Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.12.2021 22:19 Rainer Silfverberg  
  Jos ne kammet meni käyttökelvottomiksi tulipalossa?
kuva 28.12.2021 22:16 Rainer Silfverberg  
  H niinkuin hidas?
kuva 28.12.2021 22:03 Oula Ahlholm  
  Kiitos Jyrki!
kuva 28.12.2021 22:03 Jyrki Talvi  
  Onnea.
kuva 28.12.2021 21:21 Topi Lajunen  
  Nyt kun Kouvolan/Kotkan seudun taajamajunaliikenne siirtyy osaksi lähiliikennettä, sinne saataneen vähän virallisemminkin kirjainta. No, H olisi vapaa.
kuva 28.12.2021 21:06 Jimi Lappalainen  
  Pk-seudun ulkopuolisessa käytössä H on ehdottomasti paras kirjain käyttää. Asiasta on mainittu mm. kuvassa https://vaunut.org/kuva/112528
kuva 28.12.2021 21:03 Tuomas Pätäri  
  Majaili Kouvolan ykkös- tai kakkosraiteella aatonaattona 23.12. Ihan hyvää sille näytti kuuluvan, valot päällä ja kaikki, joskaan en tiedä mitä se siinä teki H-tunnus otsassaan :)
kuva 28.12.2021 20:59 John Lindroth  
  Hienoa että tällainenkin maisemallinen kuvaversio on otettu,olihan tahtuma kerrassaan ainutkertainen!
kuva 28.12.2021 20:49 Jussi Pajunen  
  Kiva kuva. Hyvin olet saanut eri kalostotyypit samaan kuvaan.
kuva 28.12.2021 20:36 Pekka V. Puhakka  
  Arvelen että Humppilassa ei koskaan ollutkaan kampiasetinlaitetta. Sinne on sen sijaan rakennettu varmistuslukko- ja opastinturvalaitos, joka on ollut käytössä ainakin 80-luvulla. Minulla ei ole tietoa minä vuonna se on sinne alun perin rakennettu. Olikos niin että sinne tuli tämän jälkeen vielä VR-76 -releasetinlaite joka oli käytössä 90-luvulla, ennen nykyistä turvalaiteratkaisua?
kuva 28.12.2021 20:25 Kari Ranta-Ojala  
  Olikos Humppilassa jo releasetinlaite ihan ensimmäisenä asemana Turun-Toijalan radalla kun missään kuvassa ei kampiasetinta näkynyt.
kuva 28.12.2021 20:20 Oula Ahlholm  
  Kiitokset Teppo ja Ari-Pekka!
kuva 28.12.2021 20:14 Hannu Peltola  
  Johannes, jaa, oliko tämä kuva Technikmuseumin vierestä! Minulla oli hotelli aivan Technikmuseumin vieressä ja sekä tässä että U2:n varrella tuli käytyä joka ilta.
kuva 28.12.2021 20:13 Panu Breilin  
  Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty?
kuva 28.12.2021 20:12 Ari-Pekka Lanne  
  Onneksi olkoon, Oula! Jo yksikin Dv12 riepottelee melkoista junaa 72-litraisen Tampella MGO -patansa voimin ‒ lämmittäen siinä sivussa veturinkuljettajan mielen sekä ylijäämälämmöllään kajuutan. Mutta tässä on oikein parivaljakko, niin jo vain kiitää juna kuin juna niin p*******sti, vaikka sataakahtakymppiä. ‒ 2754 ja 2657; niiden väliin on täytynyt törkätä semmonen kaksinajokaapeli, jossa on kummassakin päässä Star Trek Original Seriesistä tuttu suihkuturbiininpyöreä 60-luvun haitekkitöpseli.
kuva 28.12.2021 20:08 Panu Breilin  
  Tämä silta ei pitkään ehtinyt olla tällaisenaan olemassa. Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät sillan holvin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:9436?imgid=2
kuva 28.12.2021 20:04 Teppo Niemi  
  Onnittemut täältä etelästä.
kuva 28.12.2021 19:03 Kimmo T. Lumirae  
  "Hauska" knoppi: mikä veturityyppi? Tämän turvanokallisen veturityypin vuosimalli on 1959, akselijärjestys Co´Co´ja paino enimmillään 122 tonnia pituuden ollessa karvan päälle 18,5 metriä. Teholuokka alle 2000 hevosvoimaa ja päämoottori enimmillään 900 rpm kiertävä nelitahtidiesel. Vetureita tilattiin 42 kappaletta ja valmistus jaettiin kahdelle eri tehtaalle.

