Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.03.2022 22:04 John Lindroth  
  Hienoa että Jukka laittoi juuri tämän kuvan ,tällä tekijät osoittavat arvostustaan VR 160v historialle.!
kuva 19.03.2022 21:00 Jimi Lappalainen  
  Mikä Sm5:ssä ei näytä junalta?
kuva 19.03.2022 21:00 Jimi Lappalainen  
  Aikataulu oli Kytömaalle (eikä siis vain Keravan asemalle) varmaankin juuri siksi, että kolmiokääntö oli sisällytetty aikatauluun. Käännössä joudutaan käymään myös Kytömaan osaliikennepaikalla.
kuva 19.03.2022 20:48  
  Kaikki on "parantunut"
Kuvasarja:
Perinnejuna Valtteri
 
19.03.2022 20:41 Elmeri Lehtovirta  
  Pistän huomenna lisää kuvia tai en jos totean että liian huonoja.
kuva 19.03.2022 20:37  
  näyttää tuo enemmän junalta kuin Sm5
kuva 19.03.2022 20:23 John Lindroth  
  Harvinainen moottorivaunu hienossa maisemassa!
kuva 19.03.2022 20:17 Jimi Lappalainen  
  Hieno kuva! :)
Kuvasarja:
VR 160 vuotta
 
19.03.2022 19:23 Rasmus Viirre  
  Hienona on Valtteri, kuten aina. Eipä tosin tuo VR 160 v. oikein paljoa tunnu muualla Suomessa. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa näitä museo- ja juhlajunia ilmestyisi myös pk-seudun ja muun Etelä-Suomen ulkopuolelle... VR 200 v.? :/
kuva 19.03.2022 19:17 Esa J. Rintamäki  
  P 67:n kulusta kertoo talvituristi 1957:

Lähtöaika MP 67:nä Helsingistä klo 9.05, pysähdys Hyvinkäällä, Riihimäki klo 10.08 - 10.12. Hämeenlinna, Toijala ja tulo Tampereelle klo 11.55. Junasta irroitettiin Tampereelle jäävä vaunu/vaunut. Matka jatkui klo 12.05 Pohjanmaan rataa. Seuraavaksi Orivesi, Vilppula ja tulo Haapamäelle klo 14.00. Kymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen MP 67 jatkoi matkaansa: Myllymäki, Alavus ja Seinäjoelle tulo klo 16.00.

Seinäjoelta juna jatkoi matkaansa junana M 507, lähtöaikana klo 16.10. Tulo Vaasaan paikallisjunamaisen pysähdyskäyttäytymisen jälkeen klo 18.10. Junassa oli molemmat luokat sekä kahvila. Polkupyöriä ei siinä kuljetettu Hki - Sk.

Kumma sinänsä, sillä Turistin sivulla 16 olleessa istumavaunuluettelossa (joihin voitiin varata paikkalippuja) oli Sk - Vs - junan tunnukseksi merkitty S 507 (?).

KatajistonKirjoissa oli kuvia Seinäjoelta, ajankohdan ollessa 1967 juhannuksena. Kevätvirkaturisti 1967 kertoo: juna P 68 lähtöaika Seinäjoelta etelään oli klo 16.20. Seinäjoelle P 68 oli saapunut Oulun suunnasta klo 16.00. Katajiston ottamissa kuvissa junasta erottuu puukorinen ravintolavaunu ja nokalla komeili Hr12. Teräsvaunukin näemmä oli, vaikka kuvan pääaiheena oli Vaasan junan nokalla oleva Hv3 994 ja lisävaunua Helsingin junaan tuova Kana.

P 68 oli lähtenyt Oulusta klo 11.30. Helsingin tuloaika oli klo 23.08.

