Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.03.2022 16:01 Jouni Hytönen  
  29.9.1989 matkustin Jyväskylästä Pieksämäelle ja P 105 joutui pysähtymään Venetmäelle noin viideksi minuutiksi edellä kulkevan junan vuoksi. Eipä tuolloin tajunnut, että oli ehkä viimeiset hetket käsillä poiketa tuossa kaupassa. :D
kuva 28.03.2022 15:28 John Lindroth  
  Jormalle kiitokset tarkentavista tiedoista!
kuva 28.03.2022 14:34 Tauno Hermola  
  Lienee yksityisomistuksessa, kun maalauskin on jäänyt tuolla lailla vaiheeseen.
kuva 28.03.2022 13:16 Panu Breilin  
  Tämä kauppa (Liukkosen kauppa) lopetti toimintansa 1989. Tässä samassa talossa toimi myös postikonttori.

Venetmäen asemalla oli pitkään myös toinen kauppa (osuuskauppa) joka sijaitsi lähempänä tasoristeystä.
Sen toiminta taisi loppua jo 70-luvulla.
kuva 28.03.2022 11:55 Jouni Hytönen  
  Uutuutena Venetmäellä poikkeaa nykyisin myös kirjastoauto samassa paikassa parillisten viikkojen torstaipäivinä klo 17.20-17.35. Satuin viime vuonna olemaan maisemissa yhtenä torstai-iltapäivänä toteamassa molempien palveluiden ilmestymisen kuva-alalle. :)
kuva 28.03.2022 11:50 Jouni Hytönen  
  Paltasen itäpään tulokaarretta oikaistiin 80-luvun perusparannuksessa, minkä seurauksena ratapihan raidepituudet lyhenivät merkittävästi. Vaihde- ja opastinturvalaitos kuitenkin säilyi vielä jonkin aikaa tynkäratapihankin turvana. Kohtausraiteen pituus oli muistaakseni alle 300 m.
kuva 28.03.2022 11:06 Rainer Silfverberg  
  Niin, RZD omistaa yhtiöstä 50%. Junat ovat rekisteröity Suomeen ja kotivarikko on Ilmala. Normaaliliikenteen aikana yksi runko yöpyi Pietarissa mutta kaikki huollot on tehty Ilmalassa. Aikoinaan saa joku sitten päättää mitä junille tehdään. Ehkä VR lunastaa puolet yhtiöstä ja käyttää junia sitten kotimaan liikenteessä.
kuva 28.03.2022 10:52 Uwe Geuder  
  Kaikki 4 Suomessa? Aika yllättävä. Venäläiset omistavat 50%, olisin olettanut että he pitävät ainakin omansa. Jos ei vielä enemmän. Lentokoneita on pidetty kai satoja, vaikka he eivät edes omista niitä.
kuva 28.03.2022 10:34 Janne Ertman  
  Jos katsoo esim OpenStreetMapista tai Tampereen karttapalvelusta niin niiden mukaan tuolla on kyllä kiskoja olemassa vielä vaikka tuo osuus onkin hylätty. Tampereen ilmakuvista näkee kyseisen osuuden, vuoden 1987 ilmakuvasta parhainten mutta myös vuoden 2020.
kuva 28.03.2022 10:31 Jimi Lappalainen  
  Siltä vaikuttaa.
kuva 28.03.2022 10:07 Rainer Silfverberg  
  Ilmalassa taitavat olla.
Vaikka yksiköitä on neljä niin kahdella yksiköllä pystyi hoitamaan normaaliliikenteen koska yksi yksikkö pystyi ajamaan kaksi edestakaista matkaa päivässä.
kuva 28.03.2022 10:01 Uwe Geuder  
  Onko niitä 4 yksikköä? Missä ne sijaitsevat nyt?
kuva 28.03.2022 09:15 Jorma Toivonen  
  Muutostyö DmG7:ksi tehtiin kolmeen moottorivaunuun (4145, 4146, 4147) vuonna 1970/-71. Kiitotavaraliikenne näillä loppui keväällä 1978 ja vaunut romutettiin 1981.
