Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.04.2022 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| EMMA on nyt vihertynyt: https://digirata.fi/digirata-mittaa-kaupallisten-5g-verkkojen-mahdollisuuksia-junien-viestintaan-selvityksen-aikana-ajetaan-lapi-koko-suomen-rataverkko/ | ||||
|
07.04.2022 16:51 | Tero Korkeakoski | ||
| Mutta eiköhän nuokin rahat hoideta tyttöjengin hankkimalla lainalla. | ||||
|
07.04.2022 16:02 | Jouni Hytönen | ||
| Ihmettelin, miksi tämä ei näytä yhtään tutulta, vaikka kävin tässä elokuussa 2021. Kolmion sisältä on näemmä kaadettu kaikki puusto tämän kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
07.04.2022 14:57 | Hannu Peltola | ||
| Itse asiassa vetureiden käyttöalue oli varsin laaja. Mesabin alueen lisäksi vetureita käytettiin mm. GN:n Inside Gatewayllä Washingtonin ja Kalifornian välillä sekä Montanan tärkeillä sivuradoilla Helenaan, Butteen ja Billingsiin. Tämä kuva voisi olla esim. Helenasta tai Buttesta. | ||||
|
|
07.04.2022 14:50 | Hannu Peltola | ||
| Wau, kiitos Eljas kuvasta! Tällaiset kuvat puhuttelevat kaikkia lumivuohiharrastajia! Minusta varsin yleinen tulkinta näiden veturien osalta on, että ne on valmistettu vuonna 1912. Great Northern oli kuuluisa siitä, että se teki vetureihinsa niin kattavia modernisointeja, että moni yhtiö olisi laskenut veturit kokonaan uusiksi. Näissä kuitenkin numerointi (2000-2024) pysyi samana vuodesta 1912 ja valtaosa osista säilyi muutoksissa alkuperäisinä. N-3 oli hieno ja arvostettu veturisarja. Nämä työskentelivät ison osan aktiiviurastaan Mesabin alueen malmijunien vetäjinä. Sota-aikana näitä käytettiin myös aktiivisesti GN:n pääradalla Minneapolisin ja Wenatcheen välillä joukkojenkuljetusjunien vetureina. Näiltä ajoilta on hurjia legendoja yliraskaista junista, joita N-3:t kiskoivat 50 mailin nopeudella. Veturi oli todella tehokas ja Mallet-veturiksi poikkeuksellisen nopealiikkeinen. Tämä korostui erityisesti viimeisen muutosen jälkeen, jolloin laakerointi muuttui rullalaakereiksi. Tässä lainaus lumivuohiharrastajien sivuilta tästä veturisarjasta: "The N class (2-8-8-0) engines originated with Baldwin in 1912, and were Mallet-type (compound) having 28/42 x 32-inch cylinders. They operated on 210 pounds of superheated steam and weighed 225 tons. During 1925-27 the original N-1's, 25 in all, were made into simple articulated engines, modernized and reclassified as N-2's (see photo of No. 2000). In 1940-41 new nickel steel boilers were applied, along with roller bearings and other modern features. Operating steam power was upped to 265 pounds, cylinders were 22/22 x 32-inches and weight of the engine was increased to 286 tons." http://www.gngoat.org/gn_steam_locomotives.htm |
||||
|
07.04.2022 12:35 | Eljas Pölhö | ||
| Myös Pieksämäen suunnan tavaraliikenne oli kesään 1968 saakka pääasiassa halkopolttoisten Tv1-vetureiden varassa. Se oli syy, miksi Tv1 935 oli lainattu Joensuusta. Tavarajunien aikataulut oli laadittu niin, että veturi oli tarvittaessa koko päivän Savonlinnan käytössä ja se lisäsi polttoaineen tarvetta suuremmaksi kuin pelkkä edestakainen ajo. https://vaunut.org/kuva/153689 | ||||
|
|
07.04.2022 12:17 | Ossi Rosten | ||
| Omaan 05.03.2018 17:45 pähkäilyyni nähtävästi on nyt vastattu. Hiilen kuljetus loppuu 6.4.2022 tulleiden Ukraina pakotteiden myöden. Voimi mennä tovin nyt ennen kuin tuon sähköjohdon takaisinmaksuaika täyttyy... | ||||
|
07.04.2022 11:13 | Kimmo Huhta | ||
| Onko havaintoja, mitä tavaraa nosturilla Parkanossa kuormattiin silloin, kun se oli vielä VR:n käytössä? | ||||
|
|
07.04.2022 10:39 | Petri Nummijoki | ||
