Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2022 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen. Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa. |
||||
|
16.01.2022 21:24 | Eljas Pölhö | ||
| Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin ensimmäinen tunnus oli YBo7, vuodesta 1970 Y7. SJ hylkäsi 1986 ja vaunu siirtyi Banverketille (BV) samalla kertaa saaden silloin tunnuksen MDR. | ||||
|
|
16.01.2022 21:01 | Eljas Pölhö | ||
| PMV 4092oli alkujaan Y7 1195, sitten MDR 400 3827, sitten PMV 101 ennen kuvan numeroa. Tämä on valmistettu Linköpingissä (ASJL) 1958. Kuvatekstiin voisi korjata Y7 (eikä Y6). | ||||
|
16.01.2022 20:37 | Erkki Nuutio | ||
| Erikoista että P210:n viimeinen valmistusvuosi oli 1969, eli sama kuin Amazon-sukuisen P220:n. Olin pistehitsailemassa ilmeisesti viimeisiä P220 -yksilöitä Torslandan tehtaalla kesällä 1969. Niitä tuli harvakseltaan Amazonien seassa. Ne olivat inhottavia, koska Amazon-linjan neliminuuttinen jaksoaika ei oikein riittänyt P220:n takaoven listojen vuoksi. P210 (ja PV544) eivät olleet Torslandan tuotteita, koska näiden tuotantotekniikka oli antiikkinen. Ne valmistettiin Gamla Volvon tehtailla Göteborgin Hisingenissä, ilmeisesti loppuvuosina siinä vajamaisessa hallissa jossa vuonna 1970 koottiin P1800:set. Työskentelin kesän 1970 vastapäisessä Nordkulan -rakennuksessa, jossa silloin oli Volvon ylin johto ja tutkimusosastoja ja kirjasto. |
||||
|
16.01.2022 20:27 | John Lindroth | ||
| Vuodesta 1925-1967 on toiminut raitiovaunuyhteys Humlegårdsgatanilta Lidingöön. | ||||
|
16.01.2022 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, kirkas ja syväterävä kuva, jota tutkii mielellään. Eikä sää näytä kovin autereiseltakaan. Lättä tuo elämää muutoin hiljaistakin hiljaisemmalle liikennepaikalle. Väriläiskinä vaihteen puntin punainen väri ja lätän lumiaurat. Kiitos, Petri! |
||||
|
16.01.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä näytä siltä, että saaliseläimet kovin usein olisi jättäytyneet kuvan ketun päivälliseksi kovinkaan usein...? | ||||
|
16.01.2022 20:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin rakenne vaikuttaa olevan modernia tyyppiä. | ||||
|
|
16.01.2022 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä onkin sairaan vaikea! Katsoin paristakin kirjasta rälsbussiluettelot läpi, eikä kumpikaan tunne PMV 4XXX - merkittyjä vaunuja. Toisessa kirjassa selvitetään vain ASJ Linköpingin valmistamat vaunut, eikä 4092:ta löydy. Toinen kirja on Arne Hällqvistin kirjoittama vuodelta 2017. Tässä numeromuutoksista mainitaan vain ensimmäiset, esim. tyyliin vaunu 786, valm. 3.1954, pari varikkosijoitusta, hylkäys 1.1981, -> Tjv (tjänstevagn) Qhz-ö 985 0954. Siihen se sitten jääkin. Qhz-ö on ruotsinlättäteeteeveen uudempi versio, toisen päädyn ollessa suora. Vi**u, kirjahan on keskeneräinen, lieneekö tiedot enää olleet saatavillakaan? (Bittiavaruuteen kadonneet, en siinä tapsuksessa ihmettelisi...) Ruotsinteeteeveet saivat myöhemmin uudet litterat tyyliin LMV ja nelinumeroinen numero, sen perään sitten kirjaimet A, tai B tai C. Personalmotorvagnit: esimerkiksi Y7 1141, valm. 1957, -> MDR 400 3844 vuonna 1987. Uusi merkintä: Banverkets PMV 3837 C. Toinen kirjani ei mainitse em. Qhz-ö:stä mitään, koska 786 oli Hägglundin valmiste. Kuvan vaunu on oletettavasti entinen Y7. Y6 - sarjasta SJ hankkiutui aika rapsakasti eroon jo 1970-luvun alkupuolella. Mutta aika vekkulia, ruotsinlätällä on numero, joka oli totta suomenlätässä. Eräskin ympyrä on sulkeutunut. |
||||
|
|
16.01.2022 19:33 | Oula Ahlholm | ||
| Jotain tuttua.. Onko tämä valmistettu Suomessa vai Ruotsissa? | ||||
|
|
16.01.2022 19:21 | Timo Salo | ||
