Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.02.2022 20:48 | |||
| Kiitos! | ||||
|
|
28.02.2022 20:45 | Onni Tikkala | ||
| Oikein onnistunut kuva! | ||||
|
28.02.2022 20:37 | Timo Oinonen | ||
| Onko tämä vaunu enää olemassa? Sen verran antiikkisen näköinen että kunnostettuna alkuperäiseen muotoon olisi erittäin hieno. | ||||
|
28.02.2022 20:27 | Hannu Peltola | ||
| Rahallinen apu on jokaiselle suomalaiselle helppo tapa auttaa! | ||||
|
28.02.2022 20:08 | Johannes Erra | ||
| Kiitos koko hienosta kuvasarjasta. Eljas Pölhön tiedot veturin valmistumisesta ja toimituksesta ovat linjassa usean löytämäni itävaltalaislähteen kanssa, wikipediaan ei tällä kertaa siis kannata luottaa. | ||||
|
28.02.2022 19:48 | Rainer Silfverberg | ||
| 1930-luvulla ajettiin kai erikseen yöpostijunia missä oli sittten enemmän niitä 3. luokan istumavaunuja. | ||||
|
|
28.02.2022 19:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tässä tiedot, jos haluaa laittaa rahaa Ukrainan armeijalle. Rahankeräyksen toteuttajana on Ukrainan keskuspankki. https://bank.gov.ua/en/news/all/perekazati-koshti-dlya-dopomogi-zbroynim-silam-ukrayini-stalo-prostishe . Itse pistin tänään kaiken sen, minkä sain järkevästi tililtä tuonne irtoamaan. | ||||
|
28.02.2022 19:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Peruspyörät menevät koukkuihinkin, mutta liikkellä on enenevissä määrin kuormapyöriä, pitkäperäpyöriä, läskipyöriä, jne. Niillekin on oltava paikkansa. Toki: Silti kannattaisi olla ne koukutkin. Kun isoin osa pyöristä on nykyäänkin niitä perinteisen tyyppisiä. | ||||
|
28.02.2022 19:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tästä annostuksen ajasta kyllä mietin, että kun siellä nyt majoitetaan sotilaita samaan aikaan, kun nurmikkoa myllätään telaketjuilla, niin mikähän on sotilaiden saama säteilymäärä? | ||||
|
28.02.2022 18:07 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Hahaa, ollaan kuvattu sama juna ja samalla liikennepaikalla. Minä kuvasin tämän asemarakennuksen kohdalla. | ||||
|
|
28.02.2022 17:56 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta mielenkiintoinen tuo makuu- ja päivävaunujen suhde eli 8 makuuvaunua ja vain 2 päivävaunua. Nykyaikaiseksi yöjunaksi ei olisi mitenkään poikkeavaa mutta 1950- ja 60-lukujen yöjunissa taisi päivävaunuja olla useinkin lähes yhtä monta, kuin makuuvaunujakin. Mistähän se kertoo? Ehkä sodan jälkeisen ajan makuuvaunupulastakin mutta olisiko myös niin, että 30-luvulla pikajunissa matkusti lähinnä rikkaampi kansanosa, jolla oli varaa makuupaikkaankin, kun taas sotien jälkeisenä aikana mukana oli enemmän opiskelijoita ja muita minimibudjetilla kulkeneita? Tietysti pikajunien lukumäärä oli 30-luvulla vielä vähäinen. | ||||
|
28.02.2022 16:28 | Markku Naskali | ||
| Kilvet ovat paremmat kuin nykyjunissa joiden numeroinneista vähänkin heikkonnäköisempi ei saa selvää. | ||||
|
28.02.2022 15:56 | Petri Nummijoki | ||
