1355-150738 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.01.2022 08:48 Jouni Halinen  
  Tässä 1932 ilmakuvassa näkyy että näkymät ovat avarat ja etualalla oleva aitakin näkyy. https://kartta.hel.fi/link/awwSFg Joten Hietalahdessa ollaan. Näkyy samassa kohdassa olevan joku laivakin. 1943 ilmakuvassa taustalla olevan talon kattokolmiot näkyvät selkeästi. Vuoden 2021 ilmakuvassa näkyy myös suippo pyöreä kulmatorni.
kuva 14.01.2022 08:06 Kurt Ristniemi  
  Töölön huvilat eivät olleet mitään kesämökkejä, vaan osa oli pikemminkin kartanomaisia ökypytinkejä. Jo ennen kuvan esittämää aikaa.
Esim. huviloiden pohjapiirustukset ja havainnekuvat, 1852:
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.F04C063AA3752B7B57F4F16AEE5F101B

Ja löytyipä viimein kartta vuodelta 1877, johon Töölön rakennukset on merkitty: Tarkkaan palstoitettua huvila-aluettahan tuo Töölö 1870-luvulla oli.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000af6
kuva 14.01.2022 06:58 Kurt Ristniemi  
  Metsäistähän alue saattoi osittain toki olla, niinkuin moni muukin huvila- tai maatalousalue, mutta kaikkea muuta kuin asumatonta. Tiloilla oli puutarhoja, viljelyksiä ja jopa peltoja. Alueella oli joka tapauksessa pysyvä asutus jo kauan ennen Helsingin kaupungin perustamista autiolle ja asumattomalle Vironniemelle:

Töölön kylä on keskiaikainen ja vanhin maininta löytyy Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävästä testamentista vuodelta 1476. Kylän keskus sijaitsi aikanaan nykyisen oopperan tienoilla. Alueellisesti tuohon vanhaan Töölön kylään kuuluu koko nykyinen Helsingin keskusta ja sen edustalla sijaitsevat saaret.
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/tarinoidenhelsinki_6_toolonasemakaava.pdf

Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen.

Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja. Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6

Vielä 1700-luvun lopulla Töölö oli lähes rakentamaton alue. Maisemaa hallitsivat metsät, kalliot, haka- ja laidunmaat, niityt ja suot. Ympäristö muuttui 1800-luvun alkupuolella, kun Töölöstä alettiin vuokrata tontteja viljely- ja huvilakäyttöön. Suurimmiksi huvila-alueiksi muodostuivat muun muassa Arkadia, Vuoristo (Berga), Tunturilaakso (Fjälldahl), Hietakannas (Sandnäs) ja Vasaravuori (Hammarberg).
Huviloiden aika muokkasi maisemaa esikaupunkimaisemmaksi. Puistot ja puutarhat korvasivat metsät ja pellot.
https://töölö-seura.fi/huviloiden-tl/
kuva 13.01.2022 23:29 Jussi Tepponen  
  John taitaa olla oikeassa. Taustalla olevat talot voisivat olla Perämiehenkatu 15 ja 13 kohdalla (ovat yhä jäljellä): https://goo.gl/maps/V388VML1Aegkk2tu7

Paikka voisi olla näillä main (Kemikaaliviraston edessä olevat rakennustyömaat peittävät näkymän Telakkapuistikkoon ja Perämiehenkadulle):
https://goo.gl/maps/LpaAaJFZCpw6CtVK9
kuva 13.01.2022 23:24 Esa J. Rintamäki  
  Tammerfors - Nikolaistad - radalta lisätietoa vuoden 1883 vuositilastokirjasta: (käsittäen loka-, marras- ja joulukuun)

Lennätintä hoiti asemilla asemapäällikkö ja pysäkeillä pysäkinhoitaja. Koko rataosalla oli yksi Morse-lennätinaparaatti kullakin liikennepaikalla, paitsi Myllymäellä ja Nikolaistadissa, joissa kummassakin oli kaksi lennätinaparaattia. Myllymäellä sallittiin lennätinliikenne ulkomaiden kanssa. Paristoelementtejä oli Orihveden, Filppulan, Keurun, Myllymäen, Alavon, Östermyran, Tervajoen ja Nikolaistadin asemilla. Elementit olivat kupari-sinkki-paristoja, ns. Meidingerin systeemiä.

