Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02.2022 13:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taajuusmuuttajista kyllä ja tietoisesti sivutuotteena. | ||||
|
|
15.02.2022 13:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis eikö ne äänet tule taajuusmuuttajasta, ihan kuten Helsingin M100 metrojunissa? | ||||
|
|
15.02.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Olisko Siemenssin suunnitteluinsinöörit? Kyllä tuolla yhdet euroviisut voittas, sanoitusta vaan kehiin... :-) | ||||
|
|
15.02.2022 12:38 | Tapio Keränen | ||
| Onko tietoa, kuka on säveltänyt Tauruksen liikkeellelähtömusiikin? | ||||
|
15.02.2022 12:29 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko näitä rautatangoilla yhdistettyjä pölkkyjä ~10 vuoden jälkeen enää käytössä? | ||||
|
15.02.2022 12:26 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tämäkin kuva on vain muisto menneiltä ajoilta eli makasiinin tilalla on nyt liityntäpysäköinti alue | ||||
|
15.02.2022 12:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väite oli, että tuota käytettiin konduktöörivaununa erilaisissa tavarajunissa. Tulkitsen tuon niin, ettäjos postivaunu oli henkilöjunassa, se oli aina postivaunu. Itsestäni tuntuisi epävarmalta yrittää tunkea kirjettä tavarajunassa olevaan postivaunuun. Lähinnä perusteella "mistä minä tiedän missä siirtoajossa tuo on?" Sinänsä, ennen ihmiset ajattelivat Suomessa nykyistä kokonaisvaltaisemmin. Eli, toisaalta uskoisin että kirjeitä ei ole jätetty postilaatikkoon lojumaan, vaan ne on aika hyvin päätyneet sieltä jotain tietä postille – kun sekä posti että VR olivat suoria valtion osia, virkamiehen uskoisi hahmottavan itsensä "saman tiimin jäseneksi" postilaisten kanssa. Ja toisaalta, ihan varmasti tuollainen kiertotie hidastaa kirjeen kulkua, jolloin lähettäjä kyllä ymmärtää hitaasta saapumisesta kuullessaan, miksi kirje saapui niin hitaasti. Ja vielä: Ihmisillä oli tieto, että kirje menee aluksi sinne, minne junakin. Tavarajunan määränpää on tavan talliaisen näkökulmasta "sattumanvarainen paikka, luultavasti Suomessa." Samalla tavalla kuin Joensuuhun menossa olevaa kirjettä ei pistäisi Helsingissä Poriin menevän junan postilaatikkoon, tuskin kirjettä kävisi viemässä sattumanvaraiseen määränpäähän matkalla olevaan junaan? (Ja jos laittaa, silloin ei varmaan ole kirjeen toimittamisella kovin kummoinen kiirus?) |
||||
|
|
15.02.2022 11:24 | Petri Nummijoki | ||
| Merkittiinkö näihin jotenkin, milloin vaunu palveli junassa posti/postiljoonivaununa ja milloin tavallisena konduktöörivaununa vai lukittiinko luukku sisältä päin, jos postiosasto ei ollut käytössä? Asiakkaan kai täytyi pystyä päättelemään, onko juuri tämän vaunun postilaatikko sellainen, joka oikeasti tyhjennetäänkin. Oletan, ettei esim. ratapihalla varalla seisovan Po- tai Fo-vaunun postilaatikkoa käyty säännöllisesti tyhjentämässä. | ||||
|
15.02.2022 10:14 | Timo Salo | ||
| Miten lie rakennettu tuollaisen DC-laturin jännitteensäätö senaikaisilla komponenteilla? Akusto **(*) V? Ilmeisesti kuitenkin "ruokki" vain isäntävaunun järjestelmää... Tälläisestä yksityiskohtakuvasta on ainakin minulle enemmän iloa, kun jatkuvasta vaunujen sivuprofiilitulvasta! Tapsalla on ollut silmää jo tuolloin... |
||||
|
15.02.2022 10:02 | Jukka Ahtiainen | ||
