Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.02.2022 14:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko Sr2:sen tarkoitus välillä jarruttaa vai mikä? | ||||
|
|
16.02.2022 12:50 | Lasse Reunanen | ||
| Ei sisäänajon tarve mihinkän ole kadonnut. Kuluttajatuotteissa markkinamiehet sen on keksineet tarpeettomaksi. Aiheuttaisi ylimääräistä vaivaa ja huoltoa kuluttajalle, mikä ei ole myyvää. Tuohan kuulostaa ihan järkevältä sisäänajokuormalta. Aivan perus sisäänajo tyhjillään koroteuin kierroksin on jo varmasti koekäyttöjen yhteydessä suoritettu. Normaalin sisäänajon aikana pitäisi moottoria kuormittaa vaihtelevasti ja välttää pitkäaikaista täyskuormitusta. Hetkittäinen ei haittaa. | ||||
|
16.02.2022 12:49 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kyllä sanoo varsin paljon, kunnioitus on täällä aivan sama. Jotain tuttua nimessä oli ;) alkaa eläkeläisellä muisti pätkimään. |
||||
|
|
16.02.2022 12:31 | Timo Salo | ||
| Onko tuo hiukan "rehvakas" koeajokuorma? Vai onko veturi sisäänajettu valmiiksi... (nykyään ei kai sellaistakaan ((sisäänajoa)) tarvita, kun laitteet on niin huippuluokkaa!) Hieno kuva taas Roopelta! | ||||
|
16.02.2022 12:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tästä kesällä 20 vuotta. | ||||
|
16.02.2022 11:55 | Jarmo Veikko Kiilunen | ||
| Jyrki kyseli 24.12.2020 tarkempaa sijaintia. Entisenä vaasalaisena paikka on minulle tuttu: kuva on Marianpuiston kohdalta Pohjanmaan museon alapuolelta. Juna on tulossa Vaskiluodosta, taakse ovat juuri jääneet sisäsatama ja höyrymylly, ja veturi on parhaillaan loivassa nousussa kaartamassa kohti Kirkkopuistikon tasoristeystä. – Vaasan kuvia 1900-luvulta -nimisessä FB-ryhmässä samasta kuvasta on julkaistu mustavalkoinen postikortti vuodelta 1902. | ||||
|
|
16.02.2022 11:02 | Timo Salo | ||
| Kiitos Jukka mukavasta kommentista! :) Jos Sinulle sanoo nimet Di Eero Rasi, tai Di Martti Mäkeläinen mitään, niin sitten mekin on todennäköisesti tavattu. Nuo kyseiset "herrat" olivat koko Valmetin kunnioittamia ja pidettyjä kavereita. Antoivat itselleni erittäin hyvän pohjan senaikaisiin DC-käyttöihin ja Multiway-8 ohjaukseen. Harva inssi oli tervetullut senaikaisten duunarien kahvirinkiin, mutta nämä kaksi.... | ||||
|
16.02.2022 09:07 | |||
| Joskus on tullut mieleen että olikohan Pielstickin lohkot liiaan vähän aikaa valun jälkeen toipumassa kun ne käytössä alkoivat murenemaan. | ||||
|
16.02.2022 09:01 | Oula Ahlholm | ||
| Tyylikäs väritys. Parempi kuin nykyinen. | ||||
|
|
16.02.2022 08:17 | Tommi K Hakala | ||
| https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1950&noSavedState=true&showIntro=false&lang=fi Tuolta löytyy vuoden 1946 ilmakuva, sen jälkeen seuraavat kuvat alueesta 1996.... |
||||
|
|
16.02.2022 07:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| Timolta tulee kuin sähkötekniikan oppikirjasta. Sähkökäytöt ovat mielenkiintoisia, aloitin 1982 tasavirtakäyttöjen ja edelleen myös AC- ja servokäyttöjen suunnittelijana. vrt. kiertovirrattoman vastarinnankytketyn monikvadranttikäytön periaatekaavio (tasavirtakäyttö). https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7840.0 1982 Espoossa tehtiin Simovert A -taajuusmuuttajia. Ensimmäisiä kysymyksiä silloiselta esimieheltäni (Salo), tehdäänkö täällä vetureihin liittyvää. Taurukseen oli muitakin melodia-vaihtoehtoja. Tuukalta hyvä teoreettinen kysymys. Jos olisi käytännön merkitystä, niin tuskin olisi ollut pitkään käytössä. Sähkövetureiden nopeusennätys 357 km/h on voimassa edelleen samalla veturilla https://www.youtube.com/watch?v=KmeWG75YAcU |
