|
|
19.03.2022 22:04 | John Lindroth | ||
| Hienoa että Jukka laittoi juuri tämän kuvan ,tällä tekijät osoittavat arvostustaan VR 160v historialle.! | ||||
|
|
19.03.2022 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä Sm5:ssä ei näytä junalta? | ||||
|
|
19.03.2022 21:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Aikataulu oli Kytömaalle (eikä siis vain Keravan asemalle) varmaankin juuri siksi, että kolmiokääntö oli sisällytetty aikatauluun. Käännössä joudutaan käymään myös Kytömaan osaliikennepaikalla. | ||||
|
|
19.03.2022 20:48 | |||
| Kaikki on "parantunut" | ||||
|
Kuvasarja: Perinnejuna Valtteri |
19.03.2022 20:41 | Elmeri Lehtovirta | ||
| Pistän huomenna lisää kuvia tai en jos totean että liian huonoja. | ||||
|
|
19.03.2022 20:37 | |||
| näyttää tuo enemmän junalta kuin Sm5 | ||||
|
|
19.03.2022 20:23 | John Lindroth | ||
| Harvinainen moottorivaunu hienossa maisemassa! | ||||
|
|
19.03.2022 20:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
Kuvasarja: VR 160 vuotta |
19.03.2022 19:23 | Rasmus Viirre | ||
| Hienona on Valtteri, kuten aina. Eipä tosin tuo VR 160 v. oikein paljoa tunnu muualla Suomessa. Ehkä sitten joskus tulevaisuudessa näitä museo- ja juhlajunia ilmestyisi myös pk-seudun ja muun Etelä-Suomen ulkopuolelle... VR 200 v.? :/ | ||||
|
|
19.03.2022 19:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| P 67:n kulusta kertoo talvituristi 1957: Lähtöaika MP 67:nä Helsingistä klo 9.05, pysähdys Hyvinkäällä, Riihimäki klo 10.08 - 10.12. Hämeenlinna, Toijala ja tulo Tampereelle klo 11.55. Junasta irroitettiin Tampereelle jäävä vaunu/vaunut. Matka jatkui klo 12.05 Pohjanmaan rataa. Seuraavaksi Orivesi, Vilppula ja tulo Haapamäelle klo 14.00. Kymmenen minuutin pysähdyksen jälkeen MP 67 jatkoi matkaansa: Myllymäki, Alavus ja Seinäjoelle tulo klo 16.00. Seinäjoelta juna jatkoi matkaansa junana M 507, lähtöaikana klo 16.10. Tulo Vaasaan paikallisjunamaisen pysähdyskäyttäytymisen jälkeen klo 18.10. Junassa oli molemmat luokat sekä kahvila. Polkupyöriä ei siinä kuljetettu Hki - Sk. Kumma sinänsä, sillä Turistin sivulla 16 olleessa istumavaunuluettelossa (joihin voitiin varata paikkalippuja) oli Sk - Vs - junan tunnukseksi merkitty S 507 (?). KatajistonKirjoissa oli kuvia Seinäjoelta, ajankohdan ollessa 1967 juhannuksena. Kevätvirkaturisti 1967 kertoo: juna P 68 lähtöaika Seinäjoelta etelään oli klo 16.20. Seinäjoelle P 68 oli saapunut Oulun suunnasta klo 16.00. Katajiston ottamissa kuvissa junasta erottuu puukorinen ravintolavaunu ja nokalla komeili Hr12. Teräsvaunukin näemmä oli, vaikka kuvan pääaiheena oli Vaasan junan nokalla oleva Hv3 994 ja lisävaunua Helsingin junaan tuova Kana. P 68 oli lähtenyt Oulusta klo 11.30. Helsingin tuloaika oli klo 23.08. Verkkaista menoa, kellonviisarit tehneet täyden kierroksen Oulu - Helsinki - lipun ostaneella matkustajalla. Parkanon tietä rakennettiin juuri, sekä Siitama - Suinula - osuus oli vielä yksiraiteisena koukkaammassa Säynäjärven pysäkin ja järven kautta. Sekin oikaisu oli vuotta myöhemmin täydessä käytössä kaksiraiteisena. |
