Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01.2022 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Kas, vanhaakin raidetta vasemmalla. | ||||
|
23.01.2022 19:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, samaa mieltä! :) | ||||
|
23.01.2022 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanhaa ratalinjaa tuossa oikealla. Tässä Punasvaaran kaarteessa on tehty rataoikaisu, seisake oli vanhalla ratalinjalla. | ||||
|
23.01.2022 19:08 | Timo Arolainen | ||
| Arvelisin sen olevan Opel Admiral. | ||||
|
23.01.2022 19:06 | Petri Nummijoki | ||
| Jos puhutaan ajasta, jolloin EFi-vaunut olivat uusia tai uudehkoja (ennen sähköjunien aikaa) niin olihan Helsingin paikallisjunissa (ilmeisesti aina) konduktöörivaunu/osasto tai kaksi. Rantaradalla oli vielä Lättähattujen käyttöönoton jälkeenkin 4 veturivetoista ruuhka-ajan junaparia Kirkkonummelle ja lisäksi 1-3 paria lyhytmatkaisemmista junista (Kauniainen, Kauklahti) saatettiin ajaa veturijunina myöskin. | ||||
|
|
23.01.2022 19:00 | Hannu Peltola | ||
| Onko tuo punaisen Palttoonapin vasemmalla puolella oleva siniharmaa auto Opel Rekord? Aseman länsisiipi on korjauksessa, mietin, voisiko vielä olla käynnissä sotatuhojen korjaus? | ||||
|
23.01.2022 18:54 | Teemu Saukkonen | ||
| Edellinen kulkijahan oli sama veturipari toiseen suuntaan... | ||||
|
|
23.01.2022 18:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvan bussi näyttää mitä tyypillisimmältä Mersun O305:lta. Saksassa lähiliikenteen bussit noudattivat tuohon aikaan pitkälti standardibussin määreitä: https://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%B6V-Standard-Bus | ||||
|
|
23.01.2022 18:17 | Teppo Niemi | ||
| Edessä vasemmalla ollut pääpostin talo on purettu muutama vuosi sitten. Sieltä.sai erinomaista palvelua lähetettäessä postipaketillinen kirjoja kotisuomeen tai ostettaessa rautatieaiheisia postimerkkejä postikortteihin. | ||||
|
|
23.01.2022 18:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jännä toteutus bussin tuulilasin yläreunassa, ei tainnut ns. "Stülb" olla muotia tuohon aikaan? Lieneekö alustana ollut MAN? Taunusta näkyy olevan liikenteessä. Tuo punainen veritulppa taitaa olla Neckar 770 Jagst? Akselivaltasopimus kun raukesi syyskuussa 1943 Italian antautumiseen, niin Fiat 600 taisi olla sen johdosta harvinainen Saksassa? Fahrstrassenwanze, eli maantielude eli Käfer eli VW kupla on näemmä suosiossa. Etualalla Horst Über-Müller turuuttelee ingolstadtilaisella eli "Parisuhdeautolla". Parisuhdeautolla? Eräs sankari sanoi että hän ajaa aina Audilla, koska se muistuttaa häntä siitä, että on ollut neljä kertaa naimisissa ja jokainen päättyi eroon. (Neljä sormusta siis.) Tuon aikaisen Baijerilainen - Mutteri - Wiritys on helposti tunnistettavissa, onnistuu vaikka sokealta Reetalta! Siinä kun oli tyypillinen takasivuikkunan alanurkan muotoilu, BMW erottuu keltaisen Ooppelin takaa. Johtotähtikin aseman edessä. |
||||
|
|