| Niin voisi, jos vetureiden numerot ja kuvauspaikka eivät olisi tiedossa. 796 oli Pasilan veturi vuoteen 1961 https://rautatiearkisto.info/epolho/Yhteenvetoja/Veturikohtaiset%20tiedot/, joten sen esiintyminen Savonlinnassa tätä varhaisemmalla ajalla olisi epätodennäköistä. Veturi 997 oli vuoteen 1960 Kouvolassa, jolloin ehkä Savonlinnan käyntikin olisi mahdollinen mutta sen jälkeen veturi oli Seinäjoella vuoteen 1968 asti. Siten näiden kahden samanaikainen esiintyminen Savonlinnassa rajautunee pakosti 60-luvun lopulle. Toisaalta Savonlinnaan tuli kai hiilestysmahdollisuus vasta kesällä 1968, kun siellähän jouduttiin tämän puuttuessa ajamaan alkukesästä 1968 halkopolttoisella Hv3-veturilla. Siten hiilipolttoinen Vr1 Savonlinnan päivitysveturina ei liene todennäköinen tätä varhaisemmalla ajalla muutenkaan. | ||||
|
|
07.04.2022 09:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva voisi sijoittua useamman vuosikymmenen aikajaksolle, aika tosiaan tuntuu pysähtyneeltä! Munamankeli ja hihnakuljetin taitavat oll ainoat kuvaa aikataulttavat tekijät. Fillarin malli on niin ajaton, että se voisi hyvin olla 1930-luvulta. Milloin ensimmäiset hihnakuljettimet tulivat? | ||||
|
07.04.2022 09:56 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno kuva! Rajauksien osalta "molempi parempi" eli vaihtelu on rajauksienkin osalta mukavaa. Tässä kuvassa tiukka rajaus toimii oikein hyvin ja toisessa paikassa otettu kuva väljällä rajauksella, jossa on luontoa mukana, voi toimia oikein hyvin. Rjauksella kuvan tunnelma joka tapauksessa muuttuu täysin. | ||||
|
07.04.2022 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, Pikkalan kaapelitehtaalla oli tietotaitoa ja kapasiteettia, no, vaikkapa nyt ajolangan valmistamiseen. Se tapahtui vetotekniikalla erityisen "kiven" läpi. Sopivaa konekantaakin siellä oli. | ||||
|
|
06.04.2022 23:44 | Tauno Hermola | ||
| No tässä https://vaunut.org/kuva/153886 vähän väljempi rajaus :) | ||||
|
|
06.04.2022 22:14 | John Lindroth | ||
| Rainer,niin se varmasti oli itse sain E.A.n tapaamisen jälkeen VR pääkonttorissa jossa sen ajan pikku junamies ohjattiin suoraan pääjohtajan juttusille v64 sieltä sain mukaani paljon Mak,Asea ym kirjallisuutta.Sen muistan että pääjohtajan huoneen kirjahyllyllä oli Da veturin Mätklin pienoismalli.Samalla reissulla E.A. lupasi minulle ikuisen vapaapääsyn Rautatiemuseoon!Siellä sitten tulikin käytyä aina koulun jälkeen osaavan ja asiantuntevan hienoluonteisen Bore Boströmin opastuksella!Vaikka siellä museossa silloin oli vähän kävijöitä yleensä oli tunne olevansa sinne aina tervetullut ikimuistoisen sydäntä lämmittävä.Muistan että yksi Boströmin bravuuri oli se juttu kukosta joka huusi ja juna lähti.Kukkohan on säilötty lasikaappiin.Myös Fleischmann Suomi rata ja liikennöinti sillä oli takuuvarma kiinnostuksern kohde! | ||||
|
|
06.04.2022 22:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Rautateiden sähköistyshän oli iso bisnes Nokian kaapelitehtaalle. | ||||
|
06.04.2022 22:02 | Jarno Piltti | ||
| Loviisaan meni maanantaina pylväitä Kbp-vaunuissa, tänään tuli tyhjänä takaisin. Numerot ei kuitenkaan täsmää näihin vaunuihin. | ||||
|
|
06.04.2022 22:00 | Jarno Piltti | ||
| Niin tai näin. Tiukka rajaus parhaimmillaan nostaa esiin teknisiä yksityiskohtia, tässä veturin keulan härpäkkeitä aika hyvin. | ||||
|
|
06.04.2022 21:46 | John Lindroth | ||
| Mikko! Suomessa on aina pyörinyt pieni piiri!Itse asiassa voin kertoa sen m itä Aalto minulle on kertonut yhteisistä matkoistaan. Aalto osti matkoillaan aina vaimolleen runsaat tuliaiset mutta B.W, oli niin pihi että vaimo sai tyytyä niukanlaisiin tuliaisiin! | ||||
