Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.12.2021 23:27 | Jukka Viitala | ||
| Superhuru oli kyllä omaa luokkaansa, odotettiin junaa Hml laiturilla kun jostain Parolan takaa alkoi kuulua matala tum-tum-tum... VR:llä aktiivina vielä ollut faijani sanoi, että nyt tulee jotain ennennäkemätöntä ja jumankauta niin tulikin. No joo, tulihan tuolla nähtyä sähköhydraulinen veturikin, keksinnöllä ei ollut enää suurta matkaa Sveitsin sähköhöyryvetureihin. | ||||
|
03.12.2021 22:24 | Jyrki Talvi | ||
| Elli oli persoona. | ||||
|
03.12.2021 22:22 | Rasmus Viirre | ||
| Jestas.. Onko tietoa mihin menossa? Lähtikö tai lähteekö esim. Kemin suuntiin piakkoin? Satun itsekin nyt olemaan Oulussa ja nyt tuommoinen havainto. :O | ||||
|
|
03.12.2021 22:15 | Aapo Niemelä | ||
| No huh, tässä on jo vivahteita menneiden aikojen meiningistä: https://vaunut.org/kuva/24262 | ||||
|
03.12.2021 21:14 | John Lindroth | ||
| Tämä on hyvin onnistunut kuvaVR1 veturin vetämästä satamajärjestelijästä.Näin useasti ss Primuksen työskentelyä Eteläsataman ja Katajanokan tienoilla sen aktiiviaikana.Koskahan tuo tuli Suomeen? | ||||
|
03.12.2021 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Sirkka Valannon näyttelykirjassa Rautateiden arkkitehtuuri (1984) on Nylanderin kaunis väritetty julkisivupiirustus tästä rakennuksesta (eli se löytyy Kansallisarkistosta) + pohjapiirros ja varhainen valokuva. | ||||
|
|
03.12.2021 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole, Kari. Myllymäki oli aikoinaan palvelutasoltaan III luokan asema (suunniteltu risteysasemaksi), samoin Kannus. Kouvola ja Mikkeli olivat/ovat hieman sovellettuja näistä. Lahden kuvassa oleva asematalo on kooltaankin huomattavasti isompi kuin Myllymäki. Lahden ensimmäinen asematalo oli III luokan tyyppipiirustusten mukainen ja samanlainen kuin Oitti ja Pulsa. Se paloi kuitenkin melko pian. Kuvassa oleva asemarakennus valmistui 1874. Se oli Viipurin asematalon näköinen, vaikka erojakin oli. Kuitenkin, kaikilla näillä oli yksi yhteinen.tekijä: suunnittelija Knut Nylander, joten Karin utelua ei sovi ihmetellä. |
||||
|
03.12.2021 20:37 | Jouni Hytönen | ||
| No, Riihimäellä, Vierumäellä ja Otavan satamassa ollaan aika lähellä maalia tai jo perillä. | ||||
|
03.12.2021 20:26 | Jouni Hytönen | ||
| Näemmä vuonna 2004 ovat yleistietoni Etelä-Karjalan historiasta olleet aika tavalla kehnommat kuin tänä päivänä. :) | ||||
|
03.12.2021 19:41 | Aku Lehtola | ||
| . | ||||
|
03.12.2021 19:16 | Jukka Viitala | ||
| Juurikorven suuri muutos alkoi 1984, kun Haminan liikenne tuli mukaan. Heh, näin tuolla ekan kerran höyryveturin pakkasella 1984 tjsp. Tk3 muistaakseni. | ||||
|
|
03.12.2021 19:12 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Onko tuo Lahden asema rakennettu samalla piirustuksella, mitä Myllymäki ja Kannus kovasti näyttää samanlaiselta. | ||||
|
03.12.2021 18:59 | Kimmo Huhta | ||
| Kurkkasiko kukaan tällaisen ohjaamoon? Vaikka Eljas ohjaamon sarjanumeroa ylös merkitessään? Olivatko hallintalaitteet Tka3:n kaltaiset? | ||||
|
03.12.2021 17:46 | Raimo Harju | ||
| Timo, olen joutunu ikäväkseni huomaamaan, että ne oikean, eli minun ikäiset "likat" kattelee mieluummin nuoria poikia "sillä silmällä". | ||||
|
|
03.12.2021 17:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen vaihtoehto on olla hyvä ystävä, niin kyllä nuorempienkin silmät kääntyvät. Vanha totuus on, että mukavikko voittaa ilkimyksen 100 - 0. Aina! | ||||
|
03.12.2021 16:19 | Tauno Hermola | ||
| Aseman rakennusvuosi lienee 1885. Suomalainen Wirallinen Lehti nro 230 5.10.1885 kirjoittaa "Uusi asemahuone on rakennettu Pulsan ja Taawetin asemain välille ja ristitty Luumäen asemaksi. Se awattanee piakkoin." https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/416035?page=1 |
