Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2021 12:26 | Eljas Pölhö | ||
| Eg vetureiden toimitus. Toimitus Puolan läpi oli poissuljettu tapa poliittisista syistä. Kaikki Saksasta 19 eri tehtaan valmistamaa yhteensä 700 veturia toimitettiin meriteitse Hampurin satamasta. Hampuriin veturit toimitettiin tilapäisillä pyöräkerroilla hytti ja savutorvi irroitettuina. Nämä ja varsinaiset pyöräkerrat seurasivat mukana vaunuissa. Veturit koottiin Hampurissa ennen niiden laivausta. Veturien vastaanottosatamat olivat Petrograd (Pietari), Reval (Tallinna) ja Windau (Ventspils). Veturit laitettiin ajokuntoon vastaanottosatamissa ja vietiin ajamalla tuleville kotivarikoilleen. | ||||
|
Kuvasarja: Vartiuksen arkea |
01.12.2021 11:44 | Kari Suominen | ||
| Kun päivän pituus Vartiuksen korkeudella on vain 4h 55min, täytyy kuvasaalista pitää hyvänä käytettävissä olleen valoisan ajan huomioiden. | ||||
|
01.12.2021 11:28 | Kari Suominen | ||
| VR Transpointin mies on vaihtotyönjohtaja, jonka tehtäviä irrrotus ja kiinnitys ovat. | ||||
|
01.12.2021 11:12 | Ilkka Hovi | ||
| Jos on tilattu 1000 veturia on niiden toimittaminen tilaajalle myös melkoinen urakka. Trollhättanista ainakin osa Suomen kautta vaihtopyöräkerroilla, Tallinna kautta ja oletan suurimman osan menneen Riian kautta. Puolan rataverkko oli ehkä vielä huonossa kunnossa sotien jäljeltä ja Puola - Neuvosto Venäjä sota loppui vasta 1921. Tarkennuksia kaivataan. | ||||
|
01.12.2021 10:35 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kohtaa on ollut kaksi erillistä tunnelia, liikenteen lisääntyessä 1909 rakennettiin toinen tunneli alkuperäisen vierelle. Tämän käyttö kuitenkin päättyi 1929 jälkeen, kun liikenne siirtyi Årstan linjalle. Toisen tunnelin suuaukko suljettiin ja se erottuu osittain oikealla olevan koivun takana. | ||||
|
01.12.2021 10:28 | Hannu Peltola | ||
| SJ:n konepaja oli tästä kuvasta kuvaajan selän taakse n. 500 metrin päässä, joten pitäisin Mälardalenin tarpeita tässä todennäköisempänä. | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio, tässä on siis ollut aikanaan laajempi ratapiha! Myös oikealla oleva nykyinen kävelytie näyttää kovasti vanhalta ratapenkalta, joten tässä on voinut olla neliraiteinen ratapiha. Täältä oli aikanaan ratayhteys Mälardalenin satamaraiteille ja voi olla, että sataman järjestelytöitä varten on tarvittu laajempaa ratapihaa. Tämä ratapiha on hyötypituudeltaan kuitenkin varsin lyhyt, olisiko 300-400 metriä. | ||||
|
|
01.12.2021 10:26 | Juha Pokki | ||
| Tuossa Liljeholmenissa oli aikanaan SJ:n konepaja/verstas, ja puolikaari-veturitalli kääntöpöytineen yms., joten portaalit voivat olla sitäkin jäännöstä. Sittemmin uudisrakentamisen myötä SJ:n rakennukset ovat kaiketi poistuneet tyystin, mutta tuollaisia pieniä vihjeitä on jäänyt. | ||||
|
01.12.2021 09:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos hyvästä kuvasta! Tällaiset saisi olla jokaisesta veturisarjasta vorkissa! :) Mihin asentoihin nuo istuimet saa lukitettua? Naaa eteenpäin, naama taaksepäin, muuta? |
||||
|
01.12.2021 09:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kenelle tuo käsi kuuluu? | ||||
|
|
01.12.2021 08:45 | Jari Ahokas | ||
| Sähköradan portaalit on jääneet jotenkin metsän puolelle? | ||||
|
|
01.12.2021 08:35 | Kari Haapakangas | ||