||||
|
|
19.03.2022 19:09 | Jukka Martio | ||
| Juna tuli yllättäen eikä ollut mikään aikataulun mukainen vuoro. | ||||
|
|
19.03.2022 19:06 | John Lindroth | ||
| Malli tunnetaan myös nimellä Gothawagen T57. | ||||
|
|
19.03.2022 18:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkohan kyseessä ollut koevaunun siirto normaalijunan mukana, kun 1. luokan SIWA - vaunun kyljessä on tavallinen määränpääkyltti...? | ||||
|
|
19.03.2022 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lentävän Skotlantilaisen (n:o 4472) negaatioveturi 2744 kuvassa...! | ||||
|
|
19.03.2022 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kootaankohan kuvan tilanteessa lättärunkoa esim. Riksu - Karjaa/Hanko - junaksi? Vaikka vetovaunu onkin ulkoverkkoliitännässä. Minusta näyttäisi siltä, että rungoksi tulisi veto-liite-liite-veto, vaikka kuinka huimalla imaginaatiolla...? |
||||
|
|
19.03.2022 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Katso myös: https://vaunut.org/kuva/15801 | ||||
|
|
19.03.2022 17:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuohon Pertun toukokuussa 2011 kirjoittamaan kommenttiin sanoisin, ettei tässä ole ollut yhdistettyä siltaa; ainakin jo vuoden 1940 ilmakuvassa on maantiesilta erikseen. | ||||
|
|
19.03.2022 11:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunut näyttäisivät olevan mallia Jokioinen/Brio, eli niiden on oltava junassa aina samoin päin. Noista vaunuvälin yläpuolisista katoksista sen näkee. Eli, toisessa päässä vaunua lienee jokin jämerä palkki, joka tuohon koloon menee? | ||||
|
|
18.03.2022 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Puuttumatta aikatauluihin. Tämä lienee ollut ammatin huippuhetkiä - kyynärpää tuettuna avonaiseen sivuikkunaan, hieno ja lämmin kevätpäivä, seuraten luonnon heräämisestä talven horroksesta. Noita hetkiä muistelen kaipauksella (Hurun ohjaamosta) - ei onnistune nykyään? | ||||
|
|
18.03.2022 23:01 | Arttu Räsänen | ||
| Todella hienot värit ja heijastukset tässä kuvassa. | ||||
|
|
18.03.2022 22:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Alcantaran–Randazzon rautatietä ollaan korjaamassa osalta matkaa turistikäyttöön. https://tinyurl.com/2p8wnwm9 | ||||
|
|
18.03.2022 21:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Valmistajana alankomaalainen Vialis. | ||||
|
|
18.03.2022 21:03 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on melkoinen! | ||||
|
|
18.03.2022 20:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kaiuttimet ääntä varten. | ||||
|
|
18.03.2022 20:37 | Oula Ahlholm | ||
| Osaako joku sanoa mitkä "kamerat" tuossa merkkien päällä on? | ||||
|
|
18.03.2022 20:27 | Eljas Pölhö | ||
