Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
28.01.2022 14:41 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta kannattaisiko täysimittaisella rungolla ajella, jos vaunuja ei täyteen kuormattaisi? Lähinnä ajattelin, että oliko yksi Dr16 vetovoimana koko matkan vai olisiko esim. toinen veturi vikaantunut ja juna päätetty tuoda loppumatkan yhdellä veturilla perille? Pyhäsalmelta Kokkolaan on 2700 tonnia ollut Dv12-parilla vakituinen junapaino takavuosina malmijunissa, joten varmaan ainakin sen välin voisi yksi Dr16-veturikin selvitä tarvittaessa. Mutta jos Dr16 on nähty yksin 30-vaunuisen kuormatun pasutejunan edessä niin täytyy sitten uskoa. | ||||
|
28.01.2022 14:37 | Juha Kutvonen | ||
| Hienosti roiskaistu! Nuo puominjatkeet jäivät lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Käviköhän niiden ylläpito liian kalliiksi? | ||||
|
28.01.2022 14:18 | Juha Kutvonen | ||
| Nuo Pieksämäen ja Huutokosken välillä ajetut yhdistelmäjunat olivat tavallisesti kuusivaunuisia, mutta juhlapyhien aikaan ne venyivät kahdeksaan vaunuun. Muistan itse matkustaneeni sellaisella ainakin tapaninpäivänä 1984. Tässä kuva eräästä pääsiäispyhän pitkästä lättäjunasta: https://www.vaunut.org/kuva/11997 |
||||
|
28.01.2022 14:04 | Timo Salo | ||
| Valtterilla on huomenna nimpparit ja tuleva myrskykin nimetty Valtteriksi... Mahtavaa! | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
28.01.2022 14:02 | Rasmus Viirre | ||
| Niin no joo, tuo 2700 tonnia on kaiketi nykyinen 30-vaunuisen pasutejunan max. paino, ja 30 niitä vaunuja olikin periaatteessa. (20 kpl Sgmmns-w + 5 kpl Sggrrs kaksoisvaunuja). Mutta mitä en ajatellut on se, ettei kaikki vaunut välttämättä olleet "täyteen" lastattuja vetovoimasta johtuen. Voi olla, että olet Petri enemmän oikeilla jäljillä, kuin minä. Eipä sitä voi oikein tietää ulkopuolelta, kuinka täynnä kunkin vaunun kontit ovat. | ||||
|
28.01.2022 13:39 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/145769 Vilppulan kolmipilttuinen talli, onkohan tuossa kaaviossa näkyvä jokin vanhempi ja nyt jo purettu? | ||||
|
28.01.2022 12:56 | Oula Ahlholm | ||
| Mutta miksi "Suojavaunua" käytetään? | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
28.01.2022 11:35 | Petri Nummijoki | ||
| 2700 tonnia kuulostaa jo aika paljolta, jos tarkoitetaan, että yhdellä Dr16-veturilla Siilinjärveltä Kokkolaan asti? Muutamia vuosia takaperin, kun pasutejunia kulki neljä paria niin yksi vedettiin yhdellä Dr16-veturilla ja siinä oli tyypillisesti 22 vaunua mutta käsittääkseni vanhempia 20 tonnin alkselipainoisia eli junapaino jotain vajaat 1800 tonnia. Se kylläkin tuntui kulkevan aika reippaasti muuten mutta Kiuruvesi-Lavapuro-välillä olevassa mäessä hyytyi johonkin noin 30 km/h vauhtiin. 30 km/h ei tosin ole tavarajunalle erityisen alhainen vauhti mäkipaikassa, joten saattaisi veturi selviytyä esim. 2000 tonnin junallakin mutta sitä aika tavalla jo hämmästelen, jos 22-vaunuisesta olisi junapainoa ollut varaa nostaa vielä 50 %. | ||||
|
28.01.2022 11:16 | Jani Järviluoto | ||
| Tämä olikin sitten viimeinen kerta kun tämä sekajuna kulki. | ||||
|
28.01.2022 10:38 | Jukka Ahtiainen | ||
| Netistä löytyvien tietojen perusteella uudella yrityksellä on toimintaa. | ||||
|
|
