Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01.2022 01:22 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Wikin jutussa on kuva Schaumanin uudelleen hautaamisesta Porvoossa toukokuussa 1906. Kuvassa on hyvin saman oloinen rouvapari, ennen kaikkea kummassakin kuvassa rouvilla on hatuissa (ilmeisesti?) musta surunauha, se varmaan liittää tämän kuvan (ainakin?) hautajaistapahtumaan. Vaatteetkin ovat saman kaavan mukaan, miehillä tummat ja naisilla valkoiset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eugen_Schauman#/media/Tiedosto:Schaumanin_hautajaiset.jpg | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
02.01.2022 00:37 | Reijo Salminen | ||
| Guten Rutsch, Stefan! | ||||
|
|
01.01.2022 23:49 | Reijo Salminen | ||
| Isolla porukalla ollaan liikkeellä, ja kaikilla parasta päällä, mihinkään normikinkereihin ei olla menossa. Naisten hatuistahan kuulemma asiantuntijat pystyy päättelemään paljonkin, niitähän tässä kuvassa piisaa. Itselle ei ainakaan tule mitään muuta mahdollista syytä mieleen kuin tuo edellinen. EDIT: Mitäs lappuja noilla miehillä muuten on rinnassaan????? Naisten äänioikeushan tuli 1906 ja ekat vaalit joissa naisia ehdokkaana sitten 1907, tosin ajankohta ei natsaa kun kuvassa voikukalla siemennysvaihe eli kesässä mennään. |
||||
|
01.01.2022 23:25 | Jyrki Talvi | ||
| Edojen idea, on säästää veturien ympäriajolta Kv ja Tpe. | ||||
|
01.01.2022 23:15 | Stefan Baumeister | ||
| Hieno kuva! Kysessä oleva juna (T53495) oli kuvauspäivällä etuajassa lähes tunnin. Näin usein käy, itseasiassa lähes päivitäin. | ||||
|
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
01.01.2022 23:11 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos kaikille positivistä palautesta! Vielen Dank! Kiitos Juhana, toivon sinullekin ja kaikille rautatieharrastajille täällä onnellista uutta vuotta! | ||||
|
|
01.01.2022 23:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Hänet haudattiin ensin Malmille vaatimattomaan hautaan koska rikolliseksi kerran luokiteltiin mutta hänen sukunsa ja kannattajansa saivat aikaan että haudattiin uudelleen Porvooseen. | ||||
|
01.01.2022 23:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Muita korkeita Suomessa oli Turussa ja Turengissa aina 1980-luvulle asti. Muita mahdollisesti aiemmin Helsingin vanhalla asemalla ja joillakin muilla Helsinki-Hämeenlinna välillä. Martinlaakson rata oli oma tapauksensa, Malminkartanossa aluksi laiturit ihan kuten metrossa mutta se madallettiin. | ||||
|
01.01.2022 22:51 | Joonas Pio | ||
| Tämä on upea talvikuva! | ||||
|
01.01.2022 21:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Se ensimmäinen sähkövetoinen juna oli vain koejuna. Tällä hetkellä on helmikuulle asti tehty aikatauluja jotka sallivat happojunan veturinvaihdon. | ||||
|
01.01.2022 21:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, tätä kuvaa en ollut huomannutkaan. Oikein nätti kuva Pendohinauksesta :) | ||||
|
01.01.2022 21:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Otalammen Kalmakallio? | ||||
|
01.01.2022 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Hienoa, kiitos havainnosta! :) | ||||
|
|