Väärin, oikea vastaus on Class 37. Jos antamiani tietoja tarkentaisi ja jatkaisi tilaushistoriaa, asia alkaisi paljastua. Mutta sattuman kaupalla hämmästyttävän lähellä Hurua mentiin, vaikka Class 37:ssa ei ole edes Sulzerin pääkonetta, joka oli briteissä se toinen yleinen vaihtoehto English Electricille, ja joka Sulzer oli tietyllä todennäköisyydellä tarjolla Dr12 Huruunkin.
kuva 28.12.2021 18:51 Oula Ahlholm  
  Maanantaiversio raiteilla? :D
kuva 28.12.2021 18:05 Rainer Silfverberg  
  No se oli se DB Cargon konttorin sijaintikaupungin jonka siinä tapauksessa muistin. Olin siihen aikaan tekemisissä VR Cargon ihmisten kanssa ja Mainz heidän Saksan kollegojen päämajana tuli puheeksi.
kuva 28.12.2021 17:10 Johannes Erra  
  DB:n tavaraliikennepuolen, DB Cargon pääkonttori on Mainzissa. Deutsche Bundesbahnin ja sitten DBAG:n pääkonttori taas oli Frankfurt am Mainissa ennen toimintojen siirtymistä suureksi osaksi Berliiniin. DB Netz AG:n pääkonttori on pitkään ollut Frankfurt am Mainissa koko konsernin pääkonttorin siirryttyä Berliiniin, mutta äskettäisten organisaatiomuutosten jälkeen en enää ole varma, mitä Frankfurtissa on jäljellä. Iso toimipiste joka tapauksessa.
kuva 28.12.2021 17:06 Johannes Erra  
  Landwehrkanalia tuossa ollaan ylittämässä, mutta tuossa ollaan kyllä matkalla Warschauer Straßelle, linja on U1 tai U3. Talo on BVG:n pääkonttori, joka sijaitsee Gleisdreieckin ja Möckernbrücken asemien välissä. Katu vasemmalle on Trebbiner Straße, punainen pylväs risteyksessä on ohjeistus alueen taloissa toimivan Deutsches Technikmuseumin kävijöille. Matkalla Gleisdreieckiltä Potsdamer Platzille mennään myös seinästä sisään, ja Mendelsson-Bartholdy-Parkin asema on juuri tämän sisäänmenon kohdalla.
kuva 28.12.2021 16:42 Samu Saikkonen  
  Tunnelmallinen kuva!
kuva 28.12.2021 16:21 Petri Nummijoki  
  Hr12-kierrossa oli marraskuusta 1960 lähtien 1, kesäaikataulukauden 1961 alusta 2, marraskuusta 1961 lähtien 3 ja kesäaikataulukauden 1962 alusta 1 tavarajunapari Kouvolasta Kotkaan. Kesäaikataulukauden 1962 alusta lukien tuli kiertoon myös Kouvolan ja Imatran välinen tavarajunapari, joka selittänee Kotkan käyntien vähentymisen. Kesäaikataulukauden 1963 myötä tilalle tulivat Hr13-veturit. Yksi Kotkan junista oli suora vuoro Pieksämäeltä. Aikataulukaudella 1961-1962 se oli T7930 Pieksämäeltä Kouvolaan ja edelleen numerolla T7317 Kotkaan. Aikataulukaudella 1962-1963 puolestaan suora juna oli T1072 Pieksämäeltä Kouvolaan mutta Kotkan jatko oli edelleen numerolla T7317. T1072 oli tosin virallisesti Helsingin suunnan tavarajuna mutta ilmeisesti T1072 Pieksämäki-Kouvola ja T1072 Kouvola-Helsinki olivat todellisuudessa kaksi täysin eri junaa. Tästä oli joku kuljettajan työkirjamerkintäkin, jonka mukaan Pieksämäeltä tulevan T1072:n veturi ja miehistö jatkoivat oikeastikin Kouvolasta Kotkaan.
kuva 28.12.2021 15:48 Heikki Jalonen  
  Taaempana näyttää olevan runkopuilla päällystetty väliaikainen työpato ja -tie, jota pitkin työmaan Northwest on päässyt liikuskelemaan. Joelle on varmaan kaivettu tilapäinen ohitusuoma jonnekin kuva-alueen oikealle puolelle, laahakaivutyönä samaisella Northwestilla. Ehkä vähäistä lapiotyötakin on tarjolla ollut. Kesä on täydessä terässä, joten joen vesivirtaama lie ollut vähimmissään.
Kuvasarja:
Hyrynsalmen radan siltojen tekoa 1935 - 1938
 
