Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2021 01:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vaunun ovi lienee saksalaistyyppinen sisään avautuva taitto-ovi ja niin muodoin vaunun päädyn mitoitus on omanlaisensa. Tämän, todennäköisesti UIC-X -tyypin vaunun, mitoitus poikkeaa päädyn lisäksi VR:n vaunusta leveyden osalta, joka on saksalaisvaunussa 2825 mm ja suomalaisessa teräsvaunussa 3066 mm. Saksalaisvaunut kalustettiin käytännöllisesti katsoen kaikki kuuden hengen osastoille, ja tämä aiheutti omat järjestelynsä valaistuksen ja ilmanvaihdon sekä lämmityksen suunnitteluun, verrattuna avo-osastoiseen suomalaisvaunuun. Saattaa niissä pituus ja telit olla samat, huomioiden, että saksalainen käytti tönkkäjarrutelejä kauan; suomalaisissa on levyjarrutelit. |
||||
|
28.12.2021 01:48 | Uwe Geuder | ||
| Ja pitempi keskustelu https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8577.0 . Jotkut videot ei enää ollut, kun katsoin viime kerran, mutta tuo löytyy vieläkin: https://youtu.be/AVwVoj2HyNk | ||||
|
28.12.2021 01:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
28.12.2021 01:30 | Uwe Geuder | ||
| Jos Rainer muistaa jotakin M:llä alkava, se oli ehkä Minden. Siellä sijaitsi Bundesbahn-Zentralamt. Jonkinlainen tekninen ylivirasto, silloin kuin Bundesbahn oli vielä osaa valtionhallinnosta. | ||||
|
|
28.12.2021 01:26 | Uwe Geuder | ||
| En muista Mainzista mitään. Wikipedian mukaan vuosina 1947 - 1953 Offenbachissa ja 1953 - 2000 Frankfurt a. Mainissa. DB:n pääkonttorin vastapäätä on näköalaterassi. Ehkä siinä talossa, joka näkyy vasemmalla. Tuo kuva näyttää juuri silti, mitä ammattiliitto GdL:n pomo aina haukkuu: Berlinissä pelataan Global Player ja radoilla vanhentunut infra ja kalusto eivät kestää ja myöhästymisiä kertyy. Vaikka sielläkin varmaan etätyösuositus ja talo yhtä tyhjä kuin naapuritalot, pitää kaikki valot olla päällä. Imagosyistä varmaan. Ainakin siitä, mitä joillekulle tarkoittaa hyvä imago. |
||||
|
28.12.2021 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Flakturmista: Näemmä on tullut järjestettyä treffit Flakturmin päälle aikanaan. Hih :) | ||||
|
|
28.12.2021 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tutkailinpa, ja Puolan Szczeciniin (eli Stettiniin) joutuu olemaan tällä junalla matka. Muut linjat tuossa kohtaa näyttäisivät olevan joko NEB:n ajamia tai sähköistettyjä. | ||||
|
28.12.2021 00:29 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä tälle yksilölle kuuluu? | ||||
|
28.12.2021 00:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Harri: VR:n peruste De:n vaatimiselle oli juurikin, että Dr16:sta ''ei voida'' ottaa 1500 volttia vaunuille. Veturi hidastuisi liikaa, kun ajomoottoreille tarkoitettu sähkö päätyisikin vaunustoon. | ||||
|
28.12.2021 00:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin mielenkiintoinen muutos kyllä! Esimerkki Regioshuttlen EVN:stä vaikkapa tässä: 95 80 0650 132. Ja tämä kuvan vaihtoveturi on sitten 98 80 0650 301. Tavallaan tuo on järkeenkäypää, jos Saksan viranomaisilla ei enää ole erillistä omaa EVN:istä eroavaa kalustonumerointijärjestelmää. Tuo 98 merkitsee diiselvaihtoveturia, kertoen siten suunnilleen saman kuin vanhan järjestelmän 2 tai 3. Ei siis ole erityisempää syytä merkitä samaa tietoa vielä erikseen tuonne EVN:n keskellekin. Mutta mikähän sitten on nykyinen numerointilogiikka Saksassa? | ||||