Sähköttäjiä rataosalla oli 21 herraa ja yksi "fruntimmer" (=naisihminen), joka oli Nikolaistadin asemalla palveluksessa. Virkasähkösanomia lähetettiin rataosalla yhteensä 23409, jotka koskivat siis juna- ja rautatien muita virkasähkösanomia. Sotilaskuljetus- ja santarmiasioissa sanomia ei lähetetty loppuvuoden 1883 aikana ainuttakaan.

Yksityisiä sähkösanomia lähetettiin rautatien lennätinverkostossa 354 kpl. Valtion lennätinverkkoon lähetettyjä oli 192, sekä saapuneita, valtion lennätinverkosta vastaanotettuja 100.

Eniten junaliikennettä koskevia sähkösanomia lähetettiin Korkeakosken, Lylyn, Keurun ja Tervajoen asemilta. Eniten yksityisiä sanomia lähetettiin Myllymäestä ja Alavosta. Filppulastakin oli aika lailla lähtevää yksityistä sähkösanomaliikennettä. Lieneekö Mäntän Patruuna ollut asialla, hänhän oli tunnetusti "tuhannen rettelön mies"? Eniten virkasähkeitä lähti Myllymäeltä ja Nikolaistadista.

Vid slutet af år 1883 bestod Wasa jernvägs telegrafnät af:
1) en 286 werst lång ledning, berörande alla stationer och haltpunkter, med 23 st. Morse-apparater.
2) en 3/4 werst lång ledning mellan jernvägsstationen och ryska telegrafstationen i Nikolaistad med 1 Morse-apparat.
3) en 2,5 werst läng telefonledning emellan Orihvesi station och baningeniörens bostad. I denna ledning tjenstgöra 2 st. Bellska telefoner.

Telegraftrådens tjocklek är 4 millimeter,, afståndet emellan stolparne utgör 200 fot, deras långd 4 famnar (=syltä). Telefontrådens tjocklek är 2,5 millimeter.

Svartskirfvande apparaten "Morse" arbetar med konstant ström.

Loppuvuonna 1883 ei ykdikään asema myynyt I luokan lippua, mutta esimerkiksi Nkl myi eniten II luokan matkalippuja: 380 kpl. Vähiten III luokan lippuja myytiin Lylyssä, 171 kpl.

Joitakin tietoja:

Sydänmaa myi II lk lippuja 1 kpl ja III luokassa 191 kpl. Filppulassa osti 30 matkustajaa II lk lipun ja III luokan lippuja siellä myytiin 452. Östermyrassa vastaavat luvut: 89 ja 812, Pihlajavedellä 6 ja 250. Laihialla matkustawaisille myytiin 127 II lk ja 1001 III luokan lippuja.

Eniten matkustajia käytti Nkl asemaa: 3 836 kpl ja vähiten Ly: 174 kpl.

Tavaraliikenteessä eniten rahtitavaraa lähetti Nkl: 23 656,5 sentneriä, Kaukola 22 541,5 sentneriä ja Ör 18 393,5 sentneriä. Pikatavaraa lähti Nikolaistadista 343 ja Tammerforsista 314 sentneriä. Vähiten pakettitavaraa lähetti Korkeakoski: 3 kpl.

Filppulasta matkustettiin seuraaville asemille (II lk/III lk) loppuvuonna 1883:
Tammerfors 21/147, Wehmais -/3, Suinula -/9, Orihwesi -/27, Korkeakoski -/16, Lyly 1/34, Kolho -/104, Keuru -/50, Pihlajavesi -/6, Etseri 1/6, Töysä -/3, Alavo -/16, Sydänmaa -/1, Östermyra 1/5, Kaukola -/-, Orismala -/1, Tervajoki -/-, Laihela -/-, Toby -/2 ja Nikolaistad 2/7.

Helsinki - Pietari/ Tavastehus - Tammerfors - radalle 4/5, Hangö - Hyvinge - radalle -/-, Åbo - Tammerfors/Tavastehus - radalle -/5 ja Borgå - Kervo - radalle -/-.

Henkilöstölukumäärä 1883 Nikolaistad - radalla: hallinto-osasto 5, liikenneosasto 87, rataosasto 85 ja koneosasto 39, yhteensä 216.
kuva 13.01.2022 22:47 Jorma Toivonen  
  Nämä Jt-ilmoitukset olivat vain junakohtaisia. P3 ei tiennyt mitään tästä J1:stä.

