Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.01.2022 21:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1914 Junajärjestyksen ohjesäännön mukaan termi on 'varaketju'. | ||||
|
21.01.2022 21:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuolla Saksan puoleisella asemalla tuli käytyä asemaravintolassa syömässä kesällä 2016. Koskahan päästäisiin taas matkailemaan... | ||||
|
21.01.2022 20:00 | Jimi Lappalainen | ||
| https://www.sg-trans.ru/ | ||||
|
|
21.01.2022 19:59 | Jimi Lappalainen | ||
| SGT eli SG-Trans ( СГ-транс ) on venäläinen öljytuotteiden kuljetusyhtiö. Vaunujen tyyppi on 908Р. | ||||
|
|
21.01.2022 18:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmessa vasemmanpuolimmaisessa vaunussa erottuukin oranssikilvissä UN-numero 1978, eli vaunuissa on propaania. Toinen Turun läpi venäläisissi rautatievaunuissa kulkeva yleinen VAK-tavara on vedetön ammoniakki, jonka UN-numero on 1005. ( https://unece.org/fileadmin/DAM/trans/danger/publi/adn/adn2015/English/Part_3_chap_3.2_table_A.pdf ) Jollei UN-numeroita näe, on nesteytettyjen kaasujen ‒ jollaisia propsu ja nakkikin ovat ‒ kuljetuksessa käytettävien vaunujen kylkiin maalattu erotusraidat koko vaunun pituudelta. ( https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Venaja%20tekninen%20sopimus%20VAK%202017.pdf ) s. 5 - 26: »5.3.5 EROTUSRAIDAT 5.3.5.1 Säiliövaunut, jotka kuuluvat Venäjän federaation rautateille on merkittävä 300 mm leveällä yhtenäisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri seuraavien kuljetettavien nesteytettyjen kaasujen osalta seuraavilla väreillä: UN 1005 ammoniakki keltainen väri, UN 1017 Kloori tummanvihreä väri sekä palavien kaasujen (luokat 2F, 3F ja 4F) punainen väri. Nesteytetyille, jäähdytetyille nesteytetyille tai liuotetuille kaasuille tarkoitetut säiliövaunut, jotka kuuluvat Suomen tasavallan rautateille, on merkittävä yhtenäisellä, noin 300 mm leveällä heijastamattomalla oranssin värisellä raidalla, joka ulottuu vaakasuunnassa säiliön keskiviivan korkeudella säiliön ympäri.» Kuitenkin on sanottava, että haalistuessaan punaisesta raidasta tulee enemmän tai vähemmän kellertävää muistuttava. Raidan värin perusteella en menisi sanomaan, onko esim. kuvan oikeassa reunassa osittain näkyvässä vaunussa propsua vai nakkia. Vrt. esim. https://www.vaunut.org/kuva/152734, jossa muutamassa keulan vaunuista kuljetetaan propsua, lopuissa nakkia. |
||||
|
21.01.2022 17:16 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitos Aku! :) | ||||
|
|
21.01.2022 17:09 | Aku Lehtola | ||
| Oikein mainio kuva, juuri sopivasti näkyy vauhti kuvassa! :) | ||||
|
21.01.2022 15:50 | Timo Salo | ||
| Kiitos Jukka! Kyllä selvis, vaikka korkkarisaksalla ei ihan pysynyt kielessä mukana! Jonkin sortin tapettimestareita... :-) | ||||
|
|
21.01.2022 15:34 | Jukka Eklund | ||
| Linkin takaa löytyy kohta, jossa saksalaista Br 101 -sarjan veturia teipataan. Siitä selvinnee periaate. https://www.youtube.com/watch?v=fxaYdKaI9GY |
||||
|
21.01.2022 14:36 | Vesa Höijer | ||
| Kannattaisi käyttää mustaa maalia. Valkoisesta kuultaa läpi. | ||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
21.01.2022 13:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Värit ovatkin oma kiinnostava aiheensa. Ja väreistä käytetyt nimitykset: Venäjän yhdysliikenteen alettua vaunuja oli 'punaisia' ja 'mustia'. 'Punaiset' olivat oikeasti venäläisvärityksen mukaisia punaruskeita, ja 'mustat' olivat oikeasti perinteisen suomalaisen tavaravaununvihreitä, mustanvihreitä. Vankivaunujen mustalle värille - siis oikealle mustalle - on kyllä olemassa varsin hyvät perustelut. Vankienkuljetusvaunut, siis hevosvetoiset, olivat mustia. Niin Suomessa, Venäjällä, kuin muuallakin. Eikä niiden eräänlainen perillinen, mustamaijakaan (Black Maria) aiheetta nimeään kantanut. Black Maria -nimestä enemmän: https://www.spphs.com/history/black_maria.php |
