Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01.2022 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin veikkaan minäkin 1910-lukua mutta ennen itsenäistymistä. Yksi mahdollinen paika voisi olla myös Lappeenranta - Villmanstrand (vanha asema) | ||||
|
01.01.2022 13:37 | Mikko Herpman | ||
| Savun pöllähtely voisi vielä paljastaa vuodoista putkistossa. Muuten tuskin olisi näin paljon hussakkaa tuossa vaunun ja laiturin tietämillä. Tokihan tuuli voisi pyöritelläkin vähän mutta ehkei näin paljon. Mahtaako tuolla vaunun puolenvälin kieppeillä näkyvä ruosteinen pönttö olla äänenvaimennin ja alkuperäinen poistopaikka. Jos näin niin aika pitkän matkan kulkee putket vaunun alla ja päädystä ulos. |
||||
|
|
01.01.2022 13:34 | Petri Sallinen | ||
| Kaasuvalaisimen ilmanottoaukkojen suojat ovat harvainaista mallia. Lanterniinin päällä näkyy jotain muutakin eksoottista roinaa. Vaunujen numerointi/tekstitys lienee alkuperäistä mallia — merkintöihin on maalattu kolmiulotteisuutta tuova varjostus. Olisiko kuva peräti 1910-luvulta. Milloin vaunuihin tulivatkaan tupakkaosastojen kilvet — en muista, mutta tämä asia on kirjattu määräyksiin. | ||||
|
01.01.2022 13:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Marboroa myytiin pahvirasiassa pääasiassa vain taxfree-myymälöissä ja ulkomaiila. Rettigin Suomen markkinoille tarkoitetut oli aina paperikääreissä sikäli kun muistan. | ||||
|
|
01.01.2022 13:25 | Erkki Nuutio | ||
| Pakoputkien sijoitus ja niiden melko jäykkä tuenta tuulilasin reunuksiin varmistaa että kuljettaja ei voi nukahtaa. Hulluksi tämä voi kuitenkin tulla. Pakoputki säteilee värähtelyjään välittömästi lähellään olevaan ikkunaan. Ollaan vieläpä tämän ilmaäänen ns. lähikentässä. Siinä eri pisteiden erivaiheiset ilmaäänet eivät ole juuri lainkaan kumonneet toisiaan. Se merkitsee jopa 10 dB(A):n ylimäärää muutenkin suureen melutasoon. Pakoputken jäykähkö kiinnitys syöttää puolestaan ohjaamorakenteeseen taivutusvärähtelyä. Näin muodostuva rakenneääni muuttuu ilmaääneksi ohjaamossa. Melutaso siellä lienee usein vähintäänkin yli 90 dB(A). Kuulosuojainten käyttö olisi siten pakollista ja mutta ilmeisesti liikennemääräysten kieltämää. U.of Walesissa Swanseassa 1979 M.Sc. -työssäni (Finite Element Analysis of Sound - Structure Interaction) tutkin juuri näitä asioita. Muunsin käytettävissä olleen lineaaristaattisen FE-ohjelman kompleksiseksi värähtelyohjelmaksi. Tein siihen vaimennetut 3D-ilmaelementit alkaen vaimennetun aaltoyhtälön johtamisesta (from first principles), taivutusvärähtelyn mallintamiseen pystyvät ohutlaattelementit, vuorovaikutuselementit ilma- ja rakenneäänen kytkemiseksi toisiinsa, sekä säteilyelementit, jotka mallinsivat rakennevärähtelyn synnyttämän ilmaäänisäteilyn ympäröivään puoliavaruuteen. Lisäksi tein testeusohjelmat kaikille elementeille. Viikkokausia reikäkorttikasoja eräajoihin kuljeteltuani sain ohjelman toimivaksi ja tehtyä tulosten pohjalta thesikseni. Swanseassa opintoja johti maailmankuulu FE-kehittäjä prof O.C. Zienkiewicz. Tämä oli puolalaissyntyinen sotainvalidi-pakolainen, joka aloitti numeerisen uransa sodan aikana Bletchleyssä saksalaisten Enigma -koodin murtajaporukassa. |
||||
|
|
01.01.2022 13:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pahvirasiallisista muistan ainakin 1970-luvun puolivälistä Lucky Striken, jota itse kärhensin. Toinen muistamani oli mentolisavuke Newport, jota kovin mainostettiin Valituissa Paloissakin 1960-luvun puolimaissa, oli meinaan huomattavasti paremman makuinen kuin myöhempi vihreä Marlboro. Samassa lehdessähän mainostettiin myös Boeing 720-suihkaria 707:n kehumisen yhteydessä. Punaista Marlboroakin myytiin pahvirasiaan pakattuna. |