28.01.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa oleva talli oli yksipilttuinen. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
27.01.2022 23:22 | Rasmus Viirre | ||
| Ihan tositoimissa tuo oli taas viimevuoden. Tulipa syksyllä hoitelemaan yksin pari kertaa pasutejunankin, reippaat 2700t on ihan mukavasti vedettävää jo yhdelle koneelle. Varmaan ei vaadi kuitenkaan älyttömiä korjauksia tuommoinen kylmässä hyytyminenkään? (Ainakaan VR:n silmissä) Oulussa lämpöiseen säätelyyn ja eikun vain takaisin Lapin maille... |
||||
|
27.01.2022 23:16 | Jaakko Tuominen | ||
| Topi, ainakin tässä veturissa on joten siitä ihmettely. Timo, kirjoitat aivan asiaa josta olen tietoinen, ihmettelin koska tiesin käyttökatkaisiasta sekä puolenvaihto katkaisiasta joka on varmistettava asennotaan ennen tulpan laittoa paikalleen. Anttalainen opetti. |
||||
|
27.01.2022 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä. | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston herättelyä |
27.01.2022 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Mikko, kyllä nestepintojen tarkastus kuuluu aina kun kiipeää veturin päälle. Mutta se on jo vaistomainen ele, ettei sitä tullut mainittua. Dv:ssä ohjaamoon kavuttaessa ensin silmäys vesilasiin, Dr:ssä konehuoneeseen mentäessä ensin tuikataan taskulampulla nestekorkeuden mittalasia ohimentäessä ja käväistään tarkistamassa myös toisen moottorin nestepinnat. | ||||
|
|
27.01.2022 21:39 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkos nämä rakennukset ihan tuotantokäytössä vielä? | ||||
|
|
27.01.2022 21:18 | Lasse Hinkkanen | ||
| Pistotulppa ja pistorasia muodostavat pistokytkimen. | ||||
|
|
27.01.2022 20:55 | Topi Lajunen | ||
| Eikö Dv16:ssa sitten ole erillistä kytkintä ulkosyötölle? | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
27.01.2022 20:44 | Oula Ahlholm | ||
| Tosiaan tämä veturi hajosi huonoon kohtaan. Hajosi suoraan vaihteen päälle, mikä esti junan T5138 pääsyn muille raiteille. Muutaman kilometrin päässä asemasta T 5138 odottelin, ja kuljettaja teki liikenteenohjauksen kanssa päätöksen: Kun kerta PYO 276 on hajonnut vaihteiden päälle, niin työnnetään parisataametriä perästä. Sen jälkeen T 5138 ajettiin 402 raiteelle, ja veturit tulivat PYO 276 keulille. Tapahtumat näkyvät myös kuvissa. | ||||
|
27.01.2022 20:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| Ainakin minua kiinnostaa kuvat. | ||||
|
27.01.2022 20:36 | Timo Salo | ||
| Järkeenkäypä kortti se "kipinäkortti"! Hiilimoottorin, tai generaattorin pystyy vielä pelastamaan edellyttäen ettei mainitsemasi pyörretuli/kehätuli ehdi pilaamaan kommuttaatorin pintaa. Itse käytin ns. "Coloradon kiveä" hiontaan. Pienillä kierroksilla painetaan kevyesti kivi kiinni kommutaattorin pintaan ja annetaan kivestä irtoavan terävän hiekan pyöriä mukana, jolloin pinta kommutaattorissa hioontuu tasaiseksi ja hiilen pinta istuu paremmin kupariin. (huom. hiilen riittävä mitta ja liikkuminen kevyesti "putkessaan") Toimenpiteen jälkeen osat puhdistetaan KUIVALLA paineilmalla! Eristävät kumihanskat on kivat olemassa käsissä em. toimenpiteen aikana... :-) Moottorin/generaattorin kunnon näkee myös hyvin eristysvastusmittarilla. Ei tarvitse kuin ottaa kytkentäjohdot irti ja mitata vastus ankkurilta/kenttäkäämiltä maahan. Min. 5 Mohmia/1000 voltilla. (huom. onko ajomoottorien/generaattorin max. jännite mikä?) |
