Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 26.12.2021 13:43 Miko Ojala  
  Jos zoomaa tarkkaan, niin ainakin itse saan veturin numeroksi 2350.
kuva 26.12.2021 13:28 Teemu Sirkiä  
  Tuo nuoli siipiopastimessa taitaa olla myös sangen harvinainen. Olisikohan tämä peräti ensimmäinen kuva, jossa olen tällaisen nähnyt.
kuva 26.12.2021 13:28 Teemu Sirkiä  
  Jännää, että tulo-opastimet A ja B ovat olleet samassa päässä ratapihaa. Onkohan tämä ollut yleistäkin risteysasemilla?
kuva 26.12.2021 12:33 Oula Ahlholm  
  Komea talvipäivän kuva.
kuva 26.12.2021 12:30 Tuukka Ryyppö  
  Elokuussa ei kyllä hiekoitushiekkaa joo ole koskaan näkynyt, vaikka ennen syksy alkoikin yli kuukauden aikaisemmin kuin nykyään.
kuva 26.12.2021 12:06 Oula Ahlholm  
  Ajetaanko nämä kauko-ohjauksella vai tönöttääkö ohjaamossa kuljettaja?
kuva 26.12.2021 11:26 Timo Salo  
  Itsellänikin nuo kuvauspäivät on sitä/sun (mutu-tuntumalla hatusta heitetty) tätä, mutta ei tämäkään oikein elokuulta näytä lehtien määrästä päätellen. Olisko marraskuu?
kuva 26.12.2021 11:09 Timo Salo  
  Voih, tuollaista se oli Siurossakin vielä muutama vuosikymmen sitten... Nykynuoriso ei taida paljon tietää/välittää tälläisestä tavasta hoitaa junien kulkua?
kuva 26.12.2021 01:53 Matti Melamies  
  Olet täysin oikeassa, jos kuvaaminen kiinnostaa, kuvaajan sijainti on todella tärkeä tieto.
kuva 26.12.2021 01:00 Osku Reinikka  
  Erinomaisen tärkeä mainita monennen kerroksen sviitti ja sen parveke on kyseessä.
kuva 26.12.2021 00:15 Matti Melamies  
  Eräs Siperiasta Helsinkiin muuttanut mies sanoi, että ei ole palellut missään niin pahasti kuin Helsingissä. Kosteus todella tuntuu. Tietysti myös tuuli tuntuu, kuten tuolla kuvien ottohetkellä.
kuva 25.12.2021 20:54 Timo Salo  
  Kiitos infosta Eljas/Juhana!
kuva 25.12.2021 20:11 Juhana Nordlund  
  Tosin Wärtsilä tuli lopulta vain kahden proto-Dr16:n (2803 ja 2804) moottoriksi.
kuva 25.12.2021 19:47 Eljas Pölhö  
  Heti ensimmäiseksi oma korjaus Tampere-Peipohja-junista: numerot T3221/T4694 kulkivat Tampere-Peräseinäjoki [Psj]-Tampere. Kesästä 1981 alkaen säännölliset käynnit siis olivat Peräseinäjoella ja Jämsänkoskella.

Aiemmin, keväällä 1981, 2439 käytettiin melko usein Äetsän junissa, usein T3815 ja takaisin T3814. Viinikka 13:20-Äetsä 16:05 ja paluu Äetsä 18:20-Viinikka 20:25. Keväällä käytiin myös melko usein Raumalla.

Dr15 2439 muutostyön pääasiallinen tarkoitus oli hankkia tyyppihyväksyntä Wärtsilän dieselmoottorille rautatiekäytössä. Koeajojen jälkeen moottori palautettiin Wärtsilälle ja se asennettiin johonkin laivaan, joka teki risteilyjä (Kristiina Brahe?). TAE kävi aikoinaan tutustumassa saman moottorin laivakäyttöön (Välimerellä? Ranska-Suomi?). Moottorin toiminta ei aiheuttanut paljoa huolta, mutta sähkölaitteiden kanssa oli ongelmia. Tämä johtui osittain tietoisesta riskistä, ettei ratamoottoreita vaihdettu huomattavasta tehonlisäyksestä huolimatta.