||||
|
|
01.01.2022 13:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Hautajaisiin olisi menty tummissa vaatteissa mutta poissuljettua sekään ei ole. On voinut olla jonkun merkkihenkilön haudalla tai muistomerkillä tasakymmenvuotispäivänä vierailu kyseessä? | ||||
|
01.01.2022 13:16 | Teemu Saukkonen | ||
| Kolmas voisi olla 2813 konepellin haalistuman perusteella, mutta ihan kuin keulassa näkyisi kakkosta, siis 282x. Luukuthan ovat voineet vaihtua. | ||||
|
|
01.01.2022 13:13 | Mika Hakala | ||
| Ettei vain olisi mikään hautausmaajuna? Evakkoväeltä ei ainakaan näytä... | ||||
|
|
01.01.2022 12:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kent oli kallis merkki. Rasiakin pahvia eikä paperia. Se ei ollut varsinainen kevytsavuke koska ne tulivat myöhemmin mutta maultaan miedompi kuin muut, faija poltti niitä (ja mä satunnaisestijos faija oli unohtanut askin keittiön pöydälle) | ||||
|
01.01.2022 12:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Viipurissa on aina ollut korkeat laiturit. On vieläkin. | ||||
|
|
01.01.2022 12:45 | Petri Soronen | ||
| Kuvassa on mielenkiintoisia yksityiskohtia, samanlaisia engelsmannien tuulimyllyjä kuin nykyään, valo opastimia ja laituriremonttikin meneillään. Tämän perusteella voinee ajankohtaa hieman arvioida. Muuten, laiturien korkeus taitaa olla normaalia korkeampi? | ||||
|
01.01.2022 12:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esslinkeri päässyt kuvaan - hyvä! | ||||
|
|
01.01.2022 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole Kent-savukkeita näkynyt missään pitkiin aikoihin! On vaan älämmää eli lasten Malporoo! Kevytsavukkeetkin vihoviimeinen keksintö, lienevätkö Hiihtoliiton hyväksymiä...? |
||||
|
|
01.01.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu E 2804 muutettiin Ei-sarjan numeroksi 22009 vuonna 1931. | ||||
|
|
01.01.2022 12:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Jostain pidemmästä nimestä kahdella kielellä on kyse. Helsinki Helsingfors tai Tampere Tammerfors. Vai olisiko Nikolainkaupunki Nikolajstad? | ||||
|
|
01.01.2022 12:28 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokas väki esiintyy puisella aseman reunalaiturilla. Tämä rajaa pois yli 95% asemista. Kunhan tietäisi jäljelle jääneet alle 5% asemista. Pystyisikö tunnistusohjelma lukemaan lähimmän vaunun suuntakilven. | ||||
|
|
01.01.2022 12:20 | Erkki Nuutio | ||
| Uljas kuva lienee väliltä 1932-1935. Taustalla asemasta vasemmalle näkyy 1.2.32 valmistunut, kaupungin rakennuttama ja Viipurin Matkailu Oy:n pyörittämä linja-autoasema alkuperäismuodossaan. Asemaa laajennettiin vuonna 1936 ilmeisesti nykyistä muistuttavaksi, ja siten mielestäni tämän kuvan muodosta poikkeavaksi. Kattava kuvakokoelma ja selvitys Suomen linja-autoasemista on Viitaniemen Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi - Ou Matkahuolto Ab 1933-1993 (Matkahuolto, 1993, 320 s.). Läpikulkevat tavarajunat kulkivat kaiketi pitkin keskimmäistä ravintolarakennoksen oikeanpuolisista raiteista. Toki asemarakennuksen ja ravintolarakennuksen väliset raiteet olivat myös läpikuljettavia. |
||||
|
