Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.04.2022 21:48 | Ilari Inkiläinen | ||
| Samaa katsoin itsekin, vaikken muuraamisesta mitään ymmärräkään, että hienosti aseteltu tiilet. | ||||
|
15.04.2022 21:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Sikälikin että kuvan tilanne taisi olla aika harvinainen vakituisen lättäliikenteen aikana. Itse havaitsin aikoinaan 1970-luvulla sen, että jotkin Joensuun vaunut palasivat Turun konepajalta korjauksesta kotiinsa Haapamäen kautta vakijuniin liitettynä, kuitenkin yleisöltä lukittuna. Ja joskus eivät olleet lukittuna, ei ainakaan Pieksämäen vaunut. Seinäjoen/Oulun vaunut taisivat pöhkiä suoraan Parkanon tietä. |
||||
|
15.04.2022 21:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstissä molempien veturien numerona 3203 - toinen ilmeisesti 3202 ? (Ilmenee luettelossa) | ||||
|
15.04.2022 21:39 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä hieno juna ja hienossa paikkkaa kuvattu! | ||||
|
15.04.2022 21:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Harjateräksen käytössä näkyy kustannusvastaavuusvaatimus alastomimmillaan! Eihän tällaista korjausta sentään tarvitse kullalla silata, mutta pientä ajatusta saisi käyttää siihenkin, miltä koko juttu näyttää maksavan yleisön silmissä. Vieraskoreutta saisivat nämä ulkoistuksen tuloksena valitut "pajat" harrastaa, kuin että räkivät hitsisaumaa parhaaseen "prostoi"-tyyliin, fyrkat pois - ajatuksen ollessa kuningasajatuksena! |
||||
|
|
15.04.2022 21:35 | Jarno Piltti | ||
| Vielä voi arvella pakenemissuuntaa kemikaalionnettomuuden sattuessa. Muuraustyö on uljasta. | ||||
|
|
15.04.2022 21:33 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. nyt on ihan huippuotos. Kiitos tästä! | ||||
|
|
15.04.2022 21:32 | Jarno Piltti | ||
| Komeaa. Pientilallisen heinäseiväs-Suomen seisakekulkuneuvo päässyt tulevaisuuden maisemaan. | ||||
|
|
15.04.2022 21:25 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva eri veturisarjat yhdessä! | ||||
|
|
15.04.2022 21:16 | |||
| Noilla lätillä sitten huomenna Valkeakoskelle | ||||
|
15.04.2022 20:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Teknisesti ja lain edessä silta ei siis ole ollut matala, vaikka ehkä lasti oli muuta mieltä. Näin autonomisten ajoneuvojen kulta-ajan alussa digitaalisen paikkatiedon oikeellisuus tulee olemaan valtava haaste yhteiskunnalle. Kuka vastaa, jos tietokentän sisältö sanoo muuta kuin todellinen maailma? | ||||
|
15.04.2022 20:56 | Santeri Turunen | ||
| Kiitos avusta molemmille, korjasin tiedot kohdalleen. | ||||
|
|
15.04.2022 20:37 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valmetin tekemä piikkilangankiristäjä (Dv12) lienee luettavissa maatalouskoneeksi. Harjateräs on myös käyttäjäystävällistä, ei liian terävää eikä liian sileää, etteikö työläinen siitä tukevaa otetta saisi työn touhussa. | ||||
|
|
15.04.2022 20:21 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taustan rakennuskanta yrittää jäljitellä lättähattumaista matalaa pyöreyttä. | ||||
|
15.04.2022 20:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Odottaako siirtoa huoltoasemapylonien hautuumaalle Hankkioon? :-) | ||||
|
|
15.04.2022 20:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Sr1 3019 tuskin on vielä vihreä. Myös kyljessä näkyvä EVN-numero kaventaa mahdollisuuksia huomattavasti, vain muutamaan yksilöön. | ||||
