Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2022 19:53 | Eljas Pölhö | ||
| Paltasen mylly ja saha Paltasen vesimylly Paltajoessa otettiin käyttöön jo 1800-luvulla. Mylly vaihto usein omistajaa ja 1921 sen omistajaksi tuli Vitikainen, joka ruoppasi jokea ja perusti myllyn yhteyteen pienen sahan, jonka tuotantoon kuuluivat ainakin huonekaluteollisuuden tarvitsemat koivurimat. Sahasta olen nähnyt vain muutamia valokuvia ja niissä ei näy sahoille tyypillisiä radesysteemejä, mutta varmuutta asiasta ei ole. Saha sijaitsi lähellä soraraiteen ja Paltajoen risteystä. Sahan toiminta päättyi 1960-luvun alkuvuosina ja paikalle tehtiin viilutehdas (Pulkan viilusorvaamo). |
||||
|
26.03.2022 19:38 | Eljas Pölhö | ||
| Puutavarakentän rullavaunurata Paltasen puutavaran lastausalue sijaitsi sorakuopan yhteydessä ja siellä oli kenttärataa propsien kuljetukseen. Radan valmistumisen ja purkamisen ajankohta on toistaiseksi hämärän peitossa. Rata oli kuitenkin käytössä 1951, sillä Pieksämäen Sanomissa oli 18.5.1951 uutinen tapaturmasta, joka aiheutui propsien kuljettamiseen käytetyn rullavaunun suistumisesta kiskoilta. Valtion sorakuoppa Noin 1 km Paltasen aseman pohjoispuolella sijaitsevalle soraharjulle rakennettin leveäraiteinen rata jo Jyväskylä-Pieksämäki-rataosan rakentamisen yhteydessä. Sorakuoppa oli niin tärkeä, että sille hankittiin ns. "Hullu-Jussi" jo 1914 tienoilla. Myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen siellä toimi 1911 valmistunut Bucyrus-höyrykaivinkone. Syksyllä 1946 tämä Bucurys siirrettiin Hirsilän sorakuopalle. |
||||
|
26.03.2022 19:21 | Reijo Salminen | ||
| Käykääs joku ottamassa huomenna sitten se viimeinen kuva kun tämä menee rajan yli itään, veikkaanpa ettei takaisin tule. | ||||
|
26.03.2022 19:12 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Milloin kauppaliike on lakannut toimimasta? | ||||
|
26.03.2022 16:50 | Johannes Erra | ||
| DB:n tavaraliikenneyksikön johdolta tuli jossain vaiheessa vuosituhannen alun tienoilla määräys, että 140-sarjan vetureista nimenomaan nämä kaksinajokelpoiset, samaten kuin sarja 151 kokonaisuudessaan, tulisi varustaa virroittimin, jotka vioittuessaan laskeutuvat automaattisesti. Tämä tarkoitti modernien yksipolvivirroitinten nopeaa yleistymistä, mutta muutamat myös näistä kaksinajokelpoisista vetureista pysyivät ajossa aina poistoonsa saakka vanhat saksisankavirroittimet katolla. 151-sarjalla muutos oli täydellisempi, määräyksen julkaisusta kului vain pari vuotta, kunnes koko sarja, ainoana poikkeuksena veturi 151 134, oli ajossa yksipolvivirroittimin. Veturi 151 134 ei sekään nyt enää ole saksisankavirroittimellinen, sai modernit haravat viimeistään siirtyessään Hector Railille joitakin vuosia sitten (heillä numero 162 007). | ||||
|
26.03.2022 16:49 | Marko Vornanen | ||
| Jossa jäinkin sitten myöhään vajaan tunnin T 5137:n ongelmien vuoksi. | ||||
|
26.03.2022 16:38 | Jimi Lappalainen | ||
| DB Netz Instandhaltung. https://www.rene-rail.nl/dbni.htm | ||||
|
|
26.03.2022 16:36 | Oula Ahlholm | ||
| Ainoastaan kameralla kuvattu ja zoomattu. :) | ||||
|
|
26.03.2022 16:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä otettu kaukoputken / kiikarien läpi? | ||||
|
26.03.2022 16:05 | Tuomas Pätäri | ||
| Kuva on mahdollisesti 4 vuotta sitten jäänyt minulta huomaamatta, onpa komea tilanne kun kaksi Ferrin aivan eri puuhissa olevaa veturia katselevat samaan suuntaan Luumäellä. | ||||
|