01.01.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Viipurista Pietariin aikoinaan ollutkin joillakin asemilla korkeita laitureita? Nimenomaan suuriruhtinaanmaan aikoihin...? | ||||
|
|
01.01.2022 21:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten Viipuriin on sata vuotta sitten osattu rakentaa korkeat laiturit, kun muualle maahan noin korkeita ei vielä 2000-luvullakaan osata tehdä? | ||||
|
01.01.2022 21:06 | Timo Arolainen | ||
| Surkean näköisiä nykyään umpivaunuletkat. Juurikaan ei töhrimätöntä vaunua enää löydä.. | ||||
|
01.01.2022 20:50 | Jouni Hytönen | ||
| Jotain raskaampaa liikennettä on kuvanottosuuntaankin kulkenut, mutta viimeisin kulkija on ollut melko kevytrakenteinen. :) | ||||
|
|
01.01.2022 20:48 | Jouni Hytönen | ||
| Selän takana Kouvola, edessä Kuopio, vasemmalla Jyväskylä ja oikealla Varkaus/Joensuu. :) | ||||
|
01.01.2022 20:46 | Jouni Hytönen | ||
| Kuvausaika on pari vuotta myöhempi, nämä tulivat Haapamäelle syksyllä 1990. Minulla on lähes identtisiä kuvia, joten tarkka päivä tälle kyllä pienellä etsimisellä löytyy. | ||||
|
|
01.01.2022 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mmmi-täh? Oliko Schoomanni pompannut välillä ylös katselemaan jouluvaloja...? | ||||
|
|
01.01.2022 20:01 | Rasmus Viirre | ||
| Sepä selittääkin homman. Kiitos sekä Jukalle, että Jaakolle! | ||||
|
01.01.2022 19:53 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Pasi! | ||||
|
|
01.01.2022 19:50 | Pasi Seppälä | ||
| Varsin edustava kuva isovaaleasta. Hienot värit. | ||||
|
01.01.2022 19:34 | Eemi Heino | ||
| Ei olla minä olen ollut vain lentokonebongauksessa mutta nyt ollaan takaisin:) | ||||
|
|
01.01.2022 18:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Schaumanin udelleenhautaus tapahtui Porvoossa 10. toukokuuta 1906. Vaunun yksityiskohdat ovat vähintään vuotta myöhemmältä ajalta. |
||||
|
|
01.01.2022 18:28 | Raimo Harju | ||
| No jopas nyt, Porkkana käyny Keiturinsalmen sillalla. | ||||
|
|
01.01.2022 18:19 | Reijo Salminen | ||
| Voisiko olla kyse Eugen Schaumanin uudelleenhautajaisiin matkaavasta junasta? Sehän oli suuri kansanjuhla johon tultiin pitkienkin matkojen takaa. | ||||
|
01.01.2022 18:02 | Uwe Geuder | ||
| Sarjasta 218 rakennettiin 399 kpl., sen lisäksi oli 12:kpl:en esisarja. Siis numeroille yli 800 ei olisi oikein tarvetta. Wikipedia https://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_218 ei taida olla ihan tasalla. Voisi ehkä arvata, että ne ovat muutettu hinausvetureiksi rikkoutuneille ICE-junille. Ne ovat saaneet 800-numeroita. Mutta tavallinen ruuvikytkin, joka näkyy, puhuu kyllä sitä vastaan. |
||||
|
01.01.2022 17:38 | Uwe Geuder | ||
| > Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi Ei Saksassa ole varsinaisesti sisäänpäin avautuvia ovia, en muista ainakaan koskaan nähneeni. Tuon taitto-oven nimi on kääntötaitto-ovi. Se ei ole varsinaisesti saksalainen, vaan UIC 560 -muistion mukainen. Vaatimus on kai, että avattuna se ei ulotu yli 20 cm vaunun profiilin ulkopuolelle. https://de.wikipedia.org/wiki/Drehfaltt%C3%BCr Käytännössä se näkyy selkeästi: https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wagen_(DB)#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg https://www.bahnbilder.de/bild/Deutschland~Wagen~D-Zuge/1156997/ein-bimz-beim-flixtrain-nach-stuttgartam.html https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~bahnhoefe-a---e~berlin-lichtenberg/1040130/leo-express--locomore-wagen-mit.html Minusta tässä Larin kuvassa ei semmoista näy. Jos olisi, sitten varsinkin oviaukon vasen yläkulma näyttäisi kuvassa erilaiselta. |