| Ei ole kapi levinnyt vielä häntään asti... Hieno kuva (surkeaa vain ketun kohtalo) ja helppo yleensä saada, kun kettu sairastuu, niin se tulee "hullunrohkeaksi". | ||||
|
16.01.2022 18:42 | Vertti Kontinen | ||
| 1290 on vieläkin oranssissa värissään. Sattui kameraan pari kuukautta sitten Jällivaarassa Oslo-Narvik rekkajunassa Gt 4002. Valitettavasti järkevää kuvaa en siitä pimeässä saanut, sillä veturi ei ollut johtoveturina. Paluujuna meni taas niin reilusti etuajassa, etten saanut siitäkään kuvaa | ||||
|
16.01.2022 18:34 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvien perusteella SJiF-aikana henkilövaunujen seiniin teksti maalattiin siten, että laitoksen tunnus — SJiF — oli vaunun keskivaiheilla heti ikkunan alapuolella. Sen alapuolelle keskitetysti asemoituna oli vaunun numero muodossa "No 00". SJiF tuli todennäköisesti käyttöön vuonna 1872. SVR-aikainen ohje ja mittapiiros — todennäköisesti ensimmäinen malli SJiF-ajan jälkeen — on vuodelta 1897. Sen mukaan laitoksen toiminimi — kahdella kielellä — on samassa linjassa vaunun numeron kanssa. Muoto on SVR. No 000. FSJ. Rivi on vaunun keskilinjassa ikkunan alapuolella. Paikkalukumerkinnät ovat keskilinjaa lähempänä päistä katsottuna kuin myöhempinä aikoina — ensimmäisen ja toisen ikkunan keskilinjalla mikäli kyseessä on kaksiakselinen henkilövaunu, jossa on kuusi ikkunaa. Paikkalukumerkinnät ovat muotoa II (ylempänä — samassa linjassa kuin SVR-merkintä) ja sen alapuolella keskitetysti asemoituna on P 16 H. (perässä on piste). |
||||
|
16.01.2022 18:24 | Petri Kiviniemi | ||
| Näistä saattaa olla aiemmin mainittu täällä, mutta Youtubessa löytyy video nimeltään: Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps. Kanavalta löytyy muitakin pätkiä Tukholmasta ja muualtakin mm. Stockholm 1909: Åktur med Ringlinjen (1909). Suora linkki ensin mainittuun: https://youtu.be/CsNv6rda-20 |
||||
|
|
16.01.2022 18:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsissa henkilöautoja ja henkilöautotekniikkaan pohjautuvia autoja (ja monia muitakin autoja) tuli kuljettajan paikka vasemmalla puolella -periaatteella ajoon jo selvästi ennen Dagen H:ta. Kuvan auto voi sen puolesta olla jonkin verran vanhempaakin vuosikertaa Dagen H:n suhteen. | ||||
|
|
16.01.2022 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Olisiko tuore vuosimalli? Dagen H oli vuonna 1967, ja P210-mallia tehtiin 1969 asti. | ||||
|
16.01.2022 17:53 | Reijo Salminen | ||
| Hyvä tietää, mulla on sukukalleus 1924 vuosimallin hehkukuulamaamoottori jonka puuosat kadonneet, tuolla varmaan on originaali että voi ottaa kuvia ja mittoja sun muuta? Muistaakseni 4 heppainen eli sellainen pieni, kerran olen toisen vastaavan nähnyt 'tulilla'. | ||||
|
|
16.01.2022 17:53 | Petri Sallinen | ||
| Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne vuoteen 1967 asti. | ||||
|
|
16.01.2022 17:43 | Reijo Salminen | ||
| Mites tuossa on ratti vasemmalla? Vai neänkö minä väärin? | ||||
|
|
16.01.2022 16:50 | Raimo Harju | ||
| Jos käy Rosenlew museossa Porissa, saa hyvän käsityksen, mitä kaikkea onkaan ennen osattu ja tehty. | ||||
|
16.01.2022 15:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Simon antama linkki ei toimi sellaisenaan, koska lopun kaksoispiste ei ole mukana linkissä. Ts. lisää selaimen osoiterivillä loppuun kaksoispiste. 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187: 1898: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1180: |
||||
|
16.01.2022 14:27 | Timo Salo | ||
| Se on Esa 50-50% kumpi on syyllinen... Italialaisen kierrereikätaulukon mukaan esim. M5:n kierteeseen tehdään 5mm:n alkureikä! :-) (kevyt kierteittää) | ||||
|
16.01.2022 14:23 | Petri Soronen | ||