26.03.2022 15:55 | Tuomas Pätäri | ||
| Jos tunnelin määritelmänä pitää kalliotunnelia, määrittely on yksiselitteinen. Mutta kun mukaan ottaa keinokantisia osuuksia, määritelämästä tulee pakostikin epämääräisempi; milloin leveä silta muuttuu kanneksi ja milloin kansi tunneliksi. Tällöinkin on toki löydettävissä eräs yksiselitteinen mittari, eli se, että onko viranomainen luokitellut kohteen tunneliksi vai ei. Autoliikenteen puolella betonikantisia osuuksia, jotka ovat viranomaisen taholta luokiteltu tunneleiksi, ovat ainakin (tietämykseni mukaan, saa korjata) Keilaniemen tunneli Kehä ykkösellä, Husulan tunneli Haminassa ja Hakamäentien tunneli Helsingissä. |
||||
|
|
26.03.2022 15:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Vau! | ||||
|
26.03.2022 15:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Mistähän tuo pysäkki on saatu? :) | ||||
|
|
26.03.2022 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Erilaiset virroittimet. | ||||
|
26.03.2022 15:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtava kuva! | ||||
|
26.03.2022 15:23 | Julius Ylitalo | ||
| Joskus on Riihimäen ja Lahden välillä liikennöinyt myös kirjaimettomia junia | ||||
|
26.03.2022 15:06 | Johannes Erra | ||
| Tämä ei itse asiassa ole hiomavaunu, vaan radanpuhdistusvaunu 2118. Muutettu hiomavaunusta v. 1993, mutta kilvitys jäänyt jostain syystä muuttamatta. Vaunu poistettiin ajosta v. 2011. | ||||
|
|
26.03.2022 15:00 | Johannes Erra | ||
| Nuo veturit kuuluvat molemmat sarjan viimeiseen erään 1970-luvun alkuvuosilta, joka on kaksinajoon varustettu. Toinen veturi siis miehittämätön. | ||||
|
26.03.2022 14:32 | John Lindroth | ||
| 14.9.1958 suistui liian suuren nopeuden takia Drachenfels radan juna päivän viimeisellä vuorolla kohti laaksoa 17 ihmistä sai surmansa ja 112 loukkaantui joista osa vaikeasti!Pelastusoperaatio osittautui vaikeaksi maaston vaikeakulkuisuuden takia.Syynä oli liian alas laskenut höyrynpaine joka aiheutti sen että Riggenbach vastapainejarru menetti pääosin toimintansa ja käsijarrua jouduttiin käyttämään.Edellämainittu taasen johti junan akilliseen suistumiseen.Youtubesta löytyy filmimateriaalia tästä järkyttävästä tapahtumasta vaikka haulla.Drachenfels unfall. | ||||
|
26.03.2022 14:30 | Jukka Viitala | ||
| Lahlessa sortui joku siltakin jäätymisen takia samalla vuosikymmenellä. Kerrostalon sortumaan liittyy tarina pikkupoikien lumisodasta työmaan hoodeilla, pojat luulivat talon sortuneen siihen osuneesta lumipallosta ja olivat aika hissukseen kunnes oikea syy julkaistiin. | ||||
|
26.03.2022 14:20 | Mikko Herpman | ||
| Vähäeleinen aavemainen sähkövoima on kyllä hienoa. Mutta itse olen sen verran vanhakantainen että osaan kyllä fiilistellä mäntämoottoreiden ääntäkin varsinkin kun niistä otetaan kaikki irti! Tässä nykyisessä asuinpaikassakin voi äänen "ärjynnän" perustella päätellä millainen vetovoima on Lehmon nousuissa painavassa junassa. Eleetöntä oli myös katsoa kun Dr12 lähti junan kanssa liikkumaan moottorin ollessa edelleen joutokäynnillä, vasta kun ratamoottorituuletus kytkettiin päälle alkoi jytinää kuulumaan enemmän. Miksei myös voida ottaa mukaan eleettömän äänettömästi liikkeelle lähtevän höyrynkin. |
||||
|
26.03.2022 13:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Noita on kyllä joskus ollut Joensuussakin. | ||||
|
|
26.03.2022 12:44 | Reijo Salminen | ||