| Mikähän oli syy päivä- ja makuuvaunuista poikkeavaan väritykseen? Silmä erottaa nopeammin rungosta? | ||||
|
|
15.02.2022 09:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, Tapsa! Monet kiitokset tämän päiväisestä kuvasarjastasi. | ||||
|
15.02.2022 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22544 oli vuodelta 1950 ja hylättiin 1984. Tuo numeroiden fontti on mielenkiintoinen! Se on uskoakseni lainattu Ruotsista. Itse numerot ja kirjaimet olivat pääasiassa valurautaa, joka oli emaloitu valkoiseksi. Joskus ennenvanhaan esiintyi muinaisissa apujunien XE-virkatarvemiehistövaunuissa myös punaista nollaa. |
||||
|
15.02.2022 09:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain jeesuksenaikaisessa Mobilistissa todettiin, että jos jotain autoa oli tehty pieni sarja jossain päin maailmaa, niin takuuvarmasti yksi mallin edustajista löytyy Suomesta tai siis 2:sta koskaan valmistetusta toinen oli Suomessa. Siinä on muuten vinha perä! Hyvänä esimerkkinä Urpo Lahtisen Waxenberger - Mersu 300 SEL 6.3, rek. HEL - 933. Sillä ajettiin myös kilpaa, kuvitelkaa - neliovinen sedan, jossa on 4-portainen automaattivaihteisto! Waxenbergeriä valmistettiin vain neljä, joista yksi paloi, ja kaksi romuttui. |
||||
|
15.02.2022 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minut noteerattiin Vilppulan makasiinin miehistöhuoneessa "Pojaksi", en ollut vielä 20-vuotiaskaan. Haapamäen veturihenkilökunta oli mielissään, kun korvat höröllä kuuntelin heidän kertomuksiaan työkaluistaan: Hurut, Deeverit, Lätät, Tevet, ja höyryaikaisia muistojaan Wilsoneista, Hooveestä, Ankasta jne. Juttua riitti. Olen siitä iloinen vieläkin. |
||||
|
15.02.2022 08:59 | Kari Suominen | ||
| Siinä kohdassa on maavallia (puiston reuna) joka kohoaa asemarakennusta kohti mentäessä.Nousuni tapahtui aivan päästä. | ||||
|
|
15.02.2022 07:39 | Erkki Nuutio | ||
| Vuoden 1928 Jordan oli Sedan-mallinen. Muistan istuneenikin siinä, mutta vuonna 1963 Evert oli jo hävittänyt korin. Tehtäväkseni tuli purkaa Continentalin tekemä moottori (suora kasi) paloiksi. Purkaminen on melko helppoa. Opin myöhemmin vasta vastoinkäymisistä, että asianmukainen kokoaminen on hankalampaa. SAHK:n harrastajia kävi toteamassa 70-luvulla, että Jordanista ei jäänyt mitään jäljelle. Nyt jäljellä ei ole taloakaan ja tontti on jaettu. |
||||
|
15.02.2022 04:22 | Robert Sand | ||
| Sundström on alkanut korjata vaunuja Kokkolan vaunuhallissa mistä VR Fleetcare lähti pois kesällä 2021. | ||||
|
|
15.02.2022 04:07 | Lasse Reunanen | ||
| Erkki, tuo Jordan-merkkinen auto on ollut tosi mega harvinaisuus Suomessa. Ei liene montaa tuotu. Mutta Suomi on ihmeellinen maa. Tänne on eksynyt yksittäiskappaleina mitä uskomattomimpia ajokkeja. Harmi kun nuo tuollaiset erikoisuudet on tuhoutuneet tai myyty ulkomaille. Et yhtään osaa arvioida auton mallia tai ikää? Jordania valmistettiin 1916-1931. | ||||
|
|
15.02.2022 02:48 | Tauno Hermola | ||
| Lähinnä korkeusasemaa ajattelin, kun kuvauspaikkaa kysyin.. | ||||
|
|
15.02.2022 00:57 | John Lindroth | ||
| Kerrottakoon mihin minut luokiteltiin 60-luvun lopussa Pasilan varikon tallipäivystäjän huoneessa jossa yleensä oli melkoinen joukko Pasilan miehiä "te veturinrakastajat"mutta eihän se menoa haitannut näin pikkupoikaa kun huumorilla mennään ja oltiin kaikin puolin kohteliaita toisiaan kohtaan. | ||||
|
|
