|
|
29.12.2021 20:54 | Pasi Seppälä | ||
| Mukava piristyshän tämä värikäs konttijuna on tavanomaiseen tavaraliikenteeseen. Aiemmin tämä on kulkenut numerolla 55027. Siitä jokunen kuva löytyy. | ||||
|
|
29.12.2021 20:00 | Petri Kiviniemi | ||
| Kiitos kaikille! Tyrävaaran rinteeltä tosiaankin kuvattu. | ||||
|
|
29.12.2021 19:56 | Timo Salo | ||
| Ajankohtainen postikortti Porista, hieno! | ||||
|
|
29.12.2021 18:31 | Timo Salo | ||
| OI OI, mikä kuva! Kai tämä on edelleen tallessa ja kenties putsattu edustuskuntoon? Joku akkusähköihin liittyvä vaihtokytkin... Asennuslevy taitaa olla jotain kiveä? | ||||
|
|
29.12.2021 17:47 | Tuomas Pätäri | ||
| Tunnusta enemmän ihmettelin sitä mitä se teki ykkösellä tai kakkosella, kun ne eivät tietääkseni normaalisti kuulu Samien hengailupaikkoihin? Edelliset Kouvolaan päättäneet lännestä saapuneet lähijunavuorot ovat menneet Julian mukaan ysille ja kympille. Ykköselle on tullut IC 70 puoli tuntia myöhemmin. Olisiko siis ollut jostain syystä kakkosella, mutta ei sekään kauhean tyypillistä liene? | ||||
|
|
29.12.2021 17:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Lisätään täältäkin, olin niin keskittynyt kuvauspaikan tunnistamiseen, että unohtui vallan kehua kuvaa, on nimittäin todella hieno! | ||||
|
|
29.12.2021 17:25 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, yksi hienoimmista höyrykuvista pitkään aikaan! | ||||
|
|
29.12.2021 17:16 | John Lindroth | ||
| On hieno,höyryjuna upeassa maisemassa! | ||||
|
|
29.12.2021 16:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Käytin tarkoituksella tulkinnanvaraisia ilmaisuja, niin varsinaiset faktat pysyivät ennallaan. Class 37:ää tilattiin sitten lisääkin ja eri versioita oli lukuisia, oliko peräti yhdeksän. | ||||
|
|
29.12.2021 16:15 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tavaraliikenne on päivällä hiljaisempaa ja vetureita paremmin vapaana ja vaunuina käytetään vanhoja pikajunaliikenteestä poistettuja niin ei tämä ainakaan pääomakuluiltaan ole automaattisesti kallis yhdistelmä. Polttoainekuluiltaan ehkä sekä siksi, ettei yksinajosta veturijunissa oltu päästy vielä sopuun. Toisaalta matkustusmukavuudeltaan ainakin itse pidän veturijunaa (pehmustetuilla penkeillä varustetuilla) puuvaunuillakin selvästi parempana kuin Lättähattua. | ||||
|
|
29.12.2021 15:33 | Tapio Keränen | ||
| Gut 15871 oli rakennettu Savonlinnassa Lypsyniemen konepajalla vuonna 1933. Akseliväli oli 3.000 mm ja pituus puskimineen 7,2 m. Säiliön tilavuus oli 14,3 m³. | ||||
|
|
29.12.2021 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Tuo tauko voi liittyä myös JK-junan aikatauluun, jolloin makasiinin henkilökunta on ollut auttamassa (esim käyttämässä käsin tasoristeysten varoituslaiteita) vaihtotöiden suorittamista. | ||||
|
|
29.12.2021 15:02 | Raimo Sivonen | ||
| Liekö samat kivimiehet restauroineet sillan kuosiin heti sodan jälkeen, kun on aikalailla samanlainen vuosikymmeniä myöhemmin, esimerkkinä Olavi Huotarin otos vuodelta 2006. https://vaunut.org/kuva/29798?liikp1=1243&liikp2=290 | ||||
|
|
29.12.2021 14:59 | Jorma Rauhala | ||