||||
|
|
03.12.2021 15:11 | Timo Salo | ||
| Älä Raimo noin sano! Täytyy mennä vain oikeanikäisten "likkojen" näkösälle... | ||||
|
|
03.12.2021 15:02 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, tässä on tunnelmaa! | ||||
|
03.12.2021 14:49 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että nuo loiskelevyt olivat osoittautuneet astetta haastavammiksi toteuttaa. (Vrt veturin tenderin loiskelevyjen rakenne) Ne kun olis ollut syytä tehdä ennen kuin vaunu maalataan. | ||||
|
|
03.12.2021 14:41 | Heikki Jalonen | ||
| Todella Lontoo-Smog-henkinen kuva. Voimana on höyry ja polttoaineena kivihiili. Hiilijalanjäljistä ei tiedetty vielä mitään. Eikös tuossa oikealla ole se Kauppatorin Lokkitolppa eli Kolera-Vironallas-ratasillan kääntölaitteen pylväs? Taaempana häämöttää heikosti vanhan Kauppahallin ikkunarivistöä. Kaijassa FÅA:n hinaaja S/S Primus (OHEX), 300 ihv. Rakennettu Ruotsissa 1899, romutettu 1965. |
||||
|
|
03.12.2021 14:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joensuun Ellillä jutut paranivat, kunhan sai Koskisen Korvalääkettä....! | ||||
|
|
03.12.2021 14:08 | Heikki Jalonen | ||
| Tässäkin arvokasta yleisöä. Hienosti pukeutuneina, mutta ilman ainuttakaan matkalaukkua tai pakaasia. Luultavasti tässä ollaan matkaavia arvohenkilöitä tervehtimässä. Rock-tähdistä tai jääkiakon pelaajista ei taida nyt olla kyse, vaan kenties vaikkapa kirjailijoista. Kuten Kianto ja Leino. Jos kuva liittyy junan sisäkuvaan https://vaunut.org/kuva/151702?a=1 (ja jos mainittu kuva on oikeita henkilöitä esittävä), niin saadaan tälle kuvalle jonkinlainen ajoitus: 1919...1924. Eino Leino kuoli 10.1.1926 eikä tainnut enää parina viimeisenä vuonnaan suuremmin matkustella. |
||||
|
|
03.12.2021 13:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vastuuhenkilö saatu tälläkin kertaa savustettua ulos järjestöstä erilaisilla väärinkäytöksillä ja randomilla kiusaamisella? Haapamäki on sen verran vekkuli paikka, ettei juuri yllättäisi. | ||||
|
|
03.12.2021 13:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juuri tällaisen takia on huono, että rautatieliikenne on avautunut kilpailulle! Ennen tämä paikka oltaisiin saatu suljettua kokonaan ja isolle joukolle rekka-autonkuljettajia olisi tullut töitä. Nyt yksi veturinkuljettaja hoitaa ties kuinka monen työt! VR:n saavutuksia raskaan liikenteen kuljettajien työllistämisessä ei näytä arvostavan lainkaan, vaan tuijotetaan vain sen negatiivista vaikutusta rautatiealan työpaikkoihin (eli siis VR:n, muut rautatieyhtiöt eivät tietenkään ole rautatiealaa, kun VR:n työpaikkojen turvallisuudesta on puhe). No joo, kyllä mä tiedän. Ei siitä ole oikeasti ollut mitään puhetta, että VR:n sekoillessa kuljettajat menettävät töitä. |
||||
|
03.12.2021 13:54 | Aku Lehtola | ||
| . | ||||
|
03.12.2021 13:50 | Heikki Jalonen | ||
| Ehkäpä kuitenkin ollaan kokoonnuttu tärkeiden julkisuushenkilöiden kannustusjoukoksi. Esimerkiksi tunnettujen kirjailijoiden matkaseuraksi. Matkalla johonkin suurempaan juhlatilaisuuteen saattoivat olla vaikkapa Kianto ja Leino... | ||||
|
|
03.12.2021 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Yksi lisähaaste voisi olla loiskelevyjen tarve, etenkin jos säiliötä käytetään vajaana, ettei käy kuin vajaat kymmenen vuotta sitten Saksassa Hamm(Westf)Hbf:llä tapahtuneessa suistumisessa. | ||||
|