15.02.2022 00:11 | Kari Suominen | ||
| Mahtoikohan Sibelius osata edes kuvitella, että hänen yhteiskunnallisen statuksensa vuoksi tulee mahdolliseksi seuraavien sukupolvien nousta hänen mukaansa nimettyyn junaan kulttuurielämään liittyvää nimimaailmaa täydentämään Tolstoin ja Repinin seuraan. | ||||
|
|
14.02.2022 23:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tai miksi niitä sanottiin 60-luvulla, jotka eivät olleet töissä rautateillä ja olivat kiinnostuneita junista. 2015 Pasilan asemalta sai lipun IC-junalla Helsinkiin pienen (ja ymmärrettävän) hämmästelyn jälkeen. |
||||
|
14.02.2022 22:56 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Jimi: ei itseasiassa. Olisin vienyt jonnekin päin (Pohjois)-Pohjanmaata, josta selailin ilmavalokuvia itsekin. | ||||
|
14.02.2022 21:37 | Erkki Nuutio | ||
| Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin. Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla. Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta. Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan. Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin. |
||||
|
14.02.2022 21:11 | |||
| kiitoksia tiedosta. | ||||
|
|
14.02.2022 21:05 | Marko Vornanen | ||
| Viimeinen vaunu onkin Etvsa 900161. | ||||
|
|
14.02.2022 21:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Rautatieharrastajat? Mä yritin kerran "harrastajana" joskus 70-tai 80-luvulla ostaa 1. luokan lipun Pasilasta Helsinkiin mutta ei suostunut myymään. |
||||
|
14.02.2022 20:47 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvännäköinen ässäkaarre, josta komea junakuva on sopivalla sommittelulla tallennettu. Maisemakin on kauniin talvinen. Täydet tykkäykset. | ||||
|
|
14.02.2022 20:32 | |||
| Minäkin muistelen että se vähimmäisaika olisi vuosi. Käynti oli samana keväänä kuin Jaakonkin luokkaretki. Ampparin merkeissä molemmilla. | ||||
|
|
14.02.2022 20:12 | Timo Salo | ||
| Nyt Antti heitti pahan! Mutta itselle jäi käsitys että mitä pidempi varastointi, niin sitä parempi... Yleensä ne oli ainakin yhden talven yli ulkona "jäähtymässä". Yritin googlettaa tuota asiaa, mutta en löytänyt optimiaikaa, tai ylipäätään mainintaa tuosta ajasta. Susia niistä kuitenkin tulee, jos tuodaan lohko suoraan valimosta koneistukseen! Vääntelee...... | ||||
|
14.02.2022 20:03 | John Lindroth | ||
| Onko tuo amis Bmv 315? | ||||
|
|
14.02.2022 20:01 | Jaakko Tuominen | ||
| Itse kävin ampparin luokkaretkellä muistaakseni -72 keväällä. Lokomolla oli uusi valimo jossa purettiin jonkin V16 moottorin lohkoja hiekoista. Olisiko tietoa oliko MGO:n? Samaan aikaan Tampellalla taottiin kiertokankia vastaiskuvasaralla. |
||||
|
|
14.02.2022 19:54 | |||
| Ne mitä silloin ihmeteltiin olivat mootttorien lohkoja. Ne oli koneistettu, mitään niihin ei oltu asennettu paikoilleen. Lohkon koko ja sylinterien lukumäärä oli ihailun kohteena. Kuinka kauan noiden pitää olla valun jälkeen "rauhoittumassa" ennen koneistusta? | ||||
|
|
14.02.2022 18:28 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, ehkäpä raiteet 226, 227 ja niiden jatko pohjoiseen voidaan katsoa olevan näitä huoltoraiteita. Eli kymmenestä raiteesta kaksi keskimmäistä. Niistä itäisempää käytetään tosin säännöllisesti yöjunien kulkuraiteena Helsingistä Pasilaan, ja molmepia tarvittaessa osan matkaa muillekin junille, ruuhkien purkuun ja esimerkiksi viallisten vaihteiden kiertämiseen. Niiden eteläpuolella ei ole selvää jatkumoa näille huoltoraiteille, mutta jos näiltä kuljetaan "mahdollisimman suoraan" etelään päädytään raiteille 9 ja 10, joskin poikkeavien myötävaihteiden kautta. Ratapihan raiteistoa kaaviomuodossa: https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#14.58/60.17715/24.93696 |
