Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.12.2021 20:54 Pasi Seppälä  
  Mukava piristyshän tämä värikäs konttijuna on tavanomaiseen tavaraliikenteeseen. Aiemmin tämä on kulkenut numerolla 55027. Siitä jokunen kuva löytyy.
kuva 29.12.2021 20:00 Petri Kiviniemi  
  Kiitos kaikille! Tyrävaaran rinteeltä tosiaankin kuvattu.
kuva 29.12.2021 19:56 Timo Salo  
  Ajankohtainen postikortti Porista, hieno!
kuva 29.12.2021 18:31 Timo Salo  
  OI OI, mikä kuva! Kai tämä on edelleen tallessa ja kenties putsattu edustuskuntoon? Joku akkusähköihin liittyvä vaihtokytkin... Asennuslevy taitaa olla jotain kiveä?
kuva 29.12.2021 17:47 Tuomas Pätäri  
  Tunnusta enemmän ihmettelin sitä mitä se teki ykkösellä tai kakkosella, kun ne eivät tietääkseni normaalisti kuulu Samien hengailupaikkoihin? Edelliset Kouvolaan päättäneet lännestä saapuneet lähijunavuorot ovat menneet Julian mukaan ysille ja kympille. Ykköselle on tullut IC 70 puoli tuntia myöhemmin. Olisiko siis ollut jostain syystä kakkosella, mutta ei sekään kauhean tyypillistä liene?
kuva 29.12.2021 17:36 Tuomas Pätäri  
  Lisätään täältäkin, olin niin keskittynyt kuvauspaikan tunnistamiseen, että unohtui vallan kehua kuvaa, on nimittäin todella hieno!
kuva 29.12.2021 17:25 Hannu Peltola  
  Kyllä, yksi hienoimmista höyrykuvista pitkään aikaan!
kuva 29.12.2021 17:16 John Lindroth  
  On hieno,höyryjuna upeassa maisemassa!
kuva 29.12.2021 16:42 Kimmo T. Lumirae  
  Käytin tarkoituksella tulkinnanvaraisia ilmaisuja, niin varsinaiset faktat pysyivät ennallaan. Class 37:ää tilattiin sitten lisääkin ja eri versioita oli lukuisia, oliko peräti yhdeksän.
kuva 29.12.2021 16:15 Petri Nummijoki  
  Jos tavaraliikenne on päivällä hiljaisempaa ja vetureita paremmin vapaana ja vaunuina käytetään vanhoja pikajunaliikenteestä poistettuja niin ei tämä ainakaan pääomakuluiltaan ole automaattisesti kallis yhdistelmä. Polttoainekuluiltaan ehkä sekä siksi, ettei yksinajosta veturijunissa oltu päästy vielä sopuun. Toisaalta matkustusmukavuudeltaan ainakin itse pidän veturijunaa (pehmustetuilla penkeillä varustetuilla) puuvaunuillakin selvästi parempana kuin Lättähattua.
kuva 29.12.2021 15:33 Tapio Keränen  
  Gut 15871 oli rakennettu Savonlinnassa Lypsyniemen konepajalla vuonna 1933. Akseliväli oli 3.000 mm ja pituus puskimineen 7,2 m. Säiliön tilavuus oli 14,3 m³.
kuva 29.12.2021 15:04 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Tuo tauko voi liittyä myös JK-junan aikatauluun, jolloin makasiinin henkilökunta on ollut auttamassa (esim käyttämässä käsin tasoristeysten varoituslaiteita) vaihtotöiden suorittamista.
kuva 29.12.2021 15:02 Raimo Sivonen  
  Liekö samat kivimiehet restauroineet sillan kuosiin heti sodan jälkeen, kun on aikalailla samanlainen vuosikymmeniä myöhemmin, esimerkkinä Olavi Huotarin otos vuodelta 2006. https://vaunut.org/kuva/29798?liikp1=1243&liikp2=290
kuva 29.12.2021 14:59 Jorma Rauhala  
  Heeresfeldbahn Hyrynsalmi-Kuusamo/Vanttaja oli tarkoitus jatkaa myöhemmin Kiestinkiin saakka. Kuusamon kenttäradasta tänä vuonna julkaistussa kirjassa on maininta myös parista muusta saksalaisten vuonna 1942 rakentamasta kapearaideradasta, Porin ja Kemin lentokenttien polttoaineradoista. Onkohan niistä jossain enemmän tietoa?
kuva 29.12.2021 14:43 Arttu Räsänen  
  Montakohan vaihdetta tällaisessa on? Vaihtuvatko vaihteet jotenkin automaattisesti vai ovatko vaihdot kuljettajan hallittavissa?
kuva 29.12.2021 14:37 Esa J. Rintamäki  
  Makasiinihenkilökunnalla pitkät ruokatunnit....!
kuva 29.12.2021 14:35 Esa J. Rintamäki  
  Babelsberg? Eikös se ollutkin DDR-aikoina VEB Harpo - eiku Karl Marx - tehtaana?
kuva 29.12.2021 14:32 Esa J. Rintamäki  
  Tylyn näköisiä nuo istuimet - kertoo siitä, kuinka siivoojat ovat säästösyistä saaneet kenkää!

