|
|
22.01.2022 07:20 | Timo Salo | ||
| Kerrassaan upea kuva Hannulta! Uutta ja vanhaa sopivassa suhteessa... Kovin surullisen näköinen vain tuo taustan kuollut(?) maatila! Ilman kosteuden vaikutus alkaa jännästi sinistämään maisemaa mitä kauemmas mennään kuvassa... |
||||
|
|
22.01.2022 07:05 | Timo Salo | ||
| Oikein pisti taas miettimään, että oliko tuohon aikaan joka asemalla jonkin sortin trukki? Pumppukärryillä tuskin tekee mitään tuossa hietikossa, vai oliko rahti aina "miehissä" liikuteltavaa... Ainakin nämä kauniit asemat ovat menettäneet sen "kylän keskus"-statuksen, ikävä kyllä! |
||||
|
|
22.01.2022 06:32 | Timo Salo | ||
| Onkohan tuo valaistus tehty suurteholedeillä? Alkuaikojen (LED-tekniikan) sininen kylmä väri saatu hyvin pois, vai onko Joonas shoppaillut kuvan noin miellyttävän väriseksi? :-) Omalla kotikadulla ainakin kaupungin kokeilemat LED-valot on tosi tehokkaat ja suht miellyttävän väriset. Saa nähdä vaan kauanko kestävät, kun ainakin autoissa olevia vanhempia LED-valoja tuskin näkee, kun niin ovat himmenneet... (Textistä tulee välillä hiukan omituisen näköistä, kun yrittää välttää sivuston "errorhunterien" negatiiviset kommentit... Pilkun paikka väärä, kielioppivirhe, tai peräti virheellinen litteratieto!) |
||||
|
|
22.01.2022 03:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja nimitykset muuttuvat aikojen muuttuessa. Vuoden 1870 Ordning för bantågen tuntee ketjut nimellä 'säkerhetskettingarne' ja vuoden 1903 Junajärjestyksen ohjesääntö nimellä 'varaketjut'. Kuvan ottamisen aikaan 'varakytkin' on hyvinkin tainnut olla oikea termi. |
||||
|
|
22.01.2022 03:11 | Kari Haapakangas | ||
| Meinaatko, että onko olemassa jonkinlainen vetureiden kymppikerho? | ||||
|
|
22.01.2022 00:15 | Osku Reinikka | ||
| Onkohan yhdessäkään Sr2 -veturissa kuunaan lemmitty? | ||||
|
|
21.01.2022 23:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Taitaaa suurin osa olla nestekaasuvaunuja. Kolme ekaa vain ammoniakkia(?) | ||||
|
|
21.01.2022 23:51 | Petri Sallinen | ||
| "Vetolaitoksen särkymisen varalta on veturien takapäässä ja vaunuissa varakytkimet. Varakytkimessä ei ole jousta, joten varakytkimillä vedettäessä kaikki junan nykäisyt välittömästi vaikuttavat puskinpalkkiin". Mikko Ivalo, "Höyryveturit ja niiden hoito", 1945. | ||||
|
|
21.01.2022 23:45 | Petri Sallinen | ||
| "Siltä varalta, että varsinaiset vetolaitteet särkyisivät, ovat sekä vaunut että veturit varustetut varakytkimillä (kuva 74). Kun ne eivät ole varustetut jousilla, on niitä käytettävä ainoastaan siksi, kunnes ruuvikytkimet saadaan kuntoon." Väinö Airas, "Höyryveturit", 1922. | ||||
|
|
21.01.2022 22:46 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
21.01.2022 22:46 | Joonas Pio | ||
| Kiitoksia Oula ja Juhana. Ihan siististi teipattu nämä Tampereen mainos- ja taidevaunut. | ||||
|
|
21.01.2022 22:45 | Joonas Pio | ||
| Lahden ratapihan valosaaste on tosiaan varsin siedettävää ja pimeän aikana mahdollistaa hyvin kuvaamisen. Kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
21.01.2022 22:36 | Jukka Martio | ||
| Eiköhän tällainen harmaa maali tee betoniseinämästä siisteimmän. | ||||
|
|
21.01.2022 21:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Valosaaste näyttää hyvältä kun se on valkoista! Ja onneksi yhä useammassa paikassa näin on. Erinomainen yönkuva Joonakselta (kellollisesti toki ehkä vielä iltaa... :). | ||||
|
|