T2213 oli Riihimäen miesten ajossa, paluujuna T2222. Ilmeisesti kulki hieman (?) myöhässä, tulo Kouvolaan klo9:n jälkeen. Turhaahko toive miehistölle, tilanne tiedostettiin jo veturimiehistönkin kesken. Ristosta revittiin kaikki irti - hieman ennenmänkin (myös lämmittäjän "selkänahasta"). Muutaman kerran tuli oltua mukana T2213:ssa, noilla kerroilla ei kukaan ohitellut.

Tr1 1078 mukana aamuyön T2411 (Ri-Tpe) 06.04.1973.
kuva 13.01.2022 22:29 John Lindroth  
  Olisko Hietalahden laituri ja taustalla sitten Punavuori?Laivan tyyrouurin puolella sitten Hietalahden telakka.
kuva 13.01.2022 22:29 Panu Breilin  
  Joensuu–Siilinjärvi-ratayhteyden kilpailukyky läpikulkureittinä varmaankin voisi parantua, jos radalla olisi sähköistys. Eri asia on sitten, millaista liikennettä tämä konkreettisesti tarkoittaisi.

Pelkkä nykyisen liikenteen kustannusten aleneminen tuskin tekisi sähköistyksestä kannattavaa, kun ajattelee, että liikennettä on melko vähän ja että Dv12- ja Dr16-kaluston korvautuminen Dr19-kalustolla parantaa dieselvetoisen liikenteen kustannustehokkuutta, kun vetureita tarvitaan vähemmän ja mm. polttoainekulut pienenevät huomattavasti.
kuva 13.01.2022 22:03 Esa J. Rintamäki  
  Kaivelin vähän arkistojani ja löysinkin Tammerfors - Nikolaistad - radalta sekä C5 - vetureista hieman silpputietoa radan virallisen liikenteen alkuajoilta, siis loka-, marras- ja joulukuulta 1883. Mukana on myös "kirjaviisautta".

Lokakuussa 1883 kulki kaksi matkustajajunaa, 72 sekajunaa ja tavarajunia 27. Seuraavan kuukauden aikana kulki 60 sekajunaa ja 26 tavarajunaa.

Veturipalveluksesta: lokakuussa oli vedetty 60 weturiwirstaa henkilöjunissa, veturilla 304, toisin sanoen yksi junapari välillä Tervajoki - Nikolaistad - Tervajoki. Matka Nkl - Tk oli 30 wirstaa.

Sekajunissa oli eniten käytetty veturia 302, joka oli loka-, marras- ja joulukuussa ajanut yhteensä 9 134 wirstaa. Tavarajunissa tätä veturia ei käytetty, rautatien omiksi tarpeiksi sillä ajettiin 100 wirstaa ja pelkkänä weturina 119 wirstaa.

Tavarajunissa puolestaan eniten ahkeroi lokomotiivi numero 305, saldo: 8 940 wirstaa. Eniten kaksinvedossa sekajunissa oli käytetty veturia 312, jolle kertyi 1 195 wirstaa. Tavarajunien kaksinvedossa puolestaan veturilla 313 oli eniten wirstoja: 435. Sitä vastoin veturilla 301 (B2-sarjan tankkiveturi) ei oltu ajettu tuumaakaan, ei ainakaan Nikolaistadin radalla. Suomalainen wirsta oli 1 069 metriä.

Timmer under ånga, eli paineet kattilassa: eniten höyryssäolotunteja oli ollut veturilla 305, jolla oli asemapalvelustunteja höyryssä 134 tuntia. Varalla oli eniten pidetty veturia 302: eli 105 tuntia eli tiimaa.

Ylöslämmityskertojakin oli mainittu: kärjessä oli veturi 302 (35 Kertaa) ja vähiten 304: kaksi kertaa. Ylöslämmityksiä oli tehty 219 kpl.

Pisimpään korjauksessa olivat veturit 307 (38 päivää) ja 310 (45 päivää). Numero 311 oli ollut remontissa 40 päivää.

Veturi B2 nro 301 sai 1887 uuden numeron: 100. Se myytiin Ensoon 1920 ja siellä se palveli noin vuoteen 1925 asti.

