston olisi hyvä herätä ja t e r ä s t y ä . | ||||
|
12.04.2022 12:13 | Eljas Pölhö | ||
| Moottorivaunulla 11 suoritettiin vastaanottokoeajoja 1933 päivillä 20.4./19.5./24.5./26.5. ja 27.5., mutta ei saavutettu tyydyttäviä tuloksia eikä vaunua otettu vastaan VR:lle. Yli vuosi myöhemmin 12-13.9.1934 suoritettiin koeajo, jossa koneisto hyväksyttiin. Koeajot suoritettiin Pasilasta käsin, 20.4.1933 oli tarkoitus käydä Porvoossa, mutta matka keskeytettiin jo Keravalla. Toukokuiset koeajot suuntautuivat järjestyksessä Karjaalle, Porvooseen, Siuntioon ja Riihimäelle (keskeytettiin taas Keravalla) 1934 koeajo tehtiin reitillä Hki-Riihimäki-Kouvola-Pieksämäki-Haapamäki-Riihimäki-Hki. Vaunu valmistui lopullisesti 4.10.1934. Vuonna 1934 vaunu oli liikenteessä vain 7 päivää kampiakselin katkeamisen takia. 1935 kampiakseli katkesi uudestaan. Harkinnan jälkeen VR päätti tilata uuden koneiston Tampellalta. Hankintasopimus koneistosta tehtiin 2.4.1936 ja vastaanottokoeajo suoritettiin 14.5.1937. |
||||
|
|
12.04.2022 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, eipä vainenkaan. Pikemminkin Ds2- ja Ds3-sarjojen kaltainen. Edellisen koneistona oli MAN - moottorit ja AEG - sähkövehkeet. Jälkimmäisesssä taas motti oli Tampella - Frichs ja sähköpuoli Römpältä, eli siis kotimaista tuotantoa. Ps1:n mylly oli kotimainen Ares - petrolimoottori ja sähkölaitteet Strömbergiltä, vuosina 1933 - 1936. Ps1 muutettiin Ds3 - sarjaan vaihtamalla sen moottori Tampella - Frichs - dieseliin, numeron pysyessä ennallaan eli 11:nä. Dm1:n osastojärjestely kyllä oli hiukan sinnepäin kuin mitä kuvan vaunussa, Dm2:ssa taasen oli kaksi eteistä. Ds3:n ja Dm2:n moottorit olivat samoja kuusisylinterisiä. Ps1:n Ares oli kahdeksikko. Nämä tiedot ovat Veturit kakkosesta. Tjaa, kaivelenpa hiukan Pohjanmaan rata - muistiinpanojani, joita kokosin aikanaan VR:n vuositilastokirjoista. [Suhtautukaa ystävät näihin kuin tilastoihin!] Vuosi 1930: Moottorivaunujunia ajettiin rataosilla Lohja - Karjaa, Lohja - Lohjan kauppala, Vilppula - Mänttä, Turku - Naantali, Raisio - Naantali, Raahe - Oulu, Raahe - Lappi (myöh. Tuomioja), Pori - Mäntyluoto, Tyrvää (myöh. Vammala) - Pori ja Kaislahti - Uuras. Moottorivaunujen sarjamerkintöinä tilastokirjassa tuona vuonna oli: Diesel (3 kpl) ja AEG (2 kpl). Jälkimmäinen tarkoittaa kaksiakselista bensiinimoottorivaunua. Sijoitus: Tampere 1 Diesel ja 1 AEG, Turku 1 Diesel, Oulu 1 Diesel ja Wiipuri 1 AEG. (Sivuhyppynä vuosi 1932: VR:n omistuksessa oli 5 henkilöautomobiilia, 23 kuorma-automobiilia, 3 linja-automobiilia, tavallisia resiinoita 596 ja pumppuresiinoita 358. Edelleen: yksi moottorivene (!), 5 sähkökäyttöistä lipunpainokonetta, yksi lipunhävittämiskone ja kaksi kirjanpitokonetta.) Vuosi 1934: vasta vuonna 1934 moottorivaunut saivat sarjamerkit. Puukaasumoottorivaunusta tuli Ps1. Moottorivaunuilla ajettiin Vaasan radalla: Seinäjoki - Vaasa 2 junaa yht. 148 junakm. Tampere - Mänttä 343 junaa 33 614 junakm, Tampere - Oripohja 374 junaa 17 578 junakm, Tampere - Orivesi 280 junaa 11 760 junakm ja Vilppula - Mänttä 4 518 junaa 40 668 junakm. Moottorijunia kulki toki muillakin radoilla: Viipurin ympäristössä, Turusta Piikkiöön, Kyröön ja Uuteenkaupunkiin. Oulu - Raahe, - Ruukki