03.12.2021 13:31 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvan parrakas herra näyttää kovin suuresti kirjailija Ilmari Kiannolta. Hän taisikin osallistua moniin S-tyyppisiin tapahtumiin 1920- ja 30-luvuilla. Luulisipa, että tuo toinenkin herra on kirjailijapiirien miehiä. Näyttää nimittäin kovasti Eino Leinolta. Jos näin, niin eipä olisi ihme, että satunainenkin kameran kantaja olisi sellaisiin kuuluisuuksiin ruudun kuluttanut. Puhumattakaan jostain lehtimiehestä tai kollegasta. Moiset kuuluisuudet saivat myös satunnaiset töllistelijät kurkkimaan ruudun takaa. Myöhemmässä 1930-luvun kuvassa Kianto käyttää everstiluutnantin nappuloilla olevaa takkia - päässään, uskokaa tai älkää - fetsi. Kuva löytyy Panu Rajalan kirjasta "Suomussalmen Sulttaani". Takki ei ole tuo sama, mutta majuri-kokoa ovat nuokin napit, suuremmat kuin tavallisen vänrikin. Suojeluskunnan puvustuksessa oli kaikenlaisia vaihteluita, ohjesäännöt vakiintuivat hitaasti. Mutta, taisipa Iki-Vaari kirjoitella ihan omat ohjesääntönsä, oli sellaisessa asemassa. Tai sitten, kyse on jostain 1930-luvun elokuva-stillistä. Isänmaallishenkisestä, tietysti. Henkilöiden ulkoasu ammattimaisten rekvisitöörien työtä. Mutta, ruotslaishenkisten rekvisitöörien - on tuo puku vähän sen tyylinen. |
||||
|
|
03.12.2021 13:09 | Erkki Nuutio | ||
| Kaikissa Jarmon näissä vanhoissa kuvissa lienee kyse suojeluskuntatapahtumaan matkustamisesta. Kysyn siksi onko vormuherran asu suojeluskuntapuku ja -lakki? Arvaukseni tapahtumalajista olisi 2-vuotisjuhla keskinäisen kahinamme jonkun taistelun muistoksi. Oltaisiin siis kevättalvessa 1920. Käsittääkseni 2-vuotisjuhlia oli runsaasti ja sankarihautapatsaita vihittiin. 1-vuotisjuhlia oli ilmeisesti vähemmän. Niitä ei ehkä vielä ehditty järjestellä ja olot olivat vielä silloin epävakaat. Kannaksella sekä Aunuksessa ja Vienassa jopa kahinoitiin. |
||||
|
|
03.12.2021 12:56 | Tommi Koskinen | ||
| Lamminniemi ja muutamia raakapuun kuormauspaikkoja (esim. Teuva) tulee mieleen. Täällä on myös listattu joitakin: https://vaunut.org/kuva/127926 | ||||
|
03.12.2021 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan jostain lukeneeni, että Gkn-vaunu olisi kuormattavissa nosturilla ja että se olisi tarkoitettu paperirullien kuljetukseen. | ||||
|
03.12.2021 12:00 | Timo Salo | ||
| Itseironia on sitä parasta huumoria, siihen ei kaikki pysty...! | ||||
|
03.12.2021 11:56 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo kartoissa kummitteleva kääntöpöytä ja talli ovatkin mystisiä juttuja. Itsekin muistan, että huomasin sellaiset olleen vanhassa peruskartassa, sellaisen kanssa suunnistimme (keskikoulun aikaista urheilutoimintaa) tuolla Yläsiirtolan takametsissä. Mutta mitään veturitallia siellä ei silloin (1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa) koskaan havaittu; se olisi kyllä pantu merkille vaikka olikin tehtaan aidan sisäpuolella. Vuoden 1960 ilmakuvassa tuon "tallin" kohdalla on avoin varastokenttä. Myöhemmin samaan paikkaan rakennettiin henkilökunnan pysäköintialue (autot lisääntyivät ja Typpi-kyltillä varustetut polkupyörät vähenivät...). Vuoden 1947 ilmakuvassa alueella ei ole vielä mitään raiteistoja, Pienemmän Pikku-Berliinin parakkeja sen sijaan paljonkin, saksalaiset rakensivat Nokkalan parakkikylän sodan aikana. Parakit palvelivat sittemmin Typen rakennustöiden tarpeita ja väistyivät tehtaan rakentamisen edetessä. Ne tarjosivat varmasti viihtyisät ja kovasti tutun tuntuiset olosuhteet sille melko suurelle saksalaiselle asentajajoukolle, joka tehtaan laiteasennuksiin osallistui. Monet heistä olivat varmaankin jättäneet aivan samanlaisen majoituspaikan taakseen vain muutama vuosi aikaisemmin... Arvelen, että tässä on kartanpiirtäjä käyttänyt aineistonaan jotain Typpitehtaan varhaisen vaiheen suunnitelmaa, johon on tietenkin tullut muutoksia rakentamisen edetessä. Karttaan on siten päätynyt toteutumatta jäänyttä tulevaisuutta. |
||||
|
|
03.12.2021 11:39 | Petri Soronen | ||
| Vanhasta ilmakuvasta katsoen, koko tallia ja kääntöpöytää ei niiltä sijoilta löydy mitään merkkiä sen olemassa olosta. | ||||
|
|
03.12.2021 11:31 | Tauno Hermola | ||
