Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2022 08:40 | Petri Soronen | ||
| Sentään säilyttänyt Dm11 tunnuksen siellä. Aika orvon näköinen alakerta kun tekniikkaa poistettu. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Porin teollisuus- ja satamaraiteistolta 2020 Syksy |
21.02.2022 08:21 | Tero Virta | ||
| Hyvä kuvasarja, kiitos kuvista. Mielenkiintoisia kohteita. | ||||
|
21.02.2022 08:20 | Tero Virta | ||
| Tästä olisin toivonut kuvaa siten, että näytyisi tuolta ratapihan päältä sahan suuntaan. Eikö tuolla olisi tilaa siirtää ratapihaa lähemmäs sahan aluetta? | ||||
|
21.02.2022 08:12 | Oula Ahlholm | ||
| Kas, kuvasin näillä samoilla jalansijoilla (melkein): https://vaunut.org/kuva/149268?u=4742&paik=Tampere | ||||
|
21.02.2022 07:04 | Lari Åhman | ||
| Hankopaanan lisäksi kolmikko-Dv:tä näkee jonkin verran Ruokosuon malmi- ja pasutejunissa, kun Dr16:t päätettiin napsia niistä pois. Muuten ovat kyllä vähentyneet satunnaisia tapauksia lukuunottamatta. | ||||
|
21.02.2022 00:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Täsmensin metrejä. | ||||
|
20.02.2022 23:52 | Teemu Tuomisto | ||
| Kiitokset kehuista, Jimi ja kiitoksia tarkennuksesta, Johannes! Löysin itsekin monta eri linkkiä kirjoittamalla Googleen STAB 1802 ja siitä hämmennyin veturin merkinnästä. Linkin https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=0&id=252207&u=17982 takana mainitaan merkinnäksi juuri CC, mutta esimerkiksi lokmanin tai jvgfoto.se:n sivuilla veturista ei mainita juuri mitään. Kaipa tämän merkintä sitten on Ruotsissakin CFL. |
||||
|
20.02.2022 23:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää kuvia: https://tinyurl.com/5n82ekuu + https://tinyurl.com/2p89s6h9 + https://tinyurl.com/5n6cuxw5 | ||||
|
|
20.02.2022 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkä jotenkin. Varsinainen vaihtotyöveturi Heinäsirkka ei kuitenkaan ole. Unilinkkeineen ja poissaolollaan loistavine käyntisiltoineen se on selvä linjaveturi. Radio-ohjaus teoriassa mahdollistaisi RO+ -vaihtotyöt, mutta ainakaan nyky-Salon tarjoamat puitteet eivät välttämättä innosta yksintyöskentelyyn. Veturinkuljettaja joutuisi aina puolen kilometrin pötkön vaihteen taakse vedettyään kävelemään veturista letkan häntään ennen työntöliikkeen aloittamista. Ilman jätkänpolkua se olisi joka kerta varsinainen seikkailu. Taitaisi sieltä ojia pitkin päästä prohjaamaan. | ||||
|
|
20.02.2022 23:30 | Johannes Erra | ||
| Svensk Tågkraftin veturi 1802 on Luxemburgin rautateiden CFL:n sarjasta 1800. Valmistaja La Brugeoise et Nivelles, Belgia. | ||||
|
|
20.02.2022 23:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Aamutuimaan 2656 vei junassa TA 3500 saapuneet terästuotevaunut kantasatamaan. Sen jälkeen palattiin Turun ratapihalle hakemaan Shmmn-tw + 4 Occ-y. Niiden kanssa lähdettiin Pernon telakalle. Shmmn-tw ei kuitenkaan jäänyt telakalle, vaan se vietiin Naantaliin vaihtotyöjunan PAI 65851 ainoana vaununa. Tässä ollaan sitten palaamassa Naantalista sieltä haettujen vaunujen kanssa. | ||||
|
|