||||
|
21.01.2022 13:39 | Jukka Ahtiainen | ||
| Raimon kommenttiin: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kerasta-muodostuu-ekologinen-kaupunginosa-radan-varteen?publisherId=3385&releaseId=69916323 |
||||
|
21.01.2022 13:35 | Timo Salo | ||
| Ennen Haapamäki oli kuin Tampere nykyään ruuhka-aikaan.. Katoavaista on mainen tärkeys! | ||||
|
21.01.2022 12:58 | Timo Salo | ||
| On kyllä niin upeat värit, että oikein mietityttää oliko tuolloin joku hiekkamyrsky Saharasta, tai tulivuorenpurkaus jossakin kaukana... Ei löydy suoranaista selitystä:https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2015 | ||||
|
21.01.2022 12:46 | Timo Salo | ||
| Tässä kuvassa tämä valo(saaste) näyttää hyvältä! Yöstä(?) tullut täysi päivä jonkun riemuksi ja jonkun murheeksi... https://www.ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin |
||||
|
|
21.01.2022 12:39 | Timo Salo | ||
| Ei jummarra kuinka tuollainen teippaus(?) tehdään... Hyvän näköinenhän se on ja vimpan päälle kohillaan nuo kuviot! Kai sekin on jonkun AMMATTImiehen (henkilön) bravuurinumero. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
21.01.2022 12:22 | Pauli Ruonala | ||
| Retkibussi oli valittu sillä perusteella että sillä voi osallistua Tunga Rallyyn, joka on tarkoitettu kuorma- ja linja-autoille joilla on ikää vähintään 20 vuotta. Nykyjään sääntöjä on muutettu ja ikää pitää olla vähintään 30 vuotta. Bussi on ajalta, jolloin linja-autoilla oli Suomessa ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus 70 km/t. | ||||
|
|
21.01.2022 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| Todellakin, erittäin onnistunut kuva. | ||||
|
|
21.01.2022 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana enkä ollut kuvaa ennen huomannutkaan. Kylläpä on nappiotos Pasilta! | ||||
|
|
21.01.2022 11:57 | Oula Ahlholm | ||
| Upea ratikka ja sitäkin upeampi kuva! | ||||
|
21.01.2022 11:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Lämmityslaatikon kuva on Finnassa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014%3A387%3A Laatikon mitat: pituus 105.70 cm, leveys 21 cm, korkeus 10.30, suurin pituus 110.50 cm. Mustaksi käsiteltyä rautalevyä. Päällä saranoitu luukku. Molemmissa päissä kantokahva. Käytetty junanvaunun lämmitykseen. Laatikko on täytetty kuumalla hiekalla ja työnnetty vaunun seinässä olevasta luukusta vaunun penkin alle. Ollut käytössä Helsinki-Hämeenlinna rautatien ensimmäisissä matkustajavaunuissa. // linkki korjattu |
||||
|
|
21.01.2022 10:47 | Petri Sallinen | ||
| Englannissa asia oli osin kaupallistettu. Matkustaja saattoi vuokrata asemalta kuumavesipullon, jolla matkan aikana saattoi lämmitellä esim. jalkojaan. | ||||
|
|