01.01.2022 11:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Petrille ansiokkaasta tietojen esiinkaivamisesta ja täydentämisestä, Enää kaipaan lähinnä varmuutta siihen, milloin VR knp:n rakentamat 4 vaunua saavuttivat tiensä pään. Vuosikertomusten vaunuluetteloissa vaunut ovat mukana viimeisen kerran vuonna 1931, ja vuoden 1932 rautatietilaston mukaan vuonna 1932 hylättiin kaikkiaan 110 vaunua, mm. 30 "muunlaista katettua vaunua". Ehkäpä nämä VR:n knp:n Gf-vaunut kuuluvat tähän "muunlaisten vaunujen" joukkoon. Ja toki kummastelen sitäkin, miksi vaunuissa oli sivuovien lisäksi päätyovet, mutta nähtävästi ei ovea väliseinässä. Vai oliko? Kuvalaattapiirroksesta kun ei voi olla varma. Tietämäni mukaan Rautatiemuseolla ei ole Gf-vaunuista piirustuksia, joten piirustuksistakaan varmuutta ei saa. Ja sekin toki on epäselvää, milloin vaunut saivat litteran Gf. Esim. vuoden 1877 luettelossa Gf tarkoittaa katettua tavaravaunua, jossa on ruuvijarru. |
||||
|
01.01.2022 10:56 | Oula Ahlholm | ||
| Lienee tämä nykyään Snpss? | ||||
|
|
31.12.2021 21:38 | Jorma Kattelus | ||
| Onkohan tässä laitteessa ollut pakoputket aiemmin telien tasolla? Näppärästi pakoputket viety katolle. | ||||
|
31.12.2021 20:57 | Vilho Leino | ||
| Tunnelmallinen kuva. Junan sivusta heijastuu hienosti kaupungin valot. | ||||
|
|
31.12.2021 19:25 | Petri Sallinen | ||
| Rautatiehallituksen kertomus vuodelta 1906 kertoo Gf-vaunujen muutostyöstä seuraavaa: "Viime vuosikertomuksessa mainittujen 90 vaunun lisäksi, jotka oli uudestirakentamalla muutettu avonaisista tavaravaunuista hirsivaunuiksi, on vuonna 1906 vielä samalla tavalla muutettu 10 halkovaunua, littera L, sekä 6 vanhempaa läpikulkutavaravaunua, littera Gf, niinikään hirsivaunuiksi, joten tämä vanhemmanmallisten tavaravaunujen toisinrakentamistyö nyt on päättynyt. Muutos on otettu huomioon III:nnen liitteen 7:nnessä taulussa." |
||||
|
31.12.2021 19:11 | Oula Ahlholm | ||
| It is freight wagon Sgmmns-w. Joku saa korjata mikäli olen väärässä. | ||||
|
|
31.12.2021 18:08 | Peter Verschelden | ||
| What is that green object on the left? Happy New Year to every one that participates in Vaunut.org |
||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 17:51 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuvakokoelma Sr3:sta, kiitos siitä! Ja iloista uutta vuotta Stefanille ja kaikille muillekin alasta kiinnostuneille! | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 17:42 | Teemu Tuomisto | ||
| Nopeasti olet saanut dokumentoitua koko sarjan! Gute Arbeit! | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 16:50 | Timo Salo | ||
| Saksalaista tarkkuutta saksalaisesta veturista, joka ei kai ole kovin kummonen... | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 16:20 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Hienoa dokumentointia Vectronista eri tehtävissä! | ||||
|
31.12.2021 16:03 | Timo Salo | ||
| Tämänlaiset kuvat täytyy ehdottomasti saada "digitoitua" talteen, etteivät häviä historian hämärään! Kiitos Mika! | ||||
|
|
31.12.2021 15:57 | Mika Björkqvist | ||
| Muutettu kuvatekstiin Tampereesta Helsinki ja kuvausvuodeksi 1959. Nojasin näppäilessä tietoja kuvan takana olleisiin tietoihin paikasta ja ajasta. Mika | ||||
|
31.12.2021 15:57 | Timo Salo | ||
| Kaunotar on tässäkin kuvassa parhaimillaan!!! FB! | ||||
|
31.12.2021 15:46 | Mika Björkqvist | ||
| Kiitos kuvauspaikka informaatiosta Erkille. | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
31.12.2021 15:30 | Timo Salo | ||
| ??? | ||||
|
31.12.2021 15:15 | Lari Åhman | ||
| Nämähän tuli kuin tilauksesta, kiitos Panu. Pistäydyin nimittäin Mäntylahdessa viikolla ja mietiskelin, löytyisikö siitä vanhaa ratapihakaaviota. | ||||
|
|
31.12.2021 14:12 | Petri Sallinen | ||
| Tämän linkin takana näkyvän Gf-vaunun kori näyttää rakenteellisesti samalta kuin Ga-vaunuissa: rungon ulkopuolinen pystylaudoitus. https://vaunut.org/kuva/81263?tag0=11%7CGf%7C |
||||
|
31.12.2021 13:24 | Pasi Utriainen | ||
