Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.03.2022 16:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Saiskohan Suomessakin rekkajunat pikkuhiljaa uutta tuulta siipiensä alle. | ||||
|
|
31.03.2022 16:45 | Jukka Ahtiainen | ||
| En ollut maatalon omistajalle ensimmäinen junien kuvaaja. Pääsin eteenpäin kun tarjosin rahaa ja lupasin olla astumatta yrttiviljelyksille. Odotin Idän Pikajunaa, mutta ei tullut siinä ajassa, jonka voi antaa toisten odottaa. https://www.belmond.com/trains/europe/venice-simplon-orient-express/ https://www.bahnurlaub.de/zuege/Orient-Express |
||||
|
31.03.2022 16:23 | Timo Salo | ||
| Oi, oi, oi, hieno juna!!! | ||||
|
|
31.03.2022 14:46 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä matkakuume kasvaa tällaisten kuvien myötä! | ||||
|
31.03.2022 14:41 | John Lindroth | ||
| Itse muistan myös matkustaneen Finnlines lautalla Saksaan ja se pysähtyi Gotlannin Slitessä,panin merkille että laiturilla oli vielä jäljellä kapearaideradan kiskotusta. Tämä on hieno kuva. Aikanaan oli myös Hesarissa samoilta paikoilta fotattu kuva 50-luvulta jossa tavarajunan nokalla oli Kana Vr1. | ||||
|
31.03.2022 14:22 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Eikä kolho asemarakennus. Veturista en sano mitään... :grin: | ||||
|
|
31.03.2022 14:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dr12 Huruun tehtiin vähänlaisesti muutostöitä, mutta eräs kokeiluista oli 2224:n ohjaamomuutostyö, jossa päätyovi käytävineen poistettiin ja koneapulaiselle saatiin tilaa asialliselle istuimelle; alkuperäinen istuin oli melkoinen välilevyjentappaja, ollen ohjaamon takaseinään saranoitu jousittamaton läppäistuin. 2239 joutui järeämmän muutostyön kohteeksi Dr15-hankkeessa ja ohjaamoa suurennettiin myös tuulilasien sijoituksen osalta. Näköjään ei vorgissa ole sisäkuvaa 2224:stä. |
||||
|
31.03.2022 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättähattu-kirjan mukaan VR/Postin postiliitevaunujen malli saatiin Ruotsista. Alla hiukan tietoja ruotsalaisista postiliitteistä: Hilding Carlssonin firma Uumajassa oli valmistanut ensimmäisen neliakselisen postiliitevaunun carlssonilaismallisten rälsbussien vedettäväksi vuonna 1946. Puukorisina niitä valmistui 11 vaunua SJ:lle ja kapearaiteisena 26 (luvussa mukana YP-kapsulättien teräsrakenteiset 9 liitevaunua). Ruotsinlätän mallisia postiliitteitä valmistui: UDFo20, nrot 1819 - 1826 (8 kpl) vuonna 1954. Nrot 1915 - 1922 (8 kpl), myös vuonna 1954, valmistajana ASJ Arlöv. UDFo15, nrot 2003 - 2014 (12 kpl) vuonna 1956, valm. Eksjöverket. Nrot 2055 - 2066 (12 kpl) vuonna 1958, valm. ASJ Arlöv. Näillä oli erona ainoastaan postiosaston koko, UDFo20:n ollessa hiukan tilavampi. Suurin osa vaunuista hylättiin tarpeettomina 1968, kun Ruotsin posti uudelleenorganisoi postinkuljetustaan postinumeroiden käyttöön oton yhteydessä. Jäljelle jääneistä vaunuista kolme hylättiin vuonna 1973. Viimeiset käytössä olleet vaunut, 1824 ja 1915 hylättiin 1975. Vuonna 1967 hylättiin vaunu UDFo15 nro 2004 ja se myytiin Tanskaan yksityiselle OHJ-rautatieyhtiölle (D 246). Siellä sitä käytettiin postin ja tavaran kuljetukseen. 1985 Svenska Motorvagnsklubben osti vaunun ja kuljetti sen takaisin Ruotsiin, se on käytössä nostalgialiikenteessä. Kaksi postiliitettä muutettiin tjänstevagneiksi (= virkatarvevaunuiksi), mutta ne eivät kovin kauaa siinäkään käytössä olleet. |
