Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2022 18:12 | Jouni Halinen | ||
| Siltähän se John näyttää nokkakoristekkin näkyy http://bot.fi/3pf6 | ||||
|
|
29.01.2022 17:57 | John Lindroth | ||
| Siinä taitaa lukea"Föreningsbanken vår bank"-1862-1962 eli juhlavuotta vietetään. Olisiko taustan auto Adenauer Mercedes`? | ||||
|
|
29.01.2022 17:52 | Jouni Halinen | ||
| Ratikan katon reunassa taidetaan mainostaa Pyp/Syp pankkia se kun on perustettu juurikin vuonna 1862. Mikä toinen mainos on? | ||||
|
|
29.01.2022 17:35 | Jouni Halinen | ||
| Ryppypeppu Rellu??. Mikäs isoakselivälinen auto tuolla taustalla sitten vaeltaa??. Ratikkamallinhan Jorma heittää lonkalta. | ||||
|
29.01.2022 17:01 | Raimo Harju | ||
| Kaatuminen varsin lähellä. | ||||
|
29.01.2022 16:55 | Veli Koski | ||
| Mainio ajankuva. Tuolla olen itsekin matkustanut useita kertoja 1970-luvulla. Aamuvuoro lähti Pieksämäeltä muistaakseni klo 8:20. | ||||
|
29.01.2022 15:14 | Timo Salo | ||
| Eihän siinä vaan sököä pelata? Ja vielä rahasta? Vasemmanpuoleinen ukko ainakin pihistää siihen malliin, että jääkö tulo- vai menopuolelle! :-) | ||||
|
|
29.01.2022 14:04 | Reijo Salminen | ||
| Suomalaisen anteeksipyyntö: Oho! | ||||
|
29.01.2022 13:42 | Timo Salo | ||
| Kontaktorien kärkien viilaus oli hiukan turhauttavaa hommaa. (itsekkin joskus harrastanut olosuhteiden pakosta) Yleensä kärki on kuparia ja päällä on hopeointi johtavuuden parantamiseksi. Kun hopea palaa pois ja nokeentuu, niin ylimenovastus vain kasvaa pahentaen tilannetta. Monesti kärjet isommissa kontaktoreissa olivat vaihdettavia ja silläkonstin saatiin parempi "pesutulos"... :-) Vallankin DC-jännitteen katkaisu söi noita kärkiä. Sitä varten kehiteltiin kaikenmaailman puhalluksia liekkiä sammuttamaan. Ko. kontaktorien hinta oli moninkertainen normaali AC-kuormakontaktoriin nähden. AC-jännite sammuu paljon paremmin, koska jännite on 0V 100 kertaa sekunnissa... Katkaisukyvystä kertoo paljon esim. jossain Honeywellin rajakytkimessä oli arvot katkaisukyvystä: AC 10A ja DC 0,25A! |
||||
|
29.01.2022 13:21 | Seppo Rahja | ||
| Saman junan mielekkyyttä fundeerasin muutama kuukausi aiemmin. https://vaunut.org/kuva/139147?u=916&d=24.04.2020&ns=1 |
||||
|
|
29.01.2022 12:59 | |||
| Sivukäytävän puolella on sähkökaapissa päägeneraattorien magnetointikontaktorit. Niiden kärkien väliin saattoi joskus muodostua piikki joka esti kontaktorin sulkeutumisen kunnolla eikä ryhmä ottanut tehoja. Koneapulaisen työkaluihin kuului viila jolla kontaktorin kärkien pinta käytiin viilaamassa puhtaaksi. CE 21, 22 ja 31 ja 32 olivat ne ahkerimmin viilatut. | ||||
|
|
29.01.2022 12:51 | |||
| Jännite on muistaakseni 1000 volttia. Huollossa puhdistettiin hiilipölyt päägeneraattoreista ja ajomoottoreista pölyä keräävillä rievuilla ja käsineillä. Samalla tarkastettiin hiilien pituus ja lyhyet uusittiin. Oppilaskoulussa tuo homma tuli jokaiselle tutuksi ainakin Pieksämäellä. Jännetettä ei kai nähnyt mistään, virtamittarit on molemmille ryhmille ajopöydissä. Hiilien säästämiseksi kehoitettiin rullaamaan yksi ajoporras päällä. Ajomoottorin äänestä kyllä kuuli jos rullasi ilman tehoa ajomoottorin ääni oli kuin sirkkelin terä. Yksi porras päälle niin ääni loppui. Viisammat kertoivat että sähkö toimii ikäänkuin voiteena kommuntaattorin ja hiilien välillä. | ||||
|
29.01.2022 12:43 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä tässä on suoritettu kiihdytyskisa, jota kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/5432 pohdittiin. Dv15 tosiaan ennätti ensimmäisenä monttuun ja Hr13 pääsi samassa ajassa kuvan mukaisiin asemiin. | ||||
|
29.01.2022 11:42 | Seppo Rahja | ||
| Jaahas, sama veturi 47 vuotta myöhemmin, yhtä pirteän näköisenä. https://vaunut.org/kuva/139064?s=1 | ||||