| Varsin kunnioitettava ikä edelleen käytössä olevalle tunnelille! | ||||
|
|
01.12.2021 08:09 | Ossi Rosten | ||
| Aika syvällä tuo nosturi ainakin ui, ei ihan kauhiasti ole varaa läikyttää enää :D | ||||
|
01.12.2021 06:40 | Tapio Keränen | ||
| Lisäsin tasoristeykseksen nimeksi Pahkamäki. Kiitos tiedosta, Jimi! | ||||
|
01.12.2021 02:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Yksiköt 7052 ja 7054. | ||||
|
01.12.2021 02:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikealla Za 81107550089, ei (enää) Sob-y. | ||||
|
01.12.2021 02:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Järjestettiinkö tuota reissua koskaan? | ||||
|
01.12.2021 01:48 | Jimi Lappalainen | ||
| No jo on, paikallinen Kusiputkan kurvi! | ||||
|
01.12.2021 01:24 | Jimi Lappalainen | ||
| No ajetaanko tällä? | ||||
|
30.11.2021 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Menikin vasta seuraavana aamuna: https://juliadata.fi/timetables?s=11923&d=31.12.2014 | ||||
|
|
30.11.2021 22:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Tasoristeyksen nimi oli Pahkamäki. https://vaunut.org/kuva/88220 | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380) |
30.11.2021 22:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin miksi tarvittiin tuo eheyden varmistaminen visuaalisesti, eikö jarrujohdon katkeaminen sen kerro? (Olen kai kysynyt tätä ennenkin, mutta en löytänyt sitä enää ja mahdoinko silloinkaan saada mitään selvää vastausta.) | ||||
|
Kuvasarja: Vy Tog AS:n vaunujen siirtojuna. |
30.11.2021 22:00 | Jarno Piltti | ||
| Mahtava kuvasarja melkoisesta harvinaisuudesta! | ||||
|
30.11.2021 21:59 | Jarno Piltti | ||
| Yli-ikäistä kalustoa, ei voi kuin romuttaa, vai miten se liturgia meni. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 21:54 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos johdatuksesta tämän lehden pariin, varsin kiinnostava julkaisu! Vuoden 1923 nro 12 kansikuva on muuten pikkasen komea, vinkkinä kiinnostuneille. | ||||
|
|
30.11.2021 21:35 | Tauno Hermola | ||
| Kovin klummuiselta ainakin kylki ja katto näyttävät ;) | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 21:22 | Eljas Pölhö | ||
| Hyvä tietää, että kaikki lehdet ovat ladattavissa, niin minun ei tarvitse kertoa ainakaan enempää kuin nyt. Pitää miettiä onko siitä mitään iloa, että listaan kunkin numeron parhaat palat vai kannattaako jättää kunkin itsensä etsittäväksi ja siirtyä jonkin toisen lehden esittelyyn. | ||||
|
30.11.2021 20:59 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva lätästä itseään modernimmassa maisemassa. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 20:53 | Jarno Piltti | ||
| Kaikki lehdet ladattavissa pdf-muodossa tuolta. | ||||
|
Kuvasarja: Eesti raudtee-lehti 1922-1925 |
30.11.2021 20:49 | Jarno Piltti | ||
| Tallinnan teknillinen yliopisto on digitoinut näemmä kai kaikki vuosikerrat aina vuoteen 1940 asti: https://digikogu.taltech.ee/et/Search/Items?search=eesti+raudtee |
||||
|
|
30.11.2021 20:15 | Eljas Pölhö | ||
| Veturin materiaalipaino on 72040 kg, työpaino 80530 kg (koko veturia ajatellen päälle tulee tenderin materiaalipaino 23630 kg, ja suurin työpaino n. 52-53 t). Ilmeisesti nosturin nostokyky ei ollut edes rajamailla, koska veturia ei oltu kevennetty esim. kanget irroittamalla. | ||||
|
|
30.11.2021 20:11 | Oula Ahlholm | ||