| Ylin pistoraide meni Osuuskaupan myllylle. Sorakuopan raiteita olivat 2. ja 4. ja välissä oleva pistoraide oli ainakin Tarvaisen sahan käytössä. Aseman vesiviskuri halkokatoksineen purettiin 1974 ja soraraiteisto pian sen jälkeen. | ||||
|
|
31.12.2021 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisätäänpä vielä muutama vaihe Gf-vaunujen numerointitietoihin: 1887: Rh kk 45/3213, 20.8.1887 määräsi vaunut uudelleennumeroitaviksi. Läpikulkutavaravaunujen numeroiksi tuli 3,851—3,900. Vuoden 1895 vaunulistassa kuuden vanhan lyhyen vaunun numerot olivatkin 3851-3856 ja neljän uuden pitemmän vaunun numerot olivat 3857-3860. 1896: Rh kk No 39/8585 10.11.1896 määräsi numeroinnista ja litteroinnista siten, että kauttakulkuvaunut tuli numeroida 9851-9880. Minulla ei ole vaunuluetteloa, josta kävisi ilmi vanhojen ja uusien vaunujen numerot. 1901: Rh kk N:o 34/2114, 14.3.1901 määräsi transitovaunujen numeroiksi 9621-9640. 1912: Rh kk No 52/3180 13.9.1912 määräsi transitovaunujen numeroiksi 30,401-30,450. Koneosaston johtajan kiertokirjeen No 710 3.6.1912 mukaan läpikulkutavaravaunut 9627-1930 saivat numerot 30401-30404. Nämä olivat neljä Helsingin konepajan rakentamaa uudempaa vaunua. Kiertokirje ei mainitse mitään Porin konepajan rakentamista vanhemmasta 6 vaunusta. |
||||
|
31.12.2021 12:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksityisratojen ja muiden ykstyisten omistajien kalustossa oli tietenkin omat lyhenteet mutta "Suomi " ei tainnut esiintyä niissä vai esiiintyikö? | ||||
|
|
31.12.2021 12:10 | Petri Sallinen | ||
| Tuukka: Rautatiehallituksen määräys 39/1896 määrä, että toiminimi merkitään kalustoon muodossa F.S.J.-S.W.R. En tosin tiedä, otettiinko W-kirjainta merkinnöissä koskaan käyttöön, vaan valittiinko samantien V-kirjain. En muista törmänneeni kuviin, joissa merkintä olisi tehty W-kirjaimella. Tämä tosin ei todista sitä, etteikö näin olisi voinut tapahtua. Ennen vuotta 1896 rautatielaitoksen lyhenne kaluston kyljessä oli muotoa SJiF. Ilmeisesti aukikirjoitettuna "Statens Järnvägar i Finland". Tästä merkintätavasta ei ilmesti ollut suomenkielistä versiota. En tunne asiaa tarkemmin. Aivan alkuvuosina toiminimen lyhennttä ei merkitty kalustoon. |
||||
|
31.12.2021 11:46 | Jukka Eklund | ||
| Vetureissa peräkkäiset numerot. | ||||
|
|
31.12.2021 11:32 | Petri Sallinen | ||
| En osaa sanoa, miksi liikkuvan kaluston merkintämuodoksi vakiintui juuri VR-SUOMI. Asialle saattaa olla syynsä, mutta en niitä tiedä enkä osaa asialla spekuloida. Asiaa koskeva Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirje asiasta 17.12.1925 kuuluu seuraavasti: "Valtioneuvosto on tehdystä esityksestä [täältä saattaisi löytyä asialle perustelu] tänään tapahtuneessa esittelyssä katsonut tarpeelliseksi määrätä, että valtionrautateiden sekä matkustaja- että tavaravaunuihin on näkyvälle paikalle selvin kirjaimin merkittävä valtakunnan suomenkielinen nimi sekä että omistajaradan merkkinä on sanotuissa vaunuissa käytettävä ainoastaan valtionrautateiden suomenkielisestä virallisesta nimityksestä muodostettua merkintää: minkä ministeriö, ministeriö valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, rautatiehallituksen tiedoksi ja tästä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten täten ilmoittaa." Allekirjoitus: ministeri Kyösti Kallio. Valtioneuvosto ja Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö eivät siis ottaneet kantaa siihen, millä tavalla asia on käytännössä hoidettava. Seuraavan vuoden toukokuun 27. päivä konetoimiston päällikkö Väinö Airas välittää rautatiehallitukselta saamansa määräyksen konepajoille ja vaunukorjaamoille. Kirjeen johdanto on samansisältöinen kuin ministeriön