23.01.2022 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, se lähiliikenne-EFi-jutun tausta on se, kun itse aloin kulkea työmatkoja Kkn-Hki-Kkn 1984 keväästä alkaen ja nähtyäni jo noihin aikoihin, että muunlaisia EFi-vaunuja ei näkynyt ruuhkajunissa, kuin juuri sivukäytävällisiä. Puuruuhkajunien näkemiseen oli hyvät mahdollisuudet aamuisin ja iltapäivisin, kuten arvata saattaa. Johtuisikohan EFi:n käyttö sitten siitä, että Eift:n "puukorisia" esi-isiä ei ollut olemassakaan, kun taas kippareille piti jokin paikka olla. Eilf oli varsin hyvä keksintö. Aikoinaan Vilppulassa näin, kuinka EFi oli korvattu Ei72:lla, eikä matkustajia siihen päästetty. Tämä koski joitakin kertoja sunnuntaijunaa P98. |
||||
|
23.01.2022 17:29 | John Lindroth | ||
| Höyryjuna kallistuu upeasti kaarteeseen kaupunkisilhuetin edessä! | ||||
|
|
23.01.2022 17:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä taas ihmettelen että miksi Helsingin lähiliikenteessä ylipäänsä olisi tarvittu matkatavaraosastoa? Sm-juniin ei kirjattua matkatavaraa edes otettu. Millä tavalla pääradan ruuhkajunat erosivat palvelukonseptiltaan Sm-junista? Rantaradallahan ei veturivetoisia lähijunia edes ollut ellei lasketa sähköradan huoltokatkojunia. Se että EFi vaunussa oli käytävä oli tietenkin pikajunille joissa on ravintolavaunu, tyypilinen ratkaisu, haluttiin pitää tavarat erillän matkustajista. |
||||
|
|
23.01.2022 17:01 | Onni Tikkala | ||
| Kuvassa on hieno rajaus ja lyhyen talvipäivän tunnelma välittyy hyvin. | ||||
|
23.01.2022 16:51 | Oula Ahlholm | ||
| Meni pohjoiseen pakkastestejä varten. | ||||
|
|
23.01.2022 16:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä tehtävä tällä "sinivalaalla" oli Oulussa? | ||||
|
23.01.2022 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Tällaista kuvaa ei enää ensi talvena oteta. | ||||
|
|
23.01.2022 16:30 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Mutta tarkennatko, miksi sivukäytällä varustetut olisi ajateltu Helsingin ruuhkajuniin? Ainakaan minun silmiini ei ole juuri sattunut 60-luvun jälkipuoliskoa vanhempia kuvia, joissa EFi-vaunu palvelisi paikallisliikenteessä (joko Helsingin lähiliikenteessä tai muuallakaan esim. Dm4-vaunun kanssa) pois lukien henkilöjunana tapahtuvat pikajunan jatkoyhteydet kuten H771/772 Savon radalla. Muutenkin runsaampi paikallisjunakäyttö tuntuisi arveluttavalta aikakaudella ennen EFit-vaunuja. Pikajunissa esiintyi vähintään ruuhkapäivien lisävaunuina kovapenkkisiä puuvaunuja pitkälle 60-luvulle, joten miksi pehmustetuilla penkeillä varustettuja EFi-vaunuja olisi paikallisjuniin uhrattu? Ennen EFit-vaunujen tuloa lienee päivittäinen pikajunakäytön tarve ollut noin 20 kpl EFi-vaunuja sekä viikonloppuna vielä muutama enemmän, kun oli kulussa P97/98 Pieksämäelle, P705/706 Imatralle, P39/P30A Turkuun ja Hangon viikonloppujuna. Jos varalla tai huollossa olisi edes 5 vaunua niin alkaa 30 kpl olla täynnä. Voi tietysti olla mahdollista, että pari EFi-vaunua olisi ehtinyt viikolla Helsingin paikallisjuniin ja palvellut viikonloppuna edellä mainituissa pikajunissa. |
||||
|
|
23.01.2022 16:15 | Pasi Seppälä | ||
| Komea talvikuva. Radan olemassaolon paljastaa edellisen kulkijan jäljet. | ||||
|
23.01.2022 15:36 | Uwe Geuder | ||