| Omien havaintojeni mukaan jo Dv12-vetoinen tavarajunakin (T-vaihteella huippunopeus 85 km/h) kulkee tasaisella radalla niin ripeästi, että sitä on autolla vaikea tavoittaa, vaikka tie olisi enimmäkseen 100 km/h rajoituksella. Aina on kuitenkin joku taajama-alue välissä, tietyö, rekka edessä tms. joka syö nopeusedun. Ainoastaan, jos junalla on heikkokuntoisen radan vuoksi voimakkaasti rajoitettu huippunopeus tai radalta löytyy pitkiä nousuja, joissa raskaan junan vauhti hiipuu jonnekin 25-30 km/h tasoon (esim. Haapamäen ympäristössä), voi junaa realistisesti ajatella kuvaavansa useassa paikassa. Tilanne tietysti muuttuu, jos junakohtausten vuoksi juna viipyilee välillä. | ||||
|
28.02.2022 15:08 | Mikko Herpman | ||
| Varmaankin, noissa halleissahan toki on muutakin painavaa. Kuten turbiinit/generaattorit, reaktorin osat, polttoaine. Lieneekö kaikkia näitä kuljetettu junalla. Kytkinkettä näkyy olevan vähän sivussa vesikanavan takana, lienevätkö painavimmat muuntajat siellä? | ||||
|
|
28.02.2022 14:22 | Tapio Keränen | ||
| Kilvessä lukee Helsinki Helsingfors ja myyntinumerona 632. Sen perusteella voisi löytyä myös reitti. | ||||
|
|
28.02.2022 14:18 | Harri Pesonen | ||
| Oisko muuntaja kuljetuksia vartern tehty, Veikkaampa.. | ||||
|
|
28.02.2022 14:03 | John Lindroth | ||
| Juna kulki tasaista noin max. kahdeksaakymppiä tai alle ! Autolle on reitillä myös kuudenkympin rajoituksia.Joskus 80 luvulla kun Pekka vielä sai ajaa suurinta sallittua sen seuraaminen olikin jo aivan toinen juttu! | ||||
|
|
28.02.2022 13:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitä reittiä tämä vaunu on mahtanut kulkea kuvan ottohetkellä? | ||||
|
|
28.02.2022 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| CEi 2616 valmistui vuonna 1938, paikkalukuna tavanomainen 32+49. Siihenkin oli laitettu putkirunkoiset istuinkalusteet 2. luokkaan. Siinä muuten oli vesilämmitys höyryvastavirtajärjestelmällä sekä öljylämmitys, jossa lämmönsäätö oli automaattinen, Clorius-termostaatilla. 2616 muutettiin 1970 sarjaan Oe numeroksi 71'926, siis autojenkuljetusvaunuksi. |
||||
|
|
28.02.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, minun kohdallani ainakin se paljon "kehuttu" pakkoruotsi madalsi oleellisesti kynnystä saksankielen jonkinmoiseen oppimiseen. Mitä tulee veturinsuunnittelun oppi- ja käsikirjoihin, niin eBayssä on kyllä joitakin ja yksi vanhahko teos kotoisessa Antikvaarissamme. Ovat vaan niin raakkuleen tyyriitä! Edes Hütte V:ttä (jossa asiaa avataan hieman vihjaillen, käsikirjatyyliin mitä se onkin) ei Suomessa ole kaupan. Ainoa tietämäni kappale oli Kotkan tekun kirjastossa. Rautatiehallituksen kirjastosta en ainakaan tähän hätään muista. Meineke & Röhrsiä liikkuu Saksan eBayssä, kiinnostuneet voivat tilata sieltä. Amerikkalaisia opuksia en ole etsinyt, heidän filosofiansa on kyllä mielenkiintoinen, mutta Europäische Loks kiinnostavat enemmän, (painavana syynä myös pään sekoittava amer. mittayksikköjärjestelmä). Enklantituputus tosiaan köyhdyttää ja pahasti! Sekin muoti on uusliberalismin pakottamana synnytetty, että kansa "riehaantuisi" finanssipelurimentaliteettiin. Naisystäväni oli kirjoittanur ylioppilaana loistavan arvosanan saksankielestä. Hän silti jatkuvasti muistaa sanoa minulle, että osaan sitä paljon paremmin kuin hän. Sekin johtuu siitä, että luen ja paljon! |
