Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.01.2022 23:43 | Jarno Piltti | ||
| Tässä näkyy "turvaketjut" käytössä ja käyttämättä. Uudemmalla kielellä kai varavetolaite? https://vaunut.org/kuva/129930 |
||||
|
14.01.2022 23:35 | Jussi Tepponen | ||
| Eli tuon Reijon linkin perusteella 1914 on ajettu veturivedolla. | ||||
|
14.01.2022 23:30 | Oula Ahlholm | ||
| Kuvanottohetkellä kuvaajan sehän takana oli mahtavat loimut. | ||||
|
|
14.01.2022 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Aika monessa vaunussa roikkuvat vaunun päässä "turvaketjut" - miksiköhän? | ||||
|
14.01.2022 22:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Achtung-kyltti varoittaa pitkästä takaylityksestä eli perä tekee laajan ulkokaaren mm. jyrkissä kadunkulmissa. Varoituskylttiä näkee mm. pitkäperäisissä linja-autoissa. | ||||
|
|
14.01.2022 22:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuskin tällä nyt tukemisen aikana 80 km/h ajetaan :) | ||||
|
|
14.01.2022 22:07 | Kari Suominen | ||
| Koneen suurin nopeus työsssä on 80 km/h puskurin takana näkyvän tarran mukaan. "Achtung Fahrzeug schwenkt aus" tuulilasin alla puolestaan muistuttaa takanatulijoita siitä, että kone saattaa poistua kiskoilta ja kääntyä eteen tai jotain sinnepäin.. Suomessakin on ollut pari tällaista nopealiikkeistä (Tttk 1 834) tukemiskonetts, joista toinen roudattiin sittemmin Ruotsiin (Ttk 1 835). Oula: Nuo alumiiniset kurakaaret eivät kerro iästä mitään.Tuollaiset turkkipeltiset sopivat nystyjensä vuoksi liukastumisen estäjiksi kohtiin, joissa kävellään koneen päällä (esim huoltotoissä). Lisäksi ne sietävät paremmin likaa ja kemikaaleja kuin maalattu pinta. |
||||
|
14.01.2022 21:41 | Leevi Heino | ||
| Edo käytiin kääntämässä Keravan kolmioraiteella. | ||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
14.01.2022 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvasarja on huippumielenkiintoinen! | ||||
|
14.01.2022 20:47 | Erkki Nuutio | ||
| Tuo 2 on varma tunnistus. Muuta en pitäisi edes epävarmana. Vuoden 1911 mustassa kirjassa tämä vaunu on piirroksena 153, mielestäni varmasti. Numero olisi siten 201,208,252,232-245. Vaikka ikkunaluku täsmääkin, pitäisin piirroksien 154 ja 155 vaunuja ulkoa pellitettyinä. Ulkolaudoitus viittaa kotimaiseen valmistajaan, käytännössä SVR Hki/Psl. Mutta olisiko kuvan vaunun lautavuoraus tuore kokeilu. Otettiinhan vuonna 1912 valmistuneissa telivaunuissa käyttöön korin suora poikkileikkaus ja ulkolaudoitus. |
||||
|
14.01.2022 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä ollutkin Ukko Römperin eli ensimmäisen pääjohtajan Georg Strömbergin vaunu? Ennen keisarillisten vaunujen valmistumista, tämä vaunu toimi keisari Aleksanteri II:n vaununa, hänen vieraillessaan suuriruhtinaskunnassaan kahdesti vuonna 1863. Näin kerrotaan kirjassa "Keisarin juna". |
||||
|
14.01.2022 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei Porkkalaan, vaan Pikkalaan. Båtvik on kyllä lähellä totuutta, mutta muutoin Porkkalalla ja Pikkalalla on riittävästi keskinäistä etäisyyttä toisistaan...! Terveisin Pikkalassa vuodet 1986 - 1997 asunut! A tarkoitti "wallaswäen vaunua" tai salonkivaunua, B:ssä oli pelkästään I luokan paikkoja. |