||||
|
|
31.03.2022 11:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän valmistumispäivämäärän (27.8.1963) jälkeen ei valmistunut enää yhtään täysin uutta kiskoautojunanvaunua. Samana päivänä valmistuivat myös 10113 ja 10212. Kaikki myöhemmin valmistuneet olivat vanhaan vaunuun tehtyjä muutostöitä. PFoab 10112 kyljessä oli korjausmerkintä B 9.69 (oma havainto -70 luvun alusta). Tämän vaunun teoreettinen enin vuotuinen ajokilometrimäärä oli 93184 km, mutta luultavasti vain 40-60% tästä, koska se jakoi ainoan tehtävänsä toisen vaunun kanssa (1970-73 kahden muun kanssa). Teoriassa vaunu on voinut käydä uudessa B-huollossa 1974/75 (ei kilometrien, vaan 5-vuotissuunnitelman puitteissa). Sattuuko kukaan kirjanneen B-merkintää vaunun loppuajoilta (esim. 1975-78)? Kuvausvuonna ja sen jälkeen vaunun ainoa säännöllinen käyttö oli Turku-Toijala-Turku postijunapari. |
||||
|
31.03.2022 10:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Painijassa esiintyvä vaunu näyttää olevan muinainen Ge. | ||||
|
31.03.2022 10:28 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja ammoniakin toimitukset on edelleen Venäjän itsensä asettamien vientipakotteiden piirissä. | ||||
|
31.03.2022 08:16 | Timo Salo | ||
| Kyllä, ryminä ja kolina on kuulunut keskeytymättä! Hieno kuva... (Ja valotkin näkyy kiitettävästi!) | ||||
|
31.03.2022 08:07 | Timo Salo | ||
| :-) ! | ||||
|
|
31.03.2022 00:15 | Jouni Hytönen | ||
| Elokuva kuvattiin Valtimolla, olikohan se asema nyt sitten Hiekkalahti (vanha Valtimo), elokuvan teon jälkeen purettu. | ||||
|
30.03.2022 23:52 | Jouni Hytönen | ||
| 11647:n kohtalo: https://vaunut.org/kuva/42791 | ||||
|
|
30.03.2022 23:44 | Jouni Hytönen | ||
| Melkein kymmenen vuoden viiveellä vastauspohdintaa: meniköhän se romuksi? Tämä kuva palveli pienenä tiedonmuruna seuraavaan Resiinaan tekeillä olevassa artikkelissa lättähattujen viimeisistä liikkeistä. :) | ||||
|
30.03.2022 23:11 | John Lindroth | ||
| Upea Pekka kuva!Noita Joulu/uudenvuoden koristeita harrastetaan etenkin Saksan kapsuradoilla! | ||||
|
|
30.03.2022 22:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyseessä lienee nerokas sanojen "vouhotus" ja "öyhötys" yhteenliittymä. | ||||
|
30.03.2022 21:53 | John Lindroth | ||
| Kleinbahnilta löytyy Ho malli tästäkin veturista. | ||||
|
30.03.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin kuvassa oleva kaksikerrosvaunu olisi lähtöisin VEB Waggonbau Görlitzistä...? Vaihteenopastimen näyttämä ei oikein avaudu minulle. Kiskonkiinnitys muistuttaa saksalaista K-Oberbauta. |
||||
|
|
