Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2022 14:43 | Tauno Hermola | ||
| Millainen voimansiirto tuossa on? | ||||
|
|
03.02.2022 14:24 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö krokotiili-nimitys vaatinut, että veturin täytyy täyttää myös tietyt rakenteelliset ominaisuudet eli nimitys ei perustu pelkästään veturin ulkonäköön? Aiheesta on keskusteltu mm. kuvan https://vaunut.org/kuva/56330 yhteydessä. | ||||
|
|
03.02.2022 14:18 | Tommi K Hakala | ||
| Juu, tutulta näyttää: https://vaunut.org/kuva/80232 https://vaunut.org/kuva/80231 | ||||
|
03.02.2022 14:13 | Timo Salo | ||
| Tässä kuvassa näkee, että Dv12 on sentään kaunis tuohon verrattuna!!!? Ja varmasti yhtä "näppärä" konstruktio. Ei se paljon "muotoilua" tarvii... | ||||
|
|
03.02.2022 14:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo on totta. Kutsutaanko sitä Jungia muuten dieselkrokotiiliksi sen nykyisessä kotimaassa? | ||||
|
03.02.2022 14:08 | Lasse Reunanen | ||
| Onpa tyylikäs, ei ole peräpuikkoa muistuttava muovisukkula, kuten muut nykyiset veturit. | ||||
|
|
03.02.2022 14:06 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin muotoilusta tulee mieleen Virkkala - Ojamo radan (raideleveys 1000 mm) Arnold Jungin valmistamat dieselveturit. | ||||
|
|
03.02.2022 14:00 | Lasse Reunanen | ||
| Hyvän näköinen asiallinen muotoilu. Henkii voimaa ja näyttää kunnon veturilta, toisin kuin nämä nykyaikaiset hauttomat ja mauttomat muovisukkulat. Onneksi ei ole muotoiltu samalla tyylillä kuin Vectronit tai muut uudet veturit, vaan on mietitty mikä laitteen käyttötarkoitus on. Voimasavuja tuskin tullaan näkemään, mutta jostain joutuu tinkimään ympäristön takia. | ||||
|
|
03.02.2022 13:40 | Santeri Turunen | ||
| Taidan olla yksi niistä harvoista, jotka tykkäävät tämän ulkonäöstä. Voisi olla enemmän valkeaa maalauksissa, mutta ylipäänsä näyttää tyylikkäältä, ainakin täällä olevien kuvien perusteella. Saa nähdä muuttuuko mielipide "livenä" nähdessä. Ulkonäöstä tulee myös Sveitsin Krokotiili Ce 6/8 mieleen, vaikka luonnollisesti ei täysin samalta näytä, kun on huomattavasti laatikkomaisempi. | ||||
|
|
03.02.2022 13:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Minkä valmistajan moottorit siinä on? | ||||
|
|
03.02.2022 12:59 | Mikko Herpman | ||
| Pakoputken päät varmaan saa helpostikin käännettyä ympäri jos näin halutaan.. Tästä koneesta saatetaan kyllä nähdä pientä kömytystä kun ei ole hiukkasloukkoa pakoputkessa. Tokihan lienee älykäs moottorinohjaus ja varmaankin yhteispaineruiskutus, eli kovin paksua lakua ei ole odotettavissa, kuin vain vikatilanteissa. Onhan tätä muotoiltu, kaarevat metalliosat konesuojissa, kaareva katto ja pakoputkisuojien ritilät. |
||||
|
|
03.02.2022 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on veturiversio blåkläderistä :D | ||||
|
|
03.02.2022 12:15 | Tauno Hermola | ||
| VR:n sivulla https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminnot/junaliikennointi/dr19-veturi/ kerrotaan "Huippunopeus 120 km/h", ei kai Sn sen pienempi ole? | ||||
|
|
03.02.2022 12:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käytännön syistähän tämä tällainen on. Veturissa on kaksi pääkonetta, yksi kummallakin puolella ohjaamoa. Ohjaamo on keskellä, koska kyseessä ei ole vain linjaveturi, vaan myös suurelta, jollei suurimmalta, osin vaihtoveturi. | ||||
|
|
03.02.2022 12:00 | Sami Koistinen | ||
| Tässä kävi vähän kuin Turun funikulaarissa havainnekuva vs. todellisuus. Tuollaisen tilasitte ja tämmöisen saitte. Suomen krokotiili ;) | ||||
|
03.02.2022 11:55 | Petri Tuovinen | ||
| Olisikohan tuo aura nostettu "yläasentoon" ja tarvittaessa lasketaan alas. | ||||
|
03.02.2022 11:53 | Tommi K Hakala | ||