20.02.2022 23:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo punainen veturi ranskalaisvalmisteinen? | ||||
|
|
20.02.2022 23:13 | Jaakko Hakala | ||
| Hankalasta kontrastista huolimatta kuva väreineen ja sommitteluineen on oikein onnistunut. | ||||
|
|
20.02.2022 23:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Salon ja Piikkiönkin vaihtotyöt hoituisivat Sr3:lla mainiosti. | ||||
|
|
20.02.2022 23:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! :) | ||||
|
20.02.2022 22:04 | Johannes Erra | ||
| Juuri näin, veturit oli tarkoitettu ennen muuta Arlberg-radalle Innsbruckista länteen, ja Brennerin radalle Innsbruckista etelään, joista jälkimmäiselle niiden käyttö painottui ennen Arlberg-radan sähköistyksen valmistumista Liechtensteinin kautta Sveitsiin (v. 1926) ja Bregenziin asti (v. 1927). Kuten Markku kirjoittaa, painopiste oli nimenomaan pikajunissa, tai "raskaassa pikajunaliikenteessä" (de: Einsatz im schweren Schnellzugdienst), kun taas tavarajunissa näillä rataosilla käytettiin varhaisina vuosina voittopuolisesti sarjaa 1080. Vuonna 1930 sähköistys valmistui Innsbruckista myös Salzburgiin (Itävallan oman valtioalueen kautta) ja myöhemmin 1089/1189 levisivät myös Tauernin radalle Salzburgin ja Villachin väliseen liikenteeseen sitä myötä, kun käyttö alkuperäisen käyttöalueen matkustajajunissa väheni. Viittaan tässä ennen muuta teokseen "Triebfahrzeuge österreichischer Eisenbahnen, Elektrische Lokomotiven und Triebwagen", Richard Rotter & Helmut Petrovitsch, Alba Verlag 1990. Paikallaan on vielä sanoa, että Arlberg-runkoreitillä Innsbruck-Feldkirch on edelleen (v. 2022) useita pitkiäkin osuuksia, joilla on sn 70 km/h. Veturisarjojen 1089/1189 käyttö matkustajaliikenteessä on tuollaisella osuudella varmasti niukat sata vuotta sitten ollut luonteva ratkaisu. | ||||
|
|
20.02.2022 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Päätyikkunat levytetty umpeen ja osa ovistakin kai poissa, ilmastoinnin ja tuuletusikkunoiden puutteen takia. Voi surkeuden surkeutta. Moottorit on myös ilmeisesti poistettu ja ohjaamot? | ||||
|
|
20.02.2022 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikon kysymykseen Dv12-kolmikoista: Vielä Rauman radan v. 1998 sähköistyttyä käytettiin rataverkollamme pitkään laajaltikin kolmikoita. Intensiivisintä niiden käyttö taisi olla Joensuun ympäristössä, jossa erityisesti Niiralan suuntaan. Ja kun nippuja ei mielellään turhia purettu, näki niitä runsaasti myös Joensuun ja Pieksämäen välisissä henkilöjunissa ( https://www.vaunut.org/kuva/9661 ). Pohjois-Suomen ratojen sähköistyksen myötä Iso Vaaleita vapautui toisaalle, kuten myös Joensuun ja Niiralan väliseen liikenteeseen, jossa edelleen käytetään Dr16-pareja. Jeppiksenkin suunnalla Iso Vaalee syrjäytti 3 x Dv12:t, kunnes v. 2017 sekin pätkä sähköistyi. Haapamäen ympäristö on edelleen dieselaluetta, vaikkakaan sielläkään ei kai enää käytetä kolmikoita. Mutta ainakin yksi kolmikoiden nykyinen käyttökohde tulee mieleen: Hanko-baana ‒, joka tosin sekin on jo sähköistystöiden