|
|
15.04.2022 19:39 | Kari Paavola | ||
| mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa Naulakadun tontilla tuo kaatunut/kaadettu Nesteen pyloni | ||||
|
|
15.04.2022 19:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyylikäs urbaani kuva! | ||||
|
|
15.04.2022 19:30 | Joonas Pio | ||
| Sr1 oli 3086. Hienoja kuvia olet laittanut! | ||||
|
|
15.04.2022 18:16 | Antti Havukainen | ||
| Töhryjen perusteella samat vaunut kuin tässä muutamaa viikkoa aiemmin otetussa kuvassa: https://vaunut.org/kuva/144018. Eli tosiaan Ex 26301 sekä 26304. | ||||
|
|
15.04.2022 17:24 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Tasoristeys 1/2021 (http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/129) mukaan 2 Ex (26301 ja 26304) olisivat romutettu. Veikkaisin että ovat kyseiset Ex vaunut kuvassa. | ||||
|
15.04.2022 15:21 | Johannes Erra | ||
| Tämän sarjan veturit tekivät SBB:llä noin kuudenkymmenen vuoden uran. Yksi selitys pitkälle iälle oli, että veturit soveltuivat neljälle eri sähköistyssysteemille ja olivat sellaisina suureksi hyödyksi Ranskan ja Italian vastaisilla raja-asemilla. Veturit olivat SBB:n viimeiset kytkintankovarusteiset vetureiksi luokitellut kulkuneuvot, kun viimeiset poistettiin huhtikuussa 2022. Kaksiakselisia pienvetureita / "traktoreita" kytkintangoin SBB:llä lienee edelleen käytössään. | ||||
|
15.04.2022 13:22 | Eljas Pölhö | ||
| Joulukuussa 1949 Kouvolan puumottijunat, joissa kulki myös F-vaunu, olivat M252-M251 Kw-Lh-Ha-Kw (F 3855) M254-M253 Kw-Ri-Kw (F 3812) M079-M080 Kw-Mi-Kw (F 3826) M062-M071 Hma-Ikr-Hma (F 3811) Henkilöjunia (muitakin kuin em) varten Kouvolassa oli varalla F 3804 ja F 3810. |
||||
|
|
15.04.2022 12:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siinä mielessä edellä mainitsemani Spar sopii erinomaisesti pankkoletkassa päähän järjesteltäväksi siten, että aina toiseen suuntaan kuljettaessa vaunustosta sojottaa SA3 kohti veturia, jolloin junassa ei Kaalihäkinkään toimiessa veturina tarvita yhtään apulenkkiä, eikä toisessakaan kulkusuunnassa vaunujen välissä automaattikytkimen jäädessä junan häntään töllöttämään haaveillen taakse jääviä kiskoja. Samoin Mänskän ja Valtojen välisissä hiivatejunissa Mammutit ovat Valtojen puoleisessa päässä ja Norsut Mänskän puoleisessa päässä. Tällöin junan ollessa poka päällä Kaalihäkkiä vasten on tarjolla SA3:sta ja veturin ja vaunujen välinen apulenkinvenytys jää tyhjäntoimituksiin. Kurkotusvaunuja on käytetty esim. Kasvisuutejuoma-ahteella käsiteltäessä pankkoletkoja sähköveturilla sähköistämättömällä lastausraiteella. Tyhjät pankkovaunut ovat tulleet kuormattaviksi Raumalta, joten sieltä on laitettu veturin ja vaunujen väliin sopiva määrä satamassa purettuja satunnaisia simmareita, kekkuleita tms., jotka ovat muutenkin olleet kulkeutumassa Tampereen suuntaan. |
||||
|
|
15.04.2022 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on vekkulin näköinen vaihtoveturi! Vieläpä kankikone. Ilmeisesti ominaisuuksiltaan täysin riittävä. |
||||
|
|
15.04.2022 12:34 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä kurkotusvaunuja taisi olla myös puutavaranlastauspaikoilla? Oli käytössä Hkb tai Hkba, apulenkkiä tarvitaan joka tapauksessa jossain välissä, jos veturina on Sr1 | ||||