määräys. Käytännön toimenpiteistä kirje määrää seuraavasti: "Tämän johdosta on Rautatiehallitus määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa on vastedes käytettävä ainoastaan seuraavaa merkintää: V.R. Suomi." Sanapari on kirjoittu päällekäin siten, että Suomi. on ylhäällä ja V.R. on alhaalla. Suomi-sana on kirjoitettu pienillä kirjaimilla ja perässä on piste. Tämä Airaksen toukokuussa asiasta lähettämä kirje ei kuitenkaan ollut ainoa, vaikka arkistossa Airaksen em. kirje on liitetty yhteen ministeriön kirjeen kanssa. Airas lähestyi jo helmikuussa vuonna 1926 kaikkia konepajoja kirjelmällä Koj 112/282 seuraavasti: "Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten." Määräyskokoelmista löytyy myös määräys V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä. Se on kuitenkin päivätty myöhemmäksi kuin Airaksen kirjelmät. Määräys on 756/1928. Syitä ja perusteluita ratkaisulle voi ryhtyä etsimään (ainakin) kolmesta osoitteesta: valtioneuvoston pöytäkirjoista, Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön arkistosta sekä rautatiehallituksen pöytäkirjoista. |
||||
|
|
31.12.2021 11:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1930 uudelleenrakennusohje Gf-vaunuille: -> hylätään. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' Gf-vaunut ovat vain sisällysluettelossa, jonka mukaan niiden tiedot ovat sivuilla 98-99. Ainoa Gf-vaunuja koskeva merkintä noilla sivuilla on kuitenkin vain alamarginaalissa: "Huom! Gf No 30401-4 muutettu XG No 04121 ja 22." - Muutettiinko siis vain kaksi vaunua? Mitä tapahtui kahdelle muulle? |
||||
|
|
31.12.2021 11:11 | Petri Nummijoki | ||
| Mielestäni sopii laiturijärjestelyiden puolesta täydellisesti 50- ja 60-lukujen taitteen Helsinkiin. Veturi on paikallisjunaraiteella 5, seuraavana on veturitie (olikohan raide numero 26) ja sitten paikallisjunaraide 6. Seuraavan laiturin takana ovat saapuvien kaukojunien raiteet 7 ja 8. Sitten on kolmas laituri ja sen takana saapuvien kaukojunien raide 9. Kuvan taka-alalla olevat vaunut ovat läntisen siipirakennuksen päässä olevilla lyhyillä laituriraiteilla eli siinä missä nykyisellä ratapihalla ovat raiteet 12-14. Taustan rakennukset lienevät puretun Helsingin konepajan viimeisiä jäänteitä. | ||||
|
|
31.12.2021 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän 30-luvun puolivälin ilmakuvan mukaisena muistan Tampereen laiturijärjestelyt 60-luvulla ja pitkään sen jälkeen : https://vaunut.org/kuva/100424?kv=1931&kv2=1962&paik=Tampere+asema Ilmakuvan taustalla muuten kulkee Kalevantie sellaisena viihtyisänä kun se oli vielä 50-luvulla, sijaiten kääntyillen vähän alempana kuin nykyään. Makasiini joka oli Hv-kuvissa taitaa jo olla paikallaan, mutta eteläisten veturitallien välinen tiilirakennus vielä puuttuu. |
||||
|
|
31.12.2021 11:11 | Petri Sallinen | ||
| Lyhyemmän Gf-vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna oli 6655 mm ja akseliväli oli 3048 mm. Näitä Gf-vaunuja oli kuusi kappaletta. Pidemmän Gf-vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna oli 7620 mm ja akseliväli oli 3658 mm. Näitä vaunuja oli neljä kappaletta. Vuoden 1885 luetteloinnissa vaunujen numeroavaruudeksi oli varattu 1006-1011. Vuoden 1896 luetteloinnissa numerointi oli jo muuttunut. Uusi numeroavaruus oli 9851-9880. Vuoden 1899 luetteloinnissa lyhyet ja pitkät vaunut on eroteltu toisistaan erillisiin numeroavaruuksiin. Lyhyemmälle oli varattu numerot 9851-9856 ja pidemmille 9857-9860. Rh 51/1907 ilmoittaa Gf-vaunujen numeroavaruudeksi 9621-9640. Vuoden 1911 luetteloinnissa vaunuille on annettu numeroavaruus 30401-30404. Kuvalaattapiirustus on julkaistu Musta kirjan sivulla 38. Tarkempaa dataa saattaa löytyä Kansallisarkiston vaunuluetteloista. Harmikseni en ollut kuvannut Gf-vaunuja koskevaa sivua. |