| Olisi mielenkiintoista matkustaa joskus Bergen-Oslo väli tämmöisellä. | ||||
|
30.11.2021 20:04 | John Lindroth | ||
| Kaksi Kanaa ravintola oikella kuvassa jonka takaikkunasta valokin tulee on jäänyt mieleen paljon muistoja Skattan ajoiltani,tämän omistivat kaksi oikein mukavaa rouvaa joihin itsekin tutustuin.Kadun puolella ravintolaan kuului "Harrys Bar"joka piti ovensa auki ainakin kahteen siellä tuli illan päätteeksi joskus otettua muutama kalja,kerran jutusteltiin siellä lähes loppuillan brittipoplaulaja Georgie Famen kanssa joka tuolloin oli Suomessa konsertoimassa rumpali Matti Oilingin juhlakonsertissa! | ||||
|
|
30.11.2021 20:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Pokkaus suomalaiselle työlle. | ||||
|
|
30.11.2021 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Nosturi on tosiaan kiinnostava laitos. Jotain pientä tiedonmurua siitäkin löytyy. Tutkimusjulkaisussa "Eisbrecher von Reval" (Christian Ostersehlte, LIT-Verlag, Münster, 2020, ISBN 978-3-643-14544-4, sarjassa Zugleich Schriften der Baltischen Historischen Kommission, 23) mainitaan, että Revaler Börsenkomitee tilasi uivan nosturin Hampurista, vuonna 1898. Spekuloidaan: voisi arvata, että toimittajatelakka oli Blohm&Voss, Hampuri-Kuhwerder, hyvin suorituskykyinen telakka jo 1890-luvulla ja valmistanut muitakin uivia nostureita. Nosturin suoritusarvoista ei löydy mitään edes epävarmaa, mutta kuvahan puhuu puolestaan, tuon veturin kuivamassa lienee 50 tonnin luokkaa. Nosturin tilaaja oli siis Tallinnan Pörssikomitea, ilmeisen voimakkaasti Tallinnan sataman toimintaan vaikuttanut taho. Sama komitea operoi myös Tallinan liikennettä palvelleita jäänmurtajia. Voidaan olettaa, että nosturi oli myös armeijan käyttöön vuokrattavissa, on siten mahdollista että osa rahoituksesta on kanavoitu siltä suunnalta. En tähän hätään löydä po. julkaisua ilmaisena, enkä tämän asian vuoksi myöskään osta sitä (digitaalinen lataus maksaisi 45,43€). Jos jollakulla on siihen mukava pääsy, olisi mukava kuulla tarkennuksia. |
||||
|
|
30.11.2021 19:31 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä Vartiuksen käytännöistä, mutta vaatetus ei oikein vaikuta veturinkuljettajan vaatetukselta. | ||||
|
30.11.2021 18:44 | Erkki Nuutio | ||
| Raidekaavio (ehkä 1928) https://vaunut.org/kuva/151521?kv2=1955&paik=Tornio ei anna vastausta kuvassa olevan pitkän laiturin (kuormauslaituri?) mysteeriin. Kuvan vasemmassa laidassa aivan raiteen vierellä laiturin päässä on epämääräinen puuröykkiö. Onko kyse ratapölkyistä? |
||||
|
|
30.11.2021 18:31 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla Schwartzkopffin tekemä veturi. Uiva nosturi on melko varmasti Tallinnan sataman, ja perua keisarikunnan ajalta. Tällöin Tallinna oli Venäjän Itämeren laivaston operatiivinen tukikohta ja vuonna 1909 perustetun Pietari Suuren merilinnoituksen päälinnoitus. Uiva nosturi hankittiin luultavasti sen tarpeisiin. Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927, jälkipainos ehkä 80-luvulta) on sivulla 222 kaksi kuvaa luultavasti tämän saman veturin nostoista. Ensin kuva nostosta Hampurin satamassa kiinteällä satamanosturilla. Sitten kuva Tallinnan satamasta nostosta oheisen kuvan uivalla nosturilla. Kuvakulma on eri, mutta veturi lienee sama. |
||||
|
|
30.11.2021 18:22 | Eljas Pölhö | ||