30.03.2022 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva! En ole kauhean tarkkaan seurannut itävaltalaista rautatie-genreä ja tämä veturityyppi oli jäänyt minulle täysin tuntemattomaksi. Mukavaa oppia uutta! Erikoista, ettei tästä veturimallista ole tehty pienoismalleja. | ||||
|
|
30.03.2022 19:57 | Juha Vuorinen | ||
| Timo, lähinnä pitää oikoa ja toivoa, ettei sinun tappajajunahorinoitasi kukaan ota tosissaan. Osasit lisätä t:n oikeaan paikkaan, kiitos siitä, joten olet selvästi kuullut vöyhötyksestä ennenkin. Jos LOC PAS YTE:ssä ei ole Googlesta huolimatta sinulle tarpeeksi vokaaleja, niin se oikeastaan kertookin kaiken olennaisen... Voinemme siis päättää tämän ns. keskustelun tältä erää tähän. | ||||
|
|
30.03.2022 17:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei olisi koskenut tyhjien palautusta vaan ainoastaan kuormattuja. | ||||
|
|
30.03.2022 17:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Tänään meni suora juna Ruokosuolta Niiralaan ja näitä oli. | ||||
|
30.03.2022 16:40 | Sauli Vähäkoski | ||
| Dv12 on siellä viikon. Veturinvaihtopäivä on lauantai, jolloin sieltä tulee Turkuun veturi ja toinen menee tilalle. Nyt oli poikkeuksellisesti vaunuja mukana. | ||||
|
30.03.2022 16:04 | Jan Jahkola | ||
| On kyllä hieno kuva! | ||||
|
30.03.2022 16:01 | Jan Jahkola | ||
| Tämä onkin aivan "kuvauksellinen" tr eri suuntiin erkanevine raiteineen, harvemmin tulee tässä kuitenkaan kuvattua. Hienoa että olet tätäkin kuvannut. | ||||
|
|
30.03.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| ...moottoripyöräkerhoihin... | ||||
|
|
30.03.2022 15:40 | Topi Lajunen | ||
| Veturi tosiaan syöttää ohjausvaunuun yksivaiheista sähköä, mutta olisi perin harmillista, jos valot sammuisivat erotusjaksoissa ja muissa 1500 V jännitekatkoissa. Eli kyllä keulam valojen sähkö tulee tasavirta-akustosta, vaihtosähköksi sitten matkalla muutettuna. |
||||
|
30.03.2022 15:39 | Marko Vornanen | ||
| Pölkynkö tuotantoa tässä viedään satamaan? | ||||
|
|
30.03.2022 15:34 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja vaikka liikenteen nyt olisikin tulkittu kuuluneen pakotteiden piiriin, niin tuskin se olisi silloinkaan koskenut tyhjien vaunujen palautusta? Jos näin, niin itään menevä tyhjävaunujuna ei ole mitenkään outo, kun pakotteiden alusta (jos ne edes alkoivat) on kulunut vasta muutama päivä. | ||||
|
|
30.03.2022 13:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tällaisessa pohdinnassa kannattaa huomioida LEDien virkistystaajuuden lisäksi kameran ominaisuudet (valotusaika, kennon lukunopeus, digitaalinen kuvanparannus) ennen lopulliseten johtopäätösten tekemistä. ;) | ||||
|
|
30.03.2022 13:32 | Timo Salo | ||
| Kaikkea ne keksii ja ilmeisesti tehoelektroniikan komponentit ovat halventuneet niin, että kannattaa tehdä tuollaisia monimutkaisia hybridipiirejä integroituna valaisimeen... | ||||
|
|
30.03.2022 13:09 | Juhani Pirttilahti | ||
| Välkkymättömiä LED-valoja on myös olemassa. Niissä on jokaiselle ledille oma keskenään eritahtinen ohjaussignaali. | ||||
|
|