sekä Raahe - Lappi. Tampere - Tyrvää, sekä Porin alueella Kankaanpäähän, Mäntyluotoon ja Nakkilaan. Mottien sijoitus: Turussa 2 Diesel, Tampere 4 Diesel, Oulussa, Viipurissa ja Sortavalassa kussakin yksi Diesel. Tampereella kaksi bensiinivaunua. Yksi puukaasumotti Seinäjoella. Puukaasumotilla lienee ajettu: Seinäjoki - Kainasto 2 junaa 128 junakm, Seinäjoki - Kauhajoki 2 junaa 108 junakm ja Seinäjoki - Lohiluoma 1 juna 45 junakm. Oletettavasti nämä olivat yleistä liikennöintiä. Puukaasumoottorivaunu kulki vuonna 1934 kaikkiaan 1 124 km. Vuosi 1935: tilastossa mainitaan jo Dm1. Ps1:n sn 52 km/h, Ds2 ja 3 sn on 75 km/h. Dm1:llä sn on 90 km/h. Nyt ilmoitettiin motilla ajetun: Seinäjoki - Haapamäki 9 junaa ja Seinäjoki - Kokkola 422 junaa. Puukaasumotilla oli 1935 ajettu 3 317 km. Seinäjoelle oli sijoitettuna Ps1 ja Bm1. Vuosi 1936: Puukaasumotti muutettiin dieselmotiksi. Aikataulun 104 lisäys 3 (1.1.1936 alkaen) lisäsi moottorijunaparin välille Seinäjoki - Haapamäki. Vuosi 1937: Seinäjoen varikolla oli kolme moottorivaunua, Oulun varikolla yksi. Vaasan radalla ajettiin moottorivaunujunia vuonna 1937: Sk-Vs 974 junaa 72 076 junakm, Hpk-Sk 358 junaa 42 244 junakm, Vlp-Män 622 junaa 5 598 junakm, Tpe-Hpk 232 junaa 26 448 junakm, Tpe-Män 668 junaa 65 464 junakm, Tpe-Hä 66 junaa 3 498 junskm, Tpe-Oja 184 junaa 8 648 junakm ja muita 7 junaa 123 junakm. Vaasan radan kaikista junista (myös tavarajunista) ajettiin moteilla 13,2 % eli junakilometreistä 9,3 %. Keskimäärin Vaasan radalla kukin juna kulki 102,6 km, mutta motit keskimäärin 72 km. Mottien sijoitus 1937: Turku 2 diesel, Tampere 4 diesel ja 2 bens., Viipuri yksi diesel, Sortavala 2 diesel, Seinäjoki 4 diesel, Oulu yksi diesel, Kouvola 2 diesel ja Pieksämäki yksi diesel. Vuosi 1938: (viimeinen ennen sotaa!) Uutena tullut neliakselinen bensiinimoottorivaunu Bm2, jonka mainittiin olleen keveärakenteinen ja josta 6. liikennejakso (Oulu) on huolehtinut. Suurin sallittu ajonopeus 80 km/h. |
||||
|
12.04.2022 10:33 | Kari Haapakangas | ||
| Kun on paikka paikan päällä, on euro euron päällä. Ajatelkaa kuinka laihialaistyylisen nokkelasti on hyödynnetty Tunnelitien alikulkuakin, jotta välilaiturille pääsee kulkemaan ilman laituripolkua :) Palveluitakin on, kuten bussipysäkiltä lainattu sadekatos. Ja jos oikein muistan, niin automaatista voi ostaa pikkupurtavaakin! | ||||
|
|
12.04.2022 09:26 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli loistava nosto! En ole nähnyt Ps1:stä aikaisemmin kuvaa. Näköjään aika tavalla Dm1-Dm2 -moottorivaunujen kaltainen, mutta puukaasulaitteisto vie tietenkin suuren tilan. | ||||
|
|
11.04.2022 19:49 | Petri Sallinen | ||
| Näin on myös laita kotiasemallani Kerassa — tosin pari pykälää rankempi Helsingin suunnalta junasta laskeuduttaessa, koska laituri sijaitsee kaarteessa, joka on aika tavalla kallistettu. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että remontit kannattaa ajoittaa alueella alkaviin suurempiin remontteihin. | ||||
|
11.04.2022 19:38 | Pauli Ruonala | ||