Koeajojen aikaan VR:n piti ratkaista muutetaanko lisää Dr12 vetureita vai ostetaanko Valmetilta sen uutuusmalli Dx. Dx voitti ja VR tilasi 23 uutta veturia, jotka saivat sarjamerkin Dr16. Dr15 moottori oli Wärtsilä Vaasa 12V22, Dr16 käytettiin 8R22-moottoria, joka hyväksyttiin 12V22 koeajojen perusteella.
kuva 25.12.2021 19:25 Jouni Hytönen  
  Eihän kuiva pakkanen tunnu ollenkaan niin pahalta kuin kostea kylmyys vaikka Helsingissä.
kuva 25.12.2021 17:47 Reijo Salminen  
  Still there?
kuva 25.12.2021 17:09 Rasmus Viirre  
  Vaikuttaisi olleen ainakin vuonna 2018 viellä käytössä. https://vaunut.org/kuva/125394
kuva 25.12.2021 16:07 Olli Aalto  
  Kolariin mentäessä henkilökunta kävelee rungon läpi ja kääntää Oulun pysähdyksen aikana jokaisesta sinisestä vaunusta sähkölämmityksen käyttökytkimet asentoon ”0 POIKKI”. Ne käännetään takaisin päälle paluumatkalla Oulussa. Syy on osin sähkötehon riittävyys, osin ympäristöystävällisyys: kattilan lämmittäminen öljyllä aiheuttaa puolta pienemmät päästöt kuin sen lämmittäminen Dr16:n/De:n tuottamalla sähköllä.
kuva 25.12.2021 15:48 Jukka Ahtiainen  
  Vanhassa asemaravintolassa oli hyvää ruokaa mukavissa tiloissa.
kuva 25.12.2021 15:42 Timo Salo  
  Jää vähän epäselväksi tuosta Eljaksen muuten niin ok selostuksesta, että miksi tuo veturimalli ei yleistynyt tosikäyttöön? Vai eikö ollut pysyvässä liikenteessä Porinradalla... En muista nähneeni kertaakaan! (asuin kyllä 80-84 Vammalassa ja ehkä sen takia ei sattunut silmiin... Sieltä asunnosta ei nähnyt radalle.)
kuva 25.12.2021 15:32 Timo Salo  
  Hurusta otetut kuvat onnistuu AINA, tässä hyvä esimerkki!
kuva 25.12.2021 15:17 Teppo Niemi  
  Näyttävät kovastikin lähiliikenteeseen muutetuilta Ei -vaunuilta.
kuva 25.12.2021 15:03 Tero Korkeakoski  
  Mitä Tampereen ja Peipohjan väliä kulki? Jatkoivatko vaunut tuosta sitten Poriin/Raumalle.
kuva 25.12.2021 13:57 Teppo Niemi  
  Vaunut lienevät menossa joulun jälkeisen arkiaamun Kelan järjestelijään. Lieneekä Habis -vaunujen määfänpäänä.sokeri- tai kaapelitehdas vai ovatko ne sittenkin menossa SOKn suurvarastolle tai Algol Oy:lle?
kuva 25.12.2021 13:11 Oula Ahlholm  
  Itselläkin koulu monesti ollut esteenä..
kuva 25.12.2021 12:52 Jouni Hytönen  
  90-luvun sekatavarajunapari oli 3065/3067 + 6030/6032. Näissä junissa kulki kaikkea mahdollista konepajalle menevistä vaunuista rikkinäisiin tai korjattuihin vetureihin, junalauttavaunuihin, Ukkolan sahan sahatavaraan. Tänä päivänä ei ole enää Tampereen ja Pieksämäen välistä tavarajunaparia, Tampere-Kuopio-Tampere-junapari kyllä löytyy.
kuva 25.12.2021 11:10 Rainer Silfverberg  
  Niin taisi olla. Ensimmäiset vaunut tuotiin Tornion kautta. Tyypillistä 70-luvun kalustoa edustaa myös AGAn säiliövaunu oikeassa laidassa.
kuva 25.12.2021 10:52 Juhana Nordlund  
  Lajinsa ensimmäinen.
kuva 25.12.2021 10:44 Tuukka Ryyppö  
  MItä tuossa ykkösessä lukee Škodan logon alla?
kuva 25.12.2021 10:22 Juhana Nordlund  
  Rauhallista joulua myös meiltä.