| Heeresfeldbahn Hyrynsalmi-Kuusamo/Vanttaja oli tarkoitus jatkaa myöhemmin Kiestinkiin saakka. Kuusamon kenttäradasta tänä vuonna julkaistussa kirjassa on maininta myös parista muusta saksalaisten vuonna 1942 rakentamasta kapearaideradasta, Porin ja Kemin lentokenttien polttoaineradoista. Onkohan niistä jossain enemmän tietoa? | ||||
|
|
29.12.2021 14:43 | Arttu Räsänen | ||
| Montakohan vaihdetta tällaisessa on? Vaihtuvatko vaihteet jotenkin automaattisesti vai ovatko vaihdot kuljettajan hallittavissa? | ||||
|
|
29.12.2021 14:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Makasiinihenkilökunnalla pitkät ruokatunnit....! | ||||
|
|
29.12.2021 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Babelsberg? Eikös se ollutkin DDR-aikoina VEB Harpo - eiku Karl Marx - tehtaana? | ||||
|
|
29.12.2021 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tylyn näköisiä nuo istuimet - kertoo siitä, kuinka siivoojat ovat säästösyistä saaneet kenkää! Ja tuo häkki! Onko se kaljannäpistelijöitä varten? Johnny Cash: - San Quentin, I hate ev'ry inch of you...! |
||||
|
|
29.12.2021 14:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aika jännä kuva! | ||||
|
|
29.12.2021 14:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensimmäinen kysyjä tarkoittanee aikaa ennen sähköistystä ja myöhään yöhön jatkunutta lähijunaliikenettä, ja ennen Prismaa ja muita kauppakomplekseja. | ||||
|
|
29.12.2021 14:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jorman mainitsema lepohuonerakennus poistui olemattomuuteen 1985 jälkeen, mahdollisesti asematunnelityömaan yhteydessä. Mitä kaupparakennukseen tulee, niin tästähän ei ole kuin kivenheitto S-kauppaan. | ||||
|
|
29.12.2021 13:39 | Eljas Pölhö | ||
| Teemu on tehnyt todella hienon työkalun. Enpä osannut edes uneksia tällaisesta! Kiitos! | ||||
|
|
29.12.2021 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäiset neljä tämän sarjan veturia D6700-D6703 (myöh. 37119, 37001-37003) otettiin käyttöön joulukuussa 1960 D6700 oli valmistunut marraskuussa koeajoihin. Kuvan veturi 37036 (alk. D6736) otettiin käyttöön huhtikuussa 1962. Viimeisenä valmistui D6608 (myöh. 37308) ja se otettiin käyttöön marraskuussa 1965. Jos joku laskee numeroita D6700-D6999, D6600-D6608 ja vertaa uusiin numeroihin 37001-37308, niin yksi puuttuu. Se on D6983, joka oli romuttunut 1966 eli ennen TOPS numeroiden käyttöönottoa ja oli osasyynä joidenkin vetureiden poikkeaviin uudelleennumerointeihin. | ||||
|
|
29.12.2021 13:10 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole Sm-kuljettajien ja kondareitten lepohuone. Illan kaksi viimeistä saapunutta L-junaahan jäi Kirkolle yöksi, ja henkilökunta myös. | ||||
|
|
29.12.2021 13:10 | Topi Lajunen | ||
| Ylen uutisen mukaan tunnukseksi tulee O. https://yle.fi/uutiset/3-12249003 |
||||
|
|
29.12.2021 12:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Pystygeometriatiedot löytyvät Digitrafficista avoimena datana. Tein pienen työkalun tietojen tarkasteluun: https://juliadata.fi/pystygeometria/ | ||||
|
|
29.12.2021 11:20 | Petri Nummijoki | ||