Ja tuo häkki! Onko se kaljannäpistelijöitä varten?

Johnny Cash: - San Quentin, I hate ev'ry inch of you...!
kuva 29.12.2021 14:28 Rainer Silfverberg  
  Aika jännä kuva!
kuva 29.12.2021 14:25 Rainer Silfverberg  
  Ensimmäinen kysyjä tarkoittanee aikaa ennen sähköistystä ja myöhään yöhön jatkunutta lähijunaliikenettä, ja ennen Prismaa ja muita kauppakomplekseja.
kuva 29.12.2021 14:22 Esa J. Rintamäki  
  Jorman mainitsema lepohuonerakennus poistui olemattomuuteen 1985 jälkeen, mahdollisesti asematunnelityömaan yhteydessä. Mitä kaupparakennukseen tulee, niin tästähän ei ole kuin kivenheitto S-kauppaan.
kuva 29.12.2021 13:39 Eljas Pölhö  
  Teemu on tehnyt todella hienon työkalun. Enpä osannut edes uneksia tällaisesta! Kiitos!
kuva 29.12.2021 13:28 Eljas Pölhö  
  Ensimmäiset neljä tämän sarjan veturia D6700-D6703 (myöh. 37119, 37001-37003) otettiin käyttöön joulukuussa 1960 D6700 oli valmistunut marraskuussa koeajoihin. Kuvan veturi 37036 (alk. D6736) otettiin käyttöön huhtikuussa 1962. Viimeisenä valmistui D6608 (myöh. 37308) ja se otettiin käyttöön marraskuussa 1965. Jos joku laskee numeroita D6700-D6999, D6600-D6608 ja vertaa uusiin numeroihin 37001-37308, niin yksi puuttuu. Se on D6983, joka oli romuttunut 1966 eli ennen TOPS numeroiden käyttöönottoa ja oli osasyynä joidenkin vetureiden poikkeaviin uudelleennumerointeihin.
kuva 29.12.2021 13:10 Jorma Rauhala  
  Eikös se ole Sm-kuljettajien ja kondareitten lepohuone. Illan kaksi viimeistä saapunutta L-junaahan jäi Kirkolle yöksi, ja henkilökunta myös.
kuva 29.12.2021 13:10 Topi Lajunen  
  Ylen uutisen mukaan tunnukseksi tulee O.

