Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2022 14:16 | Tauno Hermola | ||
| Tämä tuli sattumakuvana, joten kysytäänpä, mikä on nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, tilanne kaksiraiteisten tunnelien osalta, mitä on tullut lisää? | ||||
|
25.03.2022 14:04 | John Lindroth | ||
| Hannu! Youtubesta löytyy hakusanoilla Frisco Decapod Illinois rautatiemuseon 1630.Näin ensi alkuun. Ja myös suositeltava on "Frisco 1630 pulls 135 Coal Hoppers" Ja "SLSF 1630 hauls 135 empties at the Illinois Railway Museum".Ajan kanssa löytyy myös tuo syntiinlankeemuksen otos! | ||||
|
25.03.2022 13:37 | Eljas Pölhö | ||
| Pari pientä täsmennystä Esan kommenttiin: 1) "Bee" ja "Ant" valmistaja oli Lancaster Locomotive Works, jonka johtaja Edward S. Norris oli samaa sukua "varsinaisen" Norriksen tehtaan omistajien kanssa, mutta ei osallistunut sen tehtaan toimintaan. 2) Norriksen tehtaan toiminta loppui 1865 (avattiin uudestaan muutamaksi kuukaudeksi vielä 1866). Kaikkiaan Norris valmisti noin 1200 veturia (suurin tunnettu valmistusnumero on 1198). Yhtiön nimistä vuonna 1831 Phoenix Foundy ja sitten American Steam Carriage Co, vuodesta 1834 William Norris, 1841 William Norris & Co, 1844 Norris Brothers ja viimeksi 1853 alkaen Richard Norris & Son. Baldwin osti käyttämättömän Norrisin konepajan 1873 ja valmisti siellä tendereitä 1890-luvulle saakka. |
||||
|
25.03.2022 13:13 | Mikko Herpman | ||
| Pikkukuvasta katsoin että siinähän on hyvä kömytyskuva! | ||||
|
|
25.03.2022 13:02 | Hannu Peltola | ||
| Bachmannilla oli aikanaan H0-malli Lafayettesta: https://estore.bachmanntrains.com/index.php?main_page=index&cPath=68_169 | ||||
|
25.03.2022 13:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu on näemmä EFi. Geebeet alkoivat aika rapsakasti poistua 1970-luvun kuluessa. |
||||
|
|
25.03.2022 12:57 | Hannu Peltola | ||
| Yritin etsiä Youtubesta videota hakusanoilla "Jälkeen syntiinlankeemuksen", mutta haku johti "mielenkiintoisiin" videoehdotuksiin... | ||||
|
|
25.03.2022 12:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäiset veturit näiltä eurooppalaisilta veturitehtailta oliva suoraan Norrisin mallin mukaan tehtyjä: (vaikkakaan eivät paljoa kyselleet Norrisilta minkäänlaista lupaa!) Steg, v. 1841, Guenther, v. 1842, Sigl, v. 1842, Borsig, v. 1841, Esslingen, v. 1847 ja Henschel v. 1848. Norris oli myös ensimmäinen suurista veturinvalmistajista, jolla oli myös vientitoimintaa ulkomaille. Esimerkiksi vuoden 1840 lopussa 30 % siihenastisesta veturituotannosta oli mennyt ulkomaille, kokonaislukumäärän ollessa tuona ajankohtana 135 veturia. 