Verkkaista menoa, kellonviisarit tehneet täyden kierroksen Oulu - Helsinki - lipun ostaneella matkustajalla. Parkanon tietä rakennettiin juuri, sekä Siitama - Suinula - osuus oli vielä yksiraiteisena koukkaammassa Säynäjärven pysäkin ja järven kautta. Sekin oikaisu oli vuotta myöhemmin täydessä käytössä kaksiraiteisena.
kuva 19.03.2022 19:09 Jukka Martio  
  Juna tuli yllättäen eikä ollut mikään aikataulun mukainen vuoro.
kuva 19.03.2022 19:06 John Lindroth  
  Malli tunnetaan myös nimellä Gothawagen T57.
kuva 19.03.2022 18:24 Esa J. Rintamäki  
  Onkohan kyseessä ollut koevaunun siirto normaalijunan mukana, kun 1. luokan SIWA - vaunun kyljessä on tavallinen määränpääkyltti...?
kuva 19.03.2022 18:21 Esa J. Rintamäki  
  Lentävän Skotlantilaisen (n:o 4472) negaatioveturi 2744 kuvassa...!
kuva 19.03.2022 18:19 Esa J. Rintamäki  
  Kootaankohan kuvan tilanteessa lättärunkoa esim. Riksu - Karjaa/Hanko - junaksi? Vaikka vetovaunu onkin ulkoverkkoliitännässä.

Minusta näyttäisi siltä, että rungoksi tulisi veto-liite-liite-veto, vaikka kuinka huimalla imaginaatiolla...?
kuva 19.03.2022 18:19 Jimi Lappalainen  
  Katso myös: https://vaunut.org/kuva/15801
kuva 19.03.2022 17:59 Jimi Lappalainen  
  Tuohon Pertun toukokuussa 2011 kirjoittamaan kommenttiin sanoisin, ettei tässä ole ollut yhdistettyä siltaa; ainakin jo vuoden 1940 ilmakuvassa on maantiesilta erikseen.
kuva 19.03.2022 11:46 Tuukka Ryyppö  
  Vaunut näyttäisivät olevan mallia Jokioinen/Brio, eli niiden on oltava junassa aina samoin päin. Noista vaunuvälin yläpuolisista katoksista sen näkee. Eli, toisessa päässä vaunua lienee jokin jämerä palkki, joka tuohon koloon menee?
kuva 18.03.2022 23:46 Jorma Toivonen  
  Puuttumatta aikatauluihin. Tämä lienee ollut ammatin huippuhetkiä - kyynärpää tuettuna avonaiseen sivuikkunaan, hieno ja lämmin kevätpäivä, seuraten luonnon heräämisestä talven horroksesta. Noita hetkiä muistelen kaipauksella (Hurun ohjaamosta) - ei onnistune nykyään?
kuva 18.03.2022 23:01 Arttu Räsänen  
  Todella hienot värit ja heijastukset tässä kuvassa.
kuva 18.03.2022 22:07 Jimi Lappalainen  
  Alcantaran–Randazzon rautatietä ollaan korjaamassa osalta matkaa turistikäyttöön. https://tinyurl.com/2p8wnwm9
kuva 18.03.2022 21:31 Jimi Lappalainen  
  Valmistajana alankomaalainen Vialis.
kuva 18.03.2022 21:03 Jimi Lappalainen  
  No jo on melkoinen!
kuva 18.03.2022 20:45 Juhani Pirttilahti  
  Kaiuttimet ääntä varten.
kuva 18.03.2022 20:37 Oula Ahlholm  
  Osaako joku sanoa mitkä "kamerat" tuossa merkkien päällä on?
kuva 18.03.2022 20:27 Eljas Pölhö  
  Pekka Honkanen keräsi junan P68 veturit omista papereistaan vuosilta 1956-1958. Osoittautui, että P68:ssa Tampereelta Helsinkiin saapuneen veturin tai moottorivaunun kierto jatkui seuraavana päivänä Helsingistä Tampereelle P67:ssä.