C5 - sarjan numeromuutokset (1887):

302 -> 101,
303 -> 102,
304 -> 103, myyty Ensoon 1920, ja se sai numeron 2.
305 -> 104,
306 -> 105,
307 -> 106,
308 -> 107,
309 -> 108,
310 -> 109, myyty Ensoon 1923, ja se sai numeron 7.
311 -> 110, säilynyt, Rautatiemuseolla.
312 -> 111,
313 -> 112,
314 -> 113 ja
315 -> 114.

Sarjan viimeisinä vetureina hylättiin 107 ja 112 kesällä 1930.

Numeromuutostiedot kirjasta Höyryveturit valtionrautateillä.

Tammerfors - Nikolaistad - radan matkustajavaunuista: (matkustajavaunut valmisti Atlas Ab Tukholmassa, konduktööri- ja vankivaunut VR Helsingin konepaja.) Kaikki vaunut olivat kaksiakselisia.

D 4 kpl / 32 paikkaa / aks.väli 18 jalkaa / pit. puskimineen 35 jalkaa 2 tuumaa. = II luokan päivävaunu
DE 4 kpl / 16/24 / samoin / samoin = II/III luokan yhdistetty päivävaunu
E 8 kpl / 44 / samoin / samoin = III luokan päivävaunu
EF 4 kpl / 19 / samoin / samoin = III luokka/konduktööriosastovaunu
F 6 kpl / - / 16 jalkaa / 29 jalkaa 6 tuumaa = konduktöörivaunu
N 1 kpl / 32 / 14 jalkaa / 26 jalkaa 10 tuumaa. = vankivaunu
kuva 13.01.2022 22:02 Reijo Salminen  
  Kyllähän Töölö taisi olla ihan skutsia siihen maailman aikaan. Vertauksena Tukholma, tulin kerran lentokenttäbussilla ja kuski sanoi Vasastanin pysäkkiä lähestyttäessä että: "Nästa hållplats Sibirien!" voi hitsi että alkoi naurattaa, tunsin taustan kun systeri siellä asui. Tölikkä on ollut tuohon aikaan vielä lähempänä ko. Sibirien-statusta.
kuva 13.01.2022 21:37 Arto Papunen  
  Minä taas vakioveikkaan Pieksämäki-Joensuuta. Saisi kiskobussit pois ja parhaimmassa tapauksessa voitaisiin sinne ajaa jopa joku IC-vuoro Pieksämäeltä.
kuva 13.01.2022 21:30 Timo Salo  
  Näyttääpä hyvältä tämä Villen kuva, näin Dv12:sta pidetään ajokunnossa! Asianmukainen huoltohalli!
kuva 13.01.2022 21:25 Tuomas Pätäri  
  Todennäköisesti ei nykyisillä liikennemäärillä, jos tarkkaillaan parasta saatavilla olevaa indikaattoria eli laskettua yhteiskunnallisen kannattavuuden hyötykustannussuhdetta. Noita rataverkon jatkosähköistyksen arviointeja ilmestyy noin 5 vuoden välein, onko 2015 jälkeen tullut uudempaa? 2015 oli uusin jonka nopeasti löysin ja siinä Joensuu-Siilinjärven suhteeksi arvioitiin 0,5, pois lukien Siilinjärvi-Ruokusuo joka arvioitiin erikseen. Kannattavaksi hankkeen saaminen Joensuun ja Siilinjärven välillä edellyttäisi (siis vuoden 2015 tilanteen mukaan) liikennemääriin 110 %:n eli 1,6 miljoonan tonnin kasvua.

Toki näitä on vaikea vertailla erillisinä, kun muut sähköistyshankkeet vaikuttavat toisiinsa. Ainakin 2005, 2008 ja 2015 vertailuissa Niirala-Säkäniemi ja Joensuu-Uimaharju on tarkasteltu yhtenä pakettina, mutta toki Niiralan sähköistys vaikuttaisi myös Siilinjärven suunnan kannattavuuden arviointiin. Tuo kyseinen "paketti" muuten laskettiin Joensuun seudun hankkeista vuonna 2005 jopa juuri ja juuri kannattavaksi (h/k 1,0) mutta ei ole myöhemmin saanut enää niin suurta lukemaa.