| Nii, 8 vuotta kysymyksestä, mikä tämän kohtalo lienee? | ||||
|
16.01.2022 14:16 | Simo Toikkanen | ||
| Katselin aluksi, että sarvirautoja yhdistävät tangot olisivat osa kierrejarrun vivustoa. Tarkemmin katselemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että jarruvivusto kulkee yhdystangon kanssa samassa tasossa, mutta kuitenkin sisempänä. | ||||
|
|
16.01.2022 14:13 | Simo Toikkanen | ||
| Finnasta löytyy parikin soikeaa Helsingin konepajan vaunuvalmistajakilpeä Suomen Rautatiemuseon kokoelmista. Tässä esimerkki vuodelta 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187: | ||||
|
|
16.01.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisikin kotimaisen huoltohenkilökunnan kiiresuorituksen tulos...? VR:n yrityskuvahan tuosta nyt sitten kohenee! Pendolino kevenee matkan aikana, paluumatkalla noukitaan pudonneet osat talteen. |
||||
|
16.01.2022 13:50 | Timo Salo | ||
| Olisko herr luu:n porukan "ansiota", että veturi on "lievästi" pois kiskoilta???? | ||||
|
|
16.01.2022 13:20 | Timo Salo | ||
| Made in Italy: Saumat repsottaa, ruuveja puuttuu, luukku on tippumispisteessä.... | ||||
|
16.01.2022 13:13 | Timo Salo | ||
| No nyt on hieno pienoismalli kaikkien nähtävillä! Tuo Vesan jälkimmäinen linkki on muuten Nortonin mukaan VAARALLINEN sivusto! :-( Kannattasko poistaa moinen linkki??? |
||||
|
16.01.2022 12:02 | Oula Ahlholm | ||
| Saako kuvaa käyttää mallinnusprojektissa? | ||||
|
16.01.2022 11:54 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
16.01.2022 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Helsingin konepaja käytti toisaalta suorakaiteenkin muotoista valmistajankilpeä veturissa (esimerkiksi 135). Käsittääksen valmistajankilpi Helsingin vaunuissa oli sensijaan valurautainen ja soikiomainen Pasilan tyyliin. Rautatiemuseossa sellaisen voisi valokuvata. |
||||
|
16.01.2022 11:51 | Petri Sallinen | ||
| Numero on maalattu alemmaksi uudestaan sen jälkeen, kun alkuperäisen numeron päälle on asennettu määräasemakilven koukut. Määräasemakilpihän peittää numeron. | ||||
|
|
16.01.2022 11:50 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä, samaa mieltä! | ||||
|
|
16.01.2022 11:25 | Kari Aho | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
16.01.2022 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten komea vaunu! Ajoivatko nämä 50-60-luvulla myös Tukholman keskustaan? | ||||
|
|
16.01.2022 10:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysymyksiä, kysymyksiä! - Mitä enemmän tietää, sitä laajemmaksi havaitsee rajapinnan siihen avaruuteen, mitä ei tiedä. Ts. mitä enemmän tietää, sitä vähemmän tajuaa tietävänsä. Mutta se kysymys: Milloin vallasvaunuihin (Litt A) - tai vaunuihin ylipäätään - alettiin numero kirjoittaa muodossa 'No 00' pelkän numeron sijaan? Esim. tässä kuvassa vaunun 1 numero on muodosssa 'No 1', mutta vaunun varhaisemmassa kehitysvaiheessa ( https://vaunut.org/kuva/104900 ) numero on muodossa '1.'. |
||||
|
|
16.01.2022 10:25 | Petri Sallinen | ||
| Helsingin konepajan valmistajalaatta ainakin vetureissa oli vaakatasoon käännetty "salmiakki". En tiedä, käytettiinkö samaa mallia vaunuissa. | ||||
|
16.01.2022 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Jos vaunu oli alunperin Björneborgista, siinä lienee ollut tällainen valmistajankilpi: https://vaunut.org/kuva/61682?t=laatta |
||||
|
|
16.01.2022 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Pasilan valmistajankilpi löytyi: https://vaunut.org/kuva/123337?t=kilpi Löytyisikö myös Helsingin vastaava? Tekstihaulla: laatta löytyy Pasilan valmistajankilpi myös Fredriksberg-muodossa (vuosi 1920). |
||||
|
|