| Moottoriasennustyöt sarjaan 602 teki M.A.N. (Maschinenfabrik Augsburg-Nürnberg) 1970-1972 ja monien koeajojen jälkeen ensimmäinen ajo kaupallisessa liikenteessä oli 14.7.1974 IC-junassa 190/191 'Sachsenroß', joka kulki Hampurin Altonasta Mannheimiin. Alussa 602 oli junan molemmissa päissä, tammikuussa 1975 valmistuneiden muutostöiden jälkeen 601- ja 602-moottorivaunuja voi käyttää samassa junassa. 1976 päätettiin ajaa vain 601 + 602-yhdistelmällä. | ||||
|
|
11.04.2022 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Kauniaisten kaupungilla olisi ollut varaa itse laittaa laituri kuntoon kuten Espoo ja Vantaa on monen asemansa kohdalla, mutta halusi odottaa 30 vuotta kaupunkirataa. | ||||
|
11.04.2022 18:57 | Uwe Geuder | ||
| Tšekissä Pendolinoko? En muista nähneeni sellaista. En ole käynyt niin paljon Tšekissä, mutta löytyyhän vorgistakin ihan kiitettävästi kuvia. Ai niin, heillä on vain 1 linja: https://www.cd.cz/pendolino En ole tosiaankaan koskaan käynyt yhdessäkään näistä kaupungeista. Toinen linja sitten jatkuu Slovakiaan, jos arvaan oikein ymmärtämättä sanaakaan. |
||||
|
|
11.04.2022 18:04 | Eljas Pölhö | ||
| Lisätään nyt vielä selvyyden vuoksi, että kääntöpöytä ei sijainnut Sörnäisten pääradalla, vaan sen vieressä olleella pistoraiteella, jota muutoin liikennöitiin puolustuslaitoksen muonavarikon tarpeisiin. | ||||
|
11.04.2022 18:01 | |||
| Lättä on kyllä hauskan näköinen vempele | ||||
|
|
11.04.2022 17:57 | Eljas Pölhö | ||
| Keskusvankilan raide (uusi raide) otettiin käyttöön 11.2.1933 ja samasta päivästä lukien kääntöpöydän kautta mennyt Kuritushuoneen raide poistettiin käytöstä ja epäitsenäisten liikennepaikkojen luettelosta. Margariinitehtaan raiteelle, joka ennen meni myös saman kääntöpöydän kautta, tuli nyt yhteys uudelta radalta. Vaunut Margariinitehtaalle vietiin veturilla Keskusvankilan raiteen rajapuskurille ja siitä eteenpäin tehdas huolehti vaunujen siirron käsitelillä. Keskusvankilan uuden raiteen pituus oli 800 m ja sen vaihde Helsingin kaupungin kiertoraiteistolla oli 2520 metrin päässä Sörnäisten asemalta. | ||||
|
|
11.04.2022 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa. | ||||
|
|
11.04.2022 17:35 | Eljas Pölhö | ||
| Jouni kysyy, että oliko kääntöpöytä poistettu jo 1943 mennessä. Kyllä oli. Se poistettiin käytöstä 1933, kun Sörnäisten vankilan uusi pistoraide otettiin käyttöön. Uuden pistoraiteen tarkastus pidettiin 10.1.1933 ja siinä todettiin mm. "Rata on tehty 30 kg/m 9 metrin kiskoista käyttämällä normaalipölkytystä ja uusia pitkiä aluslevyjä. Koko raide on sepelillä sorastettu jas sitä voidaan liikennöidä kuten Sörnäisten radan pääraidetta kuitenkin huomioiden, että raiteen latvaosa eli margariinitehtaan kohdalla oleva raide on liikennöitävä ainoastaan vaunuittain, kuten tähänkin saakka. Helsingin kauunki haluaa katutyönsä takia katkaista vanhan raideyhteyden (Sörnäisten radalta kääntöpöydän kautta) ja pyytää sen johdosta liikenteen pikaista siirtoa uudelle nyt valmistuneelle suunnalle." | ||||
|
|
11.04.2022 17:26 | Reijo Salminen | ||
| A-mallissa oli sellainenkin hienous kuin 6 voltin sähköt, B-mallin myötä tuli sitten 12 volttia ja valoillakin saattoi jopa nähdä jotain. | ||||
|
|
11.04.2022 17:26 | Pekka V. Puhakka | ||
| Oletukseni on että tuosta on yhä ohjattavissa asetinlaitetta sen ollessa erilliskäytössä. Tämäkin asetinlaite oli käytännössä alusta alkaen kauko-ohjattu, joten melko harvoin on tuota jakkaraa joutunut suorittaja käyttämään. | ||||