||||
|
|
16.02.2022 03:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin ulkoisesti asiantuntivammalta vaikuttava selitys Tauruksen lauleskelusta, jonka olen nähnyt. Ehkä sä jotain tiedätkin? :) Onko siitä aiheutunut yhtään mitään tehohäviötä tai muuta, että äänet on väännetty osumaan nuottien kohdalle? |
||||
|
16.02.2022 01:12 | Lasse Reunanen | ||
| Kauempana kadulla mielestäni menee pois päin Lada 2105. Sen valmistus alkoi 1979 ja kunnolla tuotanto pääsi vauhtiin 1980, ainakin wikipedian mukaan. Oletettavasti Suomeen maahantuonti alkoi siis vasta -80. | ||||
|
|
15.02.2022 23:25 | Timo Salo | ||
| Niin, Jukka varmasti tietää mistä se ääni varsinaisesti tulee? Topin manitsemalla kanttiaallolla suoritetaan ns. PWM-modulointi. Kolmivaihesähkön muodostamiseksi hakataan kolmessa/kolmessa eri linjassa tasasähköstä PWM-muotoista vaihtovirtaa. Eli positiivinen puoliaalto tehdään ensin antamalla ensin lyhyitä sitten leveneviä pulsseja ja taas alasajo lyhyemmillä pulsseilla. Seuraavaksi tehdään negatiivinen puoliaalto samalla tavallla. Näitä "hässäköitä" on oltava kolme+kolme, jotta voidaan muodostaa 120:n asteen vaihesiirrolla olevaa kolmivaihejännitettä. Jännitteen taajuutta muutetaan ulkoisen ohjeen mukaan ja siittä syntyy säädettävän moottorin vaihtuva kierrosluku. (do-re-mi-jne) Äänen voima on yleensä virran suuruudesta ja resonoivien osien määrästä/mallista kiinni. Ko. ääni muodostuu ymmärtääkseni siittä, että tuo AC-kanttiaalto muodostaa magneettikentän moottoriin, jolla saadaan haluttu voima ulos. Tällöin kenttä resonoi kaikessa missä on välystä ja on magneettista. Myös tamusta itsestään kuuluu tuo ääni yleensä, jos siellä on yksikin rautasydänkuristin. (jopa tehokomponentit itsessään voivat ääntää, kun ovat yleensä teräskuoren sisällä lämmönjohtamisen takia. Pienempivirtaiset muovikuoriset ei välttämättä tätä tee) Tuon resonoinnin ymmärtää parhaiten koittamalla/kuuntelemalla erityisesti vaikka jotain huonosti tehtyä muuntajaa. Jos E/I-levyt ei ole kunnolla tiiviisti pakattu, niin ääni voimistuu vastaavasti levyjen resonoidessa 100 Hz:n taajuudella. Nuo taajuusmuuttajat (tamut) toimivat yleensä kHz-taajuuksilla. PWM= Pulse Width Modulation Mitä moottoreihin (3*230/400V) tulee, niin periaatteessa nuo ajomoottorit ovat kai samalla periaatteella toimivia. Roottori pyörii magneettikentän mukana. RSTRSTRST jne. Siinä on kuitenkin muutamia ongelmia kuten jättämä (nimelliskierrokset 3000 rpm / todellinen n. 2950 rpm ja laskee kuormituksen mukaan) Mitä isompi jättämä tyhjäkäyntisellä moottorilla, sitä huonompi laite . Jättämä taas riippuu mekaniikasta, eli mikä on ilmaväli roottorin ja staattorin välillä +laakeroinneista jne. Huom. yllä oleva texti on henkilökohtainen käsitykseni asiasta ja saattaa sisältää vähän sitä sun tätä... :-) |
||||
|