||||
|
|
28.02.2022 12:25 | Petri Nummijoki | ||
| Muistaakseni jossain Veturimies-lehdessä on noihin aikoihin juttua, että pisimmillään P65:ssa olisi ollut 58 akselia Helsingistä Tampereelle (kenties viikonloppuruuhkassa?). Asia oli esillä sellaisessa näkökulmassa, ettei junan aikataulua oltu laadittu todellisia kulkuaikoja vastaavaksi vaan joillain pysähdysväleillä ajoaikaa oli liikaakin ja toisilla aikataulun noudattaminen oli pisimmällä kokoonpanolla vaikeaa. Muistaakseni Helsinki-Kerava ja Riihimäki-Hämeenlinna olivat edullisen maaston vuoksi helppoja välejä mutta Kerava-Hyvinkää-, Hyvinkää-Riihimäki- ja Hämeenlinna-Toijala-osuuksille kaivattiin lisää ajoaikaa. | ||||
|
|
28.02.2022 11:52 | Eljas Pölhö | ||
| Junan P65 normaalirunko 10.1.1939 lukien (vähän myöhemmin kuin kuva) oli: 1 CEm Hki-Jy, 1 CEm Hki-Kok, 1 Ei Hki-Tpe, 1 DEi Hki-Tpe, 1 CEm Hki-Pm, 1 Cm Hki-Vs, 1 Em Hki-Vs, 1 Fo Hki-Roi, 1 Cm Hki-Ol, 1 Em Hki-Ol, 1 CEm Hki-Ol (+1 CEm Pm-Vs liitetään Hpk). Vuoden 1939 P1 (Hr1) kierto käsitti junat P71-P72 (Hki-Kv-Hki), P1-P2 (Hki-Kv-Hki) ja P65 (Hki-Tpe-Hki). Koska vetureita oli vain kaksi ennen syksyä, niin toisen ollessa huollossa, jaettiin junat P65-P66 siten, että kulkuun asetettiin lisäjuna P51-P52 Hki-Sk-Hki. Mikäli molemmat P1 (Hr1) veturit ovat yht'aikaa huollossa/korjauksessa, niin myös P71-P72 ja tarvittaessa P1-P2 ajettiin kaksoisjunina. Tilanne korjaantui syksyllä, kun käyttöön saatiin lisää P1 (Hr1) vetureita. [Kuljetustoimisto/ V. Tuunanen 6.5.1939] |
||||
|
|
28.02.2022 11:27 | Panu Breilin | ||
| Tämän kokoluokan matkatavaraosaston kun saisi kaikkiin kaukojuniin, niin ei enää olisi ongelmaa saada matkatavaroita mahtumaan kyytiin. Sinänsä tässä kyllä ihmetyttää tuo polkupyörätelineiden tyyppi. Koukkuihin ripustamalla polkupyörät veisivät huomattavasti vähemmän tilaa. |
||||
|
28.02.2022 11:05 | Mikko Herpman | ||
| Onpas erittäin hieno kuva. Pikkukuvasta ensin katsoin että mikähän keski-Euroopan metropoli on kuvassa. Mutta ihan tuttu Tampere! | ||||
|
|
28.02.2022 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| On hehkuteltu erilaisia ulkomaan eläjiä, tsapeloneja, kresleyjä ja muita. Näillä oli tutkimuslaitokset, lukemattomat kolleegat ja muut apujoukot tukenaan. Ja vielä jälkikäteen kuvakirjojen tekijät ovat hehkutellet jälkimainetta näille. Mutta MISSÄÄN täälläkään ei ole EDES mainintaa, ketkä loivat P1 Ukko-Pekan (samalla R1 Riston ) ! Nämä olivat Axel Theodor Örnhjelm (s. 1868) VR:n koneteknillisen toimiston johtajana ja veturiosaston (lienee ollut osa koneteknillisestä toimistosta) esimies E.P.Eriksson. Heidän ohellaan mukana oli tuntemattomiksi jääneitä suunnittelijoita ja piirtäjiä. Örnhjelm oli VR:n koneteknillisen toimiston johtaja (sitä ennen SVR/VR:n konetirehtööri 1909-1923). Hän ymmärtääkseni vastasi myös esimerkiksi H7-H9, K3, K5, L1, D1 -veturisarjojen suunnittelusta. Omat ja Euroopan veturitehtaat eivät (muutamin poikkeuksin) suunnitelleet SVR/VR:n höyryvetureita mogultyyppisistä vetureistamme lähtien (mogulveturisarjat suunniteltiin lähinnä konetirehtööri Adolf Engströmin johdolla). Tampella ja Lokomo toki suunnittelivat yksityisradoillemme toimitettuja vetureita - osin muunnoksina VR:n vetureista. Välttämättömänä tukenaan Örnhjelmillä ja Engströmillä ja muilla suunnittelijoilla oli tietysti 90 prosenttisesti saksankielinen ammattikirjallisuus ja DIN-standardit. Enemmistö nykypäivän suomalaisista koneensuunnittelijoista on heihin nähden invalidisoitu saksaa korkeintaan vajavaisesti osaaviksi pakkoruotsimme seurauksena. Somenykyisyydestä ja muusta johtuen useimmat nuoret kun lukevat vain kahta vierasta kieltä. Silloin saksa, ranska tai muu ei kuulu näihin. |
||||
|
28.02.2022 10:12 | Ilari Inkiläinen | ||
| Kiitos paljon! Tämä onkin yksi lempparikuvistani koko "valokuvausurani" ajalta. | ||||
|
|
28.02.2022 09:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jos tuossa Reissujunassa oli mukana myös heppoinen Kas-tavaravaunu, niin eihän se juna nyt kovin lujaa saa kulkea. | ||||
|
28.02.2022 09:02 | Erkki Nuutio | ||
| Asiantunteva, kattava ja sujuvasti kirjoitettu kuvaus Moskovan politrukkien touhuilusta, joka johti tähän ydinkatastrofiin on : Serhii Plokhy: Tsernobyl - Ydinkatastrofin historia (Otava, 2018, 440 s.) |
||||
|
28.02.2022 06:46 | Lari Åhman | ||
| Mukavan valkoisia talvikuvia kaikki, hienoja ovat. | ||||
|
28.02.2022 06:40 | Lari Åhman | ||
| Ja 2737 on pyörinyt Joensuussa samassa nipussa 2742:n kanssa. | ||||
|
|
28.02.2022 05:43 | Lari Nylund | ||
| Tepon kysymykseen vastaukseksi on todennäköisesti se, että junan kokoonpanoon lisättiin Riihimäellä seitsemän (7) vaunua. Veturi on ohittanut pääopastimen lähtiessään noutamaan vaunuja, jonka järjestelmä on sitten tulkinnut lähtöajaksi. Tieto perustuu Facebookissa julkaistuun videoon, jossa vaunut näkyvät lähtevässä kokoonpanossa. Mukana mm. Eifet-aggregaattivaunuja ja CEmt-makuuvaunuja. Hyvän kuvan sait Ilmari. Oli mukava tutustua samalla kuvauspaikalla. | ||||
|
27.02.2022 23:40 | John Lindroth | ||
| Jyrkiltä hyvä asia ottaa näitä kuvia! | ||||
|
|
27.02.2022 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman vaikuttaisi, että IC5 olisi tulossa Lahteen "väärää puolta"? | ||||
|
|
27.02.2022 22:44 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen havainto on vaikkakin jo vanha kun päästät Pekkajunan edelle vaikkakin siinä on noin 600tn on vaikea pysyä perässä autoseurannalla nykyisilla nopeusrajoituksilla.Eräs edesmennyt hyvä ystäväni vek Eino Edmund Nyman (Pasila)kertoi minulle aikoinaan Pekan käyttäytymisestä suurilla junapainoilla sanoi Pekan nostaneen vauhdin huippuun helposti yli 110 lähes siitä junapainosta huolimatta Edmundin nimikko oli lämmittäjä aikana ollut 1001. | ||||
|
27.02.2022 21:40 | Kurt Ristniemi | ||
| "Toijala, 15 minuuttia. Leskirouva ja ravintola." | ||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