| Rainer on varmaan oikeassa. Ei minun Norjan rautatiegeografia riittänyt hahmottamaan kokonaiskuvaa. Sivulla https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen , joka ei ole edes kovin pitkä, mainitaan Vestfoldbanen, mutta se ylipäätään ei lähde tuolta asemalta. | ||||
|
|
23.01.2022 15:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli "Foxtrot oscareita" ei sitten tainnut olla ainoatakaan sivukäytävällä. Niitä oli siiis vain EFissä ja myöhemmissä teräsvaunuissa. Ehkä muistin väärin, siitä kun on n 40 vuotta kun olen viimeksi mennyt yöjunalla jossa oli puinen matkatavaravaunu seassa. | ||||
|
23.01.2022 15:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lähiliikenteen Ei kurkkii taustalla. | ||||
|
23.01.2022 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Peräpäässä "viattomien lasten vaunu". | ||||
|
|
23.01.2022 15:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, mitä tulee omatekemääni vaunuluetteloon, niin EFi-vaunuja valmistettiin vähintään kaksi valmistuserää. Ensimmäinen, vuodelta 1953, nrot 22391 - 22400, muutettiin vuosina 1938 - 1939 valmistuneista satapaikkaisista Ei-päivävaunuista. Tämän ensimmäisen sarjan vaunuissa oli pituus puskimenpäitse 20 800 mm, telit tyyppiä A7 tai A8. Joissakin vaunuissa oli päätyikkunat ja vinot eteiset. Tässä sarjassa tavaraosastot olivat avonaisia, siis ei sivukäytävää. Konduktöörille oli sisustettu pikkiriikkinen hytti. Päätyikkunallisissa vaunuissa (22391, 22392, 22393 ja 22397) ruuvijarru oli vanhaa mallia. Ensimmäisen sarjan EFi:en perus-Ei:t olivat numeroiden 22168 ... 22189 välillä. Tämän numeroalueen Ei:tä muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (10 kpl), vuonna 1954. Seuraava sarja, nrot 22371 - 22390 valmistettiin 1954. Näiden perusvaunuina olivat olleet vuosina 1947 - 1948 valmistuneet uudemman malliset Ei:t, numeroista 22244 ... 22277. Saman numeroalueen muita Ei-vaunuja muutettiin myös Eik-kahvilaosastovaunuiksi (4 kpl) vuosina 1954 - 1955. Niiden pituus puskimenpäitse oli 21 180 mm ja niissä eteiset olivat suorat, telit olivat A11- tai A12-mallia. Toisen sarjan EFi-vaunuissa (22371 - 22380), kuormausovet olivat samanlaisia kuin postivaunujen "pussihuoneiden" ulko-ovet. On oikeastaan pieni "pakko" sanoa, että tämä oviratkaisu EFi:ssä tarkoitti sivukäytävää tavaraosaston kohdalla. Myös näissä oli pikkuinen konduktöörin hytti. Näin aikanaan uutiskuvan 1965 Vammalassa sattuneessa pengersortumassa "sortuneesta" EFi 22377:stä, jossa kuormausovi oli juuri postivaunutyyppinen. Mainittu 22377 hylättiin onnettomuuden seurauksena, siis 1965. Ilmiselvästi sarja 22371 - 22380 oli omistettu Hki alueen ruuhkajuniin, tällöin sivukäytävälle selvästi oli tarvetta. Mainittakoon, että vaunussa 22379 oli 1960-luvun alkupuolella ollut vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä, ja lämmitys normaalin kaminan sijasta hoitui öljyllä. Lähiliikenteen vaunuihin sittemmin (1973?) laitettiin loisteputkivalaistus ja 1500 V vahvavirtakaapeli vaunujen lämmitystä varten, silloin kun vaunu on sähköveturin vetämässä junassa. Muissa uudemman sarjan EFi:ssä (nrot 22381 - 22390) kuormausovet olivat samanlaisia pariovia