||||
|
|
01.01.2022 17:34 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä juna kulkee Pieksämäeltä Jyväskylän ja Tampereen kautta Helsinkiin. Kun juna käy Tampereen asemalla niin siellä sen kulkusuunta muuttuu ja Helsinkiin saanutaan Edo edellä. Kouvolassa on myös Savonradalta Helsinkiin suuntaavilla junilla kulkusuunnanvaihto. | ||||
|
|
01.01.2022 17:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tampereelle ja Kouvolaan veturi edellä, joissa ajosuunta vaihtuu. | ||||
|
|
01.01.2022 17:27 | Petri Soronen | ||
| Laituri korkeuteen liittyen, oliko tämä kuinka tavanomaista muualla maassa? | ||||
|
|
01.01.2022 17:27 | Rasmus Viirre | ||
| Siis hetkonen, kulkeeko Pieksämäen IC:t veturi edellä Helsinkiin vai onko kyseessä harvinaisempi tapaus? Vai meneekö tämä poispäin kuvaajasta, ja veturiin on vain jäänyt etuvalot päälle? (Tai noh, tuskin kyseessä voi olla tuo jälkimmäisempi vaihtoehto kun virroitinkin on noin.. Pieksämäen seutu on tuntematonta minulle, niin en tunnista rakennuksista yms., että minne päin tässä katsotaan.) |
||||
|
01.01.2022 17:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Kyrössä ja Liedossa on ollut aita laiturin reunalla. Paremminkin tässä kuvassa oleva aita sopisi Lietoon. Kyrössä aita oli lyhyempi Finnassa olevan postikorttikuvan, joka on ajoitettu 1900-luvun alkuun, perusteella. Laituria on Kyrössä pidennetty, mutta milloin. Aitaakin on toki voitu silloin pidentää. Kummassakin on ollut puinen välilaituri. Maaston puolesta voisi sopia kai Lietoonkin. | ||||
|
01.01.2022 16:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Luulenpa, että tuon 3857-vaunun littera Gf ei ole tarkoittanut läpikulkutavaravaunua, vaan esim. ruuvijarrullista katettua vaunua, niinkuin vuoden 1877 litteraluettelossa. Miltä ajalta tuo luettelo on? Ts.minkä ajan numerointeja nuo numerot ovat? En löydä vuodelta 1863 tuonnumeroista VR Hki knp:n rakentamaa vaunua. |
||||
|
01.01.2022 16:57 | Juha Metsäpelto | ||
| Vuoden 2000 ilmakuvassa näkyy neljä vaunua tuolla takimmaisella pistoraiteella. | ||||
|
|
01.01.2022 16:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo herra voisi naamansa ja ikänsä puolesta olla Lauri Kristian Relander joskus 1910-20 -luvulla ja nainenkin näyttää hänen vaimoltaan mutta lapset eivät natsaa. Hänellä oli vain kaksi lasta joista toinen poika. Relander toimi Viipurun läänin maaherrana 1920-25 ennenkuin hänet valittiin presidentiksi. | ||||
|
|
01.01.2022 16:26 | Petri Sallinen | ||
| Lanterniinin sivuseiniin asennetut torpedoventtiilit on kuvattu jo ensimmäisten avosiltaisten makuuvaunujen konepajapiirustuksissa, jotka on päivätty 31.8.1897. | ||||
|
01.01.2022 16:17 | Tapio Keränen | ||
| Kannattaisiko tunnisteisiin lisätä myös sarjatunnus Mao, jollaiseksi vaunu myöhemmiin nimettiin? | ||||