||||
|
|
27.01.2022 20:23 | Oula Ahlholm | ||
| Sivuraide on poistettu käytöstä noin 1995-luvun taitteessa. Tämä kerkesi olla muutaman vuoden käytössä, ennenkuin lakkautettiin. Rata johti nykyäänkin käytössä olevan sahan pihaan. Useat kerrat isäni on nähnyt kun umpi- ja lähtevät sahalta. Radalle on nykyään laitettu kulkukielto, seislevy siis, ja rataa on katkaistu noin 15 metrin matkalta, syynä on oja, joka on kaivettu siihen paikkeille. Rata oli äkkilaskelmalta Pellon ratapihalta sahalle noin 600 metriä. Mukavat murinat arki-iltana on ollut kun Deevereillä kiihdytetty. Monesti on malmijunat ottaneet vaunuja mukaan Pellosta, siis niitä edellämainittuja puu-ja umpitavaravaunuja. Pellon kääntöpöytäkin on liittynyt tähän rataan ja sen päässä olleeseen sahaan. Joskus keväällä voin käydä kuvaamassa rataa, mikäli kuvia halutaan. |
||||
|
|
27.01.2022 20:07 | Timo Salo | ||
| Jaakko, tässä ajattelin vanhaa kokemusperäistä tietoa. Sulakkeen kanssa on sama asia! Jos esim. jonkun isomman (yli 16A) sulakkeen kytkee verkkoon tietämättä "kuorman" tilaa, saattaa seurata normaalin posliinisen tulppasulakkeen räjähdys. Itse olen nähnyt, kun 20 A:n hidas tulppasulake kytketään (tietämättä kuorman tilaa, esim. täysi oikosulku) verkkoon ja vielä hitaasti kiristäen... Koko posliini hajosi käteen ja sulake räjähti palasiksi. Tottahan jotain kihartimia ja muita vastaavia kotitalouslaitteita voi käyttää vain tulpasta, kuten on tarkoitettukkin. Se tilanne, että kytketään pistotulppa (1-, tai3-vaihe) kovaan oikosulkuun aiheuttaa samanlaisen ilmiön. Siksi SUOSITTELEN vahvasti kuormakytkimen käyttöä. Silloin ruma pamaus kajahtaa kykimen sisällä, eikä esim. kuvan olosuhteissa ulkotiloissa. Tuossakin olisi hyvä paikka tilanosoittavalle kytkimelle, jolloin tulpan kytkennän voi suorittaa turvallisesti virrattomana. Ennenvanhaan oli sähkötarkastuslaitos, joka liimasi sinisen tarran kaikkiin tarkastettuihin laitteisiin. Se oli turvallista aikaa, kun oli kaksinapaisesti erottava kytkin välissä ja sen tilan näki luotettavasti! Nyt on kaikenmaailman softakytkimet sun muut keksinnöt. Itselleni kävi joskus tuollaisen "virityksen" kanssa autossa niin, ettei radio sammunut muutakuin nyppäämällä johdot irti autoradion takaa... :-( Vastasinko kysymykseen? k/e |
||||
|
|
27.01.2022 19:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| Saman opetuksen olen itsekin aikoinaan ammattikoulun penkillä saanut. | ||||
|
27.01.2022 19:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, muistan hyvin nuo "Paha kaveri" - juottolat. Niiden tunnuskuvana oli bernhardilaiskoiran muotokuva kaulanalustynnyreineen. | ||||
|
|
27.01.2022 19:40 | |||
| Tuo minun tilanne sattui myötäleen rullauksen jälkeen kun kujettaja laittoi tehoja päälle jonka seurauksena meni kentänheikennys ja täydet tehot päälle. Aikoinaan Dr13 vetureissa täytettiin joka reissulla ns. kipinäkortti johon merkittiin öljynpaine, ahtopaine, lämpötilat ja arvioitiin päägeneraattorin kipinöintiaste vertailukuvien perusteella. | ||||
|
|
27.01.2022 19:15 | Jaakko Tuominen | ||
| Timo, ??? ?. | ||||
|