kuin vaunuissa 22391 - 22400. Edelleen: näissä ei ollut sivukäytävää, vaan tavaraosasto oli avonainen. Kaikissa EFi-vaunuissa oli 2. luokan istuimet putkirunkoisia. Vaunu 22387 oli 1950-luvulla maalattuna kiitojunaväriseksi. EFi-vaunujen syntyyn vaikuttivat konduktöörivaunupula sekä moottoripikajunaliikenteen alkaminen. Siten varsinaisia konduktöörivaunuja voitiin siirtää kiitotavarajunissa käytettäviksi. Edit: Sehr geehrte Herr Waggonsachkundiger Teppo mainitsi paikkalukunumerointikuvastosta. Olin sellaisen aikoinaan kopioinut itselleni, ja siinä se sivukäytävä/ei-sivukäytävä- eroavaisuus näkyy. |
||||
|
|
23.01.2022 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Tietoa löytyisi esim. 1950-luvun lopun ja 1960-luvun julkaisuista Paikkojen numerointi päivä- makuu-..... | ||||
|
23.01.2022 13:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Edelliseen kommenttiini viitaten, meni siihen loppujen lopuksi kuitenkin lähes kymmenen vuotta arvioidun reilun yhden sijaan... | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarail Loviisassa 18.1.2022 |
23.01.2022 13:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja jos sama kuljettaja jatkoi seuraavana päivänä, niin systeeminä varmaan "taksi alle ja hotelliin". Töitä kuitenkin varmasti illalla vielä oli: Tilanne ei voinut varmastikaan jäädä kovin pitkäksi aikaa sellaiseksi, kuin se on viimeisessä kuvassa. Takakaarteessa lumikasan (jossa siinäkään ei kuormaa pystyne purkamaan) takana runko tukkii sataman keskeisen tasoristeyksen. Etummaiset vaunut ovat tässä jo kuvasta arvioituna purettavissa, mutta nopeasti raiteistokarttaa tulkiten ja verraten junan pituuteen, runko lienee tässä jo työnnetty raiteen 022 päähän asti eikä työntövaraa enää ole. Maallikkoarviona runko on täytynyt katkaista tasoristeyksen kohdalta ja lisäksi etuosan purku on täytynyt purkaa kahdessa osassa, mikä on edellyttänyt vielä eturungon siirtämistä. Vaikkapa niin, että etummaiset vaunut on purettu ensin, jolloin peräpää etuosasta on saatu purettavaksi kuvassa näkyvälle suoralle, jonka jälkeen kuljettajaa ei olla enää tarvittu. |
||||
|
23.01.2022 13:46 | Timo Salo | ||
| Teemu on tutkinut/testannut asian oikein syvällisesti, ihan samaa mieltä! Esim. kiiltävissä metallipinnoissa vanha perinteinen Maglite on aivan eri työkalu kun joku super-hyper-silver-golden-diamond-shadow-ledlamppu.... (made in ROC) | ||||
|
|
23.01.2022 13:23 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko EFi-vaunuja konduktööriosaston puolesta kahta erilaista mallia alun perinkin vai ovatko sivukäytävälliset jälkikäteen muutettuja? Jos oli kahta mallia alun perinkin niin tietääkö joku, miten jakaantuivat numerosarjojen kesken? | ||||
|
23.01.2022 13:13 | Ilkka Hovi | ||
| Mainioita kirjoitteluja saadaan aikaiseksi vaunujen kuvista. | ||||
|
|
23.01.2022 12:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaikea.sanoa, onko edelliskesäinen, syyskuun puolivälissä kun ei taida enää liiemmin olla ampiaisia. Todennäköisesti vanhempi. | ||||
|
|