||||
|
14.01.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äärettömän mielenkiintoiset telit! Näille ei oletettavasti tyyppitunnusta annettu...? | ||||
|
|
14.01.2022 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunuteollisuutta on Görlitzissä vielä tänäkin päivänä. Olen määränpääkilven alapuolella zoomauksen avulla mäkevinäni numerot 2 ja 1, kolmannesta ei tolkkua saa. |
||||
|
14.01.2022 19:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lienevätkö ihan Stahlhelm - Vertreterinnen, eli saksalaiskypäräperinneyhdistys? M35-kypärät korvattu Velaro-mallisilla... | ||||
|
14.01.2022 19:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Olivat aluksi ihan kummallisen näköisiä: https://www.alamy.com/stock-photo-arlanda-express-train-at-stockholm-central-88700711.html | ||||
|
|
14.01.2022 18:39 | Reijo Salminen | ||
| Resiinoista oli juttua https://vaunut.org/kuva/134364 | ||||
|
|
14.01.2022 18:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä näin voi päätellä? | ||||
|
|
14.01.2022 18:15 | Jussi Tepponen | ||
| Vuonna 1913 Hankittiin Loviisa-Vesijärvi rautatielle 2 kpl Ljunse-Voxna mooottoriresiinoita. Suurempi (8-10 hlö) tuli syksyllä 1913: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1260903?term=Ljusne-Woxna&page=2 Olisikohan niillä ajettu tuota liikennettä jo 1914? Löysin seuraavan lehtijutun Östra Nylandista 6.9.1922: Lokaltrafiken Lovisa —Walkom. Motordressinen gör sin sista ordinarie tur för denna säsong lördagen den 9 sept. pä e. m. Lovisa-Vesijärvi Järnvägs Ä. B. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1446283?term=Motordressinen&term=Lovisa-Vesij%C3%A4rvi&page=4&ocr=true |
||||
|
|
14.01.2022 18:01 | Antti Ojala | ||
| Tässähän myydään junia s e k s i l l ä . | ||||
|
14.01.2022 16:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ensimmäiset kompuralla jäähdytetyt vaunut tulivat Suomessa käyttöön niinkin myöhään kuin 1960- ja 70-lukujen vaihteessa, sarjoissa Ig (Ggig) ja Igb. Tässä Tapsan kuva ensimmäisestä: https://vaunut.org/kuva/145876 | ||||
|
|
14.01.2022 16:03 | Jarno Piltti | ||
| Tuomas Veturissa maito kirnuuntui voiksi kun maitojuna rymisteli liian kovaa. Onkohan tarinassa hippunen totuutta, jos kerran maito ei kestä kaksiakselisen vaunun kulkuominaisuuksia? | ||||
|
|
14.01.2022 16:03 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se toimii ihan jäällä, kuten Museorautatiellä oleva venäläinen ruokailu- / ravintolavaunun jääkaappikin. :) | ||||
|
14.01.2022 15:54 | Petri Sallinen | ||
| Sarja taidettiin (?) numeroida jossain vaiheessa uudestaan. Tästä vaunusta löytyy kuvalaattapiirustus (ilman päiväystä), jossa numerosarjaksi on kirjattu 30002-30104. Vaunun pituudeksi puskinten ylitse ilmoitetaan 9,05 metriä ja korin sisämitoiksi 7,75 mm. | ||||
|
|
14.01.2022 15:52 | Kari Haapakangas | ||
| Toimiko jäähdytys jäällä vai kompuralla? | ||||
|
|
14.01.2022 15:51 | Timo Salo | ||
| Vau mikä juna(?) sattumana...! | ||||
|
|
14.01.2022 15:42 | Timo Salo | ||