15.02.2022 22:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten sait sen kuoren laatikkoon? Oliko siinä se estolevy esteenä, vai oliko se jätetty pois, ''koska ei kai nyt kukaan tänne kaiken keskelle tule kirjettä lähettämään''? Ja mitkä olivat nuo oikeat leimat? | ||||
|
|
15.02.2022 22:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla oli ollut '82 Civic, rekisteröity toukokuussa 1982 kirjaimilla APP, ja '83 Civic Wagon rek. ART. | ||||
|
|
15.02.2022 21:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Topin täsmennys äänen muodostumisesta hyvä. | ||||
|
|
15.02.2022 20:40 | |||
| Keväällä käynnistä on aikaa 50 vuotta. Tampereen seudulla käytiin muuallakin kuin Linnavuoressa. Saattoi olla että lohkoja ihmeteltiin jossain muualla kuin Linnavuoressa. Muisti voi tehdä revanat. | ||||
|
|
15.02.2022 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Silloin kun postivaunun postiluukku oli "suljettu", siinä tuon peltikannen takana oli sisältäkäsin postiljoonin eteentyöntämä estolevy, jossa oli näkyvä teksti "suljettu-stäng". Muutoinhan kun tuosta sujautti kirjeen, se putosi sisäpuolella olevaan koriin josta postiljooni sen heti huomasi ottaa leimattavaksi. Tavarajunissa olleisiin miehitettyihin postivaunuihin saattoi postittaa myös aivan normaalisti. Olen itse, kerätessäni PV-leimoja, laittanut Helsinki-Töölöstä lähteneisiin TK-junien postivaunuihin kirjeitä, ja saanut niistä asianmukaiset PV-leimaukset. Tavarajunien ollessa kyseessä, piti junat ensin selvittää ratapihan sokkeloista että missä mikin on. Tavarajunassa seuranneeseen postivaunuun ei junan pysähdyspaikkojen epämääräisten sivuraidepysähdysten takia varmaan kukaan koskaan mitään "oikeasti" postittanut. Postivaunujen pääideologia oli aivan muuta kuin toimia asemilla satunnaisten kortinlähettäjien liikkuvana postilaatikkona. Joskus laitoin Toijalassa seisseeseen PFoab-postilaatikkoon kuoren ja odotin jännityksellä koska se tulee kotia ja millä leimoilla. Kyllä se vaunu sitten "viikon" sisällä jo oli liikenteessä Turun lättäpostijunassa ja sain sen oikeilla PV-leimoilla leimattuna. |
||||
|
15.02.2022 19:18 | Lasse Reunanen | ||
| Isoisällä oli sellainen kaksituulilasinen Stutz, siis avomalli, missä oli takapenkille oma tuulilasi. Oli käynyt henkilökohtaista kirjeenvaihtoa auton hankinnasta Ettore Bugattin kanssa, mutta toimitusaika oli ollut liian pitkä. Oli hankkinut sitten Stutzin. Harmi kun nuo kirjeet on kadonneet sodan melskeissä. Se Stutz oli vielä 60-luvulla olemassa, ja renkaiden hinnalla myynnissä, mutta isä ei ymmärtänyt ostaa sitä, kun siihen oli vaihdettu Chevrolet-moottori. | ||||
|
15.02.2022 18:31 | Raimo Hämäläinen | ||
| Hiidensalmen vierustalla ollaan eli aidan takana kulki reitti Lohja - Lohjanjärvi | ||||
|
|
15.02.2022 18:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut vm -82 kärry jonka rekkari alkoi ARK | ||||
|
|
15.02.2022 18:22 | Petri Soronen | ||
| Siellä missä on hiljattain ollut asuntomessut? | ||||
|
|
15.02.2022 18:11 | Niko Salo | ||
| Oltaisko Hiidensalmessa Lohjalla? https://www.google.com/maps/@60.263834,24.0588122,98m/data=!3m1!1e3 | ||||
|
|