21.01.2022 21:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22391 oli vuodelta 1953. Sen perusvaunu oli Ei 22168, vuosimallia 1938. Kuten kuvasta näkyy, vaunussa on päätyikkunat. 22391 hylättiin vuonna 1988. Suunnilleen 1938 tienoilla pitkien puukoristen vaunujen ruuvijarrun mallia muutettiin. Uudemman mallin myötä päätyikkunoiden käyttö vaunuissa loppui, siitä syystä että ruuvijarrun käyttökampi oli nyt korin ulkopuolella. Päätyikkunoista: poikkeuksena oli psykoteknillinen testausvaunu A 94 vuodelta 1949, jossa oli päätyikkunat. |
||||
|
|
21.01.2022 21:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1914 Junajärjestyksen ohjesäännön mukaan termi on 'varaketju'. | ||||
|
|
21.01.2022 21:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuolla Saksan puoleisella asemalla tuli käytyä asemaravintolassa syömässä kesällä 2016. Koskahan päästäisiin taas matkailemaan... | ||||
|
|
21.01.2022 20:00 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.sg-trans.ru/ | ||||
|
|
21.01.2022 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| SGT eli SG-Trans ( СГ-транс ) on venäläinen öljytuotteiden kuljetusyhtiö. Vaunujen tyyppi on 908Р. | ||||
|
|
21.01.2022 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmessa vasemmanpuolimmaisessa vaunussa erottuukin oranssikilvissä UN-numero 1978, eli vaunuissa on propaania. Toinen Turun läpi venäläisissi rautatievaunuissa kulkeva yleinen VAK-tavara on vedetön ammoniakki, jonka UN-numero on 1005. ( https://unece.org/fileadmin/DAM/trans/danger/publi/adn/adn2015/English/Part_3_chap_3.2_table_A.pdf ) Jollei UN-numeroita näe, on nesteytettyjen kaasujen ‒ jollaisia propsu ja nakkikin ovat ‒ kuljetuksessa käytettävien vaunujen kylkiin maalattu erotusraidat koko vaunun pituudelta. ( https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Venaja%20tekninen%20sopimus%20VAK%202017.pdf ) s. 5 - 26: »5.3.5 EROTUSRAIDAT 5.3.5.1 Säiliövaunut, jotka kuuluvat Venäjän federaation rautateille on merkittävä 300 mm leveällä yhtenäisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri seuraavien kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen osalta seuraavilla väreillä: UN 1005 ammoniakki keltainen väri, UN 1017 Kloori tummanvihreä väri sekä palavien kaasujen (luokat 2F, 3F ja 4F) punainen väri. Nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille tai liuotetuille kaasuille tarkoitetut säiliövaunut, jotka kuuluvat Suomen tasavallan rautateille, on merkittävä yhtenäisellä, noin 300 mm leveällä heijastamattomalla oranssin värisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri.» Kuitenkin on sanottava, että haalistuessaan punaisesta raidasta tulee enemmän tai vähemmän kellertävää muistuttava. Raidan värin perusteella en menisi sanomaan, onko esim. kuvan oikeassa reunassa osittain näkyvässä vaunussa propsua vai nakkia. Vrt. esim. https://www.vaunut.org/kuva/152734, jossa muutamassa keulan vaunuista kuljetetaan propsua, lopuissa nakkia. |
||||
|
|
21.01.2022 17:16 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Aku! :) | ||||
|
|
21.01.2022 17:09 | Aku Lehtola | ||
| Oikein mainio kuva, juuri sopivasti näkyy vauhti kuvassa! :) | ||||
|
|
21.01.2022 15:50 | Timo Salo | ||
| Kiitos Jukka! Kyllä selvis, vaikka korkkarisaksalla ei ihan pysynyt kielessä mukana! Jonkin sortin tapettimestareita... :-) | ||||
|
|
21.01.2022 15:34 | Jukka Eklund | ||
| Linkin takaa löytyy kohta, jossa saksalaista Br 101 -sarjan veturia teipataan. Siitä selvinnee periaate. https://www.youtube.com/watch?v=fxaYdKaI9GY |
||||
|
|
21.01.2022 14:36 | Vesa Höijer | ||
| Kannattaisi käyttää mustaa maalia. Valkoisesta kuultaa läpi. | ||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