21.01.2022 10:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuukka: Huomasin vasta nyt, että olet ymmärtänyt hiekkalämmityksen idean väärin: Ei sitä kuumaa hiekkaa noista luukuista vaunun penkkien alle topattu eikä sitten jäähtyneenä kaavittu pois. Se olisi todella ollut tehotonta ja hidasta. Lämmittämiseen käytettiin pitkiä hiekalla täytettyjä metallilaatikoita, niitä voisi kai sanoa kaseteksi. Ne kuumennettiin hiekanlämmityslaitoksissa, jollaiset alkuaikoina oli Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Kuumennetut kasetit työnnettiin sitten luukuista vaunun lattialle osaston sohvien alle, jossa niille oli lokeronsa. Ja vastaavasti jäähtyneet kasetit vedettiin pois ja vietiin kuumennettaviksi. Kätevää ja suht. nopeaa. En tosin tiedä, kuumennettiinko hiekka lämmityslaitoksilla kaseteissaan, vai tyhjennetiinkö kasetit jäähtyneestä hiekasta ja täytettiin sitten kuumalla hiekalla. Ehkä tämäkin yksityiskohta vielä jostakin selviää. Alkuaikoina kaseteissa oli hiekkaa, myöhemmin vettä. Ja varmuuden vuoksi: lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa. |
||||
|
|
21.01.2022 09:52 | Petri Sallinen | ||
| LAINAUS "Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä." Kaikki digitaaliset palvelut kannattaa silti käydä läpi. Tämä onnistuu olohuoneen sohvalta — ja voi parhaimmillaan tuottaa tulosta tai tiedonmurusia tai johtaa uusille tiedonlähteille. Pahimmillaan etsintä ei tuota mitään. Ei siis mitään uutta auringon alla. :) Jos digitaaliset palvelut eivät tuota tulosta, ei tämä vielä tarkoita sitä, etteikö arkistodataa saattaisi olla — sitä vaan ei ole digitoitu. Silloin joutuu keskustelemaan jonkun oikean ihmisen kanssa, esim. sähköpostin välityksellä. Vieläkään ei tarvitse ostaa lentolippua. Lopputulema voi olla: "Veturin piirustus löytyy digitoituna. Sen hinta on 20 puntaa. Lisäksi digitoimattomana löytyy veturihankintaa koskevaa kirjeenvaihtoa, jonka etsintä ja käsittely maksavat X-puntaa. Haluatko myös ne?" |
||||
|
21.01.2022 09:42 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ota silmä käteen ;) https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/TV1g9d455vFRybdoABga0WiRg9/Rautatietekniikka_4_2021_harva.pdf | ||||
|
|
21.01.2022 09:21 | Lauri Rantala | ||
| netistä ei tuota lehteä löydy https://www.rautatietekniikka.fi/rautatietekniikka-lehti/ | ||||
|
21.01.2022 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Esa J. tuolla edellä kyseli, oliko A1 Ukko Römperin vaunu. Niinhän 'Keisarin juna' -kirja kertoo: "Myöhemmin virkavaunukannan lisääntyessä vaunusta A1 tuli pitkäaikaisen rautatiepäällikön ja rautatiehallituksen ensimmäisen päätirehtöörin Georg Strömbergin virkavaunu." |
||||
|
21.01.2022 08:25 | Ossi Rosten | ||
| Kello on vähän edistäny kuvauspäivän osalta, 19.1.2022 pitäisi olla: https://juliadata.fi/timetables?s=7031&d=19.1.2022 | ||||
|
21.01.2022 06:19 | Juhana Nordlund | ||
| Sama 2664 on tuonut vähintään pari kertaa Sm5-kuljetuksen Helsinkiin. Kuvia löytyy vorg-galleriasta esimerkiksi vuodelta 2016. Nekin voivat olla sattumaa (tai harkittuja tekoja). | ||||
|
|
21.01.2022 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| VR:n viimeisin dieselveturi Dv12 sarjan (Dv12 2664) valjastui vetämään VR:n uusimpaa kalustoa - sattuma, vaiko harkittu teko? | ||||
|
|
20.01.2022 23:16 | Mikko Ketolainen | ||
| Eli, Fenniarailin "vierailut" Hankasalmella jatkuvat tänä vuonna? | ||||
|
|
20.01.2022 22:20 | Teemu Tiistola | ||
| Kyllä. Kiitos!! | ||||
|
20.01.2022 20:54 | Julius Ylitalo | ||
| Muuras ja Pihtipudas tietääkseni on myös asuinkäytössä | ||||
|
20.01.2022 20:47 | Julius Ylitalo | ||
| Ratikylään vain Junia bongaamaan. | ||||
|
|
20.01.2022 20:11 | Jukka Ahtiainen | ||
| https://vaunut.org/kuva/152853?u=2471&d=20.01.2022 | ||||
|
20.01.2022 20:04 | Joona Kärkkäinen | ||
| Mistäänhän en mitään tiedä mutta julkisuudessa ollut Keitele Groupin tuotteiden saarto AKT:n ahtaajien toimesta saattaa johtaa siihen, että Mussalossa on joku paikka x niin täynnä tavaraa että pitää miettiä muita paikkoja. Tämä siis ihan vain arvailua. | ||||