30.03.2022 12:56 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kai se PWM parempi ratkaisu kirkkauden säätöön kuin entisaikoina paljon käytetty tehovastus ajopöydän sisuksissa. :D | ||||
|
|
30.03.2022 12:52 | Timo Salo | ||
| Onkohan tuo Juhani noin, kuullostaa kyllä järkevältä, mutta kalliilta. Otin n. 10 kpl Edo:n kuvia ja samanverran Sr3:sen kuvia ja kyllä niissä kaikissa valot näkyy... (miten kulloinkin, mutta suoraan edestä parhaimmillaan) Olisi kiva joskus päästä opastetulle käynnille johonkin uuteen veturiin, tuntuu tulevan uutta tekniikkaa lähes vuosittain! |
||||
|
|
30.03.2022 12:49 | Teemu Tiistola | ||
| Korjaan: Itärajan ylittävä liikenne jatkuukin: https://yle.fi/uutiset/3-12043017/64-3-66118?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp |
||||
|
|
30.03.2022 12:41 | Juhani Pirttilahti | ||
| Jatkan kolmella konsonantilla: PWM (pulse-width modulation). Nykypäivänä ledejä ajetaan korkealla taajuudella tuollaisella PWM-ohjaimella, mikä mahdollistaa esimerkiksi kirkkauden säädön portaattomasti. Tällaisen valon tallentuminen kameraan on suurella varmuudella epätodennäköistä. :-) | ||||
|
30.03.2022 12:23 | Laura Jänis | ||
| Kääntösilta oli finna.fi:n tietojen mukaan https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:6278#versions Tuosta wanhasta sillasta olen koittanut etsiskellä kuvia, mutta melko huonosti löytyy, tai sitten en vaan osaa etsiä... |
||||
|
|
30.03.2022 12:04 | Timo Salo | ||
| Olen tainnut tölmäistä Juha V:n herkkää ja haurasta ammattiylpeyttä, koska kommentin alku viittaa vahvasti siihen... Vastakommentit: 1.) Sähkötolppien numeroinnista päätellen etäisyys heittää korkeintaan satakunta metriä. Kuvausetäisyys oli n. 300 metriä... Tuo valon kuvio on ymmärtääkseni ainakin autoissa erittäin tärkeä ajatellen puskista tulevia villieläimiä. Tuo jonkinlainen sivukeila näkyy myös paremmin tasoristeyksissä! Itse ainakin haluaisin nähdä myös hiukan "lepikkoon", mutta LED-valoissahan on tunnetusti kapea keila, jolla ei tahdo nähdä "mitään" valon väristä johtuen... 2.) Kumma juttu, jos nuo valot on niitä mainitsemiasi AC-lediyksiköitä. Otsavalossa on selkeästi valo, mutta puskinvalot näyttävät pimeältä. Olisivatko eri vaiheessa, vaikka syöttö veturiin on 1-vaiheinen? Taajuusmuuttajalla tehty vaihesiirto? Valot eri vaiheista? 3.) Mistä olet löytänyt noin hienoja lyhenteitä, ostan vokaalin. Google ei muuten tunne sanaa "vöyhöys", haitko kenties sanaa vöyhötys? |
||||
|
|
30.03.2022 09:14 | Juha Vuorinen | ||
| Edellä oleva vöyhöys ei sinänsä ansaitse minkäänlaista kommentointia, mutta kolme teknistä pohdintaa valoista: 1) tässä ja Tka-kuvassa on eri etäisyys ja kulma kameran ja junan välillä. Voimakkaasti suuntaavien valoyksiköiden ei tulekaan heijastella valoa mielin määrin lähietäisyydeltä sivulle. 2) Jokainen digikuvaaja on jo varmasti huomannut, että osa ledivaloista "välkkyy" kameran näytöllä. Siis syttyy ja sammuu nopeassa syklissä. Epäilen, että tässä voisi olla kyseessä tilanne, jossa ledit ovat sattumalta juuri "sammuksissa", mikäli nämä ovat AC-lediyksiköitä. 3) Ajovaloista on määrätty LOC PAS YTE:ssä ja suorien vaatimusten lisäksi siinä viitataan standardiin EN 15153. |