21.01.2022 13:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Värit ovatkin oma kiinnostava aiheensa. Ja väreistä käytetyt nimitykset: Venäjän yhdysliikenteen alettua vaunuja oli 'punaisia' ja 'mustia'. 'Punaiset' olivat oikeasti venäläisvärityksen mukaisia punaruskeita, ja 'mustat' olivat oikeasti perinteisen suomalaisen tavaravaununvihreitä, mustanvihreitä. Vankivaunujen mustalle värille - siis oikealle mustalle - on kyllä olemassa varsin hyvät perustelut. Vankienkuljetusvaunut, siis hevosvetoiset, olivat mustia. Niin Suomessa, Venäjällä, kuin muuallakin. Eikä niiden eräänlainen perillinen, mustamaijakaan (Black Maria) aiheetta nimeään kantanut. Black Maria -nimestä enemmän: https://www.spphs.com/history/black_maria.php |
||||
|
|
21.01.2022 13:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Raimon kommenttiin: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kerasta-muodostuu-ekologinen-kaupunginosa-radan-varteen?publisherId=3385&releaseId=69916323 |
||||
|
|
21.01.2022 13:35 | Timo Salo | ||
| Ennen Haapamäki oli kuin Tampere nykyään ruuhka-aikaan.. Katoavaista on mainen tärkeys! | ||||
|
|
21.01.2022 12:58 | Timo Salo | ||
| On kyllä niin upeat värit, että oikein mietityttää oliko tuolloin joku hiekkamyrsky Saharasta, tai tulivuorenpurkaus jossakin kaukana... Ei löydy suoranaista selitystä:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2015 | ||||
|
|
21.01.2022 12:46 | Timo Salo | ||
| Tässä kuvassa tämä valo(saaste) näyttää hyvältä! Yöstä(?) tullut täysi päivä jonkun riemuksi ja jonkun murheeksi... https://www.ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin |
||||
|
|
21.01.2022 12:39 | Timo Salo | ||
| Ei jummarra kuinka tuollainen teippaus(?) tehdään... Hyvän näköinenhän se on ja vimpan päälle kohillaan nuo kuviot! Kai sekin on jonkun AMMATTImiehen (henkilön) bravuurinumero. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
21.01.2022 12:22 | Pauli Ruonala | ||
| Retkibussi oli valittu sillä perusteella että sillä voi osallistua Tunga Rallyyn, joka on tarkoitettu kuorma- ja linja-autoille joilla on ikää vähintään 20 vuotta. Nykyjään sääntöjä on muutettu ja ikää pitää olla vähintään 30 vuotta. Bussi on ajalta, jolloin linja-autoilla oli Suomessa ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus 70 km/t. | ||||
|
|
21.01.2022 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| Todellakin, erittäin onnistunut kuva. | ||||
|
|
21.01.2022 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana enkä ollut kuvaa ennen huomannutkaan. Kylläpä on nappiotos Pasilta! | ||||
|
|
21.01.2022 11:57 | Oula Ahlholm | ||
| Upea ratikka ja sitäkin upeampi kuva! | ||||
|
|
21.01.2022 11:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Lämmityslaatikon kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3A387%3A Laatikon mitat: pituus 105.70 cm, leveys 21 cm, korkeus 10.30, suurin pituus 110.50 cm. Mustaksi käsiteltyä rautalevyä. Päällä saranoitu luukku. Molemmissa päissä kantokahva. Käytetty junanvaunun lämmitykseen. Laatikko on täytetty kuumalla hiekalla ja työnnetty vaunun seinässä olevasta luukusta vaunun penkin alle. Ollut käytössä Helsinki-Hämeenlinna rautatien ensimmäisissä matkustajavaunuissa. // linkki korjattu |
||||
|
|
21.01.2022 10:47 | Petri Sallinen | ||
| Englannissa asia oli osin kaupallistettu. Matkustaja saattoi vuokrata asemalta kuumavesipullon, jolla matkan aikana saattoi lämmitellä esim. jalkojaan. | ||||
|
|