|
|
06.04.2022 21:46 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kuva, mutta onko aavistus liian lähelle rajattu. Kuvaaja toki päättää milaisen kuvan haluaa ottaa ja miten kuvan sommittelee ja rajaa. | ||||
|
06.04.2022 21:45 | Jukka Virolainen | ||
| Niin ja tämä vanki "hyppäsi" vielä kyseisestä vaunusta. | ||||
|
|
06.04.2022 21:44 | Mikko Herpman | ||
| Jaa, oli Westerlund E. Aallon kaveri, olisikohan sitten pojilla saunaillassa tullut puheeksi että vaunu ja Veturi pitää olla jokamiehellä ja on sitten pantu tuumasta toimeksi? | ||||
|
|
06.04.2022 21:41 | John Lindroth | ||
| Tätä kuvaa ei voi muuta kuin ihaillla! | ||||
|
|
06.04.2022 21:38 | John Lindroth | ||
| Olen itse ollut Vuorineuvos Westerlundin kutsuilla tämän kodissa aikoja sitten pienoisjunia tai muuta rautatiehen viittaavaa ei ollut.Toisaalta tiedän että W oli pääjohtaja E.Aallon kaveri.Kairamoa en koskaan tavannut. | ||||
|
06.04.2022 21:33 | Veeti Heino | ||
| En ihmettelisi vaikka tämä on viimeinen kuva Joensuussa majailleista Sm1 junista ennen romutusta. Niin ne ajat muuttuvat. | ||||
|
|
06.04.2022 21:08 | Mikko Herpman | ||
| Oliko Westerlundilla taikka Kairamolla junaharrastusta taikka muuten kiinnostusta? | ||||
|
06.04.2022 18:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tehdään elementeistä -kirjan (SBK-Säätiö, 2009, 333 s.) kuvan ja kuvatekstin mukaan Rakennuselementti Oy urakoi vuonna 1954 tämän vuonna 1926 rakennetun tunnelin elementtivuorauksen. Kuvassa tunnelista pyyhältää Risto 1046. Kuvan perusteella vuoraus muodostui arviolta 1.5...2 m välein molemmin puolin olevista betonisista pystypalkeista. Nämä kannattavat päällään olevia puoltensa vaakapalkkeja ja vaakapalkkien päälle limittyviä 0.75...1 m pituisia ympyränkaaren muotoisia kattopalkkeja. Vapaan aukon korkeus pienentyi kattopalkkien myötä yli 0.5 m, mutta eipä tule kiviä tai koko vuori niskaan. |
||||
|
06.04.2022 17:24 | Aku Lehtola | ||
| Kiitokset Masi! | ||||
|
|
06.04.2022 17:15 | Masi Levola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
06.04.2022 17:11 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Voi noilla kädenkin sammuttaa, jos vaikka säiliön räjähdys sytyttää käden. | ||||
|
06.04.2022 15:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tasoristeykset piti toki poistaa Tampereen ja Jämsänkosken väliltä, neljä on tosin edelleen jäljellä Oriveden ja Jämsän välillä. | ||||
|
|
06.04.2022 15:10 | Jouni Hytönen | ||
| Todellakin ja siinäkin on sitten jo nykypäivän mittapuulla kehitettävää. Kaarresäteet ovat kuitenkin suuria ja tasoristeyksiä ei onneksi rakennettu alun perinkään, joten niitä ei tarvinnut myöhemmin poistaa. Tunnelit ovat poikkileikkaukseltaan ahtaita, mistä aiheutuu nopeusrajoituksia kaksikerroskalustolle yms. | ||||
|
|
06.04.2022 14:59 | Kari Haapakangas | ||
| Loppujen lopuksi piti rakentaa vielä kolmas rata, mutta se tehtiinkin sitten aivan toiseen paikkaan. Tampereen-Jyväskylän väli on varsin viheliäistä maastoa suomalaisittain, rakennettiin sitten rauta- tai maantietä. | ||||
|
|
06.04.2022 14:56 | Jukka Virolainen | ||
| Vähän aikaa sitten katselin Matti Kassilan elokuvan, "Aatamin puvussa ja vähän Eevankin". Siinä näyttelijä Risto Mäkelä hyppäsi tällaisesta vaunusta vapauteen :D | ||||
|
|
06.04.2022 13:57 | Jouni Hytönen | ||
| Haluttiin halpa ja hyvä rata, jouduttiin rakentamaan kaksi rataa, ensin halpa ja sitten 1920-luvun mittapuulla hyvä rata. | ||||
|
|
06.04.2022 13:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä olen ne molemmat herrat tavannut koska ne oli mun isäni pomoja. | ||||
|
|
