Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2022 08:25 | Kari Lamberg | ||
| Koivulansuoraa niin radalla kuin tielläkin. Koivulantalon viljat alkavat pikkuhiljaa valmistua puintikuntoon. Penkereen ,melkein takana Lievestuoreenjärvi. Hieno kuva, ajasta ennen sähköistystä. | ||||
|
17.03.2022 04:13 | Robert Sand | ||
| Närpes å tarjoaa pyöritti tätä myllyä. | ||||
|
17.03.2022 00:07 | John Lindroth | ||
| Totta ,tuota vaunujen lyhyyttä on itsekin tullut ajateleeksi selvää yhtä syytä en toistaiseksi ole löytänyt! | ||||
|
|
17.03.2022 00:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onpa muuten lyhyet vaunut! Miksi? | ||||
|
16.03.2022 23:53 | John Lindroth | ||
| Hyvä hallikatos siis ,ja sinne sai ajaa höyryllä jo 1904. Meillä toteutettiin siis köyhän miehen versio?Noita katoksia oli Saksassa ja muualla Euroopassa jo 1800 luvulla!Koskahan ja missä syntyi ensimmäinen katoksellinen asema`? | ||||
|
16.03.2022 23:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika amerikkalaisen näköinen tässä värissä sanoisin! | ||||
|
|
16.03.2022 23:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisi nykyisenkin aseman alkuperäisissä piirustuksissa ollut hallikatos mutta se jäi rahapulan vuoksi toteutumatta. | ||||
|
16.03.2022 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Minulla ainoa kirkko&spåra -kuva taitaa olla tämä: https://vaunut.org/kuva/103308?s=1 | ||||
|
|
16.03.2022 22:23 | Pekka Siiskonen | ||
| Muutama video aiheesta YouTubessa: https://youtu.be/cZwcIc47kQo — Der TEE "Trans Europ Express" | Eisenbahn-Romantik https://youtu.be/xhUhjKN4_dc — Die letzten Jahre des VT 11.5 https://youtu.be/BfMOvcJmNG4 — Millionen in den Sand gesetzt - das TEE VT11.5 Desaster |
||||
|
|
16.03.2022 22:17 | Tuomas Pätäri | ||
| "Maisema & juna" -tyylisiä kuvia paljon kuvaavana olen monessa rautatiekaupungissa ja -kylässä usein pyrkinyt, mahdollisuuksien mukaan, metsästämään merkittäviä rakennuksia junien kanssa samoihin ruutuihin. Siinä on sitten tullut pistettyä merkille, että hyvät "kirkko & juna" -genren kuvauspaikat, joissa junaa saisi "yhtä veturia" enemmänkin kuvaan, ovat Suomessa todella harvassa (pois lukien toki ilmakuvat). Muun muassa Saarijärvellä on tullut yritettyä, mutta ei kovinkaan kummoista sommitelmaa lopulta sitten löytäen. Tämän Rajamäen lisäksi äkkiseltään tulee mieleen lähinnä Kemijärvi, jossa jonkinlainen kuva genreen voisi onnistua. | ||||
|
16.03.2022 22:07 | Tuomas Pätäri | ||
| Tässäpä upea kuva. Kiehtova vanha asema pihapiirineen ja rataosalla ennenäkemätön kulkija, mukavan avarasti sommiteltuina, jättäen tilaa aurinkoisen kevätalvipäivän tunnelmalle. | ||||
|
16.03.2022 21:41 | Jukka Ahtiainen | ||
| Otin aluksi kuvia monesti alaviistosta, koska halusin korostaa vetureiden kokoa. Yksi Suomen rautatiekaluston kuvauksen Grand Old Man antoi vinkin että ota kuvat korkeammalta. Tässä pääsin lähes Deeverin kokoisen lumikasan päälle, jolla on vaikutus sommitteluun. | ||||
|
16.03.2022 21:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Olisikohan Keravan tiilitehtaalta. Tikkurilan asema valmistui 1862. "Savion tiilitehdas oli Keravan tiilitehdasta kolme vuosikymmentä nuorempi" (Keravan historia 1920-1985 Antti Rosenberg) Savi kaivettiin Hullu-Jussilla ja nostettiin rilliradan vaunuihin. Monttuja kutsuttiin 60-lovulla Lotiksi. Seilattiin niissä lautoilla ja ongittiin ruutanoita. |
||||
|
|
16.03.2022 21:24 | John Lindroth | ||
| Tässä versiossa aseman raiteisto näyttäisi saaneen katoksen jo 1904? | ||||