| Uskoisin, että rakennusvuosi selviää, kun lukee paikallisia sanomalehtiä - tuolta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER | ||||
|
03.12.2021 11:20 | Timo Salo | ||
| Kaikki kohillaan, hieno kuva! | ||||
|
|
03.12.2021 11:12 | Kari Haapakangas | ||
| Vuoden 1953 (ja 1961) peruskartassa Typpi Oy:n tehdasalueelle on piirretty kääntöpöytä ja "nelipilttuinen" talli. 60-luvun lopulla tämä rakennelma katoaa kartalta. Onko siellä oikeasti ollut tarvetta kääntöpöydälle ja tallille? | ||||
|
|
03.12.2021 11:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tunnelmallinen kuva! Näin lounaissuomalaisena uusista kuljetuksista aiemmin loppuneilla purku- ja lastauspaikoilla tulevat heti mieleen ainakin Tahkis, Nantsku ja Pansio. | ||||
|
|
03.12.2021 10:55 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva ja tapahtuma. Lieneekö ensimmäinen kerta kun lähti tavaraa junalla paikasta missä liikenne on loppunut aikaisemmin? Toivottavasti tulisi myös jatkoa! | ||||
|
|
03.12.2021 10:46 | Markku Naskali | ||
| Mikä käyttötarkoitus tuossa oli ajatuksena? | ||||
|
03.12.2021 09:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: https://vaunut.org/kuva/12798 . Kuudessatoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä. | ||||
|
|
03.12.2021 09:42 | Pekka V. Puhakka | ||
| Arvelen että projekti on jäänyt kesken. | ||||
|
03.12.2021 09:35 | Pertti Miettinen | ||
| Ylikäytäviä oli myös km:llä 220+510 ( poistettu 30.7.90 ), 226+922, 310+826, 327+302 ja 327+872. | ||||
|
|
03.12.2021 01:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Eikö tätä nyt sitten kuitenkaan ole käytetty vesitysvaununa? | ||||
|
|
03.12.2021 01:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aikamoista. Ruotsalaisilla ei näytä olevan minkäänlaista vaihteenopastinta englantilaisvaihteessakaan. | ||||
|
|
03.12.2021 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa noita nikkareiden työnjälkiä Lahti-kyltin yläpuolella! Kustannusvastaavuutta ei suinkaan ajateltu tässä, semminkin kun vähänkään isomman aematalon tyylillä piti osoittaa valtion vahva läsnäolo ja mahti. | ||||
|
03.12.2021 01:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sotilaspukuinen setä on Singerin kauppias eli suojeluskunta-alikersantti. Lahtarinlakissa oleva kokardi ei ole armeijan sini-valkoinen. Vaihteessa näyttäisi olevan vaihteen nivellukko. Onko vaihteenlyhdyssä numero 8...? Vaihde itse on keskitetysti asetinlaitteelta käännettävä, eikä siinä näy paikalliskääntökankea. |
||||
|
03.12.2021 00:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vesijärveltä Lahteen tullessa olevan esiopastimen olemassa olo on järkeenkäypä radan kaarteen takia, jolloin varsinaista tulosemaforia ei näe ennen kuin miltei kohdalla ollessa. | ||||
|
|
03.12.2021 00:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu näyttää vahvasti olevan varhaisemmasta päästä oleva III luokan päivävaunu Ei. Iäkkyydestä kertoo juuri kuvassa selvästi näkyvä listapenkkimalli. Välioven sijainnista päätellen vahva oletukseni on että kyseessä on vuonna 1915 valmistettu 89-paikkainen Ei, numerosarjaltaan 22046 - 22060 (15 kpl). Tässä sarjassa istumapaikkajako oli 4 + 1. Valaistuksena näyttää olevan Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. Lämmityksestä huolehti Laycock-höyrylämmitys. Tämän sarjan vaunuja muutettiin 1949 retkeilyvaunuiksi. Viimeinen jäljellä ollut vaunu, 22060, hylättiin vuonna 1958. Sitä ei oltu muutettu käyttötarkoitukseltaan. |
||||
|
|
03.12.2021 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sirkka Valannon kirjan (Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920) kertoman mukaan Luumäen asemarakennuksen alkuperäinen rakennusaika ei ole selvillä. | ||||
|
02.12.2021 23:49 | Jimi Lappalainen | ||
| PEAB = Paulsson Entreprenad Aktiebolag. https://peab.fi/peab/historia/historia/ | ||||