Kaunis joulupäivän kuva. Kuvassa näyttäisi olevan ennettä tulevastakin, eihän Railship-liikenne ollut ehtinyt käynnistyä vielä jouluun 1974 mennessä. Seuraavana keväänä se käynnistyi.
kuva 25.12.2021 09:36 Oula Ahlholm  
  Ihana lumisade. Tuommoinen saisi tänne Pohjois-Pohjanmaalle tulla.
Kuvasarja:
Berliini joulukuussa 2021
 
25.12.2021 09:05 Pasi Seppälä  
  Hyvää dokumentointia jälleen Hannulta. Mukava visiitti Berliiniin raideliikenteeseen kotipäätteen kautta.
kuva 25.12.2021 06:09 Kari Haapakangas  
  Perämeren lumitykki...
kuva 25.12.2021 01:06 Rasmus Viirre  
  Voipi ihan sanoa, että onneksi ei tuommoista määrää tänne Keski-Pohjanmaalle tullut.. Rauhallisempaa hiutaleiden leijailua ollut.
kuva 24.12.2021 22:41 Timo Salo  
  Tapiollekkin hyvää Joulua siellä jossakin! R.I.P.
kuva 24.12.2021 22:33 Timo Salo  
  Ideaalinen paikka vandaaleille/tuhrijoille/muille älyttömyyksien tekijöille...
kuva 24.12.2021 22:25 Vesa Höijer  
  Joulupukki ei tupakoi.
kuva 24.12.2021 22:11 Timo Arolainen  
  Ennen Vaasa oli suomen aurinkoisin kaupunki, nyt myös lumisin...
kuva 24.12.2021 22:02 Timo Salo  
  Avoimesta merenkurkusta nousee vesihöyryä ja sitten se.... HYVÄÄ VALKEAA JOULUA KUITENKIN KAIKILLE!
kuva 24.12.2021 20:15 Mikko Ketolainen  
  Kotikisat on pelattu Suomessa 1965, 1974, 1982, 1991, 1997, 2003, 2012 ja 2013 kisat pelattiin puoliksi Ruotsin kanssa, vuoden 2022 MM-kisat pelataan Suomessa. Vuoden 1996 MM-kisat pelattiin Itävallassa.

Suomen Jääkiekon MM-kisoista on jäänyt sekä hyviä, että ikäviä muistoja jääkiekon historiaan.

1974 oli dopingkäry
1991 johdettiin Ruotsia vastaan 4-2 ja viimeisen peliminuutin aikana peli olikin 4-4, sitten tuo häviö Usalle.
1997 Voitettiin ensimmäistä kertaa Venäjä MM-jäillä 7-4, vaikka oltiin 4-2 häviöllä.
2003 Se surullisen kuuluisa puolivälierä Ruotsia vastaan, pelikellon näyttäessä 26.44 Suomi johti lupaavasti 1-5, mutta kun pelikello näytti 55.06, oli lupaava 1-5 johto kääntynytkin 6-5 tappioksi. Onneksi loppuottelussa Kanadan Anson Carter iski Ruotsin verkkoon jatkoaikamaalin, jota tosin piti tutkia useampia minuutteja videonauhoilta, että menikö se maaliin vai ei.
kuva 24.12.2021 19:57 Mikko Ketolainen  
  Sillan alta on kyllä useamman kerran ajettu ja ainakin kerran sattui Pendolino tulemaan samaan aikaan sillalle. Junalla tuo silta on ylitetty monen monta kertaa, joka sinisissä tai punavalkoisissa/vihreä-valkoisissa matkustajavaunuissa matkustaen, joko Dr13:n, Sr1:n tai Sr2:n vetäminä ja kahdesti Pendolinolla.
kuva 24.12.2021 16:18 Eljas Pölhö  
  Dr15 2439 otettiin koekäyttöön 21.10.1980 ja vuoden 1980 kuluessa sillä ajettiin lähinnä tavarajunia, ajovuorolistalta ehkä T3443/T3440-pari (2x101 km) esiintyy eniten. Pikajunia oli vain kolme, kerran kukin 106, 143 ja 144. 20.5.1981 mennessä sillä ajettiin n. 32000 km (2 kertaa jouduttiin hinaamaan linjalta). V10 huollot tehtiin Tampereella ja V50 huollot Hyvinkäällä.