|
16.03.2022 21:22 | Hannu Peltola | ||
| Onko taustan Mini Tapsan kulkuväline vai peräti Antero Alkun? Eikö Anterolla ollut samanlainen? | ||||
|
16.03.2022 20:24 | Miitre Timonen | ||
| Aikataulujen mukaan sinne menee pendokin :) | ||||
|
16.03.2022 19:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä se varattu kapasiteetti kerro mitään. Onhan Niiralastakin T4749:lle varattu kapasiteetti, mutta tuskin kulkenee kun Stora Enso lopetti puuntuonnin Putlerilandiasta. | ||||
|
|
16.03.2022 19:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Sigurd Frosteruksen rohkea ehdotus on ollut minun suosikkini. | ||||
|
16.03.2022 18:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaalihäkissä ei ollut vapitia. | ||||
|
|
16.03.2022 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Robert, onko myllyn vieressä joki? Käyttövoimaa ajattelin kysyä. Lillån tai Närpes å lienevät ainoat mahdolliset. |
||||
|
|
16.03.2022 18:12 | Topi Lajunen | ||
| Miksihän ei vedetty Vapitilla (450 kN sillä myös). | ||||
|
|
16.03.2022 18:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäksi pääraiteen tulo- ja lähtövaihteet ovat lukittuina suorille. | ||||
|
|
16.03.2022 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuukka, kirjassa Rautateiden arkkitehtuuri, asemarakennuksia 1857 - 1941, julk. Suomen rakennustaiteen museo ja Alvar Aalto - museo vuonna 1984, sivulla 52 kerrotaan näin: "Marika Hausen on tehnyt analyysin kilpailusta [Helsingin aseman arkkitehtikilpailusta] ja eri ehdotuksista, joten en käsittele niitä tässä tarkemmin. Yleisvaikutelmana todettakoon, että kaikissa [21 kpl] oli hallitsevana aiheena korkea torni, jota pohjakaava ei sellaisenaan edellyttänyt, mutta jonka se mahdollisti. Kaikki säilyneet ehdotukset Frosteruksen laatimaa lukuunottamatta olivat kansallisromanttisia. Niissä oli raskaat katot ja matalat seinät, ovet ja ikkunat olivat pieniä ja torneja oli paljon." Mainitussa kirjassa on joitakin kuvia kilpailuehdokkaista. III palkinnon saaneen Hjalmar Åbergin ehdotuksessa torni on selvästi matalampi kuin voittaneella Saarisen mallilla. Edelleen IV palkinnolla palkitussa Paavo Uotilan "Tunneliaukko"-nimisessä ehdotuksessa kellotorni ei nouse juurikaan päähallin kattoa korkeammalle. Niin, ja Sigurd Frosterus oli ehdottanut likimain jugendin (tai art Nouveau) tyylistä näkemystä, jota pidettiin vieraan oloisena. Lisäksi siinä oli ollut kiviarkkitehtuurille lähes mahdottomia ikkunaholveja. Torni tässä oli normaalin korkea. Muistettakoon, että koko arkkitehtikilpailua "rajoitti" Bruno Granholmin edeltä käsin laatima huonejärjestys. |
||||
|
|
16.03.2022 17:29 | Reijo Salminen | ||
| Savion tiilistä tehty? | ||||
|
|
16.03.2022 17:17 | Seppo Rahja | ||
| No mitäs junia Vartiuksesta sitten tulee kun maanantaina tuli kaksi, tänään kaksi ja maaliskuun loppuun kaksi junaa per päivä. Huhtikuun alusta tahti vaan kiihtyy, kertoo Julia. Raahen SSAB ei ota Venäjän malmia vaan raaka-aine sinne tulee Kiirunan-Malmivaaran malmikentiltä. Toisaalta Ykspihlajan transitoliikenteen huolitsijalla (Rauanheimo) on ilmoitettu YT-neuvotteluista. | ||||
|
16.03.2022 16:22 | Kari Roininen | ||
| Kuvassa Tka-7 242 ja Bui-v vaunu. | ||||
|
|
16.03.2022 16:17 | Rainer Silfverberg | ||
| En ole koskaan ennen kuullut että Jukolan viestiä varten olisi oikein ajettu junakin. Hirveitä autoletkoja kyseinen tapahtuma on kyllä saanut aikaan. | ||||
|
|