|
|
29.01.2022 11:33 | Hannu Peltola | ||
| Ja mietin, että ruotsalaiskollega suhtautuisi asiaan rauhallisesti: "Aj sjutton!" | ||||
|
29.01.2022 11:24 | Timo Salo | ||
| En tiennytkään, että vetureissa käytetään noita idiootti-indikaattoreita... (Tamperelainen nimitys karvanopista, sun muista wunderbaumeista) | ||||
|
29.01.2022 10:27 | Teemu Saukkonen | ||
| Vaihtuiko numero vai loppuiko kokonaan? | ||||
|
29.01.2022 10:19 | Timo Salo | ||
| Tuo Ossin huomio on varsin erikoinen tapaus, mutta paljon pienemmätkin "lentäjät" ovat tappaneet enemmänkin lehmiä...Nimittäin silloin kun itikoita vielä OLI runsaasti, saattoi mäkärälentue tehdä saman tempun lehmille... (paniikin aiheuttama sydänkohtaus) | ||||
|
|
29.01.2022 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Pohjoisempi. | ||||
|
|
29.01.2022 05:11 | Lasse Reunanen | ||
| Uto kotimainen OHO on kyllä oikeasti ollut, voi ....kele... | ||||
|
|
29.01.2022 03:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takaikkuna ei mielestäni täsmää ainakaan Pösö 203:lle. Kaikkien kajakkikaksikkojen äiti, eli Saab 93? Apua! Eikä se näytä Sedanet - koriselta jenkiltä, renkaat paljastavat. |
||||
|
|
29.01.2022 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Amerikkalainen: Fucking motherfuckers! | ||||
|
|
29.01.2022 02:31 | John Lindroth | ||
| Muistot sekä dokumentaatiot ja niihin liittyvät fundeeraukset lienevät suuri osa tätä harrastusta!Oula olet hyvällä tiellä jatka näin! | ||||
|
29.01.2022 02:04 | John Lindroth | ||
| Tämä on kertakaikkiaan upea otos! | ||||
|
29.01.2022 01:48 | John Lindroth | ||
| Tuossa Nohabissa tyylikäs väritys siipipyörineen niinkuin Märklinin HO versiossa 1.(3067) | ||||
|
|
29.01.2022 01:40 | John Lindroth | ||
| Mikäs auto tuolla taustalla ajelee? | ||||
|
|
29.01.2022 01:31 | John Lindroth | ||
| OHO! Tuo Huru 13 näyttäisi olevan alaosastaan kohtuullisen luonnonmukaisesti weathered!Tuukan kysymykseen se on se pohjoisempi! | ||||
|
|
29.01.2022 01:14 | John Lindroth | ||
| Kuvan henkilö käy tarkastamassa tilanteen ja lausuu sen jälkee "OHO".Saksankielinen versio on "Ah du liebe Scheisse". Ja Samma på svenska "Jäävla skit".Britit sanoisi"O Holy shit".Tämä tarkastelu tuo sen ulottuvuuden että tapahtunaan voi myös suhtautua pelkästään tunnetasolla. | ||||
|
29.01.2022 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos minulle kävisi noin, niin heittäisin tuon pyörän ulos ja kysyttäessä kohauttaisin olkapäitäni: - mitä minulta kyselet? Sen verran minua raivostuttaa nykyajan minäminäminä-pällit! |
||||
|
|
28.01.2022 23:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kumpis Pasilan kääntöpöydistä tämä on? | ||||
|
|
28.01.2022 23:22 | Ossi Rosten | ||
| Pisti tuosta lehtileikkeestä sivuaihe silmään "Hävittäjälentokone tappio lehmän" :D | ||||
|
28.01.2022 22:56 | Aapo Niemelä | ||
| Hetki kun odotellaan, niin alkaa päivänvaloa olemaan näiden kulun aikaan. Linjakuvat tosiaan kiinnostavat minuakin. | ||||
|
28.01.2022 22:48 | Joonas Pio | ||
| Toivottavasti vaan noista huomioteipeistä päästäisiin joskus eroon. | ||||
|
|
28.01.2022 22:39 | Reijo Salminen | ||
| Hienoa että näitä 6-akselisia Vgoboja seurataan tarkasti. Linjakuvat päivänvalossa vielä loistaa poissaolollaan. | ||||
|
|
28.01.2022 22:27 | Jukka Suortanen | ||
| Hieno kuva! Komea kolmikko vauhdissa upeasti säilyneessä miljöössä. | ||||
|
28.01.2022 22:25 | Jukka Suortanen | ||
| Komeasti patinoitunut työjuhta upeassa valaistuksessa. Hieno kuva! | ||||
|
28.01.2022 22:20 | Jorma Toivonen | ||
| Aikanani en kokenut sähkölämmitystä lainkaan. Veturit pidettiin lämpiminä Webaston "seisonta lämmitys asennolla" -- muistaakseni. Mikon arvio lienee oikea (+50°). Myöhmmin lisättiin ohjaamokohtaiset sähkölämmittimet https://vaunut.org/kuva/147539 . Kuvassa sininen pistoke ohjaamon lisälämmittimelle. |