1956 Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto

1957 Hr11 = 15 havaintoa, Hr1 = 3 havaintoa, Hv1/Hv2/Hv3 = 1 havainto kustakin

1958 tammi-helmikuu: Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto, Dm4 = 3 havaintoa
kuva 18.03.2022 20:15 John Lindroth  
  Tepolta hyvä Paikkujuna kuva!
kuva 18.03.2022 19:42 Jaakko Tuominen  
  Mites toi kytkin pelaa, laitetaanko siihen panta vai miten?
kuva 18.03.2022 19:38 Petri Nummijoki  
  Näyttää jo vuoden 1959 tilastossa olevan merkitty moottorivaunuille alle 500 km pikajuna-ajoa välillä Toijala-Riihimäki (76 km) eli enintään noin 6 vuoroa vuoden aikana. Parina seuraavanakaan vuotena (1960-1961) määrä ei ole tämän suurempi. Taitaa olla niin, että Dm4-vaunujen säännöllinen pikajunakäyttö Helsingin ja Tampereen välillä loppui suunnilleen siihen, kun Hr11-veturit saatiin koneistoremontin jälkeen vuoden 1958 kuluessa takaisin liikenteeseen. Kiitojunia niillä tietysti ajettiin pitkälle 60-luvun puolelle.

Hr11 on vielä vuoden 1960 aikataulukirjassa merkitty junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta eiköhän tämäkin ollut käytännössä Hr12-juna ja Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö päättynyt Helsingin ja Tampereen välillä kesään 1960 mennessä ellei sitten kesäsunnuntaisin ajettu P98 olisi ollut vielä vuonna 1960 Hr11-juna. Ainakin Hr11-vetureiden kilometrisuoritteet olivat aikataulukaudella 1960-1961 jo siinä määrin vähentyneet pariin edelliseen aikataulukauteen verrattuna, ettei riittävän ajomäärän kokoon saaminen edellytä Helsingissä käyntiä.
kuva 18.03.2022 16:42 Juha-Pekka Marttila  
  Jaa.aa koskahan tämä 'uusi ylpeys' ajelee Lappiin ja Rovaniemen korkeudelle.. Ei oikeen näytä veturilta, vaikka tehot puhuvatkin toista..
kuva 18.03.2022 15:27 Mikko Mäntymäki  
  Nämä pitäisi jättää seisomaan raja-asemille, jokainen rahoittaa Venäjän hyökkäys sotaa.
kuva 18.03.2022 15:16 Oula Ahlholm  
  Ihan yksin 2819 oli.
kuva 18.03.2022 15:09 Arto Papunen  
  Missä muka niin lukee?
kuva 18.03.2022 15:01 Olli Keski-Rahkonen  
  Päädyssä näkyy irroitettava laite, jossa loppuopaste, äänimerkki ja ehkäpä myös kamera. Näitä junarunkojahan vedetään ja työnnetään aina tarpeen mukaan ilman että veturi vaihtaa päätään.
kuva 18.03.2022 14:58 Harri Junttila  
  Oliko 2819 siinä yksin vai oliko muita koneita ?
kuva 18.03.2022 13:58 Ari-Pekka Lanne  
  Näin se oli. Happojunassa on kuormia molempiin suuntiin, mutta isommat satsit ovat Ruokiksesta Ukiin. Paperijunat sen sijaan palasivat sisämaan suuntaan tyhjinä.
kuva 18.03.2022 12:41 Mikko Herpman  
  Noo, aina tulee jotain pientä, kun uusia vehkeitä otetaan käyttöön. Sitä vartenhan on "takuuaika".
kuva 18.03.2022 12:13 Seppo Rahja  
  Paluumatkalla Tampereelle (to 17.3) Sukevalla oli kohtaaminen ja Dr19 hyytyi sinne pariksi tunniksi merkinnällä ”Vetokalusto: Veturivika”.
kuva 18.03.2022 11:54 Jarno Piltti  
  Eli tämä voimahakanen toimii suunnitellulla tavalla vain toiseen kulkusuuntaan?
kuva 18.03.2022 11:13 Petri Nummijoki  
  Tampereella junaan P68 lisätty 2. luokan vaunu voi tarkoittaa myös Dm4-vaunun paikkoja. Ko. junan vetovoimasta Tampereen ja Helsingin välillä on keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/122899 yhteydessä. Ilmeisesti Dm4 oli perusvetovoima noihin aikoihin mutta sunnuntaisin ja kesäaikana käytettiin höyryveturia lisävaunujen vuoksi. P68 lienee ollut myös Hr11-vetoinen 50-luvun lopulla sitä mukaa, kun Hr11-vetureiden käyttövarmuutta saatiin lisättyä. Hr12-vetoiseksi P68 olisi voinut siirtyä Tampereelta Helsinkiin noin kesäaikataulukauden 1960 alusta, johon sekalaisen vetovoiman esiintyminen päättyisi.