|
|
20.01.2022 19:54 | Markus Räsänen | ||
| Jorman kertoma huhu "täydestä" Kotkan Mussalon satamassa on omasta mielestäni hiukan outo. Mussalon satamaan tehtiin uutta rataa useita kilometriä lisää ja silti satamassa on ahdasta. Ja herää kysymys on sataman kapasiteetti jo yli, jonka aiheuttaa "ahtautta" satamassa. | ||||
|
20.01.2022 19:51 | Eljas Pölhö | ||
| Tätä mallia valmistettiin 10 diesel-hydraulista (alkuperäiset numerot 1101-1110) ja 10 diesel-sähköistä (1151-1160). Valmistusnumerot ovat 1101-1110 =SFAC/SECN 5317-5326/1958 ja 1151-1160=5307-5316/1958, mutta vetureiden käyttöönottovuodet olivat enimmäkseen 1959-60. Veturit voitiin varustaa tarpeen mukaan 914 mm:n tai metrisen raideleveyden teleillä. Lisäksi Rio Tintolle valmistettiin neljä (400-403) 1067 mm:n raideleveydelle. Moottori oli ranskalaisen SFAC:n lisenssillä valmistama Superior 40 CLX 6. Hydraulinen voimansiirto oli Krupp 3W2D35. Sähköinen voimansiirto oli puolestaan Schneider-Westinghousen valmistetta, päägeneraattori SW2217 ja ajomoottorit SW1214. Veturin pituus oli 14,46 m ja työpaino 44 t (dh) / 52 t (de). Mallorcalla olivat kaikki dieselhydraulista versiota. 1101 saapui 1959, pois käytöstä n 1972...74 ja romutettu 1978 1102 saapui 1959, siirretty mantereelle n.1968 (romutettu 1983) 1103 saapui 1959, pois käytöstä n.1972...74 ja romutettu 1978 1104 saapui 1960, siirretty mantereelle n.1968 (romutettu 1983) |
||||
|
20.01.2022 19:38 | Petri Sallinen | ||
| Huopakaton kestävyys riippuu siitä, miten se on toteuttu, minkälainen materiaali on valittu ja miten sitä on huollettu. Meidän talossa kesti 30 vuotta. Pari vuotta sitten huopa vaihtui peltiin — eipähän tarvitse enää vedellä bitumimaalia katolle, kun alkaa olla jo ikää. Tällä asuinalueella on muutama uusi kiinteistö, joissa huopakatto on toteutettu vanhalla kolmiorima-asennuksella. | ||||
|
20.01.2022 19:26 | Oula Ahlholm | ||
| Tämän paikan on nimennyt edesmennyt isoisäni, ja tämä on suosittu retkeilypaikka jossa itselläni tulee käytyä harvemmin. Lähinnä vain paikalliset tuntevat nimityksen Onnelistensaari. | ||||
|
20.01.2022 19:19 | Oula Ahlholm | ||
| Peruuntumisen syy selvisi jälkikäteen: polttoainaputkessa vuoto. | ||||
|
20.01.2022 18:45 | Jorma Toivonen | ||
| Malmin hautausmaan radasta löytyy erittäin kattava artikkeli Resiinasta 1/2020. | ||||
|
|
20.01.2022 18:43 | Timo Salo | ||
| Tuolloin taisi kattomateriaalit olla aika vähissä, mutta omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että ei koskaan enää palahuopaakaan mihinkään! (korkeintaan koirankoppiin, vaikken koiraa ikinä otakkaan) Uskomaton huoltotarve, kun pinnoitehiekka lähtee irti muutamassa vuodessa lähes täysin ja on vesivuotojen luvattu materiaali. ( Vallankin vaikeasti löydettävien. Tasakattokonttorissamme aikanaan vesi kulki lähes 10 metriä maton alla/kattobetonin päällä ja tuli ekasta kunnon halkeamasta sitten sisään lattialle... ) :-( Ei silti, ei näytä kumikaan kestävän Suomen talvea ja kovaa kulutusta, kun on liitoskumikin halki melkein koko matkalta... |
||||
|
|
20.01.2022 17:57 | Tapio Keränen | ||
| Kattohuopakorjaukselta näyttää. Mitä ikkunoiden päältä puuttuu? Ratojen sähköistyksen yhteydessä vesitystä varten täyttösuutin järjestettiin aluskehyksen viereen, ja putkiyhteys vesisäiliöön. Tikkaat katolle poistettiin, samoin ylikulkusillat. |
||||
|
|
20.01.2022 17:15 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuohon tehty lopunajan kattoremppa, näyttää naulatulta filttikatolta ja ikkunoiden yläpuolelta puuttuu jotain? | ||||