| Jos Jukka viittaat Juustilankadun keissiin niin siitä vastasi Rakennusliike Erkki Melkko, https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6huipun_sortuminen, tapahtui siis Hollolan Lahlessa armon vuonna 1963. | ||||
|
|
26.03.2022 12:31 | Teemu Saukkonen | ||
| Miten nuo itävaunut kytkettiin suoraan sinisten perään? Ystävyyslenkillä varmaankin? | ||||
|
|
26.03.2022 12:26 | Jouni Hytönen | ||
| Kivistöhän on samaa sarjaa Kupittaan kanssa eli esiintyy tunnelina, vaikka on varsinaisesti katettu osuus rataa. | ||||
|
|
26.03.2022 12:23 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta juuri vähäeleinen voima on hienoa. Vaikkapa Sr2 pitää aivan samanlaista ääntä liikkuipa se ratapihalla yksinään tai lähtee vetämään 5500 tonnin pellettijunaa paikoiltaan. | ||||
|
|
26.03.2022 12:17 | Mikko Herpman | ||
| Toki uudessa veturissa on varmasti hyvät ja toimivat äänenvaimentimet. Sekä kuormaa aika kevyesti perässä, eli moottorit tuskin joutuivat "täysille" vaikka tässä jo vähän kiihdytetäänkin. | ||||
|
|
26.03.2022 11:06 | Jarno Piltti | ||
| Juu Vientikerman tontilla on pelkkä monttu juuri nyt. Plus pari kerrostaloa ilmestynyt ihan radan varteen. | ||||
|
|
26.03.2022 11:03 | Jarno Piltti | ||
| Hyviä Dr19 kuvia tulee sivustolle yhtenään, hyvä että perässä pysyy! | ||||
|
26.03.2022 10:01 | Hannu Peltola | ||
| 20th Century Limited oli hieno juna, eikä vähiten Dreyfussin muotoilun ansiosta. Arkkikilpailijan PRR:n veturien muotoilu oli yhtä legendaarisen Raymond Loewyn käsissä. | ||||
|
|
26.03.2022 09:13 | Jukka Viitala | ||
| Lahlesta löytyy myös Tornator, merkittävä rakentaja sekin. Muistaakseni jompikumpi tai molemmat testasivat betonin talviominaisuuksia vähän nololla tavalla. | ||||
|
|
26.03.2022 09:04 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hannun kysymykseen, molempia nimiä ja 20th Century Limited kuvaa. | ||||
|
|
26.03.2022 03:24 | Reijo Salminen | ||
| Taustalla näkyy Vientikerman rakennus, joka lienee jo nykyä menneisyyttä, junan taustalla Ruolan pytinkejä, missä muussa kaupungissa kokonainen kaupunginosa nimettiin rakennusyhtiön mukaan? | ||||
|
26.03.2022 00:29 | Jarno Piltti | ||
| Selitys Silk-vaunujen hajallaan ololle kiinnostaisi kuulla. | ||||
|
25.03.2022 22:31 | Juhani Pirttilahti | ||
| Pakasta vedetty, pakastimesta otettu... hauskaa sanailua! | ||||
|
|
25.03.2022 22:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Sympaattinen latu ja kalusto on kuin pakastimesta otettu. | ||||
|
|
25.03.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Mr Kantola työskenteli NYC:n höyryvetureiden parissa ilmeisesti suunnittelu- ja kokeilutöissä. Luokkakaveri Ilkka Kantola kertoi että hänen setänsä oli töissä jollakin rautatiellä Yhdysvalloissa. Hän ei tiennyt millä yhtiöllä ja en osannut kysyä koska tunsin vain Fleischmannin luettelossa olleet US yhtiöt. Kuitenkin suomalaisia ollut NYC:llä. Nykyisin on kirjoitellut Classic Trains julkaisuun Mr Hirsimaki, jonka sukujuuret myös täälläpäin. Hän työskenteli Clevlandin satamassa huoltopäällikkönä. (Tiedot lukijan vastuulla) | ||||
|
|
25.03.2022 21:36 | John Lindroth | ||
| Tuo kuvan streamlined Hudson lienee J-3a Henry Dreyfuss luomus! Milwaukee Road streamlinerit loi muuan Otto Kuehler. |
||||
|
|
25.03.2022 21:26 | Hannu Peltola | ||
| Kumpaa junaa Jukka tarkoitat, Empire State Expressiä vai 20th Century Limitediä? Empire State Express oli New York & Hudson River Railroadin hienoin juna New Yorkin ja Buffalon välillä. 20th Century Limited oli puolestaan New York Centralin lippulaiva New Yorkin ja Chicagon välillä, "The most famous train of the World!". | ||||