https://yle.fi/uutiset/3-12249003
kuva 29.12.2021 12:27 Teemu Sirkiä  
  Pystygeometriatiedot löytyvät Digitrafficista avoimena datana. Tein pienen työkalun tietojen tarkasteluun: https://juliadata.fi/pystygeometria/
kuva 29.12.2021 11:20 Petri Nummijoki  
  Vuosimalli taitaa Class 37-vetureilla olla 1959 kuitenkin vain tilausajankohdan perusteella ja käyttöönotto oli 1960. Hr12-vetureilla ensimmäinen tilaus tehtiin 1956 ja käyttöönotto oli 1959.
kuva 29.12.2021 11:18 Tuomas Pätäri  
  Paikka on Tyrävaara. Vaihtoehdoistasi puuttuu tarkalleen ottaen yksi variaatio: "On käynyt paikalla aiemmin, mutta ei ole ottanut paikalta yhtään valokuvaa jotta kuvan julkaisu ylipäätään olisi mahdollista" :D Tosin nyt kun huomasin kuvausajankohdan, en ole aivan varma kävinkö tuolla ennen syyskuuta 2014 vai jälkeen.

Metsien hakkuuthan aiheuttavat toki sen, ettei tilanne ole staattinen sen suhteen, onko rataverkolle näkymää antavat korkeat paikat kaikki jonkun toimesta käytyjä vai ei.
kuva 29.12.2021 10:53 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Onko tuo vesitornin viereinen rakennus toiminut kauppana?
kuva 29.12.2021 10:47 Mikko Herpman  
  Tässähän on hienoa nuo pyörä ja kävelykatokset ja säilytettävän arvoinen voisi olla se hieno iso rautatieomenapuu aseman ja ykkösraiteen välissä. Muutenhan tämä betonikolossi joutaa vaikka täyttömaaksi. Hekoheko..
kuva 29.12.2021 10:42 Tommi Koskinen  
  Vielä näköjään löytyi rataverkolta ainakin yksi korkea paikka, jossa kukaan ei ollut aiemmin käynyt tai ainakaan kuvaa julkaissut. :) Ilmeisesti kuvauspaikkana Tyrävaaran rinteet, jotka osittain näkyvät tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/49998
kuva 29.12.2021 10:36 Esa J. Rintamäki  
  Olen samaa mieltä Oulan ja Jarmon kanssa.
kuva 29.12.2021 10:30 Esa J. Rintamäki  
  Sattuipas sopivasti: merkitsin muistiin osoitetietoja ennenkuin muuri sortui:

DB: Friedrich-Ebert-Anlage 43- 45, Frankfurt-am-Main, Bundesrepublik Deutschland.

DR: Voßstrasse 33, 108 Berlin, Deutsche Demokratische Republik.

Sitten:

Deutsche Bundesbahn, Weserglacis 2, D-32423 Minden, BRD.

Tiedot sain suurlähetystöistä.
kuva 29.12.2021 10:26 Rainer Silfverberg  
  Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. DB osti vaununsa pääosin Westwaggonilta, LHB:ltä, Wegmannilta, Hansalta, Donauwörthilta
kuva 29.12.2021 10:15 Esa J. Rintamäki  
  Missä betoni, siellä vandaali!
kuva 29.12.2021 10:10 Esa J. Rintamäki  
  Mitä Jorman kommenttiin 27.12 ja Arto Hellmanin 26.1.2006 kirjoitettamaan kommenttiin tulee, niin itse otaksun Veturipurolla tihutöitään tehneiden Stukien olleen nimenomaan saksalaisia, jotka olivat lentäneet paikalle pohjois-Norjasta.

Pohjois-Suomessa oli ainakin Kaamasen kenttä jossain vaiheessa ollut Luftwaffen käytössä, mutta epäilen vahvasti, ettei sen kiitotie olisi riittänyt pommilastissa starttaaville kaksimoottorisille Junkers Ju-88-koneille, joita myös käytettiin syöksypommittajina. Suomalaisilla ei noihin aikoihin (syyskuussa 1941) ollut saaliiksi saatuja Petljakov Pe-2-koneita, joita oli neuvostoliittolaisilla myös syöksypommittajina. Junkers Ju 88-koneissa oli erinomaiseksi osoittautunut pommitustähtäin, jonka ansiosta noinkin tarkka tihutyö onnistui.