| Pekka Honkanen keräsi junan P68 veturit omista papereistaan vuosilta 1956-1958. Osoittautui, että P68:ssa Tampereelta Helsinkiin saapuneen veturin tai moottorivaunun kierto jatkui seuraavana päivänä Helsingistä Tampereelle P67:ssä. 1956 Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto 1957 Hr11 = 15 havaintoa, Hr1 = 3 havaintoa, Hv1/Hv2/Hv3 = 1 havainto kustakin 1958 tammi-helmikuu: Hr11 = 6 havaintoa, Hr1 = 1 havainto, Dm4 = 3 havaintoa |
||||
|
|
18.03.2022 20:15 | John Lindroth | ||
| Tepolta hyvä Paikkujuna kuva! | ||||
|
|
18.03.2022 19:42 | Jaakko Tuominen | ||
| Mites toi kytkin pelaa, laitetaanko siihen panta vai miten? | ||||
|
|
18.03.2022 19:38 | Petri Nummijoki | ||
| Näyttää jo vuoden 1959 tilastossa olevan merkitty moottorivaunuille alle 500 km pikajuna-ajoa välillä Toijala-Riihimäki (76 km) eli enintään noin 6 vuoroa vuoden aikana. Parina seuraavanakaan vuotena (1960-1961) määrä ei ole tämän suurempi. Taitaa olla niin, että Dm4-vaunujen säännöllinen pikajunakäyttö Helsingin ja Tampereen välillä loppui suunnilleen siihen, kun Hr11-veturit saatiin koneistoremontin jälkeen vuoden 1958 kuluessa takaisin liikenteeseen. Kiitojunia niillä tietysti ajettiin pitkälle 60-luvun puolelle. Hr11 on vielä vuoden 1960 aikataulukirjassa merkitty junapariin P91/68 Helsingin ja Tampereen välille mutta eiköhän tämäkin ollut käytännössä Hr12-juna ja Hr11-vetureiden säännöllinen käyttö päättynyt Helsingin ja Tampereen välillä kesään 1960 mennessä ellei sitten kesäsunnuntaisin ajettu P98 olisi ollut vielä vuonna 1960 Hr11-juna. Ainakin Hr11-vetureiden kilometrisuoritteet olivat aikataulukaudella 1960-1961 jo siinä määrin vähentyneet pariin edelliseen aikataulukauteen verrattuna, ettei riittävän ajomäärän kokoon saaminen edellytä Helsingissä käyntiä. |
||||
|
|
18.03.2022 16:42 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Jaa.aa koskahan tämä 'uusi ylpeys' ajelee Lappiin ja Rovaniemen korkeudelle.. Ei oikeen näytä veturilta, vaikka tehot puhuvatkin toista.. | ||||
|
|
18.03.2022 15:27 | Mikko Mäntymäki | ||
| Nämä pitäisi jättää seisomaan raja-asemille, jokainen rahoittaa Venäjän hyökkäys sotaa. | ||||
|
|
18.03.2022 15:16 | Oula Ahlholm | ||
| Ihan yksin 2819 oli. | ||||
|
|
18.03.2022 15:09 | Arto Papunen | ||
| Missä muka niin lukee? | ||||
|
|
18.03.2022 15:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päädyssä näkyy irroitettava laite, jossa loppuopaste, äänimerkki ja ehkäpä myös kamera. Näitä junarunkojahan vedetään ja työnnetään aina tarpeen mukaan ilman että veturi vaihtaa päätään. | ||||
|
|
18.03.2022 14:58 | Harri Junttila | ||
| Oliko 2819 siinä yksin vai oliko muita koneita ? | ||||
|
|
18.03.2022 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näin se oli. Happojunassa on kuormia molempiin suuntiin, mutta isommat satsit ovat Ruokiksesta Ukiin. Paperijunat sen sijaan palasivat sisämaan suuntaan tyhjinä. | ||||
|
|
18.03.2022 12:41 | Mikko Herpman | ||
| Noo, aina tulee jotain pientä, kun uusia vehkeitä otetaan käyttöön. Sitä vartenhan on "takuuaika". | ||||
|
|
18.03.2022 12:13 | Seppo Rahja | ||
| Paluumatkalla Tampereelle (to 17.3) Sukevalla oli kohtaaminen ja Dr19 hyytyi sinne pariksi tunniksi merkinnällä ”Vetokalusto: Veturivika”. | ||||