||||
|
|
14.02.2022 17:28 | Kari Suominen | ||
| En tiedä tarkasti, mutta muistelisin etelän suunnasta Ilmalan ratapihalle vievän kaksi huoltoraidetta, jotka erkanevat varikolle Ilmalan seisakkeen kohdalla. Mutta Lajunen osaa selvittää | ||||
|
|
14.02.2022 17:14 | Topi Lajunen | ||
| IC2 on ehkä raiteella 12. En ymmärrä, miksi se olisi "Ilmalan varikon toinen huoltoraide". | ||||
|
|
14.02.2022 17:03 | Kari Suominen | ||
| Kuva on otettu Kaisaniemen puiston reunasta kohdasta, josta on käynti asemalle asemarakennuksen päädystä (raiteet 1-3) | ||||
|
14.02.2022 16:45 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin vanhalla ratapihalla oli ongelmana, että ruuhka-aikana raiteet alkoivat olla täyskäytössä ja erityisesti sellaisia pitkiä raiteita oli niukasti, joihin voitiin ottaa 15-20-vaunuinenkin juna ilman, ettei sulkenut vaihdeyhteyksiä vierekkäisille raiteille https://www.vaunut.org/kuva/28661. Sen vuoksi aika oli ajamassa vanhan matkustajaratapihan ohi ja oli järkevää tehdä raide- ja laiturimuutokset ensin, ettei sähköistystä tarvinnut rakentaa ratapihalle kahteen kertaan. Urakka oli sen verran suuri, ettei koko ratapihaa ollut mahdollista saada valmiiksi ennen sähköjunaliikenteen alkamista vaan vasta Kaisaniemessä olevat raiteet (nykyiset 1-3) ehdittiin uusia siihen mennessä. Siksi ne sähköistettiin ensimmäisinä. Miksi taas työt kannatti aloittaa Kaisaniemestä niin siellä uudet raiteet ja laiturit eivät tulleet yksinomaan vanhan ratapihan päälle vaan puiston puolelta otettiin raiteiden jatkeille lisää tilaa. Siten Kaisaniemessä ei tarvinnut vanhoja raiteita poistaa rakennustöiden tieltä niin laajasti käytöstä, mitä olisi jouduttu tekemään, jos työt olisivat alkaneet muualta. Kun raide- ja laiturimuutokset etenivät aseman sisäpihalle, oli vastaavasti Kaisaniemessä valmista ja raiteet saatu siellä aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmiksi, joka helpotti uusimistöiden seuraavia vaiheita. |
||||
|
|
14.02.2022 16:09 | Marko Vornanen | ||
| Oleppa hyvä :) | ||||
|
|
14.02.2022 15:59 | |||
| Kiitos tiedosta. | ||||
|
|
14.02.2022 15:58 | Marko Vornanen | ||
| BMo-Sepelivaunuja näyttää olevan koukussa pari kappaletta. | ||||
|
14.02.2022 15:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Mihin aikaan 11.2 niitä revontulia näkyi? Mä yritin klo 23 aj 04 käydä kattomassa mutta mitäään ei näkynyt. | ||||
|
|
14.02.2022 15:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Todella joulukorttimaisema! Tuo spraymaali- töherrys, vaan pilaa sen.. | ||||
|
|
14.02.2022 15:05 | Tauno Hermola | ||
| Vararungon takanakin näyttää olevan joku runko, olisiko Turun juna? Mistähän kuva mahtaa olla otettu? | ||||
|
|
14.02.2022 13:45 | Lari Åhman | ||
| Eipä näihin Vertin kuviin voi muuta sanoa, kuin että hienoa jälkeä. Kelpaa katsella kauemminkin. | ||||
|