Kuitenkin päätökset ovat poliittisia ja eduskunnassa menee läpi jopa hankkeita, joiden h/k:ksi arvioidaan 0,0 ja läpi jää menemättä hankkeita, joiden h/k:ksi arvioidaan sellainen lukema että se olisi reilusti yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Joten sinänsä nämä luvut eivät kerro mitään siitä, mikä toteutuu ja mikä ei :)

Oma mutu-arvioni - joka ei perustu oikein mihinkään eli puhutaan ennemmin puhtaasta veikkauksesta - on, että Joensuun seudulla seuraavat sähköt saa Niirala-Säkäniemi ja Joensuu-Uimaharju. Riippuen toki kaikesta sellaisesta, miten Venäjä suhtautuu puunvientiinsä ym.
kuva 13.01.2022 20:40 Jimi Lappalainen  
  Kirstinpuiston alueen rakentamisen edetessä tämä Ruissalontien sekä viereinen Aakenkadun tasoristeys tullaan poistamaan. Iso-Heikkiläntietä jatketaan ja tilalle tulee uusi tasoristeys. https://ah.turku.fi/kylk/2020/0616016x/4113652.htm + https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Kaavakartta&cp=6704460,23458328&z=0.25
kuva 13.01.2022 20:19 Timo Salo  
  Haapamäen veturimuseon ainut sisämajoituksen saanut höyryveturi...
kuva 13.01.2022 20:14 Oula Ahlholm  
  Jaa, onko tämä sitä uusiokäyttöä? Vanha rekan perävaunun alusta laitettu ratatyökoneen alle :)
kuva 13.01.2022 20:07 Jimi Lappalainen  
  Kannattaisiko Niirala–Joensuu–Siilinjärvi sähköistää?
kuva 13.01.2022 20:00 Rainer Silfverberg  
  No ajoiko P3 niin kovaa kuin pääsi? Oliko Alstikka vetämässä?
kuva 13.01.2022 19:45 Jimi Lappalainen  
  https://vaunut.org/kuva/123314 :)
kuva 13.01.2022 19:39 Oula Ahlholm  
  Upeaa sumuisuutta kuvassa. Jokseenkin Skottilainen tunnelma mielestäni.
kuva 13.01.2022 19:11 Ari-Pekka Lanne  
  Occ-y mainitsi klo 14:58 Turun toriparkin. Se kirjaimellisesti kalvoi maata paikallislinja-autoliikenteen pyörien alta, kun numeroautot joutuivat rakennustöiden ajaksi häädetyiksi torin ympäriltä. Ovatkohan matkustajamäärät vieläkään palautuneet kaivuutöistä johtuneesta kaaoksesta ennalleen? Taktiikka oli toimiva. Sillä saatiin vankkumattomia joukkoliikenteen ystäviä pinttyneiksi toriparkin tapakäyttäjiksi. Eli toisin kuin Tampereella, kehitys meni väärään suuntaan.
kuva 13.01.2022 18:56 Oula Ahlholm  
  Tässä pitäisi olla täysipuomilaitos, sillä vaaratilanteita sattuu tuon tuosta.
kuva 13.01.2022 18:50 Timo Salo  
  Tuo DMG näkyy nykyään ralliautoissa ja ties missä... Tarkoittaa tänäpäivänä fuusioitunutta japanilaissaksalaista työstökoneyritystä nimeltään: Deckel Maho Gildemeister ja nyttemmin mukaan tullut myös Mori. (MoriSeiki)
https://www.rallit.fi/kalle-rovanpera-teki-vaaroja-valintoja-sardiniassa-ei-ollut-kovin-helppo-ajaa/
kuva 13.01.2022 18:46 Kurt Ristniemi  
  Tuossa edellä arveltiin, että seutu olisi ollut asumatonta. Ei ollut. Se oli toki ruutukaava-alueen ulkopuolella, mutta tarkkaan asuttua.
Vuoden 1876 kartasta näkyy, miten puiston viereiset alueet olivat täynnä tiloja: Savila, Kaavi, Salli, Toivo, Tallberg, Berghäll, Fogelsång, Grönudd yms.
Osa nimistä elää edelleenkin seudun kadunnimissä tai jopa kaupunginosan nimenä. Itse Djurgårdin puisto on kartassa vielä alkuperäisellä nimelään Tölö park.
https://hri.fi/data/dataset/helsingin-osoite-ja-matkailukartta-vuodelta-1876
kuva 13.01.2022 18:37 Timo Salo  
  Sen jotenkin ymmärtää, kun noita piippuja kaadetaan. Eroosio syö kurat tiilien välistä ja piipusta tulee vaarallinen. Melkoista/kallista hommaa, kun esim. Tampellan piippua kunnostettiin joskus 1990... Oli koko kesän homma ja hurjan näköistä touhua.
kuva 13.01.2022 18:24 Jarno Piltti  
  Sangen mielenkiintonen pyyntö.
kuva 13.01.2022 18:12 Markku Naskali  
  Satuin olemaan lähes vieressä kun tehtaan piippu hajotettiin. Olin kesätöissä Helsingissä enkä ollut tilanteesta etukäteen tietoinen..
kuva 13.01.2022 18:00 Jarno Piltti  
  Tavaravaunut on yhtiöitetty mutta suurin toimija taitaa olla valtio-omisteinen ФГК eli Федеральная грузовая компания.
kuva 13.01.2022 17:45 Jimi Lappalainen  
  Nyt löytyi tietoa tästä veturista! Tyyppi ei ole DMG-, vaan DHG 325 B. Veturi oli alunperin valmistusnumeroltaan Esslingen 5305 vuodelta 1962, mutta jäi ilmeisesti keskeneräiseksi. Henschel rakensi sen loppuun vuonna 1963, jolloin veturi sai valmistusnumeron 30879. Luovutus DK:lle (Duisburger Kupferhütte) oli 29.4.1963. Lähde: https://tinyurl.com/2p93arma + https://tinyurl.com/yck54zxe (lyhensin linkit että näyttää siistimmältä)
kuva 13.01.2022 17:16 Tuukka Ryyppö  
  Perusratkaisu X2000:ssa on enemmänkin TGV:n tai Saksan ICE1- ja ICE2-junien kaltainen. Näistä tuohon ICE-sarjaan yhtäläisýydet ovat vielä vähän isommat. Siinäkään ei kuitenkaan kai mitään varsinaista sukulaisuutta ole, vaan X2000 on kokonaan oma tuotteensa omalta tehtaaltaan.
kuva 13.01.2022 17:14 Tuukka Ryyppö  
  Eli VR:n sanoin: Venäjällä edes valtiollinen junaoperaattori ei vaivaudu hankkimaan omaa kalustoaan, vaan haluaa että sille tarjotaan käyttöön muiden kalustoa!
kuva 13.01.2022 16:41 Lauri Rantala  
  Näin sanoo Turku