|
|
25.03.2022 19:42 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeaa mielikuvamainontaa junan nimeä myöten. | ||||
|
|
25.03.2022 19:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Kupittaan "tunneli" on kyllä vähän siinä ja siinä, pitäisikö sitä edes sanoa tunneliksi. | ||||
|
25.03.2022 18:36 | Petri Nummijoki | ||
| Lieneekö apulämmittäjää kovinkaan helposti saatavissa, jos stokeri rikkoutui kesken matkan? Olisiko yleisempi tapa ollut, että junapaino puolitettiin ensimmäisessä sopivassa paikassa lapiolämmitykseen siirryttäessä, kuten mainitaan kuvan https://vaunut.org/kuva/43829 yhteydessä? Tietysti jossain 40-luvun lopun ja vielä 50-luvunkin veturipulan aikaan on voinut olla mahdollista, että matkaan on täytynyt lähteä valmiiksi rikkinäisellä veturilla, jolloin ehkä apulämmittäjä on annettu. | ||||
|
|
25.03.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen stokerin käyttämättömyyteen joskus (useinkin?) riitti hiilen seassa ollut kivenmurikka. Se katkaisi syöttöruuvin, joten siinä tapauksessa oli turvautuminen suomalaiseen ruisleipäkäyttöiseen stokeriin: lapio heilumaan vaan! Siinä yksi syy apulämmittäjään Trumaneissa. | ||||
|
|
25.03.2022 17:29 | Topi Lajunen | ||
| Kehärata asemien kohdalla ehkä, muutoin laskisin kahdeksi eri tunneliksi. Tai jopa niin, että asemahalli on "luola", ja niitä yhdistää yksittäiset yksiraiteiset tunnelit. Kupittaan tunneli on kaksiraiteinen, joskin siinäkin on osalla matkaa raiteiden välissä kantava seinä. |
||||
|
25.03.2022 16:55 | Petri Sallinen | ||
| Asia on helppo todentaa vanhoista Ratahallintokeskuksen julkaisemista luetteloista, jos ei luota Vorgin listauksiin. "Luettelo rautatieliikennepaikoista" -julkaisua Ratahallintokeskus julkaisi vuosittain. Vuoden 2007 julkaisussa Töysä vielä esiintyy, mutta ei enää esiinny vuoden 2008 luettelossa. Tarkempi syyni osoittaa, että Töysä lakkautettiin 30.6.2008. Luettelot löytyvät digitaalisessa muodossa arkistoista. Samat tiedot kuin Vorgin listauksessa. | ||||
|
25.03.2022 16:14 | Tero Korkeakoski | ||
| Onkohan näitä ollut lastattuna jemmassa Vainikkalan suunnilla. | ||||
|
25.03.2022 16:10 | Tero Korkeakoski | ||
| Juu, Suomessa ei ole ollut tapana vetää mitään keskustojen ohitusratoja paria junaa varten. | ||||
|
|
25.03.2022 14:49 | John Lindroth | ||
| Tuo kello Trumpassa oli mutta siihen laitettiin suomalaistyypin viheltimet.Klonksutus kuuluu usein ohiajo kuvissa,tuo video joka on viimeisenä filmatty tenderin päältä,,niin siinä on merkillepantavaa veturimiehistön toiminta 2lämmittäjää työskentelemässä ja vielä kolmaskin varalla itse asiassa junapaino 2900tonnia!.Stokeria ei 1630 veturissa ehkä ole tai se ei ainakaan olöe käytössä! | ||||
|
|
25.03.2022 14:26 | Hannu Peltola | ||
| Tuo täytyi käydä tarkistamassa tässä palaverien välissä! Erinomaiset äänet Friscon Decapodissa, mutta kampikoneiston poikkeavaa klonksutusta en kuullut. Mutta kyllä jenkkihöryissä on sitä jotakin: kirkonkellomainen soittokello ja vihellin, joka herättää vaikka naapurikylän kuolleetkin! Ei tainnut olla Trumpassa kumpaakaan? | ||||
|
|
25.03.2022 14:18 | Jouni Hytönen | ||
| Kehäradan tunnelit. | ||||
|
|
25.03.2022 14:16 | Tauno Hermola | ||
| Tämä tuli sattumakuvana, joten kysytäänpä, mikä on nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, tilanne kaksiraiteisten tunnelien osalta, mitä on tullut lisää? | ||||