| Tämän värisiä vaunuja sanottiin kakarana maitovaunuiksi ja ilmeisesti nimelle oli katetta muutenkin kun värin puolesta... Telejä kun katselee, niin kuorma ilmeisesti pyrittiin pitämään vasemmalla olevien pyörien päällä? Oviaukon kohta oli kevyempänä...? Koko vaunu kuitenkin lämmin/kylmä? | ||||
|
14.01.2022 15:33 | Petri Sallinen | ||
| Teli on K4. O-vaunusta löytyy Kansallisarkistosta konepajatasoinen piirustus, jossa telit on kuvattu havainnollisesti. K4-teli on kuvattu O-sarjan vaunuihin myös kuvalaattapiirustuksissa. | ||||
|
14.01.2022 15:28 | Petri Sallinen | ||
| Vaunussa on Moringin kamiina, joka näkyy havainnollisesti vaunun lattian alapuolella. Samasta syystä valokaasusäiliöt on sijoitettu poikittain vaunun alle. | ||||
|
|
14.01.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| K5 - teli kyllä suunniteltiin vuonna 1909, mutta alkujaan niitä käytettiin O - sarjassa numeroissa 70'113 - 70'627. Kuvan vaunussa näyttää olevan pikemminkin K4 - telit. Niitäkin käytettiin vanhoissa O - vaunuissa. Telimallitiedot peräisin Resiinan 3/1991 artikkelista! |
||||
|
14.01.2022 14:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siinä "muuringikaminan" koteloa näkyy aluskehyksen alapuolella. Vaunu 3027 on vuodelta 1910, 25-paikkainen ja pituus puskimineen 9 010 mm. 3027 hylättiin vuonna 1959. Viime vaiheessa siinä oli ollut Pintsch - korkeapainekaasuvalo. |
||||
|
|
14.01.2022 14:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telimalli on K4. Se on oikeastaan yksinkertaistettu malli A3:sta, ei kehtoa, ei ellipsijousia eikä kierrejousia. Akseliväli 2 200 mm. | ||||
|
14.01.2022 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lanterniiniäffiä olivat myös numerot 3323 - 3407. Muuten, "naapuri"-vaunu F 3323 rakennettiin uudelleen vuonna 1941 sarjaan F numeroksi 3509. | ||||
|
|
14.01.2022 14:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautatiet 1912 - 1937 mainitsee sivulla 475 olevassa taulukossa 2 Ge-sarjan kuuluvan tavaravaunuihin. Sivulla 490 on maininta: " Sentähden jätettiin nämä kulmissa olevat sivuovet portaineen pois vv. 1913 - 18 valmistuneista Ge-vaunuista (n:ot 30067 - 30110)." Valtionrautatiet 1937 - 1962: sivuilla 330 - 331 olevassa taulukossa 21: Vuosina 1936 - 1960 rakennetut umpivaunut. Kaikki 2-akselisia. Ge / matkatavaravaunuja / 30115 - 30330 / rak.vuosi 1939 - 1949 / rakennettu 57 / jäljellä 1.1.61 31 kpl / ja huomautuksina: mitat vaihtelevat ja että numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja. (Esimerkiksi nrot 30201 - 30207 olivat valmistuneet 1934 - 35.) Suurinumeroisin Ge oli 30330, vuodelta 1940. Viimeisenä valmistunut Ge oli nro 30247 vuodelta 1949. Kurtin kuvatekstissään mainitsema vaunun pituus 7,66 m ei mielestäni tarkoita pituutta puskimineen...? Pikemminkin korin pituutta. Joitakin Ge - vaunuja rakennettiin vanhoille aluskehyksille, joidenkin Ge - vaunujen aluskehykset saivat uuden korin, ja jotkin muutettiin F - sarjan konduktöörivaunuiksi. Ge - sarjan tultua tarpeettomaksi 1950 - luvun lopulle tultaessa, ne olivat vielä hyvässä kunnossa ja hyvin runsas määrä näitä muutettiin virkatarvekäyttöön, sarjaan BG. |