|
|
18.03.2022 11:54 | Jarno Piltti | ||
| Eli tämä voimahakanen toimii suunnitellulla tavalla vain toiseen kulkusuuntaan? | ||||
|
|
18.03.2022 11:13 | Petri Nummijoki | ||
| Tampereella junaan P68 lisätty 2. luokan vaunu voi tarkoittaa myös Dm4-vaunun paikkoja. Ko. junan vetovoimasta Tampereen ja Helsingin välillä on keskustelua kuvan https://www.vaunut.org/kuva/122899 yhteydessä. Ilmeisesti Dm4 oli perusvetovoima noihin aikoihin mutta sunnuntaisin ja kesäaikana käytettiin höyryveturia lisävaunujen vuoksi. P68 lienee ollut myös Hr11-vetoinen 50-luvun lopulla sitä mukaa, kun Hr11-vetureiden käyttövarmuutta saatiin lisättyä. Hr12-vetoiseksi P68 olisi voinut siirtyä Tampereelta Helsinkiin noin kesäaikataulukauden 1960 alusta, johon sekalaisen vetovoiman esiintyminen päättyisi. Tampereen ja Seinäjoen välillä P67/68 oli Hr12-vetoinen kesällä ja juhlapyhinä kai jo kesästä 1959 lähtien mutta talviajan lyhyillä kokoonpanoilla esiintyi Hr11-vetureita vuoden 1961 alkupuolelle saakka. Lienee noin helmikuun 1961 loppupuolelta eli hiihtolomaruuhkasta lähtien, kun P67/68 siirtyi ympärivuotisesti Hr12-vetoiseksi Tampereen ja Seinäjoen välillä. |
||||
|
|
18.03.2022 11:09 | Eljas Pölhö | ||
| Aikataulukirjoihin merkitty veturisarja kertoo minka sarja suorituskyvylle taulu on laadittu, mutta ei välttämättä sitä mikä oli todellinen vetäjä. Selkeimmin se tuli 60-luvulla esiin lisätavarajunissa, jotka oli laadittu ja merkitty jollekin höyryveturisarjalle, vaikka todellinen vetovoima oli pääsääntöisesti jotain muuta. P 68 Tampereen ja Helsingin välillä on sikäli ongelmallinen, että sen myöhäisestä saapumisajasta johtuen havainnot ovat vähissä ja ehkä säilyneet kuljettajien virantoimituspöytäkirjat ovat parempi lähde. Vähäisestä havainto- ja kuljettajamerkintämäärästä johtuen on vaikea sanoa mistä vaihtelu johtui. Junaa P 68 on Tampereen ja Helsingin välillä vedetty 1957-1960 ainakin sarjoilla Hv3, Hr1, Hr11 ja Dm4. Railway World-lehdessä oli 1960-luvun alussa jossain numerossa pitkä artikkeli englantilaisten harrastajien Suomen kiertomatkasta (noin 1959-60). Juna P 68 pääsi kuvaukseen mukaan pienen sattumuksen kautta. Matkalaiset nousivat junasta Tampereella asemalaiturille kuvaamaan veturia, joka vetää junan Helsinkiin. Junaan kytkettiin tavallisen näköinen moottorivaunu "varmaan lisävaunuksi" ja höyryveturia odoteltiin. Yht'äkkiä juna lähti moottorivaunun vetämänä ja matkalaiset jäivät hölmistyneinä seisomaan asemalaiturille. |
||||
|
|
18.03.2022 11:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja yksi lähde, etenkin käytännön selvittämiseksi, olisivat veturimiesten työkirjat. Onkohan niitä tallennettuna Suomen Rautatiemuseossa? | ||||
|
|
18.03.2022 10:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Olipa se bensa halpaa silloin syksyllä 2008 :) | ||||
|
|