28.12.2021 15:46 Timo Salo  
  Tämä on sellainen kuvasarja mitä olen odottanut! Aina ihmetellyt kuin nuo holvisillat rakennetaan. Nykyinsinööreille hiukan ihmeteltävää kuinka betonirakenteiset sillat kestäisivät yhtä pitkään. (ja ovat vielä: piece of art!!!)
Kaikki kunnia Eino Turuselle ja työkavereille!!!
kuva 28.12.2021 15:40 Heikki Jalonen  
  Etummaisena näkyy muita hoikempi mallikaari, samoin takana viimeisenä on vastaava hoikka kaari. Varsinaiset muotokaaret tehtiin oikeaan muotoonsa mallikaarien väliin pingotetun luotilangan ohjaamana, jättäen tulevan hirsikerran verran rakoa luotilangan ja kaaren väliin.
Kuvasarja:
Hyrynsalmen radan siltojen tekoa 1935 - 1938
 
28.12.2021 15:38 Jouni Halinen  
  Tämän päivän näkymiä.
https://vaunut.org/kuva/82792?liikp1=1243&liikp2=290 (1999)
https://vaunut.org/kuva/29798?liikp1=1243&liikp2=290 (2006)
https://vaunut.org/kuva/19780?liikp1=1243&liikp2=290 (2005)
kuva 28.12.2021 15:29 Heikki Jalonen  
  Kyllä on komeata kivityötä, eipä tarvitse miesten hävetä mitään. Ja kestävää, ei homehdu eikä betoni karbonatisoidu, ei pure korroosio teräksiin eikä happo syö pintaa.
kuva 28.12.2021 15:24 Heikki Jalonen  
  Nothwest-kaivinkone on jättänyt laahakauhansa sivuun ja ryhtynyt hoitamaan nosturin töitä.

Tuolla puomipituudella ja -kulmalla (työpainoltaan noin 20-tonnisen) koneen nostokyky jää noin 1...1,3 tonnin luokkaan. Riittävästi silti, jotta valmistellut kivet saadaan holvin selälle.

Hieman tökkivää hommaa on sillä kiviä asetella, taakan laskua hallitaan pelkästään jalkapolkimella käytettävällä jarrulla, mitään automaattisia apuja tai muita hienohidastimia ei kuskin apuna ole. Puomin laskulla voi tietenkin tehdä ihan lopputälläyksiä, Northwestin puomiköyden kelassa oli itsepidättävä ruuvikäyttöinen rumpu. Hidas kuin mikä ja vaatii kääntökytkimien vekslauksen rummulle (jolloin taas kääntö ei toimi), kömpelö liike sekin. Eikä tapahdu painonapista vaan kahdesta reilusta vivusta.

Koneen vuosimalli asettuu jonnekin 1920-luvun lopulle tai 1930-luvun aivan alkuun. Oulun Kaupungin entinen oli samaa tyyppiä, sen sanottiin perimätietona olevan vuosimallia 1927.