"Yleis- ja toteutussuunnitelmien valmistumisen jälkeen kaupunginvaltuusto voi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen tämän hetken arvion mukaan noin vuonna 2024."

Eli tämä valtuusto
kuva 13.01.2022 16:12 Jouni Hytönen  
  Joskus 90-luvun alun kerhoretkellä havaittiin, että Eifet-vaunu on muuten hyvä diakuvien katselusali, mutta WC:n pistorasia ei pidemmän päälle innostunut yhteistyöstä myöskään diaprojektorin kanssa. :)
kuva 13.01.2022 16:08 Jouni Hytönen  
  Puupylväitä oli Borlängen ja Moran välillä runsaasti jäljellä ainakin vielä keväällä 2014.
kuva 13.01.2022 16:01 Jouni Hytönen  
  No eipä oikeastaan, ovat kotoisin ihan eri tehtaasta ja toteutettu eri tavalla. X2000:ssa on kuvassakin toisessa päässä "vetovaunu" ja muut ovat liitevaunuja tai kuten kuvassa, toisessa päässä on ohjausvaunu. Pendolinossa on useampia vetäviä vaunuja.
kuva 13.01.2022 15:50 Oula Ahlholm  
  Onko X2000 jotain sukua Pendolinolle?
kuva 13.01.2022 15:43 Joona Kärkkäinen  
  RZD ei omista käytännössä ollenkaan tavaravaunuja vaan venäjällä tavaravaunut yleensä ovat jonkun yksityisen vuokrayhtiön omistuksessa jolta vaunun käyttäjä (tässä tapauksesss Texol) vuokraa vaunua.
kuva 13.01.2022 15:07 Kari Haapakangas  
  Monessa tapauksessa makki on osoittautunut asemarakennusta kestävämmäksi, ainakin alkuperäisellä paikallaan. Asema on hyvin kelvannut purettavaksi ja siirrettäväksi toisaalle, mutta kukapa vaivautuisi ulkorakennuksen takia...
kuva 13.01.2022 15:01 Kurt Ristniemi  
  Eläintarha oli kuvan ottamisen aikaan puistoalue ja suosittu retkeilyalue. Puisto oli perustettu hyvän aikaa aikaisemmin, jo ennen rautatien rakentamistakin, vuonna 1851.
Kuvassa näkyvä tie toi ravintola Alphyddanille, joka oli perustetttu vuonna 1870.
Kuvan alue ei siis ollut mitään erämaata, vaan puistoa ja huvittelualuetta.
kuva 13.01.2022 14:58 Rainer Silfverberg  
  Eteläinen susiraja siis, pohjoinen jossain nykyisen Kansallismuseon kohdalla.
kuva 13.01.2022 14:58 Ossi Rosten  
  Tuo suunnittelu vielä mitään tarkoita :D