23.01.2022 11:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko nuo ratapihavalot parempia kuin katuvalot, joiden "valkoinen" on sinertävää terävärajaista valosaastetta? Ne häikäisevät, mutta eivät valaise. Välit yhtä mustaa, eikä valon kohdalla erota sen paremmin mitään kuin narkkarivalaistuksellisessa huussissa... Tämä värintoistokyvyn surkeus tosin koskee monen nykyauton valoja, ja otsalamppuja. Asiaa piti ruveta tutkimaan kun kaverin traktorin 80-luvun halogeenityövaloilla näki niin paljon paremmin kuin millään nykyajan super-hyper-ledillä. Heti perään olevinaan laadukas otsavalo hurjine valotehoineen oli järkyttävä, ellei olisi ollut valkea viiva niin en olisi nähnyt ajaa pyörällä kotiin. Ei saa selvää tienpinnan muodoista. Tähän paljastui syyksi ledien uv-suuntaan painottuva värintoistokyky, lienee suodatettu huonosti, ja uv-sävyt tekevät selvää silmän hämäränäöstä. | ||||
|
23.01.2022 11:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Mitä varten muutamassa Omessa on siniset laakeripesät? | ||||
|
|
23.01.2022 11:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos wiki linkkejä tarkistaa niin Drammenin rata muutettiin normaaliraiteiseksi ja sähköistettiin jo 1920 ja koko Sörlandsbanen Stavangeriin 1944 mennessä. Vestfoldbanen joka erkanee pääradasta Drammenista säilyi kapearaiteisena vuoteen 1949 asti. Eli Oslon läntisellä asemalla oli normaaliraiteiset kiskot jo 1920-luvulla. | ||||
|
23.01.2022 11:19 | Nico Hyvärinen | ||
| Tuo sama juna tuli dokumentoitua Lieksassa sekä Enossa, etenkin Enossa oli yllättävän kuuma tuona päivänä. Onneksi varauduin junan odottamiseen 1,5l vesipullolla sekä aurinkorasvalla. | ||||
|
23.01.2022 10:51 | Sauli Mäkelä | ||
| Tuli mieleen yksi esimerkki, jossa töhryjen peittäminen oli kyllä aivan järjetöntä. Yhden syrjäisen vesitornin juurella oli kaikenlaisia kirjoituksia ym. 70-luvulta lähtien ja minun mielestä oikeastaan erittäin mielenkiintoinen "vieraskirja". No eräänä kesänä olivat sitten maalanneet sen valkoiseksi noin kolmen metrin korkeudelle, jotta oli oikein kutsuvan näköinen pinta uusille tuotoksille. Rikkinäiselle aidalle ei tietenkään tehty mitään. Nyt siellä sitten on valkoisella pinnalla näitä nykyisiä ällöttäviä söherryksiä peittämässä "Pena joi täällä Sorbusta 3.7.1975"- juttuja. | ||||
|
23.01.2022 10:40 | Timo Salo | ||
| Niinpä niin, ääni voi tulla monesta paikasta. Veturissa vikakohteita riittää, moottorien ajopääteaste, selällään olevat tuulettimet jne... (Tuuletin kestää huomattavasti pitempään, kun sen akseli on vaakasuorassa. Mutta jos roottori "roikkuu" laakeriensa varassa, niin se lyhentää elinikää huomattavasti. Toki niihin on mahdollista laittaa painelaakeri tukemaan painoa, mutta tulee kallis, kallis...) |
||||
|
23.01.2022 09:48 | Mika Hakala | ||
| Kuvaajan selän takana olevasta (Google mapissa) ladosta kasvaakin kookkaita rauduskoivuja... Kuvan navetta todennäköisesti eri omistajan kuin talo. Navetan ja talon välissä kulkee tie ja pelto, vaikka kuvassa toisin näyttää. | ||||
|
|
23.01.2022 09:43 | Oula Ahlholm | ||
| Voisi luulla että pakkasella oli omat osansa. Kuvaushetkellä oli noin -18°C. Mutta veturi piti kuitenkin epämääräistä sihinää. Luultavasti myöhemmin samana päivänä veturi hinattiin Nokelaan. | ||||