|
|
11.04.2022 17:07 | John Lindroth | ||
| Taitaakin olla Kadett malli A niinkuin Rainer sanoo. | ||||
|
|
11.04.2022 17:04 | Petri Sallinen | ||
| Kauniaisissa suomenkielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän vuonna 1973. Naapurikunnassa Espoossa tämä tapahtui vuonna 1950. Mielestäni rautatieasemien nimikilvissä ei ole noudatettu samaa ajatusta kuin maanteiden viitoituksissa tai katujen nimikilmissä, jolloin kunnan kielienemmistön mukainen nimi on ylimpänä. Syynä lienee se, että rautatieasemat eivät ole kunnallista infrastruktuuria. | ||||
|
|
11.04.2022 16:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos se on Opel Kadett eikä mersu, niin se on A-mallin koska B:ssä ei ollut siivekekitä (muulla on ollut sellainen). Kadett A tosin oli aika pieni ja kapea auto, siksi epäilen yhä MB W110 sarjaa. Tosiaalta se ei ollut mikään varastoduunareiden auto. | ||||
|
|
11.04.2022 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jounin linkittämä ilmakuva olikin äärettömän mielenkiintoinen! Suvilahden voimalaitoksen alueella näkyi olevan jonkin verran lapioitavaa hiilivuorineuvoksille (lue: polttoainetyöntekijöille). Piritori ei näytä vielä olevan paikkana, jossa harrastetaan kaupankäyntiä ilman arvonlisäveroa, heh heh. Helenan vanhainkoti (emigranttivenäläisille) näkyy toimineen jo tuohon aikaan. Hämeentien sillan oikealla puolella on juna menossa satamaan. Harmi, kun veturin numeroa ei erota! Harjutorilla on ilmeisesti myyntikojuja...? Talo, jossa asun, on muutaman vuoden ikäinen. Vankilan pihalla ei näy liikettä, vangithan olivat kuvan ottoaikaan kiristelemässä hampaitaan Pärmin pataljoonassa siellä jossakin. Sisun autotehdaskin erottuu selvästi (Flemarilla). |
||||
|
|
11.04.2022 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valkoinen auto portin sisäpuolella on kyllä Opel Kadett, noin 1960 - luvun puolimaista. Farkun keula näyttää vahvasti Toyota Coronalta, suunnilleen samoilta ajoilta kuin Kateettikin. Farkku näyttää olevan lisäksi muodikkaasti ilman sivuikkunoita. Coronassa vielä pisaramalliset taustapeilit on jaappanialaiseen tapaan laitettu lokasuojien päälle. Ikkunat puhkomalla peltiseiniin oli yksi kikoista autoverottoman piilofarmarin aikaansaamiseksi. Pössöö 404:n takavalot olivat pystyt ja siipien yläosissa (tämä Jouni H.:lle tiedoksi). |
||||
|
11.04.2022 15:19 | |||
| Onpa hieno vehje, harmi että on sotkettu, muuten näyttää hyväkuntoiselta | ||||
|
11.04.2022 15:19 | Timo Salo | ||
| MAHTAVA Lapin kuva... | ||||
|
|
11.04.2022 15:03 | John Lindroth | ||
| Veikkaus malli B Kadett. | ||||
|
11.04.2022 14:51 | |||
| Kyllä, uudet laatat on iso parannus vanhoihin tuolla Pukinmäessä. | ||||
|
|
11.04.2022 14:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Vai olisiko se valkoinen sittenkin mersu? | ||||
|
|
11.04.2022 13:47 | Reijo Salminen | ||
| Oliskohan vasemmalla A-malli Kadett, ja oikealla Toyota Corona farkku? | ||||
|
|
11.04.2022 13:38 | Petri Nummijoki | ||
| Huonomminkin voisi olla. Isäni muisteli, että Rekolassa oli joskus tilapäisesti suoritus suojastuksen ollessa pois päältä ja siellä kirjoituspöydän virkaa toimitti ylösalaisin käännetty lumilapio, jonka päällä täytettiin junapäiväkirjaa. | ||||