|
|
20.01.2022 16:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Vaunujen vessojen vesisäiliöt täytettiin katossa olevien täyttöaukkojen kautta ja kattotelineellä seisoi se joka suoritti täyttämisen letkulla. En tiedä miten se hoidettiin sen jälkeen kun Helsingin varikko oli Ilmalassa jossa oli sähköt, aika vaarallista olisi ollut. | ||||
|
|
20.01.2022 16:24 | Tauno Hermola | ||
| Samanlaiset kokemukset kuin Tepolla: turkulaiset olivat jo täyttäneet teräsvaunut, mutta puuvaunuissa oli tilaa. Juna taisi yleensä olla myöhäisempi, se joka pysähtyi 'kaikilla' asemilla, matka-aika Salosta Helsinkiin jotain kaksi tuntia ja vartti; en muista junan numeroa. Kerran bussilakon aikana joutui seisomaan porkkanan eteisessä, ei muita kertoja tule ainakaan mieleen. | ||||
|
|
20.01.2022 16:14 | Teemu Sirkiä | ||
| Onko tuo "kattoteline" pummien matkustamista varten? :) En muista tuollaista ennen nähneeni, mutta onko tuo siis jokin huoltoyhteys katolle? Nämä lienevät aikakaudelta ennen sähköistyksien rakentamista. | ||||
|
|
20.01.2022 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Pass. vagnar -kirja kertoo tuosta Brown, Marshalls & Co:n vaunujen 'läpikuljettavaksi muuntamisesta': I&II lk vaunut 101,102 revitty 1901. Uudet rakennetaan tilalle. C 101: sivuovet, muutettu nroksi E 812. E 812, ent C 101: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 8.4.21. C 102: sivuovet, muutettu nroksi E 813. E 813, ent C 102: rautainen aluskehys, peltivuoraus II lk vaunut 497-500 revitty 1901. Uudet rakennetaan D 497: sivuovet, muutettu nroksi E 816. E 816, ent D 497: rautainen aluskehys, peltivuoraus, D 498: sivuovet, muutettu nroksi E 817. E 817, ent D 498: rautainen aluskehys, peltivuoraus. D 499: sivuovet, muutettu nroksi E 818. E 818, ent D 499: rautainen aluskehys, peltivuoraus, hyl? 2.4.21. D 500: sivuovet, muutettu nroksi E 819. E 819, ent D 500: rautainen aluskehys, peltivuoraus. Ei tämä minusta vaikuta puisella aluskehyksellä olleiden puukoristen sivuovellisten vaunujen muuntamiselta läpikuljettaviksi, kun vaunut on 'revitty' ja lopputuloksena on erinumeroiset rautaisella aluskehyksellä olevat peltivuoratut läpikujettavat vaunut. Toimenpiteiden perusteena ollut 6.12.1901 päivätty rautatiehallituksen kirje ehkä seliittäisi asian. Pitäisi vain löytää se kirje. |
||||
|
|
20.01.2022 15:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Hangon regatan aikaan pääsi helpoiten istumaan jos osti lipun ykkösluokkaan. Hintaero kakkoseen ei niin lyhyellä matkalla ollut kuin muutama markka. | ||||
|
|
20.01.2022 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n 50-vuotishistoriikki 1862-1912 kertoo näistä Brown, & Marshalls Co:n vaunuista, että ne sittemmin varustettiin uudella sisustuksella ja muutettiin läpikuljettaviksi, jolloin niiden sivuovet suljettiin. Vuoden 1885 luettelossa kaikki BMC:n henkilövaunut ovat vielä säilyttäneet luokkansa ja ovat sivuovellisia. Vuoden 1906 luettelossa kerrotaan että BMC:n vaunuista 2 I&II lk vaunua ja 4 II lk vaunua on vuonna 1902 uudestirakennettu III lk vaunuiksi nro 812, 813, 816-819. Vuoden 1911 kuvastossa numerot kuuluvat numerosarjaan (805-860), jota vastaa kuva 199, joka esittää läpikuljettavaa päätysillallista III lk vaunua. Kuvan vaunu on kuitenkin huomattavasti pitempi kuin BMC:n vaunut. Mutta ehkä se vain kuvaa ideaa. Onko BMC-vaunujen ehtoopuolen elämästä tarkempaa tietoa? Ml. tuo läpikuljettavaksi muuttaminen. |
||||