Kuvassa näkyy myös irrallinen kuuppavaunun koppa. Sillä on luultavasti nosteltu täytesoraa holville.
Kuvasarja:
Hyrynsalmen radan siltojen tekoa 1935 - 1938
 
28.12.2021 15:23 Juhani Pirttilahti  
  Siltoja ei suotta kutsuta taitorakenteiksi. Nuo vanhat kiviholvisillat ovat hyvinkin kiehtovia rakenteita.
Kuvasarja:
Hyrynsalmen radan siltojen tekoa 1935 - 1938
 
28.12.2021 15:04 Heikki Jalonen  
  Nyt kyllä nostetaan Raimolle hattua ja korkealle! Todella ainutlaatuista kuvamateriaalia ja hieno kunnianosoitus näiden töiden tekijöille. Kuvasarjasta saa samalla vähän käsitystä siitä, millainen prosessi oli tuollaisen kiviholvisillan rakentaminen.
kuva 28.12.2021 13:24 Pasi Utriainen  
  Melko erikoisia, ensisilmäykseltä ostoskärryiltä näyttäviä istuimia. Mutta saikohan se Hans aseman kuppilan kuntoon?
Kuvasarja:
Pettukankaan siniset vaunut Haapamäellä 2.12.2020
 
28.12.2021 11:51 Juhani Pirttilahti  
  Jatkan vielä ihmettelyä asian tiimoilta, että eikö se olekin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna juuri HMVY, joka kalustollaan on levittäytynyt naapureiden maille oman tontin täytyttyä? Ainakin tavaraa on selvästi enemmän kuin ihan omaa raidepituutta. Toki riippuu siitä kuinka käyttöoikeudet menee, mutta kuitenkin. Sisältyy siihen myös joitain riskejä kuten se, että raide lähtee alta lyhyellä varoitusajalla. Onkohan tätä kukaan miettinyt loppuun asti?
kuva 28.12.2021 11:13 Petri Sallinen  
  Vuonna 2020 Class 37 -vetureita oli käytössä (tai omistuksessa) seuraavilla operaattoreilla yhteensä 67 kappaletta: Colas Rail, DRS (tällä eniten, 23 kpl), Europhoenix, HNRS, Locomotive Services, Network Rail, UK Rail Leasing ja West Coast Railways.
kuva 28.12.2021 10:21 Juhani Pirttilahti  
  On niitä monella muullakin yhtiöllä. DRS on käsittääkseni hiljattain laittanut monet 37-sarjan koneensa myyntiin.
kuva 28.12.2021 10:18 Petri Sallinen  
  Mm. DRS käyttää yhä 37-sarjan koneita.

https://www.directrailservices.com/class-37/
kuva 28.12.2021 10:10 Juhani Pirttilahti  
  Toki on huomattava ettei kaikkia taitepisteitä välttämättä löydy maastotietokannasta eli tarkkuus ei ole sama kuin radanmittauksen tuottama tieto, joka on dokumentoitu kuten Simo yllä kommentoi..
kuva 28.12.2021 09:59 Juhani Pirttilahti  
  Korkeustietoa löytyy myös Maanmittauslaitoksen avoimista aineistoista. Esimerkiksi maastotietokannassa rautatien murtoviivan pisteillä on myös korkeusasemaa kuvaava z-koordinaatti.
kuva 28.12.2021 09:49 Simo Toikkanen  
  Rataosuuksien korkeusprofiilit on dokumentoitu nopeuskaavioihin, joissa on esitetty yleisten nopeustasojen lisäksi myös pystygeometria ja vaakageometria kaarresäteineen, kallistuksineen ja siirtymäkaarineen. (Edit: kirjoitusvirhe)
kuva 28.12.2021 09:31 Hannu Peltola  
  Olet kyllä Joonas oikeassa, jopa vekitetty sivuseinä erottuu, kun kuvaa zoomaa! Näköjään tunnistan saksalaisen kaluston todella huonosti ja metrot vielä huonommin. Nopealla vilkaisulla katsoin netistä, että sarjat B-H olisivat olleet Grossprofil-ratojen sarjoja.
Kuvasarja:
Pettukankaan siniset vaunut Haapamäellä 2.12.2020
 