||||
|
|
28.01.2022 21:59 | Mikko Herpman | ||
| Tietävämmät osanneet kertoa mutta veikkaus että lämpö nousee noin +50C -asteeseen. Mahtaisiko tuossa harmaassa laatikossa lisäksi olla termostaatti että voi säätää miten vastukset lämpenee. Aktiiviaikoina taisi käytäntö olla kytkeä kone "liekaan" suoraan ajosta, eli moottorit jäähtyivät jonkun aikaa kunnes vastus lähti päälle? |
||||
|
28.01.2022 21:34 | Aku Lehtola | ||
| Okei, korjattu tunnisteisiin. | ||||
|
|
28.01.2022 21:30 | Oula Ahlholm | ||
| Veturi näyttää olevan 3338. | ||||
|
28.01.2022 20:59 | John Lindroth | ||
| Tässä otoksessa on hieno nostalgisen junamatkan tunnelma! | ||||
|
|
28.01.2022 20:50 | Mikko Mäntymäki | ||
| Voihan sen noinkin parkkeeraarata... | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston herättelyä |
28.01.2022 19:03 | Lari Nylund | ||
| Kiitos jälleen tekijöille, että Dr13 2349 ja muut museon veturit pysyvät hengissä. | ||||
|
28.01.2022 18:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä ihan suoraan listana tarkennettua hakua käyttämällä (määränpää Raisio): https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=specified&range=1.7.2020-&number=2000-69999&cancelled=false&end=rai | ||||
|
|
28.01.2022 17:30 | Kimmo Huhta | ||
| Onko Raision tavaraliikenteestä tämän jälkeen mitään havaintoja? Juliaa taaksepäin kuukausikaupalla kelaten ei tullut yhtään merkintää näkyviin. | ||||
|
28.01.2022 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gibson on tehnyt J-200-malliaan myös 12-kielisenä, joka tämä on hyvin, hyvin, hyvin harvinainen! Kopioaikana, siis 1970-luvulla, muun muassa japanilainen Ibanez kopioi tätä J-200:ta aika tarkoin, muuta eroa ei ollut kuin valmistajanimi. Se meni oikeusjutulla uhkaamiseksi, mutta Ibanez välttyi korvausvaatimuksilta, tehdessään kopiomalleihinsa pieniä muutoksia, jotka Gibson katsoi riittäviksi. Muun muassa Tokain tekemä kopio Fender Stratocasterista osoittautui PAREMMAKSI, kuin alkuperäinen. Olen itsekin kokeillut Gibson SG:n kopiota vuonna 1975, merkkinä DIA. Se oli myös hyvä, Bigsby-vibrakammella, mikit oli hieman... no jaa. Epiphonella on eräänlainen lupa kopioimiseen Gibsonin tytäryhtiönä. |
||||
|
28.01.2022 15:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopiipa äffä Hkk:n päälle kuin suutarin nyrkki räätälin silmään! | ||||
|
28.01.2022 15:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| 3951:n valmistusvuosi oli 1944. | ||||
|
28.01.2022 15:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Mikko. Tiilinen kolmipilttuinen talli valmistui 1933, ja sinne johti raide rantaraiteelta. Tallin edessä oli vaihde raideviuhkan muodostamiseksi. Tuo vanha talli oli tietääkseni puurakenteinen. |
||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
28.01.2022 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja Pellosta Ylitornioon ratahan on hyvin laskuvoittoinen. Ylitorniolla olisi luvassa noin 4 km mittainen nousu. | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2819 hajosi Pellon asemalle |
28.01.2022 14:41 | Petri Nummijoki | ||
| Toisaalta kannattaisiko täysimittaisella rungolla ajella, jos vaunuja ei täyteen kuormattaisi? Lähinnä ajattelin, että oliko yksi Dr16 vetovoimana koko matkan vai olisiko esim. toinen veturi vikaantunut ja juna päätetty tuoda loppumatkan yhdellä veturilla perille? Pyhäsalmelta Kokkolaan on 2700 tonnia ollut Dv12-parilla vakituinen junapaino takavuosina malmijunissa, joten varmaan ainakin sen välin voisi yksi Dr16-veturikin selvitä tarvittaessa. Mutta jos Dr16 on nähty yksin 30-vaunuisen kuormatun pasutejunan edessä niin täytyy sitten uskoa. | ||||