|
|
11.04.2022 13:38 | Jouni Halinen | ||
| 1943 ilmakuvassa kiskot kulkevat vielä aivan rantaviivan vieressä. Teurastamo alueelle kuljetaan koukkaamalla pohjoisen kautta ja Sörkan vankilan kiskot kulkevat selkeästi muurien ulkopuolella. Junatien ”kääntöpöydän” lisäksi sinne on kulku myös pohjoisen kautta, vai oliko ko. kääntöpöytä poistettu jo käytöstä 1943?, ihan kuin kiskoja olisi jo purettu 100 metrin matkalta. https://kartta.hel.fi/link/aZFun9 Tilanne vuonna 2020 R-kiskot ovat kadonneet, Rantaviiva on siirtynyt noin 500 metriä, mutta ”ketaleet” ovat edelleen valtion ”täyshoidossa”. https://kartta.hel.fi/link/aZGoZM Kiskot kuitenkin ilmestyvät takaisin muutamien vuosien päästä ratikka kiskojen muodossa, ehkä jo vuonna 2024?. Linja kulkee Kalasataman eteläkärjestä (Kruunuvuoren ratikka) Pasilaan ja ylittää Mäkelänkadun uimahallin kohdalla. https://www.kalasatamastapasilaan.fi/ https://www.kalasatamastapasilaan.fi/wp-content/uploads/2021/11/KAPA_Toteutussuunitelma_FINAL.pdf Mutta mitä merkkiä ja mallia ovat kuvassa esiintyvät autot?, itse en ole tämän alan asiantuntia. mutta yritän kuitenkin. Vasemmalla Pösö 404? oikealla Isuzu Bellet?, mutta oliko niitä farkkuja?. |
||||
|
|
11.04.2022 12:23 | Mikko Herpman | ||
| Tästä työpisteestä ikään kuin vain noustu ylös ja laitettu ovi kiinni. Vieläköhän on mahdollista ottaa myös paikallisohjaus käyttöön? Ah miten hieno ja ergonominen jakkara suorittajalla. Ehkäpä on ollut viimeisimmät työvuorot lyhkäisiä. Pitemmillä sessioilla saattaisi selkä puutua. | ||||
|
11.04.2022 11:26 | Petri Nummijoki | ||
| Jos kuvan junasta kaksi yksikköä jatkoi Jyväskylään niin kolmas varmaan on jäänyt Tampereelle ja liitetty joko seuraavana päivänä lisäyksiköksi Helsingin suunnan junaan tai sitten lähtenyt jossain vaiheessa Turun suuntaan. Parkanon radalle kolmas yksikkö tuskin jatkoi. Vaikka Vaasaan klo. 18:00 lähtevä juna olisi jossain tilanteessa (esim. tiettynä viikonpäivänä) ajettukin vielä Porkkanalla niin yksi yksikkö siihen ei olisi riittänyt. Itse mieltäisin Vaasan junan olleen Sr1-vetoisena noin 8-vaunuinen. Ei siis mikään pitkä juna mutta ei tumppikaan vaan ihan junan näköinen. | ||||
|
|
11.04.2022 11:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä se oli sitten Seinäjoelle. Muistan kumminkin yhden matkan Vaasaan ja taidettiin sittenkin vaihtaa junaa Seinäjoella, porkkana oli jonkun verrran myöhässä teknisten vikojen takia, en muista kuuluiko junanvaihto suunnitelmiin vai ei | ||||
|
|
11.04.2022 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Tuolloin on ollut jo monta vuotta siitä, kun viimeksi Vaasaan on ajettu vakikierrossa porkkanoilla, eli Dm8-9 junilla. Sen jälkeen on kyllä puolen päivän tienoilla ollut vuoro Parkanon kautta Seinäjoelle. Muistaakseni se oli maksimissaan kahden yksikön mittainen. Pyrhösen Porkkanakirjasta voisi nuo tiedot tarkastaa..... | ||||
|
|
11.04.2022 10:21 | Jouni Hytönen | ||
| Perjantaisin 93 on jatkanut Jyväskylästä Pieksämäelle eli siinä on ehkä sitten ollut Helsingistä Jyväskylään peräti kolme runkoa. Yksi on jatkanut Pieksämäelle mennäkseen lauantaiaamun P 94:ään. | ||||
|
|
11.04.2022 10:15 | Jouni Hytönen | ||