16.03.2022 16:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä oli kyseessä oli perjantaista 17/6-2022 sunnuntaihin 19/6 ajettaviin Jukolan viestin juniin ( https://jukola.com/2022/saapuminen/ ) liittyvä testiajo. | ||||
|
16.03.2022 15:57 | Oula Ahlholm | ||
| Olisi pitänyt laittaa 2652 tehtävään. ;) | ||||
|
|
16.03.2022 15:55 | Mikko Herpman | ||
| Lieneekö valittu, vaiko vaan aivan sattumaa ;) | ||||
|
|
16.03.2022 15:31 | Eljas Pölhö | ||
| Joidenkin TEE-junien suosio yllätti ja 1. luokan osastovaunuja A4ü jouduttiin valmistamaan muutama lisää 1959-1963 (yhteensä A4ü oli 15 -> 23 kpl). Ainakin 'Helvetia' ja 'Parsifal' ajettiin lisävaunujen kanssa ja normaali 5 välivaunua oli maksimissaan 8 välivaunua. Junien sn oli alkujaan 140 km/h. Se nostettiin arvoon 160 km/h 1.6.1969 lukien, jos junassa oli enintään 6 välivaunua; 7-8 välivaunun kanssa uusi sn oli 150 km/h. | ||||
|
|
16.03.2022 15:22 | Eljas Pölhö | ||
| "Max Liebermann" ajettiin tällaisella junalla 23.7.1990-29.9.1990. DR vuokrasi DB:ltä yhden yksikön, vetovaunut 601 006+601 015 tätä junaa varten. Jossakin tai joissakin yksiköissä baarivaunu AR4y muutettiin toisen luokan istumavaunuksi ja sai tunnuksen B4y. Alkujaan AR4y baarivaunuja oli 8 kpl (VM 11 5301-5308, vuodesta 1968 901 301-901 308). | ||||
|
16.03.2022 15:19 | Kimmo Huhta | ||
| Kellonajat olivat peräisin junalistauksesta 'Tampere - Pori - Rauma 28.5.1988 lukien', joka oli julkaistu FB:n rautatieharrastus-ryhmässä. PDF:ssä oli kynällä tekstattu (jostakin lähteestä jäljennetty) taulukko. Jonkinlainen jäljennösvirheen mahdollisuus siinä voi piillä. | ||||
|
16.03.2022 14:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Onpas paljon tavaraa Tornioon. | ||||
|
16.03.2022 14:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Jalostamon rata on aurattu, mutta onko siinä liikkunut junia koko talvena? | ||||
|
|
16.03.2022 14:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Ekat vaunut on valkoisten jäämien ja vaunumäärän perusteella Äetsän suolajunasta jossa ensin käytettiin Kas:ia ja myöhemmin Ome:a. Loppupää voi olla sitten mistä vaan. Kellonaikakin sopisi sille, tosin muistelin että olisi tullut Poriin jo iltakuuden aikoihin. | ||||
|
|
16.03.2022 14:27 | Rasmus Viirre | ||
| Hiilijunat(?) kulkevat vielä näköjään, mutta Vartius - Oulu - Ykspihlaja reitin rautapelletit loppuvat. | ||||
|
|
16.03.2022 14:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös näillä ajettu Saksojen yhdistyttyä IC-junaa Hamburg Altona - Berlin Stadtbahn? Olikohan IC-junapari 130 / 139 nimeltään Max Liebermann. Käsittääkseni siinä oli myös 2 lk vaunuja. |
||||
|
|
16.03.2022 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Näiden junien käyttö reittiliikenteessä taisi loppua 1979 kun määrättiin että IC-junissa pitää olla myös kakkosluokka. Sen jälkeen näitä on käytetty matkailuliikenteessä ja tilausjunissa ja joitakin junia on vielä tallessa. Samannäköinen juna joka oli Tanskan DSB:llä (littera MA) oli käytössä aina 1990-luvulle asti, se erosi saksalaisesta 601:stä sillä että runko oli 4 vaunuinen, ja ohjausvaunu toisessa päässä, mutta kytkemällä 2 runkoa saatiin 8 vaunuinen juna. Niissä oli myös 2. luokka ja käytettiin sikäläisissä "salamajunissa" (Lyntog). |
||||
|
|
16.03.2022 13:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän ammattilaisetkin voivat olla harrastajia. ;o) | ||||
|