|
15.04.2022 11:36 | Antti Grönroos | ||
| Löytyykö Paraisista ratapohjaa, veturitallia ym.? En ole löytänyt. | ||||
|
15.04.2022 11:33 | Antti Grönroos | ||
| Voi olla, että vanha on poistettu 84 ja uusi 94. Samalla tavalla oli Rungon kohdalla: vanhalla tiellä oli tasoristeys (Vanha Viipurintie) ja Rungontiellä oli muistaakseni 90-luvulla ajoradan ja kevyenliikenteen puomit. Muitakin tämän tyyppisiä varmaan on kuten ainakin Ratavahdinrinne. |
||||
|
15.04.2022 11:29 | Kari Suominen | ||
| Raimon kommentti turvanokasta toi mieleeni vanhan käytännön, jossa kohdattaessa tavarajuna mentiin vastaantulevan junan ohjaamossa matalaksi suojautumaan tavarajunasta mahdollisesti irtipäässeen puutavaran mahdollisuutta sinkoutua tuulilasin läpi ohjamoon. Vieläkl näin toimitaan? | ||||
|
|
15.04.2022 10:42 | Uwe Geuder | ||
| Rasvalta näyttää minustakin. | ||||
|
15.04.2022 10:39 | Uwe Geuder | ||
| > Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. Kyllä ICE-junilla on aina ollut niitä numeroita. Vain ICE1:n moottoripäillä ei vielä. Ero on vain, että ne nyt näkyvät niin hyvin. Aikaisemmin ne olivat paremmin piilossa. Tuossa lista vuodelta 2010: https://dybas.de/dybas/index/t/tz.html . Alussa riittivät vielä 2 numeroa. |
||||
|
|
15.04.2022 10:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tuo ole kertynyttä rasvaa eikä sauma? | ||||
|
15.04.2022 09:57 | Jarno Piltti | ||
| Juuri näin. Kirja sivuuttaa rautateiden luokkajaon tyystin! | ||||
|
|
15.04.2022 09:30 | Raimo Harju | ||
| Turvanokka on jääny hiukan lyhyeksi, mutta kai se vielä tukki tai sorarekan kestävä olis ollu. | ||||
|
|
15.04.2022 03:52 | Lasse Reunanen | ||
| Millä kuularuiskulla tuo hitsiasuma puskimeen oikein on hitsattu? Tuolla pintakuorrutuksella ei ole mitään tekemista metallikappaleiden liittämisen kanssa. Lisäksi kuvassa näkyy tyypilliseen maatilakorjaukseen kuuluvaa harjaterästä. Ei tuollaista jälkeä luulisi arvonsa tuntevan konepajan tekevän. | ||||
|
|
15.04.2022 01:04 | Uwe Geuder | ||
| > Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää Jos ei saksa suju, tiedoksi, että pitää klikata sanaan "Ausklappen". |
||||
|
|
15.04.2022 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. En itse asiassa tiedä, onko niitä koskaan käytetty ennen ICE 4:ä, mutta se saattanut mennä minulta vain ohi, en ole seurannut asioita niin tiivisti. Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää, että se on toimitettu 24. 7. 2019. Se on hyväksytty myös Sveitsissä ja Itävallassa. Nykyisin se saa ajaa 265 km/h. Alun perin huippunopeus oli 250 km/h. Sitä saa kuitenkin nostettu ohjelmistopäivityksellä. DB ei asenna päivitystä ennen kaksivuotisen valmistajatakuun päättymistä. Luultavasti takuu ei ole voimassa, jos juna on viritetty? | ||||
|
15.04.2022 00:33 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Rainer, päivä ja kuukausi olivat sattuneet päättymään amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen järjestykseen. Nyt korjattu. | ||||
|
14.04.2022 23:50 | Julius Ylitalo | ||
| Kyllä tästä ohi menevää junaliikennettä menee mutta asemalla ei ole junia pysähtynyt Vanhan Haaparannan radan sulkemisen jälkeen. | ||||
|
|
14.04.2022 23:48 | Julius Ylitalo | ||
| Siis onko se purettu syyskuun jälkeen? | ||||
|
|