| Oho, missä tuollainen on säilynyt näihin päiviin asti? | ||||
|
03.02.2022 11:43 | Lari Åhman | ||
| Uusi kohtauspaikka mainitulle rataosalle ei olisi pahitteeksi, sillä liikennepaikkavälit ovat nykyisellään melko pitkiä varsinkin Säkäniemi - Parikkala -välillä. Joku välisuojastuspistekin voisi olla tarpeen. | ||||
|
|
03.02.2022 11:29 | Raimo Harju | ||
| Mun mielipide on, että ulkonäkö on onnistuttu pilaamaan, on varmaan kuitenkin käytännöllinen, ja törmäystilanteissa turvallinen, koska ohjaamo on keskellä. | ||||
|
|
03.02.2022 11:13 | Teppo Niemi | ||
| Tuollainen vaunu olisi ollut vielä pelastettavissa viime syksynä, mutta omistajalla oli kiire saattaa se romuksi.... | ||||
|
03.02.2022 11:03 | Tommi K Hakala | ||
| Kappas, samalla numerolla tullut myös Otso-tyyppinen puolikas järjestelyveturimalli :D | ||||
|
|
03.02.2022 10:57 | Ossi Rosten | ||
| Olisin taipuvainen luonnehtimaan tuota sanoin "helv.. ruma", mutta ei kait näiden tarvi niin kauniita ollakaan? :D | ||||
|
|
03.02.2022 10:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Ovatko nuo kontit jotka tulevat laivalta ulos kanssa mahdollisesti sellaisia jotka jatkavat Suomessa junan kyydissä? Vai rekallako vain mennään? | ||||
|
|
03.02.2022 10:32 | Tommi K Hakala | ||
| Semmonen huomio rakenteellisesti, että mielenkiintoisesti pakoputket puhaltavat samalle puolelle kuin missä ovat ohjaamon ovet. Nykyriisseleissähän kyllä putkesta tulee enimmäkseen kuumaa ilmaa, mutta kuitenkin... | ||||
|
|
03.02.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä muotoilulla ja muilla ratkaisuilla on haluttu viestiä myös että tällä ei sitten matkustajajunia vedetä. Mikähän lienee suurin sallittu nopeus? Veikkaan 100 km/h tai jotain sellaista ja 1500 V sähköä matkustajavaunuja varten ei tietenkään saatavilla. Ne jotka ovat toivoneet dieselvetoisia matkustajajunia sähköistämättömille radoille saavat odottaa kunnes sähköistys on valmis! Nimim. "näillä mennään" | ||||
|
03.02.2022 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen suurruhtinaskunnan kehitys oli hidasta Aleksanteri ja Nikolai I:n aikana. Valtiopäiviä ei kutsuttu koollle ollenkaan, 1734 vuoden lait oli voimassa jne. Erkki viittasi suomenruotsalaisen eliitin patavanhollisuuden olleen kehityksen esteenä. Ei kaikki ollut mutta jotkut kyllä. Esim Gabriel Haartmann ja muut aateliset jotka vastusti rautateiden rakentamista ja halusivat ennemmin vesitieverkoston, ja ajattelivat erttä kapearaiteiset hevosvetoiset rautatiet riittävät Suomen tarpeisiin. Erimielisyykseien vuoksi Suomessa alettiin rakentaa rautateitä vasta 10 vuotta muita pohjoismaita myöhemmin. Jos olisi seurattu trendejä ja alettu tosissaan rakentaa rautateitä niin että 1860-luvulla olisi ollut pääratojen runko Pietariin ja Pohjanmaan suuntaan jo valmiina, niin suurta nälänhätää olisi voitu taklata tehokkaammin. Koko nälänhätä johtui pääosin logistisista ongelmista, viljaa ei voitu tuoda mistään kun meri oli jäässä eikä ollut ratojakaan muita kuin tynkärata Hämeenlinnaan, muista tehokkaista kuljetusvälineistä puhumattakaan. |
||||
|
03.02.2022 09:09 | Jouni Hytönen | ||
| Mentori vetää uutta tulokasta kohti työmaita. :) | ||||
|
|
03.02.2022 08:36 | Tommi K Hakala | ||
| Kummalla päällä työnnetään ja kummalla vedetään? Tikkarit istuis tuohon hienosti. | ||||
|
|
03.02.2022 08:31 | Kari Haapakangas | ||
| Työkaluissa on kyllä yleensä parempikin että muotoilija on pidetty ko. kapineesta kaukana. | ||||
|
|
03.02.2022 08:31 | Timo Salo | ||
| Toisaalta jospa tässä taas arvostellaan keskeneräistä työtä! Vauhtiteippaukset lisätään vasta kun raati miettii minkälaiset...? Keskeneräistä työtä ei saisi näyttää herroille ja hulluille! :-) (kumpaan ryhmään VORGgilaiset luetaan?) | ||||
|
|
03.02.2022 08:24 | Marko Laine | ||