15.02.2022 18:07 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ei olla ihan sillä suunnalla, eteläosassa maata kuitenkin! | ||||
|
|
15.02.2022 18:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Sääksjärvi–Lentokonetehdas? | ||||
|
|
15.02.2022 17:59 | Juhana Nordlund | ||
| ARS ja ratikan tariffikilpi sopivat oikein hyvin yhteen ajoituksen suhteen. | ||||
|
|
15.02.2022 17:41 | Jaakko Tuominen | ||
| Kyllä ne valut oli juuri Lokomolla ja kanget Tampellalla ja olivat varsin isoja, ei mitään traktori luokkaa. Ainoa jota epäröin oli vuosiluku. Tampella valettiin paperikoneenteloja silloin. |
||||
|
15.02.2022 17:26 | Jaakko Tuominen | ||
| Puristuvilla hiilipakoilla, en nyt muista miten liike saatiin aikaan, napaisuuden vaihto on liikkuvalla hiilisillalla genussa. | ||||
|
|
15.02.2022 17:17 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Bemarihan on toki koriltaan E21, jollaisia valmistettiin 1975-83. Kuvan rasterin takia tarkempia yksityiskohtia on vähän hankala hahmottaa, mutta hyvällä tahdolla voisi arvella rekkarin alkavan ARS. Internet tietää, että tätä kirjainyhdistelmää olisi Helsingissä jaettu 1983. Sopisiko tämä ratikan tariffikilven ajoituksen kanssa yksiin? | ||||
|
15.02.2022 17:07 | Mikko Ketolainen | ||
| Tuon töherryksen kun saisi muokattua pois tuosta kuvasta, niin tästä tulisi sopiva joulukortti, toki käy tämä jo nytkin joulukortista. | ||||
|
15.02.2022 16:56 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Munakas? | ||||
|
|
15.02.2022 16:31 | Topi Lajunen | ||
| Varmaankin aika lähellä kanttiaaltoa. | ||||
|
15.02.2022 16:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapsan fonttitutkielmasta tuleekin mieleen suomalaisten postimerkkien pienehköt eroavaisuudet vuoden 1901 postimerkkien tilapäisjulkaisuissa (kivipaino, kirjapaino ja Berliinin painolaatat) Jukka, No-sarjan vankivaunut ja Ge-sarjan matkatavaravaunut olivat myös konduktöörivaununvihreitä. Emalikirjainten ja -numeroiden uusiovalaminen emalointeineen taitaa olla aika hintavaa puuhaa, niitähän pitäisi teettää miljoonia! Kuka tietää, missä näitä alunperin valettiin? VRHki? Oliko Pasilassa rautavalimovehkeitä? VRHyvinkää? Kuopio, Vaasa? Mihin valumallit on joutuneet? |
||||
|
|
15.02.2022 16:01 | Timo Salo | ||
| Jos moottoreille menevä sähkö olisi puhdasta siniaaltoa, niin ääni olisi aivan toisenmoinen... (tuskin kuultavissa, mutta tuo kun on niin "särmikästä") | ||||
|
|
15.02.2022 16:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikoinaan täällä Suomessa olikin noteeraamisen paikka, kun BMW:tä näki taksissa. 1 500 hv koneella kyllä pikaisen lentoaseman keikan Rautatientorin tolpalta heitti...! Tuusulantiellä ei sinivuokkokukintoja kovin tiuhaan ollutkaan. |
||||
|
|
15.02.2022 15:59 | John Lindroth | ||
| Satamaradan linjaus lienee aiemmin mennyt aivan tuon pois kävelevän rouvan vieressä olevan aidan luona kuilussa. Sen viimeinen linjaus näkyy pitemmällä oikealla! | ||||
|
|
15.02.2022 15:49 | Topi Lajunen | ||