4-2-0-pyörästö nimenomaan liitettään Norris-veturitehtaaseen. Se kertoo siitä, että varhaiset junat olivat keveitä ja radat laskettu miten kuten. Se kertoo myös siitä, kuinka veturinrakennus uudella mantereella alkoi selvästi eriytyä eurooppalaisesta käytännöstä, toisin sanoen: etutelille oli kovasti tarvis. Norris-mallia seurasi jo vuonna 1839 4-4-0-tyyppi, kuuluisa "American" eli Villin lännen veturi. Norris kunnostautui muutenkin: ensimmäinen kymppipyörä eli 4-6-0 ikinä oli Norrisin "Chesapeake", joka valmistui maaliskuussa 1847 Philadelphia & Reading - rautatielle. Myös ensimmäiset Decapodit (2-10-0) olivat Norrisilta: veturit "Bee" ja "Ant" Lehigh Valleylle vuonna 1867. Norris-tehtaan toiminta hiipui sisällissodan jälkeen: puutteina oli osaavasta teknillisestä hallinnosta, taloudesta ja työn laatu oli myös laskenut, kattiloiden räjähtämisistä tuli valituksia. Toiminta loppui 1873, kub Baldwin otti tehdasalueen ja rakennukset omistukseensa. |
||||
|
|
25.03.2022 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas äänimaailman vinkistä, tuo täytyy katsoa ja kuunnella! Kaivoinkin jo tämän kuvan innoittamana Vorgista löytyvät Trumppa-kuvat ja vastaan tulivat nämä sinun otokset Rajamäeltä. Hienoja kuvia! Dramaattisin Trumppa-kuva taitaa olla tämä VR:n ottama (O. Lehtonen?): https://vaunut.org/kuva/136480?tag0=0%7CTr2%7C | ||||
|
25.03.2022 12:11 | John Lindroth | ||
| Vanhat hyvät ajat! | ||||
|
|
25.03.2022 12:00 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä Trumanin erotti äänestä jo kaukaa. Lähempänä kampikoneiston klonksutus oli kaikista muista selvästi poikkeava. Asuin nuorena Hangonradan varrella ja vuosina 1964-67 Rajamäeltä klo 16 maissa Riihimäelle lähtenyt tavarajuna oli useimmiten Tr2-vetoinen, joskus Tr1. Kuulin kotiin junan lähdön Rajamäeltä metsän takaa ja näin sen junan kotoani viitisen minuuttia myöhemmin. Sen oppi erottamaan lähdön äänestä milloin sieltä tuli Tr2 ja milloin Tr1. Tr2 äänimaailmaa voi nykyisin kuunnella ainakin elokuvan 'Jälkeen syntiinlankeemuksen' (1953) alkupuolella (muistaakseni) raskaan tavarajunan ohittaessa Keravan aseman. Elokuva on julkaistu ainakin DVD-muodossa joitakin vuosia sitten. Kuvia mainitsemastani Rajamäeltä klo 16 lähteneestä junasta: https://vaunut.org/kuva/80567 https://vaunut.org/kuva/80566 https://vaunut.org/kuva/101155 |
||||
|
25.03.2022 11:55 | John Lindroth | ||
| Veturi kuuluu sarjaan sächsische VIIK ja rata on 750mm.Tarkemmin katsottuna asema on Cranzahl.Se on Cranzahl Oberwiesental radalla! | ||||
|
25.03.2022 10:26 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hieno kuva. Valaistus on monesti haasteellinen asia, mutta aamu-usva on vielä kertaluokkaa haasteellisempi. | ||||
|
|
25.03.2022 09:06 | Hannu Peltola | ||
| Truman on kyllä upea veturi! Näitkö tai saitko kuvattua näitä koskaan linjalla? Oliko äänimaailma poikkeava? | ||||
|
|
25.03.2022 08:50 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, kyllä, tämä on pyöräjärjestykseltään 4-2-0. Veturi on valmistunut Norris Locomotive Worksilla 1837. Tämä veturityyppi oli maailman ensimmäinen standardoitu veturisarja ja se tunnettiin nimellä "Standard American". Norris toimitti vastaavia vetureita myös vanhalle mantereelle Britanniaan mm. Birmingham & Gloucester Railwaylle. Tämä veturi oli alkuperäiseltä nimeltään Lafayette kunnioituksena Yhdysvaltojen vapaussodan sotasankarille markiisi de La Fayettelle. Veturi