| No nyt on hieno ja tunnelmallinen kuva! Äänestän viikon kuvaksi tämän historiallisen tapauksen vuoksi ja kuva näyttävyyden vuoksi | ||||
|
|
03.02.2022 08:14 | Kari Haapakangas | ||
| Kieltämättä panslavistille saapuminen Venäjän keisarikunnan Suomen suuriruhtinaskuntaan oli melkoinen järkytys. Valtakunnan sisällä oli raja, jossa kannettiin tulli ja vaihdettiin kieli, raha, uskonto, postimerkit ja jopa kalenteri toiseksi. Vaan juuri tämän takia keisarilla olikin kolme miljoonaa uskollista alamaista, laajan valtakuntansa ainoa osa, joka ei koskaan ollut aiheuttanut hänelle pienintäkään huolta ja murhetta (Nikolai I:n sanat). Tämän uskollisuuden murtamiseen riittikin sitten yksi lause "en ole teille vihainen". Taitavampi hallitsija (tai ainakin paremmat neuvontantajat omaava) olisi osannut tuonkin pelata psykologisesti oikein. | ||||
|
|
03.02.2022 05:07 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Aika törsön näköinen kapine..mutta työkoneeksihan tuo 'lienee' tarkoitettukin.. | ||||
|
|
03.02.2022 05:03 | Lasse Reunanen | ||
| Väinö Paunu Oy:n auto lienee tuo onnikka. Ainakin tuolloin Paunu liikennöi Tampereelta Mänttään ja Paunun autot olivat harmaita, missä oli tumma yläosa. Joku bussitietäjä varmaan löytäisi tiedostoista auton numeron ja tiedot. Ei näytä Paunun hienoilta Sitikoilta, olisko Federal? | ||||
|
|
03.02.2022 03:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nikolai II:sta sanottakoon, että hän oli täysin valmistautumaton tsaarinvirkaan, kun isänsä vei sairaus kesken kaiken. Nicky oli rehellinen mies ja hyvä perheenisä. Se joka hänet muutti mätämunaksi oli pyhän synodin yliprokuraattori Konstantin Pobedonostsev, jonka A III oli nimittänyt neuvonantajaryhmänsä jäseneksi. Nicky siten peri Pobedonostsevin... Nickyn tullessa tsaariksi, "Kostja" oli jo 67-vuotias patavanhoillinen. Nicky ei pitänyt hallitsijanroolistaan ja inhosi vaimonsa kanssa hovietikettiä. Häneltä ei suinkaan puuttunut älyä, mutta eräänlaisesta kiltteydestäkään ei ollut juuri apua. Ministeriensä selontekotilaisuuksien päätyttyä, hän yleensä livahti neuvotteluista ulkoilmaan pilkkomaan puita, mikä olikin hänestä mieluisinta ajankuluaan. Pobedonostsev oli istuttanut Nickyn mieleen käsityksen itsevaltiudesta Jumalan antamana järjestelmänä ja myös ainoana oikeana systeeminä koko laajassa keisarikunnassa. Eikä tsaarin äidin, leskikeisarinna Maria Fjodorovnan voimakas vaikutus poikaansa mitenkään edesauttanut Nickyn olemisia. Muistetaanpa vain, kuinka Nicky Suomen suuren manifestin lähetystön pyrkiessä hänen puheilleen, sanoi että nämä menisivät kotiin ja että hän "ei ole näille ihmisille vihainen". Kukahan "Bobbanin" eli kenraalikuvernööri Bobrikovin oikeastaan päästi kimppuumme? Venäjän - Japanin - sodan katastrofi jo alkoi horjuttaa Nickyä. Sitä seurannut vallankumous 1905 alkoi verisunnuntaista ja sekin vahingoitti Nickyn mainetta Venäjän kansan "isäsenä". Nicky sitten antoi manifestin lokakuussa 1905, siinä hän suostui vaaleilla valitun lakiasäätävän duuman perustamiseen. Nickyn kannalta kohtalokkainta olikin ottaa vuonna 1915 sodanjohto omiin käsiinsä. Näin ollen sotilaalliset tappiot luettiin hänen syykseen. Yhtä alamäkeä, jota ei helpottanut poikansa Aleksein verenvuototauti. Alamäki loppui sitten eräänä heinäkuun yönä 1918, Jekaterinburgissa kauppias Ipatjevin talon kellarissa... Kumma, kun Englannin silloinen kuningas, Nickyn serkku, Yrjö V ei laittanut tikkuakaan ristiin tsaariperheen hyväksi? |
||||
|
|