| 93:ssa on saapunut Jyväskylään su-pe tuplarunko ja lauantaisin vain yksi runko. Tässä kuvassa näkyvistä yksi on siis irrotettu Tampereella. | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
11.04.2022 10:13 | Lari Nylund | ||
| Seppämestarintien (Kehä I) siltatyömaa väritti kesää 2021 pääkaupunkiseudulla. Kun mukana oli vielä Keravan asetinlaitetyöt, niin haastekerroin nousi melkoisesti. Näiden ajoittuminen samalle kesälle aiheutui vuoden 2020 maailman terveystilanteen aiheuttamasta viivästyksestä Keravan työlle. Yksityiskohta, joka arvostelijoilla on tietoisesti tai tietämättään jäänyt huomioimatta oli se, että itse ratatyö alkoi juuri silloin kuin pitikin eli 6.6.2021 kello 23:10. Ratatyö vaihtoi yhtä täsmällisesti puolelta toiselle 19.7.2021 kello 02:05 - 03:50 ja myös valmistui 30.8.2021 kello 03:50. Pääkaupunkiseudun liikennemäärät ovat niin omaa luokkaansa, että rautatiedominossa tarvitaan kaikkia palasia kohdilleen. Ensimmäisten päivien aikana asia oli kaikille uusi asiakkaista työntekijöihin, joka vaikutti häiriöiden syntymiseen. Erikoinen yksityiskohta oli kuitenkin se, että Kehäradalla liikenne toimi lähes 100% täsmällisyydellä vaikka Pääradalla hieman sakkasi. Lentoasemalle tehty ajantasauspysähdys osoitti merkityksensä. Kun K-junat liikennöivät vain Keravan ja Tikkurilan väliä, niin siitä syntyi oma palansa dominoon. Kun kääntöajat Keravalla venyivät, niin Havukoskella dominoefekti oli valmis P-junien kanssa. Se, että liikennöintiin tehtiin muutos vasta ensimmäisen viikon eikä päivien jälkeen oli mielestäni hyvä ratkaisu. Tilanne saatiin oikaistua hallitusti ja tiedotukselle jäi aikaa tehdä tarvittavia muutoksia. Pukinmäessä on uusittu upea asemalaituri käytössä. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemat kaipaavat kyllä vahvasti kasvojenkohotusta. Nämä ovat tärkeitä asemia niin jokapäiväisille käyttäjilleen kuin myös ensimmäisiä maisemia lentoasemalta lähijunalla Helsingin keskustaan suuntaaville turisteille maailmantilanteen palatessa matkailun kannalta vapaammaksi. |
||||
|
|
11.04.2022 10:12 | Jouni Hytönen | ||
| Kerrankin löytyi arkistotietoja juuri oikealle päivälle. P 93:ssa saapuivat Jyväskylään tuona päivänä 5113+5114 ja 5103+5104. Nähtävästi Pieksämäelle sunnuntaina päätynyt P 105 on lähtenyt vielä takaisin Jyväskylään junana H 906, koska H 906:ssa ovat puolestaan olleet 5107+5108. P 92 on lähtenyt maanantaiaamuna kahdella rungolla ja P 94:ään on ilmeisesti liitetty Jyväskylästä toinen runko. Luonnollisesti nuo kaksi yhdessä saapunutta eivät ole menneet P 92:een vaan 5107+5108 ja 5113+5114 ja P 94:ään on liitetty 5103+5104. Eli joko ilta- tai aamupuhteina on Jyväskylässä pätkitty ja yhdistelty Porkkanoita. :) | ||||
|
|
11.04.2022 09:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus puolilta päivin lähti Helsingistä joku porkkanajuna Vaasaan, ja aamulla Poriin. Eli jäljelle jää Jyskylän / Pieksun vaihtoehdot. | ||||
|
|
11.04.2022 09:59 | Jouni Hytönen | ||
| Ja tuo P 97 oli veturivetoinen juna. | ||||
|
|
11.04.2022 09:57 | Jouni Hytönen | ||
| Noihin aikoihin Jyväskylään ja edelleen Pieksämäelle tuli Porkkanarunko myös Turusta junassa P 105 su-to. Perjantaisin samalla aikataululla kulki P 97 Helsingistä. | ||||