alaisena. Vähitellen, pala palalta, napsitaan viimeisiä dieselliikenteen saarekkeita ja pätkiä. Tässä Turku-Uusikaupunki -välin sähköistyksessä kävi sikäli kivasti ‒ jos unohdetaan asian sentimentaalinen rautatieharrastuspuoli sinertävine kömyineen ja ajatellaan sen sijaan viileän ekonomis-ekologisesti ‒, että yksi joutilas Sr3, joka muuten makaisi Turun varikolla päivän junien T 4036 ja T 3503 välissä ( https://www.vaunut.org/kuva/149759 ), saattoi syrjäyttää kaksi Dv12:ta varaosalähteiksi, mahdollistamaan jäljelle jäävän deeveristömme lopun ajan käyttöä lähinnä ratapihojen ja satamien vaihto- ja järjestelytöissä. Ja Ugin radan sähköistyksen käyttöönotto ei vaikuttanut ainoastaan Ugin suunnan liikenteeseen, vaan kolmikot jäivät historiaan myös Salon ja Piikkiön puutavarajunista, joissa pärjätään nykyään kahdella Deeverillä. Ennen Ugin sähköistyksen käyttöönottoa Turusta Saloon lähti iltaisin tavallisesti iltapäivällä Uudestakaupungista tullut kolmikko. |
||||
|
20.02.2022 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Mulla oli aikoinaan farmari-740, ja siihen oli jostain eksynyt tuollaiset samanlaiset aluvanteet... | ||||
|
|
20.02.2022 21:10 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, missä firmassa kyseinen veturinkuljettaja on ollut sun kanssa työkaverina? | ||||
|
20.02.2022 21:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
20.02.2022 21:03 | Leevi Heino | ||
| Jaahas, olin liian hidas :D | ||||
|
|
20.02.2022 21:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Vasemmalta oikealle sanoisin Eil(f) - Ehft - EFit(i) - Ehf - Fots - Eipt. | ||||
|
|
20.02.2022 21:01 | Leevi Heino | ||
| Eipt, EFit(i), Fots, Eil… | ||||
|
|
20.02.2022 20:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis noi lokasuojan kromilistat oli vain 760:ssa? | ||||
|
|
20.02.2022 20:24 | Antti Ojala | ||
| Onpa huolimaton rajaus tässä muistomerkkikuvassa. - 76o-sarjan tunnistaa galvanoiduista listoista sekä ovenkahvassa että sivussa. Varusteet olivat 7-sarjassa erikseen ruksattavia optioita, varustepaketteja ei varsinaisesti tunnettu. | ||||
|
20.02.2022 19:32 | Mikko Mäntymäki | ||
| Pystyiskö joku ystävällinen kuljettaja järjestämään esittelyn Perkiönvarikolla? | ||||
|
20.02.2022 19:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Muistuttaa hieman Toijalaa silta ajalta, kun aseman puoleinen ykköslaituri oli vielä käytössä. | ||||
|
20.02.2022 18:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Pendolinojen kallistus on otettu Resiinan tietojen mukaan kokonaan pois käytöstä kaikista yksiköistä. | ||||
|
20.02.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Purettiin huonon kunnon takia. Huomatkaa kampiasetinlaite! | ||||
|
20.02.2022 17:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä tämän status on nykyään? Asukas oli kyllä vuonna 1992, mutta onko siis enää? | ||||
|
|
20.02.2022 17:23 | Timo Salo | ||
| Näkisitpä Teemu ne muut "kuvat" joita otin samasta kohteesta, aina joku rauta väärässä kohdassa... (tai muuten vinksin vonksin) Vauhtia kuitenkin n. 125 km/h... Näihin nopeuksiin riittää näköjään parametri 2 kuvaa/sec... Ei tuo muuten kallellaan ole muutakuin sen verran kun kiskotkin, kallistusautomatiikka jäässä??? |