21.01.2022 10:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuukka: Huomasin vasta nyt, että olet ymmärtänyt hiekkalämmityksen idean väärin: Ei sitä kuumaa hiekkaa noista luukuista vaunun penkkien alle topattu eikä sitten jäähtyneenä kaavittu pois. Se olisi todella ollut tehotonta ja hidasta. Lämmittämiseen käytettiin pitkiä hiekalla täytettyjä metallilaatikoita, niitä voisi kai sanoa kaseteksi. Ne kuumennettiin hiekanlämmityslaitoksissa, jollaiset alkuaikoina oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kuumennetut kasetit työnnettiin sitten luukuista vaunun lattialle osaston sohvien alle, jossa niille oli lokeronsa. Ja vastaavasti jäähtyneet kasetit vedettiin pois ja vietiin kuumennettaviksi. Kätevää ja suht. nopeaa. En tosin tiedä, kuumennettiinko hiekka lämmityslaitoksilla kaseteissaan, vai tyhjennetiinkö kasetit jäähtyneestä hiekasta ja täytettiin sitten kuumalla hiekalla. Ehkä tämäkin yksityiskohta vielä jostakin selviää. Alkuaikoina kaseteissa oli hiekkaa, myöhemmin vettä. Ja varmuuden vuoksi: lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa. |
||||
|
|
21.01.2022 09:52 | Petri Sallinen | ||
| LAINAUS "Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä." Kaikki digitaaliset palvelut kannattaa silti käydä läpi. Tämä onnistuu olohuoneen sohvalta — ja voi parhaimmillaan tuottaa tulosta tai tiedonmurusia tai johtaa uusille tiedonlähteille. Pahimmillaan etsintä ei tuota mitään. Ei siis mitään uutta auringon alla. :) Jos digitaaliset palvelut eivät tuota tulosta, ei tämä vielä tarkoita sitä, etteikö arkistodataa saattaisi olla — sitä vaan ei ole digitoitu. Silloin joutuu keskustelemaan jonkun oikean ihmisen kanssa, esim. sähköpostin välityksellä. Vieläkään ei tarvitse ostaa lentolippua. Lopputulema voi olla: "Veturin piirustus löytyy digitoituna. Sen hinta on 20 puntaa. Lisäksi digitoimattomana löytyy veturihankintaa koskevaa kirjeenvaihtoa, jonka etsintä ja käsittely maksavat X-puntaa. Haluatko myös ne?" |
||||
|
|
21.01.2022 09:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ota silmä käteen ;) https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/TV1g9d455vFRybdoABga0WiRg9/Rautatietekniikka_4_2021_harva.pdf | ||||
|
|
21.01.2022 09:21 | Lauri Rantala | ||
| netistä ei tuota lehteä löydy https://www.rautatietekniikka.fi/rautatietekniikka-lehti/ | ||||
|
|
21.01.2022 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J. tuolla edellä kyseli, oliko A1 Ukko Römperin vaunu. Niinhän 'Keisarin juna' -kirja kertoo: "Myöhemmin virkavaunukannan lisääntyessä vaunusta A1 tuli pitkäaikaisen rautatiepäällikön ja rautatiehallituksen ensimmäisen päätirehtöörin Georg Strömbergin virkavaunu." |
||||
|
|
21.01.2022 08:25 | Ossi Rosten | ||
| Kello on vähän edistäny kuvauspäivän osalta, 19.1.2022 pitäisi olla: https://juliadata.fi/timetables?s=7031&d=19.1.2022 | ||||
|
|
21.01.2022 06:19 | Juhana Nordlund | ||
| Sama 2664 on tuonut vähintään pari kertaa Sm5-kuljetuksen Helsinkiin. Kuvia löytyy vorg-galleriasta esimerkiksi vuodelta 2016. Nekin voivat olla sattumaa (tai harkittuja tekoja). | ||||
|
|
21.01.2022 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n viimeisin dieselveturi Dv12 sarjan (Dv12 2664) valjastui vetämään VR:n uusimpaa kalustoa - sattuma, vaiko harkittu teko? | ||||
|
|
20.01.2022 23:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Eli, Fenniarailin "vierailut" Hankasalmella jatkuvat tänä vuonna? | ||||
|
|
20.01.2022 22:20 | Teemu Tiistola | ||
| Kyllä. Kiitos!! | ||||
|
|
20.01.2022 20:54 | Julius Ylitalo | ||
| Muuras ja Pihtipudas tietääkseni on myös asuinkäytössä | ||||
|
|
20.01.2022 20:47 | Julius Ylitalo | ||
| Ratikylään vain Junia bongaamaan. | ||||
|
|
20.01.2022 20:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/152853?u=2471&d=20.01.2022 | ||||
|
|
20.01.2022 20:04 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mistäänhän en mitään tiedä mutta julkisuudessa ollut Keitele Groupin tuotteiden saarto AKT:n ahtaajien toimesta saattaa johtaa siihen, että Mussalossa on joku paikka x niin täynnä tavaraa että pitää miettiä muita paikkoja. Tämä siis ihan vain arvailua. | ||||