27.01.2022 18:00 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Deeverikuvat ovat aina tervetulleita, varsinkin jos niissä on pari ruotsinlaivaa. Eli kauan eläköön deeverit. Ja dieselvetureiden aika ei ole ohi, varsinkin Euroopassa sähkön kohoava hinta aiheuttaa sen että dieselkalustoa aletaan ottaa käyttöön. Ja vaikka dieselin hinta on myös noussut, tulee tavaraliikenne siirtymään entistä enemmän kumipyörille kalliin sähkön ansiosta. |
||||
|
|
27.01.2022 17:24 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^OT. Tuon intron soittaa Pirjo Bergström. Kappaleen hieno sovitus on Pirjo ja Matti Bergströmin käsialaa. | ||||
|
|
27.01.2022 16:21 | Jan Jahkola | ||
| Komea kuva! Nyt on vaan pakko viilata pilkkua, eli Konsta on oikeassa paikassa Energiatiellä, mutta tasurin nimi on yhä Laajalahdentie. Tien nimi muuttui Laajalahdentiestä Energiatieksi suunnilleen joskus 2005-2010. Taustalla näkyvässä rakennuksessa on tietääkseni ollut aiemmin Volvo-kauppa... | ||||
|
27.01.2022 15:58 | Harri Junttila | ||
| Kuinka lämpimäksi lämpenee sähköllä ulkoliitännän kautta ? | ||||
|
27.01.2022 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petrin kommentissa mainittujen lättien "suuntavaunuista" tulee mieleen kysymys: miksikähän samaa ei harrasteta nykyään? Jonkinlaiset edellytykset olisivat kyllä, mutta... Ai niin - kustannusvastaavuus! Ruotsin rautateiden 100-vuotishistoriikissa (1956) kiiteltiin tällaista mahdollisuutta nimenomaan rälsbusseilla. |
||||
|
|
27.01.2022 14:36 | Petri Nummijoki | ||
| Helsingin ja Turun välillä kulkevassa postijunassa H33/34 (lähtö Helsingistä klo. 6:00 ja tulo Helsinkiin klo. 13:00-14:00 välillä aikataulukaudesta riippuen) oli kai Lättähattujen kaudella yleensä neljä vaunua (2 vetovaunua + 2 liitevaunua) Helsingin ja Karjaan välillä ja vain kaksi vaunua (vetovaunu + postiliitevaunu) Karjaan ja Turun välillä. Jossain muussa junassa on hyvinkin voinut olla 8 vaunua Helsingistä Kirkkonummelle ja 4 vaunua Kirkkonummelta Karjaalle asti. | ||||
|
|
27.01.2022 14:33 | Hannu Peltola | ||
| Kas, nyt löytyi aihe, joka ei avautunut minulle ollenkaan kuvatekstin tai Kimmon kommentin perusteella! No, aina oppii uutta ja Hector on/oli jäänyt minulle täysin vieraaksi... | ||||
|
|
27.01.2022 14:23 | Timo Salo | ||
| Aikanaan kun minulle joku ulkomaan pelle opetti DC-käyttöjen/moottorien/generaattorien toimintaa: Lesson number one, once fire at commutator, allways fire at commutator.... Se piti kyllä paikkansa, vain uudelleen ankkurin käämimällä, kommutaattorin sorvauksella/hionnalla ja hiilien vaihdolla/sovituksella päästiin eroon pysyvästi noista Antin muistelemista ongelmista! (olivat muuten näyttäviä ilmiöitä jo pienemmilläkin tehoilla ja ionisoitunut kupari on aika kiusallista esim. silmässä, tai vain nahalla!) | ||||
|
|
27.01.2022 13:42 | |||
| On sähkäkaappi siistissä kunnossa, ei pölyä missään. Joskus kauan sitten oli pölyä. Oltiin juuri tuolla 2349:llä liikenteessä ja konehuoneessa käydessä kuulin oudon äänen niinkun jokin pelti olisi rämissyt. Yritin sitä paikallistaa, kuulosti kuuluvan 2- moottorin suunnasta. Seisoin sähkökaapin edessä kun päägeneraattorissa tuli läpi- tai ylilyönti. Paukku oli aika kova, meinas lähteä lakki ja kuulosuojaimet päästä, päägeneraattorin tuuletusaukosta löi salama liki konehuoneen kattoon ja lattialla pyöri kipunoita kuin ilotulitusraketin jäljiltä. Savua ja pölyä oli niin että valot vähän erottuivat. Kuski huuteli konehuoneen ovelta että oletko vielä hengissä. Arvelin olevani. Matka jatkui yhdellä moottorilla. Tuo kuulemani ääni oli kehätuli päägeneraattorissa. | ||||