| Äänet tulevat ajomoottorista, sekä Tauruksessa että M100:ssa. Toki se on se taajuusmuuttaja, joka saa sen ajomoottorin värisemään noilla taajuuksilla. Nouseva melodia ei nouse vain oktaavin verran, vaan jonkin verran vajaan kaksi oktaavia. Vahva veikkaukseni on, että tarkoituksella ei ole tehty mitään skaalaa, vaan se tulee luonnostaan: länsimaisen musiikin intervallit kun ovat suhteellisen yksinkertaisia murtolukukerrannaisia, jotka on varmasti helpompi tuottaa digitaalisesti ohjatulla taajuusmuuttajalla, kuin monimutkaisemmat intervallit. Bonuksena tulee sitten korvia miellyttävä melodia. |
||||
|
|
15.02.2022 15:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä on kyse? | ||||
|
15.02.2022 14:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Selvisi jo. | ||||
|
|
15.02.2022 14:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistä voit tietää numeron tarkkuudella? | ||||
|
15.02.2022 14:21 | Sauli Vähäkoski | ||
| Maanantaina 14.2. noin kello 17.30 lähti VET 11813 Turusta Hangonsaareen. Se oli tiettävästi ensimmäinen Uudenkaupungin radalla kulkenut Sr1-veturi (nro 3052). | ||||
|
|
15.02.2022 14:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tavarajunilla tarkoitettanee, että eräissä kiitotavarajunissa käytettiin varsinaisten tavaravaunujen lisäksi myös konduktööri- ja postivaunuja. Esimerkiksi kuvan https://thetransportlibrary.co.uk/index.php?route=product/product&product_id=133495 juna lienee joko TK1057 Ouluun tai TK1077 Imatralle. Perusteluna lähinnä junan melko lyhyt mitta, joka viittaa siihen, että lisää vaunuja on tarkoitus ottaa Riihimäeltä. Miksei myös vetovoima, koska muut kiitotavarajunat (TK1055 Kokkolaan ja TK1075 Kuopioon) olivat toukokuussa 1962 Hr12-vetoisia ainakin suunnitelman mukaan. | ||||
|
|
15.02.2022 14:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| ''Tietoisesti sivutuotteena'' tarkoittaa siis, että niistä lähtee joka tapauksessa noin kova ääni, ja kun ääni on kova, siitä on tehty mieluummin miellyttävä kuin ikävän riitasointuinen. Tuo ääni voisi olla myös kirskuva ja rosoinen kirkuna. Paljon mukavampaa, että sieltä tulee kaunis do-re-mi-fa-so-la-ti-dõõõ. (Loppu tosiaan menee vähän nuotin vierestä) Tuosta äänestä on hieno video, kun Tauruksen vetämä juna on lähdössä liikkeelle hyvin liukkailta kiskoilta ja tehonsäätö venkslaa edestakaisin ylös ja alas: https://www.youtube.com/watch?v=Q_bF1Wb_pSE |
||||
|
|
15.02.2022 13:53 | Tommi K Hakala | ||
| BTW, bemarin n. 1500hv F1 turbomoottorin lohkoja kerrotaan/väitetään "päästetyn jännitteistä" käyttämällä niitä taksien moottoreina tietyn aikaa. | ||||
|
|
15.02.2022 13:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taajuusmuuttajista kyllä ja tietoisesti sivutuotteena. | ||||
|
|
15.02.2022 13:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis eikö ne äänet tule taajuusmuuttajasta, ihan kuten Helsingin M100 metrojunissa? | ||||
|
|
15.02.2022 13:02 | Timo Salo | ||
| Olisko Siemenssin suunnitteluinsinöörit? Kyllä tuolla yhdet euroviisut voittas, sanoitusta vaan kehiin... :-) | ||||
|
|
15.02.2022 12:38 | Tapio Keränen | ||
| Onko tietoa, kuka on säveltänyt Tauruksen liikkeellelähtömusiikin? | ||||
|
15.02.2022 12:29 | Raimo Hämäläinen | ||
| Onko näitä rautatangoilla yhdistettyjä pölkkyjä ~10 vuoden jälkeen enää käytössä? | ||||
|
15.02.2022 12:26 | Raimo Hämäläinen | ||
| Tämäkin kuva on vain muisto menneiltä ajoilta eli makasiinin tilalla on nyt liityntäpysäköinti alue | ||||