16.03.2022 13:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kemiran Hangonsaaren apulantatehdas on tosiaan saaressa. Siinä onkin jokseenkin aina joku laiva laiturissa ‒, usein juuri ammoniakkia tuova paatti. Luultavasti ne ovat tuoneet jotain Kemiran bongaamia spotteja. Eli kyllä ammoniakkia muualtakin saa ― kun vain hinnasta sovitaan. Toisaalta Ruokiksen Kemira on sisämaassa, eli sinne pitäisi sitten trokata sitä ammoniakkia Kokkelsbystä tai Kusikaupungista. Ja toisaalta jaksollisessa järjestelmässä on muitakin aineita kuin typpi. Elinkeinoministeri Mika Lintilä oli toimittaja Seija Vaaherkummun tentattavana viimelauantaisessa 12/3-2022 Ykkösaamussa ( https://areena.yle.fi/1-50971049 ). Siinä sivuttiin muutamaankin otteeseen Kemiran tilannetta, mm. kohdassa 18:46-19:19 näin: ‒ Me on käyty aika tarkkaan läpi niitä raaka-aineita ‒ mineraaleja ‒, jotka on kriittisiä, ja mistä me löydetään korvaavat näille, mitkä on nyt Venäjältä tullu, mietti Lintilä. ‒ Mistä voisi löytyä korvaajia, kysyi toimittaja Vaaherkumpu. ‒ Kyllä niitä verrattain hyvin löytyy. Et me ollaan sen puoleen aika hyvässä tilanteessa, sanoi Lintilä. ‒ Voiko sitä yhtään avata että mistä, kuulusteli Vaaherkumpu. ‒ No, sanotaan… Jos jättää mainostamatta että mistä mahdollisesti voisi, niin ehkä sais vähän halvemmalla sitten kun se aika tulee, kuittasi Lintilä. |
||||
|
|
16.03.2022 13:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| . | ||||
|
|
16.03.2022 13:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hakasen automaattikytkinpää oli veturia vasten, ruuvikytkinpää vaunuja. Hkbar:n ajatus oli se, ettei tarvitsisi käyttää apulenkkiä, joka olisi rajoittanut vetovoiman 450 kN:stä 350 kN:iin. (Jtt 2005 6.1; https://docplayer.fi/5623956-Junaturvallisuussaantoon-liittyvat-tekniset-maaraykset-ja-ohjeet-jtt.html ) Samanlaista järjestelyä käytettiin myös mm. Kajaanista Raumalle kulkeneessa paperijunassa T 5038(A) sekä Jämsänkoskelta Raumalle kulkeneessa paperijunassa T 3430, joissa oli yhteen aikaan vakituiseen tupla-Susi. Ammattimiehet puhuivat »voimahakasesta». | ||||
|
|
16.03.2022 12:53 | Marko Anttila | ||
| Vai että harrastajia... onpa varakkaita harrastajia kun raatsivat ostaa oman ic junan käydäkseen vaan ajelemassa rataosan pätkän edestakaisin (ironinen virnistys perään). Katteeks melkein käy. Kai tämä nyt kuitenkin on joku ammattilaisten koeajojuna tms. vastaava? |
||||
|
|
16.03.2022 12:42 | Robert Sand | ||
| On edelleen pystyssä mutta kunto on romahtanut. | ||||
|
16.03.2022 11:15 | Petri Tuovinen | ||
| Tuosta nipusta Ouluun tuli tänään aamulla takaisin Sr2+Dr16 MV 10373:ssa. Todennäköisesti runko ollut mukana, mutta uusimmassa aikataulussa se ei vaan näy. Alkuperäinen MV10371 oli peruttu. | ||||
|
16.03.2022 11:12 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä Kontiomäki-Ämmänsaari-radan liikenne on entisestään vilkastunut ja monena päivänä aamulla on käyty junana Ämmänsaaressa ja vaihtotyönä Hyrynsalmella ja vielä sitten iltapäivällä uudelleen Ämmänsaaressa, mutta vaihtotyönä. | ||||
|
|
16.03.2022 11:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläkö lienee pystyssä? | ||||
|
16.03.2022 10:53 | Mikko Herpman | ||
| Taitaa olla ensimmäinen kevyt kömytys kuva uudesta Dr19 veturista? | ||||
|
|
16.03.2022 10:42 | Timo Salo | ||
| Tulee äkkiä mieleen, että halutaan korostaa tuon uuden veturin "kauneutta" ja teknistä ylivoimaa! No, olisi kiva nähdä tuo Dr19 sen jälkeen, kun käyttötuntimittari (matkamittari) näyttää samoja lukemia kun nyt Dv12:sta... :-) | ||||
|
16.03.2022 10:41 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ainakin miehistön huolto toimii... Kun on työt tehty niin baariin... | ||||