nimettiin uudelleen 1927 Baltimore & Ohio Railroadin varapresidentin kunniaksi. Charles W. Gallowayllä tuli tuolloin täyteen 44 vuoden palvelus B&O:lla. Hänen isoisänsä oli William Galloway, joka palveli B&O:ta 50 vuoden ajan ja hän oli ollut Lafayetten alkuperäinen veturinkuljettaja. Alkuperäisestä Lafayette-veturista tehtiin 1920-luvulla replika ja tämä veturi on edelleen olemassa. Löysin tällaisen vanhan lehtileikkeen, jossa on tietoa veturista: https://www.newspapers.com/clip/32983714/bo-railroad-william-galloway/ |
||||
|
25.03.2022 07:24 | Teppo Niemi | ||
| Lauri: Selvitätkö oiken lakkautuspäivän, niin myös Vaunut.orgin liikennepaiiatiedotkin saadaan oikeiksi Töysän osalta. Voihan tuo selvitys vahvistaakkin tuon asian. Lähdekritiikki on usein hyvästä. Ainakin tuo lakkautuspäivä, joka Vaunut.orgin tiedoista löytyy on vuonna 2008. |
||||
|
|
25.03.2022 06:06 | Lari Åhman | ||
| Hieno kuva! Ei liene jokapäiväistä, että tähän sattuu kohtaustilanne. Eikä sekään, että Haapakosken suunnasta kurvataan suoraan Huutokosken linjalle. | ||||
|
25.03.2022 00:15 | Osku Reinikka | ||
| Tarkennettakoon tuota mun aiempaa kommenttia: Koko tällä alueella on kuvaaminen täysin kielletty ilman lupaa ja se on tavalla tai toisella jossakin kohtaa ilmoitettu henkilöille jotka alueella liikkuu. He, jotka menevät tuonne maanteitse, kohtaavat tämän kiellon portilla. Jos rautateitse saapuessa ei tätä kieltoa näe, se ei tarkoita etteikö se koskisi heitä. | ||||
|
25.03.2022 00:11 | Osku Reinikka | ||
| Kari, sitä juuri ajattelin. | ||||
|
|
24.03.2022 23:14 | |||
| En nyt ihan usko että Töysä lakkautettiin vuonna 2008 :) | ||||
|
|
24.03.2022 22:15 | Reijo Salminen | ||
| Onkos tämä nyt sitten 4-2-0 Whyten mukaan? | ||||
|
24.03.2022 21:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Menee vähän sivuraiteelle, mutta... Hyvä että Suomessa voi esittää mielipiteensä. Itselleni on ollut runsaasti hyötyä & iloa saksankielestä. Suomessa on myös tahoja, jotka ovat vaihtaneet S:n järjestelmiin tai edellyttäneet niitä. En kyseenalaista Linnavuoren kommentteja. Tuli 40 vuotta täyteen ja matkan varrella kysyttiin muutamaan hyvään yritykseen, mutta en lähtenyt mm. sen vuoksi, koska S valmistaa sähkövetureita. | ||||
|
24.03.2022 20:51 | John Lindroth | ||
| Noissa on osittain jotain vanhaa Baijerilaista! | ||||
|
24.03.2022 20:39 | John Lindroth | ||
| Hyvä lumitunnelmainen kuva! | ||||
|
|
24.03.2022 19:17 | Otto Tuomainen | ||
| En tiedä tarkemmin näiden opastimien historiaa, kaikki tšekkiläiset siipiopastimet mitä olen nähnyt ovat tätä samaa mallia. Moravské Budějovice valikoitui vierailukohteeksi nimenomaan näiden vuoksi. Netistä löysin joskus listan tšekkiläisistä asemista missä siipiopastimia vielä on, matkoillani olen ytittänyt niitä saada kuvattua mahdollisuuksien mukaan. | ||||
|
24.03.2022 19:11 | John Lindroth | ||
| Tämähän on onnistunut otos värjääkö Saharan hiekka taivasta? | ||||
|
24.03.2022 19:03 | John Lindroth | ||