||||
|
20.02.2022 16:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra O. Keskira, mainitsemassani vaunukuvastossa oli: - Pendolino, punavalkoisena. - Hccmqqr-, Gfot- ja Gfoss-autovaunut mainittuina. - sinistä kalustoa aika paljon. Myöskin Rbkt oli saanut oman sivunsa. - 2-kerroskalustoa esiteltynä punavalkoisena. - Dm12-motti punavalkoisena. - junat Sibelius, Repin ja Tolstoi erityisesti mainittuna kalustoineen ja pohjapiirroksineen. - salonkivaunut A: 20, 40, 41, 42, 50 ja 60. Sivulla 60 oli sarjan Rbn sivu, jossa oli puolivillainen kuva Oe:n näköisestä vaunusta. Siinä erottui teli A7. Vaunu oli tavaravaununruskeaksi tahrittu ja spekseissä kerrottiin, että siihen mahtui 4 autoa. Sallittu telipaino oli max 1400 kg ja kokonaispaino 2500 kg. Tätä kysymykseni koskee. Auttaako tämä "metsästyksessä"? Ainakin ajoitus onnistunee. Jaa-a, veikkauksesi meni metsään. |
||||
|
|
20.02.2022 16:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Volvon tehtailla oli suunnittelukonttorissa kaariviivainpulaa! Piti homma hoitaa suorilla viivaimilla. Ei silti, minullekin kelpaisi 700-sarjan farmari oikein mieluusti. Tilaa olisi loistavasti! Taitavat olla nykyisin aika harvinaisia autoja...? |
||||
|
|
20.02.2022 15:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko todella tarvetta niin tiheään laukomiseen? Puun tai savupiipun kaatoa kuvatessa olen kokeillut. | ||||
|
|
20.02.2022 14:46 | Teemu Saukkonen | ||
| Menihän sitä ennen Höljäkkäänkin. Nyt kuljetetaan ekologisesti ja turvallisesti rekoilla, oletettavasti ei-suomalaisilla. | ||||
|
|
20.02.2022 14:39 | Mikko Mäntymäki | ||
| Tuttu työkaveri keulilla. 3xDv12 niput taitaa olla harvinaisuuksia sen jälken kun jämsänkoski-Rauma sai sähköt. Kokemäki-Pori sähköistettiin seuraavana koska Rauman rata tarvitsi sähköt ensin. | ||||
|
20.02.2022 14:33 | Mikko Mäntymäki | ||
| Paljastan yhden jutun miksi nelivaunuinen tyhjä juna pysähtyi linjalle kusihätä oli pysähdyksen syynä onneksi ei silloin eletty nyky aikaa. Loimaan mällin junan jarrutusmatkan pystyin arvioimaan tasan niin kuin GPS tiedot antoi. auhtia joku 136km/h lopputulosta ei tarvinnut edes arvailla. | ||||
|
20.02.2022 13:54 | Eljas Pölhö | ||
| Hv4-kuvan vaunusto on juuri Petrin maisema samassa järjestyksessä, ja minusta tuskin voi olla mistään muualta kuin Rovaniemeltä. Kirjoitus ei ole matkakertomus, joten kuvien ei tarvitse ollaa missään järjestyksessä, mutta onpahan kuvaaja ainakin käynyt siellä. Vanhojen ulkomaisten lehtin Suomikuvia olisi aika paljon, mutta en ole koskaan oikein keksinyt miten niitä pitäisi tuoda suomalaistenkin näkyville. Osa on niin vanhoja, etteivät mitkään suoja-ajat enää päde, osa on vähän sii ja saa ja osa lienee viisaintä jättää julkaisematta, kun ei tiedä miten kuvaajat suhtautuvat eikä aika riitä selvittämään ovatko elossa, missä tai kenellä negatiivit. |
||||
|
|