16.01.2022 09:41 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1906 taulukossa uudelleennumerointi on jo tapahtunut. Neliakseliset C-vaunut ovat saaneet numerot 2101-2110 (ex. 101-110). Muutos on tapahtunut jo 1901. Vuoden 1906 taulukossa kaksiakselinen C-sarjan on numeroavaruudessa 106-111. | ||||
|
|
16.01.2022 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Voitaneen siis katsoa, että kyseessä on numeroltaan 24-alkuinen 1896 Helsingin konepajassa tehty vaunu. Säilyneistä vanhimmista vaunuistamme (esim. Rautatiemuseossa) voisi katsoa onko niissä valmistuskilpiä ja onko sellainen vaunun kummallakin puolella? Vorgissakin lienee kuva ainakin VR Pasilan valmistajankilvestä, mutta löytyykö se esille? |
||||
|
|
16.01.2022 09:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Taidan sittenkin olla väärässä tämän vaunun tunnistamisen kanssa. SVR:n Helsingin konepajan vuonna 1898 rakentamalta vaunulta ei kai voi odottaa enää peltivuorausta? Muistaakseni jo Oulun rautatielle (1886) rakennettiin puuvuorattuja matkustajavaunuja. Vaunussa on edelleen vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero 107. Oudosti kahteen kertaan, ja ylempi merkintä oudosti vallasvaunujen tapaan 'No 107'. Vaunu muunnettiin, tai oletettavasti uudelleenrakennettiin joskus myöhemmin II lk vaunuksi D, jolloin se sai vuoden 1897 numeroinnin mukaisen numeron 207. Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa puoltaa se, että peltivuoratun II lk vaunun D 207 ulkonäkö on erilainen vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa: ikkunajako on molemmissa päissä samanlainen. Lisäksi tiedetään, että muita Lüdersin samaan aikaan toimittamia vaunuja nimenomaan uudelleenrakennettiin II lk vaunuiksi vuonna 1901. |
||||
|
|
16.01.2022 08:51 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1911 "Kuvia liikkuvasta kalustosta" -opuksen mukaan C-sarjan 2101-2110 vaunuja oli todellakin kymmenen kappaletta — tosin vaunut olivat C-sarjan telivaunuja (kuva 134, sivulla 40 samaisessa opuksessa). Niiden alkuperäiset numerot vuoden 1899 luettelossa olivat 101-110. Vuonna 1911 C-sarjassa oli kuusi kappaletta kaksiakselisia vaunuja, joiden numeroavaruus oli 106-111. Vaunuissa oli kiertojarru sekä ilmajarrut. Jossain välissä numerointi on siis muuttunut — todennäköisesti siinä vaiheessa, kun neliakseliset C-vaunut on sijoitettu numeroavaruuteen 2101-2110. Tämän jälkeen kaksiakseliet C-vaunut ovat voineet saada neliakselisten vanhoja numeroita. Kaksiakselisten C-vaunujen alkuperänen numerointi todennäköisesti ei ollut 106-111. |
||||
|
16.01.2022 07:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taidetta ja tekniikkaa. Katsoja haluaa etsiä monia yksityiskohtia, mitä vielä löytyy. | ||||
|
16.01.2022 00:41 | Jarno Piltti | ||
| Oleellista on kuitenkin että moottorivaunu(jos niin voi sanoa)liikenne alkoi Suomessa Loviisan radalla. | ||||
|
16.01.2022 00:32 | Jarno Piltti | ||
| Koneen kyljessä taitaa lukea pelkästään Tve4, virallisessa rekisterissä enemmmän kirjaimia. | ||||
|
16.01.2022 00:29 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä hieno juna maisemassa kuva tämä, ei sitä veturia näköjään aina tarvitse kuvassa olla. Ja vielä harvinaisuus Spa bongattu osana kokoonpanoa. | ||||
|
16.01.2022 00:25 | Jarno Piltti | ||
| Vaikea valita yhtä suosikkia tästä kuvasarjasta mutta ehkä se on tämä. Puhkipalamaton kuu ja hienosti valaistu maisema, kivisilta ja kunnon deeverinippu! | ||||
|
|
15.01.2022 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä junasta on toinenkin kuva täällä, mutta se on piilotettuna kuvan vaihdon takia. | ||||
|
|
15.01.2022 23:38 | Rasmus Viirre | ||
| Tässä kuvassa se suurikokoinen työmaailma, sekä luonnollinen elämän vietto kohtaavat toisiaan hienosti.. Ideaalinen ja kaunis otos! |
||||