||||
|
|
14.01.2022 14:19 | Tommi K Hakala | ||
| Nää on mielenkiintoisia kuvia...tää puolitelinen ratkaisu on kanssa erikoinen. | ||||
|
14.01.2022 13:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2604 (valmistunut 1936) oli ns. mulatti. Sen paikkaluku oli ollut 16 + 69. Vuonna 1966 siitä tuli virkatarvevaunu BG 040057. Sittemmin sen rapistuttua siitä tuli XG 040301. CEi 2558 vuodelta 1929 oli normimallinen CEi, paikkaluvun ollessa 32 + 49. Tietääkseni 2558:n sisustusta ei oltu uusittu, ellei sitten 2. luokan osalta. Ainakaan listoissani ei ole merkintää tästä. Vuonna 1966 vaunu muutettiin kuuluvaksi Johdonvetovaunusto 1:een: BG 040052. Hylkäys koitti 1982. Ellen nyt kovin väärin muista, niin viimeinen kaasuvalaistu vaunu Eis 22708 hylättiin joulukuussa 1969, ja samoihin aikoihin valokaasun valmistus lopetettiin. |
||||
|
14.01.2022 13:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo vuoden 1876 Helsingin osoite- ja matkailukartta ei valitettavasti esitä rakennuksia eikä siten asutuksen määrää ja laatua. Linkkasin itsekin kartan jo tuolla varhemmin, 13.1. klo 18:46. Tosin hankalsti haettavana, joten tämä suora linkki on parempi. Viimeksi löytämäni vuoden 1877 kartta on tässä hyödyllinen, koska siitä käy kiistatta ilmi, ettei Töölö ollut mitään asumatonta aluetta, vaan arvostettua huvila-aluetta. |
||||
|
|
14.01.2022 12:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Asiaa voi varmasti perustella monesta suunnasta. Vorgin tunnisteissa asiaa on lähestytty seuraavasti: - Henkilö- tai ainakin sekajunissa on tietysti kulkenut tavaravaunuja aina tarpeen mukaan, joten pelkän käyttökohteen perusteella luokittelua ei voine tehdä - Ge-vaunut ovat G-alkuisina samassa litterajoukossa kuin muut umpinaiset tavaravaunut Toisaalta, Ge-vaunujen rakenne mukailee sekä tavara- että matkustajavaunuja. Helpointa varmasti olisi, jos kaksitasoisen tunnistejärjestelmän lisänä olisi vapaakenttä josta voisi suoraan litteralla (tai millä tahansa muulla hakusanalla) hakea sopivia tunnisteita. |
||||
|
|
14.01.2022 12:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei mikään ihme että 1970-luvullakaan ei vielä ymmärretty tarvetta museojunaliikenteelle ainakaan leveäraiteisella rataverkolla koska VR:n junat olivat käytännössä sellaisia! | ||||
|
|
14.01.2022 11:52 | Reijo Salminen | ||
| Tässä parempiresoluutioinen vuodelta 1876. https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Helsinki%201876.jpg | ||||
|
|
14.01.2022 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Harmi, ettei minulla ole nyt käsillä Kapeat kiskot .kirjaa. Sieltä voisi löytyä nuo kaivatut tiedot. Oma veikkaus olisi , että jollakin LWR:n matkustajavaunulla ja höyryveturilla. | ||||
|
|
14.01.2022 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kyllä. Eilei muulloin niin ainakin juhlapyhien lisävaunuina. | ||||
|
|