20.02.2022 13:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Kattoluukku ja alkuperäiset alumiinivanteet juoruaisivat kalliimman varustetason mallista mutta en menisi vannomaan suuntaan enkä toiseen. | ||||
|
20.02.2022 13:23 | Ilkka Hovi | ||
| Jees, totta Tapsa puhui. Lyhyt otetanko siinä eikä peruutuspeili. | ||||
|
|
20.02.2022 12:48 | Markku Pulkkinen | ||
| Kyllä nämä veturit alunperin rakennettiin nimenomaan pikajunavetureiksi, alkukielellä "Gebirgs-Schnellzug-Locomotive" (huom oikeinkirjoitusasu). Aluksi koko sarja sijoitettiin Innsbruckiin, josta käsin ne vetivät pikajunia Arlbergin ja Brennerin radoilla. Olivat varsin erinomaisia koneita tehtävässään. On otettava huomioon että yli 20 promillen nousuissa nopeus ei ole tärkein suoritusarvo. 20- 30 lukujen taitteessa sarjat 1570 ja 1670 alkoivat syrjäyttää niitä tasamaaosuuksilla Tirolissa. Vasta Reichsbahnin E 94 (myöh. ÖBB 1020) alkaen vsta 1940 siirsi 1089 ja 1189 sarjat lopullisesti (parannettu versio, tehokkaampi ja huippunopeus 75 km/h) "toisarvoisempiin" tehtäviin. Valitettavasti näistä vanhemmistä Itävaltalaisista vetureista on niukalti tietoa muulla kuin saksan kielellä. | ||||
|
|
20.02.2022 12:33 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Onko tuo vasemmanpuoleinen 760:nen? | ||||
|
|
20.02.2022 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Ainakin veturin ulkoasu vastaa Höyryveturit Valtionrautateillä-kirjassa olevia kuvia 492:stä ja nekin lienee kuvattu Rovaniemellä. Pystyykö Hv4-vetoisen junan vaunustoa päättelemään? Jos on Eis + Ci/CEi + Fo + CEm mukana niin ilmeinen H62 Rovaniemeltä Kemiin. | ||||
|
|
20.02.2022 11:07 | Toni Puolatie | ||
| Kantti x Kantti Volvojen suurena ystävänä, pidän tästä kuvasta erittäin paljon. | ||||
|
|
20.02.2022 10:50 | Timo Salo | ||
| Kiitos kommenteista! Ymmärrän nyt asian niin, että pitää opetella tilanteen mukaan kumpaa moodia käyttää... Muistikortin ostin juuri myyjän suosituksen mukaan, malli "nopea"... Harmittaa vain ne lukuisat "sudet", mitä tulee tuon ongelman takia. (I-phone puhelin ottaa kyllä ihan ok-tason kuvia vaikka 100kpl peräjälkeen, mutta häviää lähes kaikessa muussa! I-phone 8....) Linkin opaskin löytyi, kun "hakkasin päätä seinään"! https://avplus.fi/opas-valotus-valokuvauksessa-osa-1-3-suljinaika/ |
||||
|
|
20.02.2022 10:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Eivätkö nämä nyt sentään olleet ensisijaisesti tavarajunavetureita? | ||||
|
|
20.02.2022 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Sattuipa sopivast, etenkin kun nyt Espoon Tapiolassa, kauppakeskus Länsituulessa esillä olevalla.Alpprautatieharrastajat ryn H0 radalla on jälleen koronatauon jälkeen avoinna yleisölle. | ||||
|
20.02.2022 09:31 | |||
| Vauhdikas kuva | ||||
|
|
20.02.2022 09:31 | Panu Breilin | ||
| Kreosootin kuljetus loppui siihen, kun junalauttaliikenne lakkasi vuonna 2011. Tuolla VTG:n Zacens-vaunulla 34 80 7932 200-7 kuljetettiin kyllästysaineita (kreosootti?) Kolhon kyllästämölle. |
||||
|
20.02.2022 08:30 | Oula Ahlholm | ||
| Mukavan erilainen kuva. | ||||