Tampereen ja Seinäjoen välillä P67/68 oli Hr12-vetoinen kesällä ja juhlapyhinä kai jo kesästä 1959 lähtien mutta talviajan lyhyillä kokoonpanoilla esiintyi Hr11-vetureita vuoden 1961 alkupuolelle saakka. Lienee noin helmikuun 1961 loppupuolelta eli hiihtolomaruuhkasta lähtien, kun P67/68 siirtyi ympärivuotisesti Hr12-vetoiseksi Tampereen ja Seinäjoen välillä.
kuva 18.03.2022 11:09 Eljas Pölhö  
  Aikataulukirjoihin merkitty veturisarja kertoo minka sarja suorituskyvylle taulu on laadittu, mutta ei välttämättä sitä mikä oli todellinen vetäjä. Selkeimmin se tuli 60-luvulla esiin lisätavarajunissa, jotka oli laadittu ja merkitty jollekin höyryveturisarjalle, vaikka todellinen vetovoima oli pääsääntöisesti jotain muuta.

P 68 Tampereen ja Helsingin välillä on sikäli ongelmallinen, että sen myöhäisestä saapumisajasta johtuen havainnot ovat vähissä ja ehkä säilyneet kuljettajien virantoimituspöytäkirjat ovat parempi lähde. Vähäisestä havainto- ja kuljettajamerkintämäärästä johtuen on vaikea sanoa mistä vaihtelu johtui. Junaa P 68 on Tampereen ja Helsingin välillä vedetty 1957-1960 ainakin sarjoilla Hv3, Hr1, Hr11 ja Dm4.

Railway World-lehdessä oli 1960-luvun alussa jossain numerossa pitkä artikkeli englantilaisten harrastajien Suomen kiertomatkasta (noin 1959-60). Juna P 68 pääsi kuvaukseen mukaan pienen sattumuksen kautta. Matkalaiset nousivat junasta Tampereella asemalaiturille kuvaamaan veturia, joka vetää junan Helsinkiin. Junaan kytkettiin tavallisen näköinen moottorivaunu "varmaan lisävaunuksi" ja höyryveturia odoteltiin. Yht'äkkiä juna lähti moottorivaunun vetämänä ja matkalaiset jäivät hölmistyneinä seisomaan asemalaiturille.
kuva 18.03.2022 11:06 Teppo Niemi  
  Ja yksi lähde, etenkin käytännön selvittämiseksi, olisivat veturimiesten työkirjat. Onkohan niitä tallennettuna Suomen Rautatiemuseossa?
kuva 18.03.2022 10:18 Jimi Lappalainen  
  Olipa se bensa halpaa silloin syksyllä 2008 :)
kuva 18.03.2022 10:16 Esa J. Rintamäki  
  Hmm, Rainer, paljon mahdollista. Etenkin kun muistetaan, että junaan lisättiin vaunu/vaunut Tpe - Hki. Dm4:n vetokyky ei kuitenkaan ollut niin iso että sillä juuri muita kuin tumppijunia vedettiin.