|
|
28.12.2021 00:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilarin nelisentoista vuotta sitten sanomaan: Tuo vaunu taitaa olla hyvin pitkälti meidän sinistä kalustoamme. VR:n sininen kalusto on alunperin Esslingenin tehtaalta Saksasta tullutta. Suurin osa vaunuista tehtiin sitten samojen piirrustusten pohjalta Suomessa, mutta muutokset olivat verrattain vähäisiä. Jos tämä vaunu on Esslingenin vaunutehtaan tuote (kuten aika valtava osa Saksan vaunuista on), silloin kyse on pitkälti samasta laitteesta. | ||||
|
27.12.2021 23:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hinta samaa luokkaa kuin Dm12:lla, mutta matkustajakapasiteetti on suurempi ja vaunu on matalalattiainen. | ||||
|
|
27.12.2021 23:54 | Reijo Salminen | ||
| Gotham City! https://vaunut.org/kuva/9418 |
||||
|
27.12.2021 23:44 | Reijo Salminen | ||
| Ok, korjataan - meitin tavoitteemme! Kiitos täsmennyksestä. | ||||
|
|
27.12.2021 23:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö DB:n pääkonttori ollut joskus 1990-luvulla Mainzissa? | ||||
|
|
27.12.2021 23:26 | Rainer Silfverberg | ||
| "Vårat" on puhekieltä. Luulen että 50-60-luvun Ruotsissa yritettiin mahdollisimman pitkälle käyttää kirjakieltä mainoksissa. Eli "vårt" on veikkaukseni. Muuten asiasta toiseen, mulla on pari Märklinin mainostavaravaunua. Toinen on SJ:n ja lukee "Vasabröd ger råg i ryggen" ja toisessa lukee "VALIO Finland" ja rautatieksi jostain syystä laitettu "B" eli Belgia. Sen nyt voi arvata että mitään Valion mainoksilla varustettuja vaunuja ei ole VR:llä ollut, ja tuskin Belgiassakaan, mutta miten lie tuon ruotsalaisen Vasabrödin kanssa? Vaunun kori muistuttaa tuon Skara konservin mutta ilman niittejä ts Märklinin "perus" jäähdytysvaunu. Tosin näkkileipää ei varmasti ole tarvinnut jäähdytysvaunussa kuskata mutta pitikö säilykkeitä sitten? |
||||
|
|
27.12.2021 23:17 | Reijo Salminen | ||
| Aachenissa on kanssa keskellä kaupunkia monia bunkkereita, yhteen sellaiseen on tehty klubitilat, kävin katsomassa vuosituhanteen vaihteessa erästä laulu- ja soitinyhtyettä härmästä nimeltä Eläkeläiset ko paikassa. Musa sopi erittäin hyvin kyseiseen miljööseen. Yhtä olivat yrittäneet räjäyttää, no kesken oli jäänyt, hitonmoinen rauta- ja betonihässäkkä vain jäänyt jäljelle. | ||||
|
|
27.12.2021 23:04 | Reijo Salminen | ||
| Ruåttinkieliset varmaan voivat opastaa, minun kielinjummarrus intuitiivisesti sanoisi että tuo pitäisi lukea: "Skara Konserv - Ett gott mål - vårat mål!" Eli Skaran Säilyke - hyvä eines/ateria - meidän tavoitteemme!" | ||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan siniset vaunut Haapamäellä 2.12.2020 |
27.12.2021 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee näiden vaunujen tuleva kohtalo? Eivät kelvanneetkaan mukaan HVM:n siirrolle Hpk-Kv 17.10.2021. Jäävätköhän HMVY:n harmiksi pitkäksiköhän ajaksi? |
||||
|
27.12.2021 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Resiinassa 4/2021 tasoristeyspalstalla s.37 on hieman tietoa veturista mm. Traficomilta saadusta koeajo-/poikkeusluvasta. Veturi toimii vain vaihtotyössä, jossa ei tarvita toimivaa JKV-laitetta. | ||||