| Bäderbahn Mollille valmistui v 2009 sen uusin höyryveturi 992324-4,joka rakennettiin Meiningenin pajalla työ siellä kesti 15kk ja tuli maksamaan 2,5miljoonaa Euroa.10.7.10 veturi vihittiin käyttöön neljän identtisen sisarensa rinnalle. 2016 Bäderbahn täytti 130v. | ||||
|
|
24.03.2022 18:58 | Konsta Uusimäki | ||
| Mukavan rauhallisen tunnelman olet osannut taltioida tähän kuvaan! Tykkään kuvan värimaailmasta. | ||||
|
24.03.2022 18:58 | Jukka Eklund | ||
| Molemmat kulkeneet samaa sukujuurta. | ||||
|
24.03.2022 18:42 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva Porvoon radalta | ||||
|
24.03.2022 17:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Kokeile kelpaako Ylen sääkuvaksi. Luulisin kelpaavan. | ||||
|
24.03.2022 17:35 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitenkä näiden Viroon rekisteröityjen vaunujen käyttö, elleivät käy Putinlandiassa välillä? | ||||
|
|
24.03.2022 16:58 | Eljas Pölhö | ||
| Viisi vuotta aikaisemmin B&O:n (sama yhtiö) 'Grasshopper'-sarjan veturi saavutti 15 mph (24 km/h) nopeuden. 1835 suositus oli, ettei matkustajajunilla saisi ajaa kovempaa kuin 16 mph (26 km/h). Viisi vuotta myöhemmin B&O:n matkustajajunien keskinopeus pysähdysten välillä oli 15 mph ja tyypillinen matkanopeus oli 20 mph (32 km/h). Eiköhän tämänkin nopeus ollut luokkaa 30-35 km/h. | ||||
|
24.03.2022 16:20 | Viivi Lammasniemi | ||
| Nostavan ja Hennalan seisakkeiden perustaminen on edennyt hämäläisen hitaasti; ainakin jälkimmäinen on käsittääkseni ollut viimeeksi otsikoissa Hennan avaamisen aikoihin. Seisakkeiden ympäristöjen kehittäminen on kuitenkin sisällytetty tavoitteena Lahden seudun MAL-sopimukseen. | ||||
|
|
24.03.2022 16:13 | Timo Salo | ||
| Jukka: Toivottavasti et pahoita mieltäsi "Siemenskriittisyydestäni"! Siihen on monta syytä ja suurin varmaan on tuo kielimuuri, eli olen ns. englanninkielinen. Saksankieli rajoittuu korkkarisaksaan ja muutamaan pakosta opittuun sanaan... 30 viimeistä työssäolovuottani toimin japanialaisen ohjauksen kanssa n. 95% ajasta. F...c on huoltohommissa kovasti helpompi, kiitos ohjauksen sisään asennetun PG:n ansiosta. N. vsta 1985 alkoi lähes kaikissa eri malleissa olla tuo ominaisuus, joka näytti statuksen suunnilleen KOP-muodossa. Sittemmin niihin tuli myös editori, jolla pystyi tekemään muutoksia PMC-ohjelmaan (PLC by Siemens, PMC programmable machine control by F...c) Siemenssin pienetkin logiikat sisälsivät salasanan, jota oli myös käytetty. Aika "munaton" olo , kun ei saanut tolkkua kuudentoista E:n ja kahdeksan A:n pikkupömpelistä jossain vannesahan tapaisessa koneessa... Varmasti Siemenssin logiikat/ohjaukset on ihan yhtä hyviä, kun tuo F...c, mutta käytön/huollon helppous teki siitä suosikkini. |
||||
|
|
24.03.2022 16:02 | Markku Naskali | ||
| Mikä lienee hirmun vauhti? | ||||
|
24.03.2022 15:58 | Tommi K Hakala | ||
| Suomalaisen ATU:n vaikutuksesta tuo ei näytä samanlaiselta katolleen ajetulta versiolta, kuin muualla. Jyhkeän näköinen. | ||||
|
24.03.2022 15:33 | Oula Ahlholm | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