Aikataulukauden 148 alusta (touko/kesäkuu 1981) 2439:llä ajettiin säännöllisesti T3221/4694 Tampere-Peipohja ja T3443/3440 Tampere-Jämsänkoski).

Säännölliseen pikajunakäyttöön veturi otettiin vasta 1982 joulukuun puolivälissä. Rasituskoe pikajunakäytössä kesti maaliskuun 1983 puoliväliin. Sillä ajettiin parhaimmillaan päivittäin kaksi edestakaista matkaa Helsinki-Seinäjoki-Helsinki. Pikajunakäytössä sillä vedettiin jopa 80-akselisia ja yli 1000 tonnin painoisia junia selviten hyvin silloisista aikatauluista. Matkaa tämän koejakson aikana kertyi pikajunissa n. 63000 km, eli kirkkaasti enemmän kuin millään muulla veturisarjalla (veturia kohti).
kuva 24.12.2021 15:35 Timo Salo  
  Kertakaikkisen hyvä kuva...
kuva 24.12.2021 15:24 Jarmo Pyytövaara  
  Ei oikein passaa, yöjunaan 61, veturi on eteläpään laiturien, ylikulun päällä.
Eikös nämä koeajot tehty, junilla P 67 / 68 Hki – Seinäjoki - Hki?
kuva 24.12.2021 14:56 Reijo Salminen  
  Muistaakseni Koneen hissit.
kuva 24.12.2021 14:09 Arttu Räsänen  
  Ihan hyvät nuo uudet tunnistenumerot ainakin kuvaamista ajatellen. Kylkien numeroinnit vaativat erittäin paljon megapikseleitä edes näkyäkseen kuvissa.
kuva 24.12.2021 14:00 Kari Suominen  
  Maasto taustalla yhdessä kuvassa olevan liikkeen kanssa luo mielikuvaa gondolihissistä matkalla alspäin
kuva 24.12.2021 13:53 Eljas Pölhö  
  Kaavion liikennepaikkojen luokitus on uudempi kuin 1.5.1946:
Porokylä, Km Oulun kautta 1024+947, pysäkistä asemaksi 1.5.1944
Valtimo, Km Oulun kautta 1005+811, pysäkistä asemaksi 1.5.1946
Puukari, Km Oulun kautta 993+313/Joensuun kautta 818+686, laiturivaihteesta pysäkiksi 1.1.1945

Kaavioon merkittyjen laiturivaihteiden kilometrit Oulun kautta olivat:
Nuolijärvi Km 997+729
Karhunpää Km 1014+529

Kaavioon merkitsemättömien seisakkeiden kilometrit Oulun kautta olivat:
Lampela (perustettaessa vain Joensuun kautta Km 825+960)
Omenamäki (perustettaessa vain Joensuun kautta Km 823+107)
Kiusanmäki (ennen lakkauttamista Oulun kautta 989+790)
Hiekkalahti (laituri) Km 1003+400
Verkkoniemi Km 1004+692
Suhonen Km 1009+658
Immonen Km 1018+177

Nurmes oli Oulun kautta 1027+507 ja Joensuun kautta 784+828
Kiusanmäki Km
kuva 24.12.2021 13:40 Oula Ahlholm  
  Hieno kuva ja hyvää Joulua Veertille! :)
kuva 24.12.2021 13:39 Kari Aho  
  Hienosti saatu vauhti kuvaan.
kuva 24.12.2021 13:29 Tapio Keränen  
  Vauhdikkaasti joulun viettoon!