06.04.2022 13:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Björn Westerlundin kutsumanimi oli Nalle. Kari Kairamo oli tunnettu poikkeuksellisen kovasta työtahdistaan. Sillä kuitenkin oli hintansa ja hän päätyi kuolemaan oman käden kautta joulukuussa 1988. |
||||
|
06.04.2022 12:54 | Jan Jahkola | ||
| Teemu, enpäs tiedä tuota. Tulikohan tuo kuvan mokoma taas liian suurikokoisena laitettua, tiedoston koko on ainakin reippasti pienempi kuin alkuperäinen. | ||||
|
|
06.04.2022 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kenraalikuvernörin vaunuhan oli hommattu jo aikaisemmin 60-luvulla ja silä kyyditettiin arvovieraita kuten Neuvostoliiton ministereitä ja taisi joku kerta Ruotsin kunkkukin matkustaa sillä. Veturi hankittiin vissiin 1980-luvun alussa ja samalla vaunu kunnostettiin. Nokia konsernin toimitusjohtajana oli 1967-77 Björn Westerlund, sitä ennen hän oli Kaapelitehtaan johtaja, ja hänen jälkeensä Kari Kairamo. |
||||
|
|
06.04.2022 11:08 | Mikko Herpman | ||
| Kukahan oli Nokiassa "junahullu" joka sai kohdennettua merkittävästä rahaa vaunun ja veturin kunnostukseen? | ||||
|
|
06.04.2022 10:57 | Kari Haapakangas | ||
| Alkuperäinen insinööri on vahingossa tilannut liian pitkän pätkän rautatietä. Sitä ei ole saatu muutoin sopimaan paikoilleen kuin laittamalle se sen tuhannelle mutkalle! | ||||
|
|
06.04.2022 10:50 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä tässä kuvassa näkyy etualalla vanhaa ratalinjaa. Haapamäki-Jyväskylä-rata rakennettiin käytännössä melkein koko matkalta uudelleen 1920-luvulla. Paikoitellen alkuperäisen linjan sijainti on jo vaikea havaita, se on osin jäänyt myös VT 23:n alle. Keuruun länsipuolella vanha linja kiertelee mielenkiintoisesti Melonsaaren ja Mustasaaren kautta hyvinkin kaukana nykyradasta. | ||||
|
|
06.04.2022 09:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Nokia Oyj omistaa yhä Båtvikin edustuskartanon ja kyseisen junan. | ||||
|
|
06.04.2022 09:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuka tai mikä tämän Kana-junanpätkän nykyisin omistaa? Alueella oleva alumiinitehdas siirtyi pois Nokian omistuksesta 1996 ja suunnilleen samoihin aikoihin kaapelitehdaskin siirtyi toiselle omistajalle. | ||||
|
Kuvasarja: EP84 ja JK-junan törmäys Mommilassa |
05.04.2022 17:58 | Jimi Lappalainen | ||
| 45 vuotta sitten. | ||||
|
|
05.04.2022 17:55 | John Lindroth | ||
| Hyvä että tälle Kanalle ja salonkivaunulle rakennettiin suoja ! | ||||
|
05.04.2022 15:52 | |||
| Vieläkin jatkuu onneksi. Ihmeellistä että tätä ei ole lakkautettu vaikka monia muita isompia asemia ja seisakkeita on lakkautettu. | ||||
|
05.04.2022 15:35 | Jukka Ahtiainen | ||
| Toivotaan vetäjää, joka näkisi lavealla katseella eri junatyyppien mahdollisuudet ja merkityksen. | ||||
|
05.04.2022 15:15 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno taito, jos osaa soittaa. Diktaattorin käyttövoima puolestaan on valheet. |
||||
|
|
05.04.2022 13:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Jukka, monet kiitokset linkityksestäsi! Kuinkahan monta kertaa onkaan isoissa laulukilpailuissa nähty/kuultu akustista 12-kielistä kitaraa? Nicolen soittotyyli on samanlainen kuin omani, avosoinnuilla siis. Ein bißchen Frieden, tarvitsemme sitä koko ajan, tälläkin hetkellä. Vaikka se Venäjän santarmivääpeli Putler halveksiikin sitä lännen heikkouden merkkinä! |
||||
|
|
05.04.2022 12:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat lajitoverini, kuvatkaa toki Deevereitä. Onhan niiden "count-down" ollut jo käynnissä jo jonkin aikaa! | ||||
|
05.04.2022 11:04 | Oula Ahlholm | ||
| Kuinkahan usein nykyään Sr2 on T 5112 keulilla? | ||||