14.02.2022 13:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tavallisesti menee jokseenkin tasaiseen tahtiin eri tavaroita eri suuntiin. Sunnuntait ovat kuitenkin tyypillisestikin olleet hiljaisempia siten, ettei peltejä ja tatteja ole yleensä liitetty junaan. Aiemmin viime viikolla typpihappoa lorotettiin Ruokiksen suuntaan kulkeutuviin vaunuihin ehkä hieman isompia määriä, aivan kuin valmistautuen pieneen viikonloppukatkoon sen osalta. Erilaiset revisiotkin kuuluvat osaksi teollisten prosessien kulkua. | ||||
|
14.02.2022 13:14 | Eljas Pölhö | ||
| Siltaa ei suunniteltu ruotsalaiselta taholta Karungiin, vaan kymmenisen kilometriä siitä etelään Jylhänkoskelle. On hivenen liian jykästi sanottu, että Ruotsin sotilasjohto vastusti radan jatkamista Bodenista, sillä se ei ollut yksimielinen asiassa. Norrbottenin sotilasjohto nimenomaan halusi rataa rajalle saakka, jotta joukkojen siirto sujuisi tarvittaessa sutjakkaasti, jos joku yrittää tulla ylitse. Generalstaben suunnitteli ratalinjan ensin Morjärvin kautta Karungiin ja siitä pohjoiseen Övertorneån kylään. Jos ylitys Suomeen tulisi ajankohtaiseksi, se tehtäisiin Jylhänkoskelle (siis alkuperäisessä suunnitelmassa). Haparanda oli niin vähäinen, ettei sitä tarvinnut huomioida ja se oli lisäksi puolustuksellisesti epäedullinen. Rautatierakennus oli Morjärv-Karungi-Övertorneå Järnvägsbyggnad. Vasta sodan syttyminen muutti tilanteen, aivan kuten Erkki on jo todennut, ja muuttuneessa tilanteessa alettiin 1914 kiireesti rakentaa rataa Karungista Haaparantaan korvaamaan hankala Karungi-Karunki välinen joen ylitys. |
||||
|
|
14.02.2022 13:12 | Petri Nummijoki | ||
| Jos Helsingin ja Käpylän välillä tehtiin ratatöitä, juhlapyhän vuoksi oli kulussa lisäjunia tai muuten oli liikennekaaos niin kyllä joku kaupallinen matkustajajuna saattoi ajaa Helsingin ja Pasilan välillä myös läntisiä raiteita pitkin mutta sitten se kiersi Pasilan alaratapihan kautta. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/21526 on tämmöinen tilanne nähtävissä. | ||||
|
|
14.02.2022 12:24 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin ja Pasilan välillä oli 60-luvulla vain neljä raidetta, joista kaksi Pasilan alaratapihan ja veturitallien "huoltoliikennettä" varten, joten koko Helsingin ja Pasilan välinen kaupallinen matkustajaliikenne niin Pääradalle kuin Rantaradalle käytti (normaalitilanteessa) vain kahta itäisintä raidetta eli toista raidetta ylös ja toista alas. Siten mitään ratapihan laidasta laitaan vaihtamista ei tarvittu, kun sähköjunalla lähdettiin Kirkkonummelle Kaisaniemestä. Itäsiiven päädyssä oli matkustajaraiteita paljon ennen sähköistystä, joten ei ole niinkään, että sinne olisivat raiteet tulleet vasta sähköistyksen myötä. Toki sielläkin laituri- ja raidejärjestelyt uudistettiin. Miksi työt kannatti aloittaa juuri Kaisanimestä niin liittyy juuri laituri- ja raidejärjestelyiden muutoksiin mutta siinä on sen verran juttua, että lisää paremmalla ajalla, jos joku muu ei avaa asiaa ensin. |
||||
|
|
14.02.2022 11:34 | Teppo Niemi | ||
| Joutuivatko silloin vaihtamaan?? Ei se liikenne kulkenut alaratapihan kautta. Vaunut.orgista löytyy kuvia, joiden perusteella asiaa voi tutkia.... | ||||
|
|
14.02.2022 11:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Ahvenanmaa on vähän kumma paikka muutenkin koska on olevinaan oma sisäänpäinlämpiävä valtakuntansa, mutta esim Viking Linen laivojen henkilökunta osaa kyllä suomea. | ||||