Rautatiemuseolla lienee veturimiesten aikataulukirjoja. Vuosien 1956 - 1957 aikana merkittiin kyllä vetovehkeen sarjamerkki po. kirjaan.
kuva 18.03.2022 09:31 Timo Salo  
  Taas meni n. 10 min. sitten samanlainen revohka Tahkoluotoa kohti. Taitaa Intia olla narussa aika vahvasti... :-(
kuva 18.03.2022 09:28 Rainer Silfverberg  
  Vaihtuiko tälle junalle Tampereella höyryveturi vetämään kun junalaji muuttui MP -> P ?
kuva 18.03.2022 09:09 Petri Nummijoki  
  Tarkoitettanee, että 1004 oli parhaimpia Pasilan pitkäaikaisista Hr1-vetureista 1000-1011. Mutta Tampellan 1955 valmistamissa Hr1-vetureissa 1012-1019 oli paineentasausmäntäluistit ja juoksuakseleilla rullalaakerointi sekä Lokomon 1957 valmistamissa vetureissa 1020 ja 1021 myös koneiston ja vetopyörien rullalaakerointi. Luulisi näiden uusimpien Hr1-vetureiden olleen teknisesti kehittyneimpinä myös parhaimpia. Mutta nämähän siirrettiin Kouvolan varikolle jo aikavälillä helmikuu 1959 - tammikuu 1962, joten ehkä Pasilan miehet eivät niitä noteeranneet.
kuva 18.03.2022 07:55 Timo Salo  
  Kyllä on vanhat laitteet kauniita, kun vertaa nykyisiin muoviläpysköihin. Jonkunverran näkee kaupallisia "retrovirityksiä", mutta ei ne oikein "toimi". Itse olen tehnyt muutaman radion niin, että johonkin 40/50-luvun radioon (esim.) istutetaan nykytekniikkaa. Ulospäin ei saa näkyä kuin uusi verkkojohto! Sellaisille "virityksille" tuntuisi olevan tilausta, mutta jokainen kohde on yksilö ja siksi siitä tulee KALLISTA.
kuva 18.03.2022 07:17 Pasi Seppälä  
  Kommenttini oli kirjoitettu puhtaasti rakentavassa hengessä. Itse olen tuota tunnistesääntöä pyrkinyt noudattamaan, mutta tuntuu että niitä lisäilee kuviini joku muukin.
Käytän verrattain paljon kuvahakua pienoismallien tekemisen yhteydessä ja siinä yhteydessä tunnistehaku on kätevä. Haittapuolena on juurikin kuvat, joissa haetusta kohteesta ei näy oikeastaan mitään. Eli ei ole selkeästi havaittavissa.
Yritetään pitää homma hauskan puolella. Kuolemanvakavuutta on tarpeeksi ihan muualla...
kuva 18.03.2022 05:08 Ari-Pekka Lanne  
  Kun vilkaisee ensimmäistä kommenttia, niin näkee, että pahoittelujenaiheet ovat tähän liittyen täysin mun puolella. =oD
kuva 18.03.2022 02:56 Timo Salo  
  Ei millään pahalla hyvä Pasi, mutta katselin Sinun hienoja kuviasi ja mielestäni rikot itse tuota samaa "sääntöä": Välillä ei näy mitään tunnistettavaa, vaikka tunnisteissa on tietoja. Ei kai tämä harraste voi olla niin kuolemanvakavaa???

Mielestäni tämä noukkimani kuva on kuitenkin kiva sattuma: Kun lisäsin paikkatietoa toiseen kuvaan, näkyi tuo juna joka on kovin tavanomainen Porin radalla...(+ ne tekarit sepelivaunuineen) Harvoin kuva on otettu muutaman sadan (?) kilometrin korkeudesta!