Yksimoottorisella perus-Stukalla eli Junkers Ju-87:llä ei olisi kyetty lentämään pohjois-Norjasta yhtä soittoa nyt ainakaan Veturipurolle asti... Pohjoisnorjalaisilla kentillä eleli pääasiassa hävittäjiä (JG 5 "Eismeer"), joiden tehtävänä oli kiusata punalentäjiä. Stukilla häiritsivät sitten Murmanskin ja Poljarnojen satamien toimintaa.

Luftlotte 5:n muilla pommikoneilla ahdisteltiin etupäässä liittoutuneiden laivasaattueita.

Suomen alueella oli toki Porissa Luftwaffen Feldluft-Park, eli keskuslentovarikko, joka muun muassa hoiti saksalaisten täydennyskoneet ja myös suuret huollot.
kuva 29.12.2021 09:40 Esa J. Rintamäki  
  Eräs kokemus teräsvaunun avoimesta ovesta matkan aikana: kerran tullessani töistä Helsingistä kotiin Kirkkonummelle junassa P129, junan ollessa täydessä vauhdissa (silloin pikajunat eivät pysähtyneet Espoossa), kauhulla katselin, kuinka eräs iskä piti pikkutytöstä kiinni, oven ollessa auki. Pikkutyttö oli oven suussa ja märisi vapisevalla äänellä: - Mullon huono olo...

Iskä kiskoi röökiä toisella kädellä ja toisella jotenkuten kiinni pikkutytön vaatteista...

Kimmolle ja Tuukalle tiedoksi: Turun konepajalla oli esslinkereiden alkuperäispiirustusten kopioissa vaunujen sarjamerkeiksi merkitty: AB4üm, B4üm jne.
kuva 29.12.2021 09:28 Esa J. Rintamäki  
  Se kostea kylmyys muuttuu kuivaksi pakkaseksi, kunhan meri alkaa saada jääpeitettä.

Terveisiä siltä, joka paleli Kotkassa ensimmäistä talveaan asuvana.
kuva 29.12.2021 08:21 Markku Touronen  
  Todennäköisesti pyörähti, ja varmaan aika moni muukin.
kuva 29.12.2021 07:35 Jarno Piltti  
  Yksi näistä kolmesta on päätynyt Wismarilaiseen museoon: https://www.ostsee-zeitung.de/Mehr/Bilder/Bildergalerien/Eine-kleine-Sensation-Wismar-hat-wieder-einen-Podeus
kuva 29.12.2021 07:26 Jarno Piltti  
  Aivan mielettömän hieno kuva!
kuva 29.12.2021 01:49 Tuukka Ryyppö  
  Silti nopeampi kuin T niin kuin tuskainen. R niin kuin ripeä sen sijaan oli ihan mukiinmenevä kulkupeli Helsingistä Riksuun hankkiutumiseen.
kuva 29.12.2021 01:02 Jimi Lappalainen  
  Luulisin, että pitää ensin rekisteröidä ja koeajaa sun muuta, ennen kuin voidaan alkaa tekemään oikeita töitä.
kuva 29.12.2021 00:00 Oula Ahlholm  
  Kiitän Reijo. Täällä pohjoisessa on ollut pakkasta runsaat -22°C.
kuva 28.12.2021 23:33 Reijo Salminen  
  Onnittelut kanssa Oula, hyytävän kuvan olet ottanut! Ilmeisesti siellä pohjoisessakin on ollut raikkaat kelit?
kuva 28.12.2021 23:19 Oula Ahlholm  
  Ai tätäkö ei ole otettu vielä käyttöön?
kuva 28.12.2021 23:04 Jimi Lappalainen  
  Voi, kun nyt edes otettaisiin vielä käyttöön.
kuva 28.12.2021 22:46 Oula Ahlholm  
  Vau, onpas hieno kuva upeissa maisemissa
kuva 28.12.2021 22:24 Jukka P. T. Ruuskanen  
  VHJA!
kuva 28.12.2021 22:19 Rainer Silfverberg  
  Jos ne kammet meni käyttökelvottomiksi tulipalossa?
kuva 28.12.2021 22:16 Rainer Silfverberg  
  H niinkuin hidas?