|
|
27.01.2022 12:43 | Ilkka Hovi | ||
| Pitää muistaa että näitä junia voitiin katkoa. Kahdeksan vaunua postivaunulla poikki Karjaalla ja neljä vaunua Turkuun. Ja samoin yhdistelmä takaisin Helsinkiin. Pieksämäki - lättäjuna Savonlinnaan ja loppu junasta Joensuuhun. Enpä muita muista ja Lättäkirja ei ole nyt käytettävissä. |
||||
|
27.01.2022 12:19 | Erkki Nuutio | ||
| Numeron puuttuessa ei ehkä selviä onko Pilvi vai Tuuli kyseessä. Ei auta sekään tieto, että Pilveen ensimmäisenä A-vetureista tuli höyryjarru vuonna 1882 (Lumion Mikon / Vislan tieto). Höyrysylinteri pistettiin silloin vetopyörien väliin - helppo mutta vetopyörien laakerointia toispuolisesti kuormittava paikka. Ilmajarruja alkoi tulla matkustajajuniin vasta 1893 alkaen. Entä tuo puuttuva numero? Kai upein A1/2 -kuva on Turusta lähteneen matkustajajunan lähdöstä Humppilasta joskus. Jonkun ajoituksen saanee siitä, että etummaisena vaununa junassa on pakaasivaunu (v. 1911 mustan kirjan kuva 346), joka on varustettu ilmajarruilla. Eli kuva on lienee 1890-luvun loppuvuosilta. Junan edessä on Tuuli. Tuuli-kilven sijasta on piipun juuressa molemmin puolin messinkinen numerokilpi. Hytin kyljessä ei näy numeroa - vaan eihän A2:ssa juurikaan ole hytin kylkeä isojen vetopyörien vuoksi. Kyseinen valokuva on kokosivun koossa Resiinassa 1/1979. Entä A1:t? Samassa Resiinassa on veturin hytin kyljessä N:o 3 (o:n alla viiva), eli Ilmarinen Humppilan aseman edessä. Molemmat kuvat lienevät vk. Sahlgrenin kokoelmasta, ja ainakin vuonna 1979 Tampereen Yliopiston Kansanperinteen laitokselta (Ala-Könni). Entä N:o 4 (Suomi) ? Vastaavanlainen merkintä hytin kyljessä Rautatiemuseon kuvassa, joka on kirjassa Anoen, taistellen, neuvotellen (1976, Veturimiesten Liitto). Kuva on vuodelta 1897, Helsingin konepajan veturimiesoppilaat edessään, ja näiden edessä veturin luistikoneiston osia. Ovat ilmeisesti tehneet nämä varaosiksi takeista aloittaen, viilaten ja höyläten. Valitettavasti kuva ei näytä piipun aluetta. Tunnetuissa kuvissa Aluttarella on messinkinen I hytin kyljessä. Mutta nimettyjä vetureita koskien ei ole edelleenkään selvillä mikä taho nimeämisestä päätti - ja erityisesti mikä taho päätti nimien suomenkielisyydestä? Laajasti ottaen kiitos tietysti kuuluu Aleksanteri II:lle. Heti valtaan noustuaan tämä alkoi poistaa suomenkielen syrjintää, antoi suomenkielelle perusoikeudet, ja mm. laittoi liikkeelle ensimmäisen rautatiehankkeemme. Konkreettisemmin kiitos voi kuulua kenraalikuvernööri Bergille, ehkä Elias Lönnrotin tai J.V. Snellmanin kehotuksin. Tai Knut Stjernvallin. MUTTA täytyyhän asiasta olla Rautatien johtokunnan päätös. Tuskin Helsingin konepaja vain Gustaf Törnuddin päätöksillä olisi veturit nimennyt ja nimikilvet messingistä valanut. Ajankohdan sanomalehdissä selostetaan mm. Ilmarisen kulkemisia, mutta ei mitenkään sivuta nimeämisiä. Viikinkihenkisiä asia varmaan korpesi, mutta nämäkään eivät uskaltaneet arvostella asiaa, koska olettivat sillä olevan suuresti kunnioitetun keisarin hyväksyntä. Kenraalikuvernööri Bergiä vastaan nämä juonittelivat senkin edestä. Löytyykö siis nimeäjää? |