14.04.2022 23:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Ja päiväyksen perusteella näyttäisi aikakonekin olevan käytössä :D | ||||
|
|
14.04.2022 22:50 | Mika Hakala | ||
| Tarina ei kerro mitään luokasta, mutta Ville myi pariskunnalle puolen tunnin matka markalla. | ||||
|
|
14.04.2022 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Tarkennus puumotin kulkutietoihin. Kouvolan kuljettajalle kuului mottivuoro Kv-Lh-Ha (Heinola) - Lh - Kv. Varmaan aikatauluista voi päätellä oliko näitä vuoroja yksi vai kaksi päivittäin. | ||||
|
|
14.04.2022 22:39 | Uwe Geuder | ||
| > Kroatialaista kalustoa ei vorgissa ole vielä kovin paljon. Voiko sitä itse asiassa edes tietää? Haku menee kuvauspaikan mukaan, kaluston omistajan maa ei näy missään paitsi mahdollisesti kuvatekstissä. Ei jatkossakaan tuota kuvaa löydä haun avulla. |
||||
|
|
14.04.2022 22:12 | Jarno Piltti | ||
| Komea nippu laattoja! | ||||
|
|
14.04.2022 22:07 | Jarno Piltti | ||
| Voisi esittää kysymyksen minkä luokan vaunussa Matti ja Liisa matkustaa? | ||||
|
14.04.2022 21:53 | Jarno Piltti | ||
| Tulipa kiva sattumakuva. Kotkassakin tosiaan ollut pupuja joskus. | ||||
|
14.04.2022 21:50 | Jarno Piltti | ||
| Jylhä ja dramaattinen kuva. Onneksi kiskot kääntyy, peto ei tule päin! | ||||
|
14.04.2022 21:49 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä. Syntyy tunnelma asutuksesta jota paikku palvelee. Varsinkin jos Hennalan seisake joskus toteutuu. | ||||
|
|
14.04.2022 21:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apulenkkien käyttö on tosiaan vähenemään päin, mutta ei niistä sentään ihan vielä päästy. Monissa kotimaisissakin tavaravaunusarjoissa on automaattikytkimet, joten sellaisten ja ruuvikytkimellisten vaunujen sekaantuessa junakokoonpanoissa tarvitaan jatkossakin apulenkkiä. Esim. Spar-vaunuja seilaa edelleen rataverkollamme ‒ sellaisen puristuessa kakkosnelosen pankkoletkan keskelle tarvitaan Spar:in automaattikytkinpäässä apulenkkiä. Mänskän ja Valtojen väliä sukkuloivissa hiivatejunissa on järjestään apulenkki »Mammuttien» (Tamn-tw) ja »Norsujen» (Taimn-t) välissä, koska ensin mainituissa on automaattikytkimet ja viimeksi mainituissa ruuvikytkimet. Ja kuten Topi edellä mainitsi, vetureissa on automaattikytkimet, mutta Sr1:ssä ei sen lisäksi vapitia eikä unilinkkiä. Sr2:ssa ja Sr3:ssa tosin on unilinkki sekä Dv12:ssa ja Dr16:ssa vapiti. Suuremman työttömyysuhan näkisin vaanivan hakasia (Hkba), joiden lähes yksinomainen käyttö on viime vuosikymmeninä ollut adapterina toimiminen kotimaisten ruuvikytkinvaunujen ja sivupuskimettomien venäläisten vaunujen välissä. Harvoja tästä poikkeavia viimeaikaisia käyttötarkoituksia, jotka tulevat mieleen, oli kurkotusvaununa toimiminen Tahkoluodon irtolastisatamassa: https://www.vaunut.org/kuva/150935 . Deeverin kajuutta ei mahdu Tahkiksen vaununkääntölaitteisiin, joten veturin ja vaunujen välissä käytettiin hakasia helpottamaan letkan viimeisen vaunun passaamista kipille. |
||||
|
14.04.2022 19:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo lähtöopastin sivulta Joensuun suuntaan on taulussa jännässä paikassa. Onkohan se ollut alun perin ryhmälähtöopastin kummaltakin sivuraiteelta, joista toinen on nykyään purettu? Hiljattain lisätty REST-toiminnallisuus on yksinkertainen tapa parantaa turvallisuutta mm. ratatöiden suojaamisessa. | ||||