28.12.2021 09:09 Juhani Pirttilahti  
  Ei vaan taida nuo vaunut olla HMVY:n tontilla. Seislevyn takanakin vielä.
kuva 28.12.2021 09:03 Joonas Pio  
  Tämä näyttää omaan silmääni enemmän G-sarjan junalta.
kuva 28.12.2021 08:50 Rainer Silfverberg  
  Se Minden on mahdollista mutta voi olla että sekoitan kanssa Frankfurt am Mainin Mainziin.
kuva 28.12.2021 07:15 Jari Kuusinen  
  Toisaalla internetissä olleiden havaintojen ja pohdintojen perusteella nämä vaunut matkasivat tyhjinä molempiin suuntiin, tai no, melkein tyhjinä... Lieneekö Vainikkalasta palautettu huonosti tyhjennetyt vaunut uudelleen Lappohjaan, aivan kuten joskus aiemmin taidettiin palauttaa Tahkoluotoonkin? Mutta miksi VR?
kuva 28.12.2021 07:09 Jari Kuusinen  
  Lienee ollut viimeksi käytössä Naantalin ja Naantalin sataman rautatieliikenteen kulta-aikoina, jolloin (tavara-)asemalla oli vielä toimintaa ja liikenne päivittäistä, mutta milloin sitten on poistettu käytöstä? Näitä opastimia ohjattiin Naantalin ratapihan tulovaihteiden kohdalla sijainneesta keltaisesta peltikojusta, mikä vandalisoitiin ja lopulta siivottiin kokonaan pois paikalta joskus tämän kuvan ottamisen jälkeen: http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?pid=516 . Lisäksi tuolloin n. 2006-2008 oli myös Uudessakaupungissa vastaavalla tavalla pätemättömyysristityt esi- ja/tai tulo-opastimet, mitkä lienevät viimeistään nyt sähköistystyömaan aikana purettu - todennäköisesti kai jo aiemmin.
kuva 28.12.2021 05:28 Topi Lajunen  
  ICE 3:ssa ohjaamon musta ikkunalinja päättyy tylpästi katketen, kun tässä ICE-T:ssä se muodostaa terävän kärjen.
kuva 28.12.2021 05:18 Kari Haapakangas  
  Nykyisen sähkökaluston kanssa ikkunan avaaminen ja radion sulkeminen on kyllä yhtä tyhjän kanssa...
kuva 28.12.2021 02:57 Jimi Lappalainen  
  Puolan suunnasta tullessa rata päättyy Wiatrowiec Warmiński -nimiselle asemalle. Käyttämättömällä osalla on myös ollut suurehko Bartoszycen asema. OpenStreetMapista löytyy.
kuva 28.12.2021 02:27 Jimi Lappalainen  
  Kaaren asennus: https://www.youtube.com/watch?v=5BZvvEgcqFY
kuva 28.12.2021 01:58 Kimmo T. Lumirae  
  Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi ja niin muodoin vaunun päädyn mitoitus on omanlaisensa. Tämän, todennäköisesti UIC-X -tyypin vaunun, mitoitus poikkeaa päädyn lisäksi VR:n vaunusta leveyden osalta, joka on saksalaisvaunussa 2825 mm ja suomalaisessa teräsvaunussa 3066 mm. Saksalaisvaunut kalustettiin käytännöllisesti katsoen kaikki kuuden hengen osastoille, ja tämä aiheutti omat järjestelynsä valaistuksen ja ilmanvaihdon sekä lämmityksen suunnitteluun, verrattuna avo-osastoiseen suomalaisvaunuun.

Saattaa niissä pituus ja telit olla samat, huomioiden, että saksalainen käytti tönkkäjarrutelejä kauan; suomalaisissa on levyjarrutelit.