03.02.2022 02:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuukka, pelkkä insinöörimuotoilu ei välttämättä ota huomioon, että kyseessä on käyttöesine, joka tulee koko laajan yleisön silmille vuosikymmeniksi. VR:n roolia, joka on aikamoisen näkyvä, pitäisi jotenkin kyetä korostamaan. Esimerkiksi Porkkanajuna oli tässä onnistunut, vaikka sen tekniikassa oli alkuun jotain pikkuhäikkää. Kokonaan toinen juttu olisi nyt vaikkapa kahvinkeitin, joka päätyy neljän seinän sisälle, siitäkin huolimatta että se keittimen pitäisi herättää ostamis- ja omistamishalua. |
||||
|
|
03.02.2022 00:28 | Hannu Haitto | ||
| Niin sanottu "karja-aurakin" näyttää olevan. On vain tuolla alla ja kovin ylhäällä. Olisko estämässä lumen pääsyä alusrakenteisiin. Minkäänlaista esteenraivaajaa ei pyöräkerran edessä näytä olevan. | ||||
|
|
03.02.2022 00:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Ai että on hyvännäköinen! :) | ||||
|
03.02.2022 00:21 | Jimi Lappalainen | ||
| No nyt :) | ||||
|
|
03.02.2022 00:11 | Hannu Haitto | ||
| Ulkonäkö näyttää herättävän ajatuksia puolesta ja vastaan. Kyseessä kuitenkin vetopalvelutehtäviin tarkoitettu "työkalu" jonka ulkonäölle ei paljon painoarvoa lasketa. Taitaa muut tekijät vaikuttaa enemmän teknisissä vaatimuksissa kuin ulkonäkö. Harvemmin kukaan arvostelee kaivinkonetta tai pyöräkuormaajaa sanoilla "virtaviivainen" tai että ompas vanhanaikainen. Omasta mielestäni vaikuttaa hyvin käyttötarkoitukseen sopivalta ja toimivan näköiseltä kokonaisuudelta. | ||||
|
|
03.02.2022 00:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Väylän tarveselvityksen "Imatra–Joensuu-rataosuuden nopeuttaminen" ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lr_2018_imatra-joensuu_web.pdf ) osassa 3.1.11.2 sivulla 43 on maininta mahdollisesta sähköistetyn kohtausraiteen rakentamisesta Poiksiltaan. | ||||
|
|
02.02.2022 23:48 | Tommi K Hakala | ||
| Selvä kopio, 80-luvun japsiautojen muotoilukielellä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/5102 | ||||
|
|
02.02.2022 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva vaihdettu suurikokoisempaan 2.2.2022 sekä lisätty tietoa kuvatekstiin. | ||||
|
|
02.02.2022 23:01 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onko tässä veturityypissä myös tuo 1500v ulos otto matkustajavaunujen lämmitykseen ja sähköistykseen? | ||||
|
02.02.2022 22:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oula: Joku jarrullinen vaunu tarvittiin, koska junassa ei voi olla viimeisenä jarrutonta vaunua (ja Dr19 ilmeisesti siirrettiin jarruttomana vielä tässä vaiheessa). Sitten oma kysymyksensä on, miksi valinta osui juuri Rk:hon. Arvaus on, että siellä on kulkenut joku määrä VR:n porukkaa kilistelemässä šamppanjalaseja uuden tulokkaan kunniaksi. | ||||
|
|
02.02.2022 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Esa, mikä saa sut arvelemaan, että veturin kehitystyössä on ollut mukana muotoilija? :D | ||||
|
02.02.2022 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tännekö se D1:n malli päätyi? Se oli ollut Kouvolan asemalla VR:n kolikonkeruutehtävissä 1970-luvulla. Siitä kiva malli, että Stephensonin luistinliikuntakoneisto oli peilin avulla hyvin nähtävissä. |
||||
|
02.02.2022 22:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Missä vaunu on? | ||||
|
|
02.02.2022 22:02 | Simo Virtanen | ||
| Aika raskaan näköinen, etenkin komentosilta. Liekö panssaroitu? | ||||
|
|
02.02.2022 22:02 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tuota kaiteen puuttumista ihmettelin itsekin jo aiemmin. Mutta näyttää siltä, että kummassakin päässä on tuo toisen puolen käyntisilta kapeampi, eikä siinä ole kaidetta. Ja vastaavasti toisen puolen käyntisilta on leveämpi. Eli konesuojaa ei ole sijoitettu keskelle runkoa. Onko runko sitten kapeampi kuin deeverissä, vaiko konesuoja kenties leveämpi. Veikkaan jälkimmäistä. | ||||
|
|
02.02.2022 22:01 | Simo Virtanen | ||
| Kyllä se siitä kurpahtaa. Ei häikäise vihreys silmiä. | ||||