|
27.12.2021 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jso johonkin pitää tuollainen ei erityisen kaunis graffiti maalata, niin tuo on kyllä ihan selkeästi sopivammasta päästä paikkoja. Toisaalta radan takia tuossa joka tapauksessa ei ole kyse puhtaasta luonnon kauneudesta, toisaalta tuo taas ei ole kenenkään arkisella kävelyreitillä. | ||||
|
27.12.2021 22:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Vedetäänkö tää juna suorana puoleen väliin Ruotsia vai irrotetaanko/lisätäänkö vaunuja matkalla? | ||||
|
27.12.2021 21:54 | Harri Pesonen | ||
| Vahemmissa R8 oli isohko saksalainen sähkökäyttöinen 8 kW lämmitin etupuskurin takana. Suomen oloihin järee kyllä lämmitti mutta tahtoi syyä akustosta virtaa reippaanlaisesti koppi oli kyllä lämmin mutta kohta ei jaksanut liikkua juuri minnekkään lämmitin imaisi powerit :D vedettävä katkaisin koetaulussa hidas/nopea | ||||
|
|
27.12.2021 21:53 | Matti Melamies | ||
| Luulisi olevan kannattavaa asentaa Kolariin 1500 V:n syötöt, sillä niitähän tarvitaan sitä enemmän mitä vähemmän sinisiä vaunuja jää liikenteeseen. Miten asia on hoidettu Rovaniemellä ja Kemijärvellä? | ||||
|
27.12.2021 21:50 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kun tarpeeksi useasti on käynyt Englannissa ja veturin nähnyt ja kuullut sen käynnin, niin siitä on tullut oikein hieno veturi. | ||||
|
27.12.2021 21:46 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Numeron olen ottanut vaunun kyljestä: M75183 ja se oli, kolme vaunuinen yksikkö. | ||||
|
|
27.12.2021 21:44 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kyllä se on VÅRT, ilmeisesti voimat ovat loppuneet kun siihen on tullut Ä. ::) | ||||
|
|
27.12.2021 21:31 | Hannu Peltola | ||
| Pauli on jälleen oikeassa! Ei näitä nykyajan juustosuikeroita erota toisistaan, GRRH.... | ||||
|
|
27.12.2021 21:25 | Pauli Kyllönen | ||
| Tämä taitaa olla Br646 ei 644. | ||||
|
27.12.2021 21:14 | Hannu Peltola | ||
| Olet Pauli oikeassa tästäkin junasta, tätä seuraavassa ruudussa näkyy ICE:n kuono ja se on selvästi ICE4. Oula: InterCity Express |
||||
|
|
27.12.2021 21:12 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| ICE on lyhenne sanoista Inter City Express. Kuvassa tosiaan näkyy sarjan uusin tulokas eli ICE 4 joka näin sivustakin katsottuna on mittasuhteiltaan aiempia muhkeampi. Helppo tuntomerkki ovat Paulin mainitsemat kantikkaat ikkunat: ICE 3:ssa ja ICE T:ssä ovien ikkunat ovat ala- ja yläreunoistaan pyöristettyjä. | ||||
|
27.12.2021 21:03 | Hannu Peltola | ||
| Olet kyllä oikeassa pienen, mutta tarkan kuvavertailun perusteella. Näitä ICE-runkoja on kyllä lähes mahdotonta erottaa toisistaan! | ||||
|
|
27.12.2021 20:57 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä ICE tarkoittaa? | ||||
|
|
27.12.2021 20:54 | Pauli Kyllönen | ||
| Veikkaisin että kyseessä on ICE4 eikä ICE3 sillä ICE3:ssa on ovien kohdalla pyöreät ikkunat. | ||||
|
|
27.12.2021 20:49 | Pauli Kyllönen | ||
| Tässä kuvassa ei ole ICE3 vaan ICE-T runko. | ||||
|
|
27.12.2021 20:33 | Hannu Peltola | ||