||||
|
27.01.2022 12:08 | Joonas Pio | ||
| X40-junia ajoi tuona aikana, kun asemalla olin, Göteborgiin ja Ljusdaliin. | ||||
|
|
27.01.2022 11:43 | Petri Nummijoki | ||
| Syitä lienee lähinnä kaksi. Ruuhka-ajan ulkopuolella Lättähattujunat oli Helsingin paikallisliikenteessä yleensä 3- tai 4-vaunuisia ja silloin varmastikin Lättähattu oli veturijunaa kustannustehokkaampi vaihtoehto. Ruuhka-aikoina useat vuorot ajettiin veturijunina, jolloin kaksi lyhyempää Lättähattujunaa voitiin yhdistää, jotta niillekin löytyi ajoa myös ruuhkaliikenteessä ja saatiin käyttöastetta nostettua. Toinen on sitten se, että Lättähattujen hankinnasta näyttäisi puuttuneen pitkän aikavälin suunnitelmallisuus, kun viimeinen moottorivaunu valmistui vasta 1963 ja liitevaunu 1964 mutta jo vuodesta 1965 aloitettiin maaseudun paikallisliikenteen alasajo. Tämän vuoksi Lättähattuja alkoi olla 1960-luvun loppua lähestyttäessä yli alkuperäisen tarpeen ja ylimääräisiä hyödynnettiin ajattamalla niillä Helsingin paikallisliikenteessä entistä pidempiä junia, jolloin vastaavasti höyryvetureita ja 2-akselisia matkustajavaunuja voitiin poistaa liikenteestä. |
||||
|
27.01.2022 11:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Sepä se näyttää olevan. Se näkyy selvästi toisessa Finnan kuvassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:10142?imgid=2 |
||||
|
27.01.2022 11:34 | Timo Salo | ||
| Hienot tetsarit kahvi/pilsnerikauppiaalla! Vasemmalla kädellä ilmeisesti joku pilsnerilogo...? | ||||
|
|
27.01.2022 11:08 | Timo Salo | ||
| Pistotulppaahan ei saisi käyttää kytkimenä, mutta.... | ||||
|
|
27.01.2022 11:05 | Timo Salo | ||
| Melkoiset veitsikykimet, max. virta melkoinen... "Kaunis asennus"! Keskellä kuvaa mainio lasinen "indikaattori"! | ||||
|
|
27.01.2022 11:02 | Jouni Hytönen | ||
| Minneköhän tässä liikenteessä aikaisemmin paljon olleet X40-junayksiköt ovat siirtyneet? Vai ovatko vapautuneet X40:t korvanneet puolestaan toisaalta Mälartåg-alueelta veturivetoisia junia? X40:t ovat kylläkin SJ:n omistamia, joten ne lienevät nyt itse asiassa jossain muualla kuin Mälartåg-alueella. | ||||
|
|
27.01.2022 10:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä idea oli ajaa noin pitkiä junia lättähatuilla, yhteysväleillä joihin veturivetoinen juna olisi ehkä matkustajan näkökulmasta soveltunut paremmin? Oliko nopeampi? Säästettiinkö lämmittäjien ja muun henkilökunnan palkoissa, polttoainekuluissa? |
||||
|
|
27.01.2022 10:42 | Topi Lajunen | ||
| Löytyy heiltä myös WINK ja SMILE. | ||||
|
|
27.01.2022 10:27 | Jukka Pitkänen | ||
| Kiva nähdä näitäkin kuvia. Lataako se tuossa sitten akustoa. | ||||
|
|
27.01.2022 10:18 | Kimmo Huhta | ||
| Suloinen Rhodes-intro ja sitten: "Kuka valon taittoi, huoneissain? On niin hämärää, en sua nää. On niin hämärää." Ja niin eteenpäin. | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston herättelyä |
27.01.2022 10:15 | Mikko Herpman | ||
| Mukava kuvasarja askarteluista, ehkä näihin vielä lisänä nestepintojen tarkastus/mahdollinen lisäys, ettei vaan ole vajentunut ja vastukset kiehuvat kuiviin...? | ||||
|
|
27.01.2022 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se ylimääräisen junan signaalin koukku? | ||||