||||
|
|
30.03.2022 08:43 | Timo Salo | ||
| Melkein yhtä aerodynaaminen veturi, kun Dr19... Mainio kuva! | ||||
|
|
30.03.2022 07:26 | Timo Salo | ||
| Kiitos Tauno tuosta linkistä. Uskomatonta ettei edes STOP-merkkiä ollut tasoristeyksessä, vaikka samankaltainen onnettomuus on tapahtunut aiemminkin...!!! Paljon muitakin "töppejä" näyttää käyneen onnettomuuden jälkihoidossa! Raportissa oli hieno kuva, kuinka junassa oli kaikki(?) valot päällä, mutta oliko tilanteessa? Sitä ei raportti kerro. Se mitä ajan tässä takaa on se pointti, että nykytekniikalla on mahdollisuus taata se, että juna ei kulje lyhyttäkään matkaa ilman kunnon helposti huomioitavaa valaistusta!!! (katso kuva yllä, näkyykö valot hyvin?) Joissain autoissakin on automatiikka, että ajovalot palavat KUNNOLLA heti, kun moottori käy. MIKSI junat kulkee "vahingossa" ilman kunnon valoja??? Havaittavuus omien ajokokemuksieni perusteella on ratkaisevaa. Pitkien valojen käyttö "päivännäöllä" pitäisi ottaa pakolliseen käyttöön!!! Myös junan äänimerkin kuulematta jääminen on uskomaton asia! Tehoa lisää ja moniääninen soundi olisivat ratkaisu? ("hätätöötti" olisi huomattavasti voimakkaampi, kun normaalit "merkkitöötit"!???) Valoissa näyttää olevan muutenkin kunnossapidolla tekemistä, kuten Tuomaksen surullisesta mestarikuvasta näkyy! Mihinkähän suuntaan tuokin juna kulkee?: https://vaunut.org/kuva/147336?tag0=3%7CDm12%7C |
||||
|
30.03.2022 03:40 | Jouko Järvinen | ||
| Horisontissa näkyvä komea vesitorni Solvädersgatanilla. Aikansa vei hakemalla googlen ilmakuvista. | ||||
|
|
29.03.2022 21:41 | Tauno Hermola | ||
| Raaseporin onnettomuuden tutkintaraportti https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2017/J4JG5WeSt/R2017-03_Raasepori_TUTKINTASELOSTUS.pdf kertoo, että "Tutkintaryhmällä oli käytössä junan EKE Proctor -tallenteet", mutta ei kerro sen tallettamista tiedoista paljoakaan. Kai täällä joku tietää tarkemmin? | ||||
|
29.03.2022 20:42 | Lasse Tauriainen | ||
| Kyllä Oulan tieto näkyy kuvasta kone on 220. Tämä kyseinen yksilö poikkeaa hieman muista Tka7 sarjan koneista jälkeenpäin asennetun vaihteistoöljyn lisäjäähdyttimen johdosta. Jäähdytin on asennettu käyntisillalle konepeiton viereen, hydrauliöljy säiliön eteen ja näkyy kuvassa mustana osana. | ||||
|
|
29.03.2022 20:27 | |||
| Aha | ||||
|
|
29.03.2022 19:41 | Timo Salo | ||
| Olen päätellyt Juliasta yhtä sun toista ja aina tulee sanomista... Taidan editoida tuon junanumeronkin pois, ettei tule enempiä virheitä. | ||||
|
|
29.03.2022 19:37 | Marko Vornanen | ||
| Tekarin numeron voi päätellä junanumerosta. | ||||
|
|
29.03.2022 18:54 | Timo Salo | ||
| Tyhjä hiilijunakin meni juuri itäänpäin...? | ||||
|
|
29.03.2022 18:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| YLEn uutisointia seuraamalla edes VR:llä ei juuri nyt tiedetä kuuluuko liikenne pakotteiden piiriin vai ei. Juristit selvittävät asiaa. | ||||