| Voisiko moottorivaunu olla sarjaa Class 416? Vaihtoehtoja tosin on paljon! Jos tämä on Class 416, se on valmistunut vuosien 1953-1956 välillä osana 128 kaksivaunuisen yksikön sarjaa. Perinteinen Slam-Door -juna! | ||||
|
|
27.12.2021 20:27 | Hannu Peltola | ||
| 37-sarja on upea ääniltään, näitä on ilo kuunnella ja katsella! | ||||
|
|
27.12.2021 19:48 | Arto Papunen | ||
| 10.12 päivitetyssä verkkoselostuksessa ei näytä olevan tästä tietoja, kestääkö tämän tyyppihyväksyntä näin kauan... | ||||
|
27.12.2021 19:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR:llä oli syntymässä tilanne, jossa 1980-luvun aikana oikeastaan koko 1960-luvun dieselvetokalusto oli tulossa käyttöikänsä päähän: 26-sarjan Dv12:t olisivat ehkä jääneet vaihtotöihin, joita silmällä pitäen niihin oli jo tehtaalla tehtykin teknisiä muutoksia aiempiin verrattuna, mutta Dv15-16 ja Dr12 olivat loppumassa noin vuoteen 1990 mennessä ja Dv12-kalustokin oli pientä ja heikkotehoista, mutta vaihtotöissä sillä olisi pärjätty vielä kauan. Hankkiako: -20 kappaletta Dr15:ttä ja ostaa näin aikaa dieselkaluston uudistamiseen -jatkosähköistystä toteutettuna neuvostovetureilla, joiden kierrossa oli tehostamisen varaa, vaiko: -20+ ...200 kappaletta Dx-veturia (toteutui Dr16:na), joka olisi korvannut ajan mittaan kaiken linjaliikennekelpoisen ja raskaan vaihtotyön dieselkaluston Dr15 oli kokeilu, jolla haluttiin selvittää mahdollisuutta sen veturin käyttämiseen. Dr15 ei varsinaisesti ollut huono veturi, ja Dr15.1 eli pikku puutteiltaan, lähinnä ajomoottorien osalta korjattuna, olisi varmaan toiminut sen tarvittavan 15-25 vuotta, mitä siltä odotettiinkin. Mutta Valmet/Transtech lupasi vähähuoltoisen modernin veturin, jolla voi vetää 140 km/h matkustajajunat ja syöttää niihin 1500 V lämmityssähkö, mikä mahdollisuus Dr15:sta puuttui, ja kahden veturin yhteisajossa vetää 4800 tonnin tavarajunia ja kolmella veturilla vielä enemmän. Ja vaihtotyössä liikutella ennätyspainavia junia. Ja sitten tulivat päätökset jatkosähköistyksestäkin, ja näiltäkin suunnitelmilta meni osittain pohja. Toki päästiin hankkimaan parempaa ja modernia sähkökalustoa, joka on erittäin myönteinen asia, mutta paketti sisälsi Dv12:ien tekohengittämisen toistaiseksi; ratkaisu ei ole varmasti ollut halpa eikä ainakaan ympäristöystävällinen, mutta tässähän tämä 2020-luvun mittaan korjaantunee. |
||||
|
|
27.12.2021 19:18 | Rasmus Viirre | ||
| Joku tuonnekin eksynyt sumutepullon kanssa.. ´•_•` | ||||
|
|
27.12.2021 18:21 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut ovat kapearaiteisten lavettivaunujen päällä. Lähimmät kaksi vaunua kuuluvat sarjaan Hu, joita valmistui SJ:lle 131 vaunun sarja 1960-luvun alussa. Tämä ensimmäinen on peltivuorattu, mutta seuraavassa on vielä puuvuoraus. Tällä sivulla on kuva samasta vaunusta ja myös piirustukset: http://www.svenskmjwiki.se/SJ_godsvagn_litt_Hu | ||||
|
27.12.2021 18:20 | Panu Breilin | ||
| Tuo Joensuun kaavion vasemmasta laidasta lähtevä raide johti Penttilän sahalle. Kyseinen raide näkyy esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvissä 1940- ja 1950-lukujen ilmakuvissa. Mitä rataosien korkeusprofiileihin tulee, niin käsittääkseni niitä ei nykyisin löydy ainakaan liikenteenohjauksen käytöstä. Ja ilmeisesti ei viranomaisiltakaan, koska ainakin yksi liikennöitsijä on joutunut niitä itse teettämään kuljettajiensa käyttöön. |