18.03.2022 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm, Rainer, paljon mahdollista. Etenkin kun muistetaan, että junaan lisättiin vaunu/vaunut Tpe - Hki. Dm4:n vetokyky ei kuitenkaan ollut niin iso että sillä juuri muita kuin tumppijunia vedettiin. Rautatiemuseolla lienee veturimiesten aikataulukirjoja. Vuosien 1956 - 1957 aikana merkittiin kyllä vetovehkeen sarjamerkki po. kirjaan. |
||||
|
|
18.03.2022 09:31 | Timo Salo | ||
| Taas meni n. 10 min. sitten samanlainen revohka Tahkoluotoa kohti. Taitaa Intia olla narussa aika vahvasti... :-( | ||||
|
|
18.03.2022 09:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaihtuiko tälle junalle Tampereella höyryveturi vetämään kun junalaji muuttui MP -> P ? | ||||
|
|
18.03.2022 09:09 | Petri Nummijoki | ||
| Tarkoitettanee, että 1004 oli parhaimpia Pasilan pitkäaikaisista Hr1-vetureista 1000-1011. Mutta Tampellan 1955 valmistamissa Hr1-vetureissa 1012-1019 oli paineentasausmäntäluistit ja juoksuakseleilla rullalaakerointi sekä Lokomon 1957 valmistamissa vetureissa 1020 ja 1021 myös koneiston ja vetopyörien rullalaakerointi. Luulisi näiden uusimpien Hr1-vetureiden olleen teknisesti kehittyneimpinä myös parhaimpia. Mutta nämähän siirrettiin Kouvolan varikolle jo aikavälillä helmikuu 1959 - tammikuu 1962, joten ehkä Pasilan miehet eivät niitä noteeranneet. | ||||
|
|
18.03.2022 07:55 | Timo Salo | ||
| Kyllä on vanhat laitteet kauniita, kun vertaa nykyisiin muoviläpysköihin. Jonkunverran näkee kaupallisia "retrovirityksiä", mutta ei ne oikein "toimi". Itse olen tehnyt muutaman radion niin, että johonkin 40/50-luvun radioon (esim.) istutetaan nykytekniikkaa. Ulospäin ei saa näkyä kuin uusi verkkojohto! Sellaisille "virityksille" tuntuisi olevan tilausta, mutta jokainen kohde on yksilö ja siksi siitä tulee KALLISTA. | ||||
|
|
18.03.2022 07:17 | Pasi Seppälä | ||
| Kommenttini oli kirjoitettu puhtaasti rakentavassa hengessä. Itse olen tuota tunnistesääntöä pyrkinyt noudattamaan, mutta tuntuu että niitä lisäilee kuviini joku muukin. Käytän verrattain paljon kuvahakua pienoismallien tekemisen yhteydessä ja siinä yhteydessä tunnistehaku on kätevä. Haittapuolena on juurikin kuvat, joissa haetusta kohteesta ei näy oikeastaan mitään. Eli ei ole selkeästi havaittavissa. Yritetään pitää homma hauskan puolella. Kuolemanvakavuutta on tarpeeksi ihan muualla... |
||||
|
|
18.03.2022 05:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kun vilkaisee ensimmäistä kommenttia, niin näkee, että pahoittelujenaiheet ovat tähän liittyen täysin mun puolella. =oD | ||||
|
|
18.03.2022 02:56 | Timo Salo | ||
| Ei millään pahalla hyvä Pasi, mutta katselin Sinun hienoja kuviasi ja mielestäni rikot itse tuota samaa "sääntöä": Välillä ei näy mitään tunnistettavaa, vaikka tunnisteissa on tietoja. Ei kai tämä harraste voi olla niin kuolemanvakavaa??? Mielestäni tämä noukkimani kuva on kuitenkin kiva sattuma: Kun lisäsin paikkatietoa toiseen kuvaan, näkyi tuo juna joka on kovin tavanomainen Porin radalla...(+ ne tekarit sepelivaunuineen) Harvoin kuva on otettu muutaman sadan (?) kilometrin korkeudesta! |
||||