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toriparkki_(Turku)

"Parkkiluolan suunnittelu aloitettiin jo 1990-luvulla, mutta rakentamaan päästiin vasta lokakuussa 2018"

Tuossa kerkee vielä monta keraa valtuusto kokoontua Turussa ennen kuin suunnittelu vaihtuu kuokan maahan iskuun ;)
kuva 13.01.2022 14:51 Reijo Salminen  
  Susiraja kulki kuulemma Tehtaankadulla.
kuva 13.01.2022 14:47 Hannu Peltola  
  Eikö vielä näihin kuvan aikoihin Töölön kallioilla vaellellut susia eli alue on ollut käytännössä asumatonta pl. tehdas.
kuva 13.01.2022 14:29 Esa J. Rintamäki  
  Asematalon ja "afträden" (= makki) välillä ilmiselvä hajurako, heh heh!

Auto näyttää Austin Allegrolta. Tässä autossa oli sitten helvetin ruma maski, vaikka kyllähän se tehtävänsä täytti...
kuva 13.01.2022 14:21 Jarno Piltti  
  Eikös tämä Töölön sokeritehdas aikoinaan rakennettu kauas kaupungin asutuksen ulkopuolelle?
kuva 13.01.2022 14:12 Esa J. Rintamäki  
  Vaunujen ikkunajaoista näkee selvästi, että kuvassa on Johdonvetovaunusto 1. Juna oli vuodelta 1966 ja se oli tehty muutostöinä vanhoista CEi-vaunuista. Kaksi vaunuista oli entisiä normaalimallisia ja kaksi taas entistä mulattia. Vaunuissa oli telinä A7.

BG 040051 ex CEi 2544 m/1926
BG 040052 ex CEi 2558 m/1929
BG 040053 ex CEi 2592 m/1934 ja
BG 040054 ex CEi 2599 m/1934.

Jvv-1 hylättiin 1982.
kuva 13.01.2022 14:08 Hannu Peltola  
  Tästä kuvasta tulee selvästi esille, miten massiivinen laitos Töölön sokeritehdas on ollut!
Kuvasarja:
Djurgården
 
 13.01.2022 14:03 Esa J. Rintamäki  
  Hei, Jorma veliseni! Joudun valitettavasti mainitsemaan, että Halimaan pysäkki lakkautettiin siinä yhteydessä, kun Kangasalan asema avattiin liikenteelle siinä 1898-1899 tienoilla.

Lisäksi: Kauhavan ja Härmän asemien välillä sijainnut Lammi määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä kesällä 1912.

Alavudelta Seinäjoelle päin, (km:llä 380) ollut Pynttärin vaihde myös määrättiin suljettavaksi kaikelta liikenteeltä rautatiehallituksen määräyksestä maaliskuussa 1912. Myöhemminhän se taas ilmestyi seisakeluetteloon, oltuaan aluksi mainittuna Epäitsenäiset liikennepaikat 1926-julkaisussa.
kuva 13.01.2022 13:34 Jarno Piltti  
  Tänään näitä meni kaksi junassa T 2036.
kuva 13.01.2022 13:20 Jukka-Pekka Manninen  
  Minulle tulee mieleen Olympiaterminaalin - Makasiiniterminaalin alue, näkymä Kaartinkaupunkiin päin. Mutta taustalla näkyvät talot eivät mielestäni vastaa sitäkään paikkaa nykyisessä asussaan. Paremmin tietäviä odotellessa...
kuva 13.01.2022 13:01 Teppo Niemi  
  Ja tuohon Rainerin kommenttiin liittyen, puupyläitä löytyi mm. Koihuhovista vuonna 1994 ( https://vaunut.org/kuva/7770 ),
<<   >>