27.02.2022 20:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyökkäysjoukkojen mukana kulkee liikuteltavia krematorioita https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008645105.html |
||||
|
27.02.2022 19:31 | Kimmo Huhta | ||
| Tämän yksilön numero on 295. 295:stä toisaalla otettu valokuva näyttää identtiset maalipinnan haalistumat. http://www.kolumbus.fi/sami.nordlund/tka3.jpg |
||||
|
|
27.02.2022 19:25 | Oula Ahlholm | ||
| Kappas, niinpä onkin, Oli mukava käydä pikaisesti kuvaamassa sisätiloja, kun en ennen ole nähnyt ko vaunua :) | ||||
|
27.02.2022 19:09 | Marko Vornanen | ||
| Ed-vaunut 28128 ja 28129 tulivat sarjansa viimeisinä takuukorjauksesta Otanmäestä. | ||||
|
|
27.02.2022 18:32 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon yksityiskohtaisesta luettelosta, Aapo! | ||||
|
|
27.02.2022 18:26 | Eljas Pölhö | ||
| ÖBB 1044 01 = SGP G 70695/BBC 665 v. 1974. ÖBB vastaanotti* veturin 23.9.1974 *("Instandnahme"). Sarjan seuraavan veturin 1044 02 vastaanottopäivä oli 20.2.1975. | ||||
|
|
27.02.2022 18:18 | Aapo Niemelä | ||
| Kirjoitellaas tänne nyt kun havaintoja on: 2528 on tällä hetkellä Iisalmessa, matka jatkuu pian Ruokosuolle T 54482. 2530 meni eilen 26.2. junassa VET 11811 Ykspihlajasta Nokelaan, tod. näk. määräaikaishuoltoon. 2531 on kaikesta päätellen poistettu liikenteestä, havaittu Pieksämäen konepajalla kesällä 2021. 2630 näin eilen 26.2. Ylivieskassa, se poistui kaiketi yön hämärissä itään Iisalmen rataa pitkin. |
||||
|
27.02.2022 18:08 | Jukka Viitala | ||
| Google Earthin kuvissa näkyy tornit, joen puoleinen on valettu noin puoliväliin ja toinen on vain neljänneksen korkuinen. | ||||
|
|
27.02.2022 18:00 | Jussi Pajunen | ||
| Hyvää työtä. Todella mielenkiintoinen kuva. | ||||
|
|
27.02.2022 17:33 | Jussi Pajunen | ||
| wau. Komeaa talvista tunnelmaa ja menoa. | ||||
|
Kuvasarja: Arktinen malmirata |
27.02.2022 17:26 | [Tunnus poistettu] | ||
| Miltä nettisivustolta löysit junien aikataulut? | ||||
|
27.02.2022 16:42 | Jyrki Längman | ||
| Hieno kuva tuli satunnais kuvana | ||||
|
27.02.2022 16:40 | Jaakko Pehkonen | ||
| Resiina lehden mukaan Junakulttuuriyhdistys. | ||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
27.02.2022 16:03 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Varmaankin hyvä välietappi ystävällisesti alueensa hyökkäykselle luovuttaneen Valko-Venäjän ja Kiovan välillä. Alue on liki asumaton, joten siviilien vastarinnastakaan ei ole vaivaa. Säteily tuolla ei ole enää kovin vaarallista, ja nehän on vain sotilaita, joille joka tapauksessa käy miten käy. | ||||
|
Kuvasarja: Tšornobyl ja Ukrainan piina |
27.02.2022 15:53 | Kari Haapakangas | ||
| Olin kyllä hieman yllättynyt, kun Venäjä vaivautui valtaamaan voimalaitosalueen. Taitaa olla ainoa palanen Ukrainaa, jonka ukrainalaiset ilomielin luovuttaisivat Putinin riesaksi. | ||||
|
|
27.02.2022 15:51 | Kari Haapakangas | ||
| Noita ydinvoimalaan olennaisesti kuuluvia jäähdytystorneja ei juuri Tsernobylista otetuissa kuvissa näykään. | ||||