||||
|
27.12.2021 18:02 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti tuossa Jäätiön kohdalla on ollut olemassa ratapiha kahteen eri otteeseen. Ensin rataosuuden alkuvuosikymmeninä, ja sitten myöhemmin ainakin 80- ja 90-luvuilla. Tämä siitä päätellen, että vuoden 1970 peruskartassa ratapihaa ei näy (mutta kylläkin ratapihan kiinteistörajat), ja vuosien 1987 ja 1997 peruskartoissa ratapiha taas näkyy. Vuoden 1997 peruskartan mukaan Sotkamon rata on ollut siinä vaiheessa purettuna Jäätiön ratapihan itävaihteelta alkaen. | ||||
|
27.12.2021 17:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on otettu Varan asemalla eikä siis Skarassa niin kuin kuvan tiedoissa mainitaan. Taustalla näkyy normaaliraiteisen ja sähköistetyn Herrljunda-Öxnered-radan raiteita. Vaunun vasemmalla puolella pilkottaa Varan asemarakennuksen kulma ja oikealla puolella taas aseman vierellä olevan kerrostalon kattoa. Vuonna 1985 kapearaiteista rataa liikennöitiin enää Varan ja Nossebron välillä. Liikenne osuudella Vara-Skara-Götene oli lopetettu vuonna 1984. |
||||
|
|
27.12.2021 17:43 | Panu Breilin | ||
| Olisiko teksti kuitenkin "ett gott mål - vårt mål"? | ||||
|
27.12.2021 17:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten kai edellä selviääkin, niin saksalaiset olivat jo aiemmin lentopommittaneet tässä Veturipuron kohdalla kaksi venäläistä veturia tien sivuun ja sitten venäläiset olivat tehneet uuden väistöpenkereen niitten ohi. Näihin tuhoihin ja tien korjaukseen ei suomalaisilla ollut osuutta. | ||||
|
27.12.2021 17:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kiestingin ratapihalla tässä astellaan. Suomalaiset liikennöivät light-rail -junallansa osuudella Kiestingistä Kapustnajajoen mottiasemalle ja siitä eteenpäin Louheen ei ollutkaan meikäläisillä mitään asiaa. | ||||
|
27.12.2021 17:32 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirja "Kiestingin motti" kertoo että lätsämies on nimenomaan Aku Korhonen, viihdytyskiertueella Lapatossuna. | ||||
|
27.12.2021 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Osmo Hyvösen kirjassa "Kiestingin motti", 1986, on tämä sama kuva ja sen kerrotaan olevan kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon valokuvakokoelmasta. Hän oli III Armeijakunnan komentajana mm. täällä suomalaisten elo-syyskuussa 1941 "liikennöimällä" n. 24 km pitkällä Kiestinki-Kapustnajajoki -rataosalla. Rata jatkui Louhen asemalle Muurmanninradalle. Vähän matkaa Kapustnajajoelta Louheen päin oli vaihde, josta erkani n. 6 km pitkä sivurata Pinkosalmelle Yläjärven/Kierettijärven rantaan. Suomalaisten saapuessa Kiestinkiin, siellä oli jäljellä vain neljä tavaravaunun alustaa ja epäkuntoinen pieni moottorivaunun tapainen vekotin. Se korjattiin Fordin moottorilla ja näin saatiin kuvan huoltojuna käyttöön. |
||||
|
27.12.2021 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Harvemmin? | ||||
|
27.12.2021 14:47 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tuohon pätemättömyyteen on syy..poistettu käytöstä vaiko rata lakkautettu ? | ||||