|
|
01.01.2022 16:14 | Tapio Keränen | ||
| Rautatiehallituksen kirjastossa olleen käsin kirjoitetun luettelon mukaan Gf-vaunu 3857 rakennettiin Helsingin konepajassa vuonna 1863 Helsinki - Hämeenlinna -rataa varten. Myöhemmin vaunu sai numerokseen 30401. Mitähän läpi kuljetettavaa tavaraa Helsingin ja Hämeenlinnan välillä oli? | ||||
|
|
01.01.2022 16:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos samoin, Juha-Pekka! | ||||
|
|
01.01.2022 15:50 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvan saattelemana, Oulallekin Hyvää Uutta Vuotta! | ||||
|
|
01.01.2022 15:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Se pistää silmiin että naisia on enemmän kuin miehiä. Pitkätakkinen viiksekäs herra ja vaaleaan asuun pukeutunut nainen ja lapset heidän ympärillään vaikuttaisi olevan perhe ja joku kuuluisa sellainen. Naama näyttää tutulta mutta ei ole Sibelius, Gallen-Kallela eikä mikään presidentestämme. | ||||
|
|
01.01.2022 14:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Punapohjaiset 'tupakoitsijoille'-kyltit määrättiin vuonna 1907. Vaunun numero on vuoden 1907 numeroinnin mukainen 4-akselisen III lk päivävaunun numero. Milloinkas torpedoventtiilit (ilmanimijät) tulivat matkustajavaunuihin? Tässä ne on sijoitettu varhaisempien imureitten tapaan lanterniinin sivuseiniin. |
||||
|
01.01.2022 14:36 | Mikko Herpman | ||
| Eipä varmaankaan, merkkivaloista voi tarkistaa halutessaan onko öljypoltin päällä ja/tai onko sähkölämmitys päällä. Lämpö jaellaan samoilla vesipattereilla matkustamoon. Ulkopuolelta voi nähdä öljypolttimen pakokaasun kun se käy. | ||||
|
|
01.01.2022 14:35 | Oula Ahlholm | ||
| Ja ehkä Onko pieni öljyn katku? | ||||
|
|
01.01.2022 14:35 | Juhani Pirttilahti | ||
| Merkkivaloista voi jotain päätellä. Samoin polttimen pöhinästä. | ||||
|
|
01.01.2022 14:13 | Jouni Ijäs | ||
| Huomaako tavallinen matkustaja mistään lämpeneekö vaunu sähköllä vai öljypolttimella? | ||||
|
|
01.01.2022 13:58 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin veikkaan minäkin 1910-lukua mutta ennen itsenäistymistä. Yksi mahdollinen paika voisi olla myös Lappeenranta - Villmanstrand (vanha asema) | ||||
|
01.01.2022 13:37 | Mikko Herpman | ||
| Savun pöllähtely voisi vielä paljastaa vuodoista putkistossa. Muuten tuskin olisi näin paljon hussakkaa tuossa vaunun ja laiturin tietämillä. Tokihan tuuli voisi pyöritelläkin vähän mutta ehkei näin paljon. Mahtaako tuolla vaunun puolenvälin kieppeillä näkyvä ruosteinen pönttö olla äänenvaimennin ja alkuperäinen poistopaikka. Jos näin niin aika pitkän matkan kulkee putket vaunun alla ja päädystä ulos. |
||||
|
|
01.01.2022 13:34 | Petri Sallinen | ||
| Kaasuvalaisimen ilmanottoaukkojen suojat ovat harvainaista mallia. Lanterniinin päällä näkyy jotain muutakin eksoottista roinaa. Vaunujen numerointi/tekstitys lienee alkuperäistä mallia — merkintöihin on maalattu kolmiulotteisuutta tuova varjostus. Olisiko kuva peräti 1910-luvulta. Milloin vaunuihin tulivatkaan tupakkaosastojen kilvet — en muista, mutta tämä asia on kirjattu määräyksiin. | ||||
#/media/Datei:Snaelltaget,_Malm%C3%B6_(P1090567).jpg){kind=link}