kuva 28.03.2022 08:51 Marko Vornanen  
  Huoltokierron mukaisia veturisiirtoja. Mukana taitaa olla lauantain epäonnisen T 5137:n veturi.
kuva 28.03.2022 00:54 Reijo Salminen  
  Hyvä niin, veikkaukseni meni tässä väärään.
kuva 28.03.2022 00:35 Topi Lajunen  
  Lauri on trolli. Kirjoittaa satunnaisiin kuviin vastaavia perustelemattomia heittoja jatkuvasti.
kuva 28.03.2022 00:31 Topi Lajunen  
  Tuli takaisin suunnitellusti.
kuva 27.03.2022 23:33  
  Nuppulinnan ja Purolan laitureita ei vielä ole hävitetty mutta Jokelan "kaupunkirata"töiden alussa ne varmaan puretaan.
kuva 27.03.2022 23:32 John Lindroth  
  Ljusne Woxna.
kuva 27.03.2022 23:30 John Lindroth  
  Montakohan DmG7oli käytössä ja mihin asti?
kuva 27.03.2022 23:13 Reijo Salminen  
  Historiallinen kuva, onneksi olin väärässä. https://vaunut.org/kuva/61892
kuva 27.03.2022 22:29 Jorma Toivonen  
  https://vaunut.org/kuva/34892. Vain suuremmilla asemilla (esim. Tl, Hl, Ri, Lh, Kv) - Pri-Imt-Pri väli kuljettiin näemmä lähes yöaikaan. Pienien asemien "tavaraliikenne" hoitui normaaleilla lättävuoroilla.
kuva 27.03.2022 22:05  
  Autot.org tarvitaan ehdottomasti
kuva 27.03.2022 21:59 John Lindroth  
  Onnettomuuden takia liikenne radalla oli seiahduksissa 14.3.59 asti. Tämän jälkeen liikennöinti aloitettiin sähkömoottorivaunuilla ET2 ja ET3 ja vuodesta 60 vaunulla ET5. Höyryn voimalla ei enää liikennöity. Kuvan veturi 2 jätettiin kylmäksi se asetettiin muistomerkiksi vuonna 1968 laaksoasema Königswinterin edustalle.Veturi peruskorjattiin näyttelykuntoon Puolassa vuonna 2005.
kuva 27.03.2022 21:20 Pasi Seppälä  
  Mukavasti valoa ja väriä, vaikka onkin hämärässä kuvattu. Hieno on!
kuva 27.03.2022 20:51 Oula Ahlholm  
  Ainakin 2629 oli hajonnut.
kuva 27.03.2022 19:57 Jaakko Tuominen  
  Mihin se sähkömoottori on piilotettu vai onko se kuvan ulkopuolella?
kuva 27.03.2022 18:58 Onni Sarome  
  Laatu on kyllä huono mutta se video on https://www.youtube.com/watch?v=RK251MfpHQU
kuva 27.03.2022 18:12 Johannes Erra  
  Kiitoksia, sieltä löytyikin linkistä minun aiempi kommenttini ajalta, kun 151 134:n vaiheet olivat paremmin muistissa.
kuva 27.03.2022 16:51 Juha-Pekka Marttila  
  Mikäli hajonneita mukana, niin arvatenkin, vain ja ainoastaan Dr16 2806 simahtanut..
kuva 27.03.2022 16:50 Marko Vornanen  
  Runkona oli 7051.
kuva 27.03.2022 15:54 Tommi Koskinen  
  Jonkinlaista palvelua on edelleen jäljellä, sillä Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto käy asemalla torstaisin puoli viiden maissa iltapäivällä.
kuva 27.03.2022 15:38 Jan Jahkola  
  Samaa mieltä edellisten kanssa.
kuva 27.03.2022 15:35 Harri Pesonen  
  Aika jännä että on tuolla ollut kauppa =D vilkas paikka joskus...
kuva 27.03.2022 13:46 Jukka Virolainen  
  Kiitos tiedosta, Eljas :) - Purettiinko näistä rahtia myös pienemmille asemille, esim Lappilaan, Järvelään ?