| Vuosimalli taitaa Class 37-vetureilla olla 1959 kuitenkin vain tilausajankohdan perusteella ja käyttöönotto oli 1960. Hr12-vetureilla ensimmäinen tilaus tehtiin 1956 ja käyttöönotto oli 1959. | ||||
|
|
29.12.2021 11:18 | Tuomas Pätäri | ||
| Paikka on Tyrävaara. Vaihtoehdoistasi puuttuu tarkalleen ottaen yksi variaatio: "On käynyt paikalla aiemmin, mutta ei ole ottanut paikalta yhtään valokuvaa jotta kuvan julkaisu ylipäätään olisi mahdollista" :D Tosin nyt kun huomasin kuvausajankohdan, en ole aivan varma kävinkö tuolla ennen syyskuuta 2014 vai jälkeen. Metsien hakkuuthan aiheuttavat toki sen, ettei tilanne ole staattinen sen suhteen, onko rataverkolle näkymää antavat korkeat paikat kaikki jonkun toimesta käytyjä vai ei. |
||||
|
|
29.12.2021 10:53 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onko tuo vesitornin viereinen rakennus toiminut kauppana? | ||||
|
|
29.12.2021 10:47 | Mikko Herpman | ||
| Tässähän on hienoa nuo pyörä ja kävelykatokset ja säilytettävän arvoinen voisi olla se hieno iso rautatieomenapuu aseman ja ykkösraiteen välissä. Muutenhan tämä betonikolossi joutaa vaikka täyttömaaksi. Hekoheko.. | ||||
|
|
29.12.2021 10:42 | Tommi Koskinen | ||
| Vielä näköjään löytyi rataverkolta ainakin yksi korkea paikka, jossa kukaan ei ollut aiemmin käynyt tai ainakaan kuvaa julkaissut. :) Ilmeisesti kuvauspaikkana Tyrävaaran rinteet, jotka osittain näkyvät tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/49998 | ||||
|
|
29.12.2021 10:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä Oulan ja Jarmon kanssa. | ||||
|
|
29.12.2021 10:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sattuipas sopivasti: merkitsin muistiin osoitetietoja ennenkuin muuri sortui: DB: Friedrich-Ebert-Anlage 43- 45, Frankfurt-am-Main, Bundesrepublik Deutschland. DR: Voßstrasse 33, 108 Berlin, Deutsche Demokratische Republik. Sitten: Deutsche Bundesbahn, Weserglacis 2, D-32423 Minden, BRD. Tiedot sain suurlähetystöistä. |
||||
|
|
29.12.2021 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. DB osti vaununsa pääosin Westwaggonilta, LHB:ltä, Wegmannilta, Hansalta, Donauwörthilta | ||||
|
|
29.12.2021 10:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä betoni, siellä vandaali! | ||||
|
|
29.12.2021 10:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Jorman kommenttiin 27.12 ja Arto Hellmanin 26.1.2006 kirjoitettamaan kommenttiin tulee, niin itse otaksun Veturipurolla tihutöitään tehneiden Stukien olleen nimenomaan saksalaisia, jotka olivat lentäneet paikalle pohjois-Norjasta. Pohjois-Suomessa oli ainakin Kaamasen kenttä jossain vaiheessa ollut Luftwaffen käytössä, mutta epäilen vahvasti, ettei sen kiitotie olisi riittänyt pommilastissa starttaaville kaksimoottorisille Junkers Ju-88-koneille, joita myös käytettiin syöksypommittajina. Suomalaisilla ei noihin aikoihin (syyskuussa 1941) ollut saaliiksi saatuja Petljakov Pe-2-koneita, joita oli neuvostoliittolaisilla myös syöksypommittajina. Junkers Ju 88-koneissa oli erinomaiseksi osoittautunut pommitustähtäin, jonka ansiosta noinkin tarkka tihutyö onnistui. Yksimoottorisella perus-Stukalla eli Junkers Ju-87:llä ei olisi kyetty lentämään pohjois-Norjasta yhtä soittoa