| Jos tunnistan veturin numeron oikein, niin se on Зг-5491 (BMAG 7655/1921-22). Kolme ensimmäistä numeroa ovat 549, eli veturi on varmasti BMAG:n (ent. Schwartzkopff) tuotantoa. | ||||
|
|
30.11.2021 17:17 | Eljas Pölhö | ||
| Eesti raudtee n:o 3, huhtikuu 1922. Käsittää sivut 53-76. Kuvia on kaksi henkilöpotrettia, kaksi kuvaa Eg-vetureiden nostosta laiturille ja kaksi kuvaa Narvan sillan rakennustyömaalta. Muu sisältö on tariffiasioita, yleisluontoisia artikkeleita ja mm. Guy de Maupassatin lyhyt novelli "Reisul". | ||||
|
|
30.11.2021 16:46 | Matias Kauramäki | ||
| Tänään Helsingin Sanomissa oli artikkeli, että oikealla näkyvää valkoista rakennusta aletaan kunnostamaan hotelliksi, ja Kanavakadun puolelle tuodaan kolme avotavaravaunua muistuttamaan rakennuksen historiasta. Mielestäni todella mahtavaa, että yksityiset toimijat haluavat tällä tavalla tuoda esille alueen historiaa. Kauppatorin lukuisissa elävöittämishankkeissa, kun ei ole yhtään osattu hyödyntää alueen historiaa. Vesiviskuri sai siirtyä vanerisen elokuvateatterin tieltä ja vanha museopurjelaiva taas sai siirtyä merikylpylän tieltä. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008430559.html |
||||
|
30.11.2021 15:44 | Lari Åhman | ||
| Olihan viime talvikin varsin runsasluminen ja jos lumisade jatkuu tämän päivän malliin, ei tuleva talvi jää ainakaan häviölle. Mukavaa pakkassäätä on ainakin ennustettu tuleville viikoille, minulle se kelpaa loskan lätinän sijaan. | ||||
|
30.11.2021 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö juna P103, joka aamusella lähti Turusta, Jämsän kautta Joensuuhun. Laivojen kulkuaikana Turun satamasta. Seuraavaksi iltapäivällä Tampereelle meni P105, joka tuohon aikaan oli Porkkana, perjantaisin kolmella rungolla. Kuvan juna ei selvästikään täytä iltajuna P107:n tuntomerkkejä: lyhyt matkustajavaunuroikka, jossa tarvittaessa mukana tavaravaunuja. Päiväsellä kulki myös pari lättävuoroa Toijala/Tampere-suuntaan. |
||||
|
30.11.2021 14:43 | Jukka Ahtiainen | ||
| Moottoriresiina on ja kädet heiluu kahvan mukana. Gustav paikallistaa paikat, joissa tarvitaan kiskonhiontaa tms. | ||||
|
30.11.2021 14:17 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä tyyppikuva. | ||||
|
|
30.11.2021 14:16 | Jarno Piltti | ||
| Erittäin hyvä talvikuva, tolpatkin kiinnostavasti sommiteltu. | ||||
|
30.11.2021 14:15 | Jarno Piltti | ||
| Laadukas pysäytyskuva videosta tämä, lähes valokuvatasoinen jo. | ||||
|
|
30.11.2021 14:13 | Jarno Piltti | ||
| Heinolassa retkiluistelija pulikoi jo sunnuntaina: https://www.ess.fi/paikalliset/4385046 | ||||
|
|
30.11.2021 14:04 | Jari Ahokas | ||
| Onkos tuo laite moottoroitu, varmaankin? Ja pumppaako Gustav ahkerasti siinä samalla... | ||||
|
|
30.11.2021 12:36 | Timo Salo | ||
| Täällä Nokialla ainakin paikallinen metsälampi (Ruutana) on hyvä indikaattori miten talvi edistyy. Nyt siellä jo innokkaimmat hiihtää ympyrää lammen rantoja myöden. (lunta max. n. 3 cm) Muutamina "talvina" lammen pinta on jäätynyt/sulanut kolmekkin kertaa ennen lopullista jäätymistä! Ennen ei sellaista juuri tapahtunut. 60,70,80,90-luvulla... | ||||
|
30.11.2021 12:25 | Hannu Peltola | ||
| Talvi on aivan liian harvoin mallattu vuodenaika! Täytyy kyllä omaankin pienoisrautatiehen sisällyttää talvimaisema, minun tapauksessani se tarkoittaa jotain Kaskadi-vuorten lumisia länsirinteitä... | ||||