kuva 27.03.2022 12:52 Eljas Pölhö  
  Näitä liikkui rataosilla Helsinki-Riihimäki ja Pori-Tampere-Riihimäki-Kouvola-Imatra.
kuva 27.03.2022 12:38 Jukka Virolainen  
  Näitä ei ilmeisesti liikkunut Lahti-Riihimäki välillä?
kuva 27.03.2022 10:52 Kimmo Säteri  
  Ohessa muuten kuva tuosta Johanneksen mainitsemasta 151 134:stä. ;) https://vaunut.org/kuva/124282
kuva 27.03.2022 10:15 Jukka Ahtiainen  
  Olisipa tuollaistakin toimintaa nykyaikaista käyttövoimaa & digitalisaatiota hyödyntäen ("pakettiketju").
kuva 27.03.2022 01:58 Jimi Lappalainen  
  Toivottavasti nähtäisiin vielä Roopen kuvia.
Kuvasarja:
Seisakkeita
 
27.03.2022 00:07  
  Oi voi, olisi kiva jos vieläkin voisi mennä tälläisille pikkuseisakkeille keskelle ei mitään. Ei onnistu enää nykyaikana. (Paitsi jos menee vähän kauemmas etsimään)
kuva 27.03.2022 00:06 Vertti Kontinen  
  19:30 aikoihin
kuva 26.03.2022 23:57  
  Mihin aikaan tuo on kuvattu?
kuva 26.03.2022 22:34 Oula Ahlholm  
  Kiitos Jaakko!
kuva 26.03.2022 22:01 Jimi Lappalainen  
  Paikka 2017: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/24029026838/
kuva 26.03.2022 21:58 Jaakko Pehkonen  
  Hyvä kuva!

Kiskot vievät etelään kappale rupesi soimaan päässä kun näin tämän kuvan. https://www.youtube.com/watch?v=umNVwCr9GJw toisaalta jos ei tietäisi junan numeroa tämä voisi olla Pikajuna pohjoiseen: https://www.youtube.com/watch?v=snMTZG6n7sQ
kuva 26.03.2022 21:41 Jorma Rauhala  
  Hieno kuva!
kuva 26.03.2022 21:10 Jimi Lappalainen  
  Mihinkähän tuo kommentti oikein perustuu, aikamoista soopaa.
kuva 26.03.2022 20:57  
  Vankat paljon parempia kuin PK-seudun Flirtit
kuva 26.03.2022 20:03 Teppo Niemi  
  Teemun kysymykseen palatakseni: Ainakin 1980 luvuilla oli käytössä omat apukytkimet venäläisiä matkustajavaunuja varten.

1990 (?) Museorautatieyhdistys teki syysretken Helsinki - Pieksämäki - Parikkala - Lappeenranta (-Hytti) - Simola - Vainikkala - Helsinki.
Vaunut kytkettiin Leningradista tulevien venäläisten matkustajavaunujen perään. Kytkentää varten Vainikkalan asema oli varautunut kahdella pakaasikärryllä Joista toinen oli täynnä apukytkimiä ja toinen oli varattu sopimattomia varten.
kuva 26.03.2022 19:53 Eljas Pölhö  
  Paltasen mylly ja saha
Paltasen vesimylly Paltajoessa otettiin käyttöön jo 1800-luvulla. Mylly vaihto usein omistajaa ja 1921 sen omistajaksi tuli Vitikainen, joka ruoppasi jokea ja perusti myllyn yhteyteen pienen sahan, jonka tuotantoon kuuluivat ainakin huonekaluteollisuuden tarvitsemat koivurimat. Sahasta olen nähnyt vain muutamia valokuvia ja niissä ei näy sahoille tyypillisiä radesysteemejä, mutta varmuutta asiasta ei ole. Saha sijaitsi lähellä soraraiteen ja Paltajoen risteystä. Sahan toiminta päättyi 1960-luvun alkuvuosina ja paikalle tehtiin viilutehdas (Pulkan viilusorvaamo).