|
|
23.01.2022 09:39 | Timo Salo | ||
| Ok Oula, tässä kuvassa kuitenkin ihan freesin näköinen! Virroitin ylhäällä ja valot päällä. Olisi vanhan kunnossapitoihmisen kiva tietää, että mikä "taas" laukesi? Joku vakiovika näissä marsuissa? :-( | ||||
|
23.01.2022 09:29 | Oula Ahlholm | ||
| Timo: https://vaunut.org/kuva/152885?a=1 :) | ||||
|
|
23.01.2022 09:27 | Timo Salo | ||
| Onko se särkynyt veturi tuolla hännillä hinauksessa, ei oikein erota? Edo jäänyt tavalliseksi matkustajavaunuksi... | ||||
|
|
23.01.2022 09:22 | Timo Salo | ||
| Kuinka paljon menee hyvää kuivaa polttopuuta hukkaan, kun nuo sortuneet ladot jää pelloille mätänemään... Tuossakin elävä asuinrakennus ihan vieressä! Suomalaista saamattomuutta pahimmillaan, eikä ole ainoa sortunut lato suomalaisessa maalaismaisemassa. Puhutteleva kuva Tuomakselta! | ||||
|
|
23.01.2022 01:02 | Jouni Hytönen | ||
| Oliko se ampiaispesä tuore vai vanha? Eli oliko vaunussa käryn lisäksi myös kiukkuisia ampiaisia? | ||||
|
|
23.01.2022 00:36 | Uwe Geuder | ||
| Asema oli alussa kapearaiteinen. Vasta 1949 tuli muutos normaaliraiteiseksi, viimeisenä pääratana Norjassa. Ehti siis toimia vain 31 vuotta normaaliraiteisena. 1980 rautatieliikenne loppui, siitä on jo yli 40 vuotta. Lähde: https://no.wikipedia.org/wiki/Vestbanestasjonen |
||||
|
23.01.2022 00:26 | Uwe Geuder | ||
| "Uusi" Oslo sentralstasjon avattiin 1. 6. 1980, siis ilmeisesti tasan vuosi tämän kuvanoton jälkeen. Vanhasta asemarakennuksesta (ehkä kuvaajan selän takana?) tuli uuden aseman osa, mutta tästä hienosta asemahallista tuli kulutustemppeli nimeltään Østhallen: https://www.youtube.com/watch?v=K-Rx5TUD8Fg Lähteet: https://no.wikipedia.org/wiki/Oslo_sentralstasjon https://no.wikipedia.org/wiki/%C3%98stbanestasjonen |
||||
|
Kuvasarja: Fenniarail Loviisassa 18.1.2022 |
23.01.2022 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee Fer:in kuljettajien varsinainen "asemapaikka"? Tälle kuljettajalle taisi tulla työrupeama täyteen - eikun kotiin. Tarvittiinkohan purkauksessa vaunujensiirtelyä? Jos ei - koneet sammuksiin ja ovet lukkoon, jos tarvetta vaunujen siirtelyyn oli varmaankin toinen kuljettaja hoiteli öiset vaihtotyöt. Ei Fenniarail pysty yhden kuljettajan voimin liikennettään hoitamaan. Hienoja kuvia tosiaan Loviisasta. |
||||
|
|
22.01.2022 23:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oli erikseen Efi vaunuja joissa oli käytävä ja ilman käytävää. mutta on kanssa muistikuva että Lapin yöjunissa jioissa matkatavaravaunut olivat aina Fo ennen Fot:n tuloa, olisi ollut käytävällisiä. | ||||
|
|
22.01.2022 23:14 | Timo Oinonen | ||
| Olisiko kyseessä kuitenkin EFi-vaunu? | ||||
|
|
22.01.2022 23:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on sellainen muistikuva että esim Lappiin menevissä yöjunissa oli sellaisia joissa oli käytävä sivulla. | ||||
|
|
22.01.2022 21:52 | Teppo Niemi | ||
| Lämmittäjät .... Missä palaa kun vaunu täyttyy kitkerästä savusta. No kun ongelman syy selvisi, niin lämmitys jatkui. Onneksi tuolloin vaunu ei ollut matkustajajunassa. |
||||