24.03.2022 14:55 | Kari Haapakangas | ||
| Lasti on suojattu paremmin kuin miehistö! | ||||
|
|
24.03.2022 14:19 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ei toi oikein kunnon veturilta 'näytä'..matala ja vähän niinkuin mitäänsanomattoman näköinen/muotoinen..mutta onneksi sisuksissa piilee aikamoiset tehot.. | ||||
|
|
24.03.2022 09:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Terminologiaa: PG Programmiergerät ohjelmointilaite AWL Anweisungsliste käskylista (mahdollista tehdä esim. ehdollisia ohjelman haarautumisia) FUP Funktionplan toimintokaavio (myös Vectronin automaatiojärjestelmässä) KOP Kontaktplan relekaavio (ohjelman esitys releajan formaatissa) Kuljettajalla on paras näkemys työympäristöönsä. Takavasemmalta katsoen suunnanvalinnan yhteydessä ollaan vaihtotyötilanteessa, jolloin oletusarvona on vaihtotyöhön liittyvä valokuvio. Jos suunnanvalinnan jälkeen tilanne jatkuu linja-ajona, niin valitaan sopiva valokuvio. Vectronin suunnittelun lähtökohtana on ollut käyttäjien mielipiteet. Standardi Vectronissa ja Sr3:ssa valot ohjataan samalla tavalla, eli suunnan valinnan jälkeen valitaan valokuvio diagnostiikkanäytöltä. Voimakkuus (linja-ajo) ohjataan ajopöydän kytkimellä. Vectroneita on myyty yli 1100 kpl 56 asiakkaalle 16 maassa ja on käytössä rajoja ylittävässä liikenteessä. https://press.siemens.com/global/en/pressrelease/cargounit-orders-30-locomotives-siemens-mobility |
||||
|
24.03.2022 09:04 | Timo Salo | ||
| Ajankohtainen kuva sattumana... Onko se 40mm Bofors? | ||||
|
24.03.2022 09:00 | Timo Salo | ||
| Kirkko ja Kaalihäkki... Onko se oikein Turun tuomiokirkko taustalla? Turussa näköjään kulkee myrkyt keskeltä kaupunkia, niinkuin monessa muussakin kaupungissa. Akun hienossa kuvassa on sisältöä! |
||||
|
|
24.03.2022 08:06 | Tommi Koskinen | ||
| Jep, pääkaupunkiseudun ulkopuolella niitä harvoja rataosia, joissa junaliikenteen palvelutaso on pitkälti sellainen mitä sen voisi kuvitella olevan myös kehittyneemmissä raideliikennevaltioissa. Uusia potentiaalisia seisakkeitakaan ei oikein löydy ainakaan Riihimäen ja Hakosillan väliltä, Lahden päästä ehkä pari. | ||||
|
24.03.2022 07:25 | Jimi Lappalainen | ||
| Käytettiinköhän koskaan kauttakulkumerkintää Via Via? | ||||
|
24.03.2022 07:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen kuva, kiitos! :) | ||||
|
|
24.03.2022 00:28 | |||
| Todella hyvä paikallisliikenteen junareitti. Hyvä vuoroväli, Todella hyvä kalusto, ja palvelee kovin hyvin. | ||||
|
|
24.03.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Via asematalo ja makasiini purettiin 1999 ratapihan uudistamisen yhteydessä. (Radan varrella.) | ||||
|
23.03.2022 22:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä sanoisin että kilometrit on Helsingistä Haapamäen kautta. | ||||
|
23.03.2022 22:43 | Ossi Rosten | ||
| 1,5 vuoden pähkäily asian tiimoilta? :D | ||||
|
|
23.03.2022 22:00 | Julius Ylitalo | ||
| Toivottavasti junaliikenne aukeaa Haaparantaan vuonna 2024 | ||||