||||
|
31.12.2021 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensi vuonna ei sitten tätä kuvaa voi ottaa. *(Tai itse asiassa voi koska ei vuosi ole vielä vaihtunut!) | ||||
|
|
31.12.2021 10:52 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturijärjestely mietityttää. Se ei oikein tunnu istuvan Tampereelle, jossa välilaituri oli leveä ja toista välilaituria ei ollut. Mutta istuuko laiturijärjestely ja taustalla ilmeisesti oleva veturitalli Helsinkiinkään? Vaihtoehtoja ei kylläkään taida olla. Kanojen käyttöä Tampereella rajoitti tosiaan järjestelytyön raskaus sekä pitkähköt kulkumatkat Tampereen lähistön raiteille ja Viinikkaan. Vesiviskureita asemalla oli, mutta ne ja etenkin pääsy halkojen ja hiilien täydennyspaikalle Sorin sillan alla olevan raidesumpun kautta oli usein liikenteen vuoksi pitkään esteellinen. |
||||
|
31.12.2021 10:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Noita samoja käy Joensuussakin, mutta tähän asti Occ-vaunuissa olleet. https://vaunut.org/kuva/151269 Tuskin kuitenkaan liittyy Talvivaaraan. | ||||
|
|
31.12.2021 09:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vaunutaulukossa jäljellejääneet isommat neljä Gf-vaunua ovat numeroiltaan 9627-9630 (s.74-75). Taulukon hankintaosassa (s. 36-37) vaunut 9628-9630 (9627 puuttuu luettelosta) kuuluvat 25 G-vaunun ryhmään, jotka hankittiin vuonna 1886 VR Helsingin konepajalta Helsinki - Hämenlinna - Pietari -rautatielle. - Pidän todennäköisenä, että taulukon G-litterasta huolimatta vaunut rakennettiin heti läpikulkutavaravaunuiksi. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' em. neljä jäljellejäänyttä Gf-vaunua (9627-9630) ovat numeroilla 30401 - 30404. Samoilla numeroilla vaunut ovat myös vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa, jossa on vaunuja kuvaava kuvalaattapiirros 365 sivulla 75. |
||||
|
|
31.12.2021 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1885 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien vaunuluettelon mukaan Gf-vaunuja oli 6, nrot 1006-1011. Vaunut oli valmistanut Porin mekaaninen verstas ja ne otettiin liikenteeseen vuonna 1870, eli Pietari-Riihimäki -rautatien valmistuessa. Kuvan vaunu lienee yksi näistä varhaisista, Pietarin rautatien alkuperäiseen kalustoon kuuluvista transitovaunuista, ja siten suoraan transitovaunuksi rakennettu. Gf-vaunuissa 1007 ja 1008 oli vuonna 1885 konejarru. Muut olivat jarruttomia. Vaunujen kori oli puuta ja alusta rautaa. Vaunut oli jaettu kahteen osastoon, jossa kummassakin oli omat ovet. Vuoden 1906 vaunuhankintataulukon mukaan Gf-vaunut uudelleenrakennettiin vuonna 1906 IK-vaunuiksi. Uudelleenrakentamisen voisi uskoa tarkoittaneen em. kuutta alkuperäistä Gf-vaunua, sillä Gf-vaunujen lukumäärä putosi tuolloin kymmenestä neljään. Transitovaunut ilmestyvät vaunuluetteloihin omalla Gf-litterallaan vasta 1880-luvun puolivälissä. Sitä ennen ne löytyvät numeroiden perusteella katetuista tavaravaunuista niin pitkään kuin luetteloissa on numerot mukana. Vuoden 1886 luettelossa Gf-vaunuja on kahdenlaisia: 6 pienempää ja 4 suurempaa. Kun nuo kuusi pienempää sitten vuonna 1906 uudelleenrakennettiin IK-vaunuiksi, jäljelle jäi vain nejä Gf-vaunua. Kuvan oikean laidan vaunu lie yksi näistä suuremmista jäljellejääneistä. Nämä neljä Gf-vaunua säilyivät vaunuluetteloissa vuoteen 1931 asti. Jos kuvan vaunu on yksi kuudesta alkuperäisestä Gf-vaunusta, niin kuva on otettu vuosien 1901 ja 1906 välillä. |
||||