14.01.2022 11:42 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi Yhdistelmässä vaunuista 31.12.1937 Ge vaunut on kirjattu tavaravaunujen ryhmään ( https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1937.1231%20VR%20Vaunuluettelo.pdf ). Sama koskee myöhemmin esimerkiksi Gep polkupyörävaunuja. Mihinkäs ryhmään Valtionrautateiden historiikeissa Ge vaunut on kirjattuina? |
||||
|
|
14.01.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytettiinkö vielä 1966 sääännöllisessö kaukojunaliikentessä vaunuja joissa kaatuvalaistus? | ||||
|
|
14.01.2022 10:12 | Jarno Piltti | ||
| Millä kalustolla tuo Valkon paikallisliikenne hoidettiin? | ||||
|
|
14.01.2022 10:10 | Jarno Piltti | ||
| Plasser & Theurer UST 79 S, ilmenee naapurikuvasta. Onkohan tällä rautatierekisterinumeroa ollenkaan? | ||||
|
14.01.2022 10:08 | Petri Nummijoki | ||
| Taisi miehistöissäkin olla eroja ainakin mitä isäni muisteli omia havaintojaan. Pasilan varikolla oli 60-luvulla kuljettaja TS, joka tuntui pitävän tilanteesta riippumatta parasta mahdollista vauhtia. Jos hän oli kuljettajana esim. klo. 16.10 Helsingistä lähteneessä Pr1-vetoisessa Keravan paikallisjunassa niin tyypillisesti ko. juna oli tulossa Puistolan suoralla yhden suojastusvälin päässä Tikkurilasta siinä vaiheessa, kun 5 min aikaisemmin Helsingistä lähtenyt Riihimäen juna H217 vasta ohitti Tikkurilaa. Keravan juna jäi näinä päivinä Tikkurilaan useammaksi minuutiksi odottamaan lähtöajan täyttymistä. Toisaalta erään kerran oli Turengista tulossa ylimääräinen tavarajuna Pasilaan (sokerijunan vaunujen palautus) ja sille oli varattu lähemmäs tunnin aikaikkuna Keravalta Pasilaan ennen Vaasan kiitojunan tuloa mutta tämä ei riittänyt vaan juna täytyi laittaa Malmilla sivulle päästämään kiitojuna ohitse. Tyhjävaunujuna körötteli päärataa jotain 20 km/h kiitojunan edellä. |
||||
|
14.01.2022 09:56 | Simo Virtanen | ||
| Aika tosiaankin kuluu! Keskustelun Jokkekin on nyt jo ikämiesten sarjassa 36-37 vuotiaana. Liekö käynyt isolla kirkolla sen useammin. On kyllä hieno maisema ja sääli, että aniharvasta paikasta Helsingissä näkee merta horisontissa. |
||||
|
|
14.01.2022 09:01 | Erkki Nuutio | ||
| 1877 -vuoden kartta on ansiokas maastomuotojenkin kuvaajana. Valitettavasti nettiin on siitä laitettu vain resoluutioltaan kovin pieni kopio. | ||||
|
14.01.2022 08:48 | Jouni Halinen | ||
| Tässä 1932 ilmakuvassa näkyy että näkymät ovat avarat ja etualalla oleva aitakin näkyy. https://kartta.hel.fi/link/awwSFg Joten Hietalahdessa ollaan. Näkyy samassa kohdassa olevan joku laivakin. 1943 ilmakuvassa taustalla olevan talon kattokolmiot näkyvät selkeästi. Vuoden 2021 ilmakuvassa näkyy myös suippo pyöreä kulmatorni. | ||||
|
|
14.01.2022 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Töölön huvilat eivät olleet mitään kesämökkejä, vaan osa oli pikemminkin kartanomaisia ökypytinkejä. Jo ennen kuvan esittämää aikaa. Esim. huviloiden pohjapiirustukset ja havainnekuvat, 1852: https://www.finna.fi/Record/museovirasto.F04C063AA3752B7B57F4F16AEE5F101B Ja löytyipä viimein kartta vuodelta 1877, johon Töölön rakennukset on merkitty: Tarkkaan palstoitettua huvila-aluettahan tuo Töölö 1870-luvulla oli. https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000af6 |
||||