nyt ainakaan Veturipurolle asti... Pohjoisnorjalaisilla kentillä eleli pääasiassa hävittäjiä (JG 5 "Eismeer"), joiden tehtävänä oli kiusata punalentäjiä. Stukilla häiritsivät sitten Murmanskin ja Poljarnojen satamien toimintaa. Luftlotte 5:n muilla pommikoneilla ahdisteltiin etupäässä liittoutuneiden laivasaattueita. Suomen alueella oli toki Porissa Luftwaffen Feldluft-Park, eli keskuslentovarikko, joka muun muassa hoiti saksalaisten täydennyskoneet ja myös suuret huollot. |
||||
|
|
29.12.2021 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs kokemus teräsvaunun avoimesta ovesta matkan aikana: kerran tullessani töistä Helsingistä kotiin Kirkkonummelle junassa P129, junan ollessa täydessä vauhdissa (silloin pikajunat eivät pysähtyneet Espoossa), kauhulla katselin, kuinka eräs iskä piti pikkutytöstä kiinni, oven ollessa auki. Pikkutyttö oli oven suussa ja märisi vapisevalla äänellä: - Mullon huono olo... Iskä kiskoi röökiä toisella kädellä ja toisella jotenkuten kiinni pikkutytön vaatteista... Kimmolle ja Tuukalle tiedoksi: Turun konepajalla oli esslinkereiden alkuperäispiirustusten kopioissa vaunujen sarjamerkeiksi merkitty: AB4üm, B4üm jne. |
||||
|
|
29.12.2021 09:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se kostea kylmyys muuttuu kuivaksi pakkaseksi, kunhan meri alkaa saada jääpeitettä. Terveisiä siltä, joka paleli Kotkassa ensimmäistä talveaan asuvana. |
||||
|
|
29.12.2021 08:21 | Markku Touronen | ||
| Todennäköisesti pyörähti, ja varmaan aika moni muukin. | ||||
|
|
29.12.2021 07:35 | Jarno Piltti | ||
| Yksi näistä kolmesta on päätynyt Wismarilaiseen museoon: https://www.ostsee-zeitung.de/Mehr/Bilder/Bildergalerien/Eine-kleine-Sensation-Wismar-hat-wieder-einen-Podeus | ||||
|
|
29.12.2021 07:26 | Jarno Piltti | ||
| Aivan mielettömän hieno kuva! | ||||
|
|
29.12.2021 01:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Silti nopeampi kuin T niin kuin tuskainen. R niin kuin ripeä sen sijaan oli ihan mukiinmenevä kulkupeli Helsingistä Riksuun hankkiutumiseen. | ||||
|
|
29.12.2021 01:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Luulisin, että pitää ensin rekisteröidä ja koeajaa sun muuta, ennen kuin voidaan alkaa tekemään oikeita töitä. | ||||
|
|
29.12.2021 00:00 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitän Reijo. Täällä pohjoisessa on ollut pakkasta runsaat -22°C. | ||||
|
|
28.12.2021 23:33 | Reijo Salminen | ||
| Onnittelut kanssa Oula, hyytävän kuvan olet ottanut! Ilmeisesti siellä pohjoisessakin on ollut raikkaat kelit? | ||||
|
|
28.12.2021 23:19 | Oula Ahlholm | ||
| Ai tätäkö ei ole otettu vielä käyttöön? | ||||
|
|
28.12.2021 23:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Voi, kun nyt edes otettaisiin vielä käyttöön. | ||||
|
|
28.12.2021 22:46 | Oula Ahlholm | ||
| Vau, onpas hieno kuva upeissa maisemissa | ||||
|
|
28.12.2021 22:24 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| VHJA! | ||||
|
|
28.12.2021 22:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ne kammet meni käyttökelvottomiksi tulipalossa? | ||||
|
|
28.12.2021 22:16 | Rainer Silfverberg | ||
| H niinkuin hidas? | ||||