Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.01.2022 18:22 | Hannu Peltola | ||
| Koria on ollut Korian asema... | ||||
|
19.01.2022 17:34 | Jarno Piltti | ||
| Legoista rakennettu auto! | ||||
|
19.01.2022 17:29 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, lovivaunu otettiin junasta pois ja Kouvolasta tullut ehjä vaihdettiin tilalle. Lovipyörällinen lähti Kouvolaan Loviisassa käyneen 105:n vetämänä, Kouvolasta tullut 106 lähti kohti Hankasalmea. | ||||
|
19.01.2022 17:24 | Jarno Piltti | ||
| Eli voivaunuja ovat. Minä kun luulin että teliin on syynä paremmat kulkuominaisuudet sille voille. Vielä kun muistaisi mistä tuon olen lukenut. | ||||
|
19.01.2022 17:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikös apukytkin ole kahden erilaisen varsinaisen kytkimen välille asetettava adapteri? Esim. malliin 'ystävyysside'. | ||||
|
19.01.2022 17:00 | Henri Hovi | ||
| Eihän tässä ole kuin kourallinen vanhoja omakotitaloja molemmin puolin ja Järvenpään puolella teollisuusaluetta, jossa työmatkaliikenne hoituu kätevämmin autolla tai kevyellä liikenteellä. Tämän seisakkeen ydinongelman kiteytin tekemäni kuolinilmoituksen muistovärssyssä v. 2016 seuraavasti: "Tuusulalainen olit syntyjäsi, jäit nuorena rajalle vanhan ja uuden. Et ollut enää Tuusulaa etkä oikein Järvenpäätäkään. Virtasi vettä purossa, pusikoituivat peltosi, pysyit yhä maana ei-kenenkään. Paremmin lämpenee matkustavaisille sauna kallioinen". Suomessa on alueen kehittämiselle usein ongelmallista sijainti kahden kunnan rajalla. Tässä tapauksessa Tuusula keskittyy kaukana radasta olevan keskustansa ympärille ja Järvenpää on asettanut seisakkeen lähialueen teollisuudelle. Joukkoliikenne tällaisessa paikassa voi toimia vain jos välittömässä läheisyydessä on runsaasti asuntoja, joista käydään töissä esim. Helsingissä tai koulussa Järvenpään keskustassa. Teollisuusammateissa ei juurikaan junalla käydä, varsinkin jos sattuu olemaan vuorotyö. Kuntaliitos Järvenpää-Tuusula tai osakuntaliitos seisakkeen länsipuoli Järvenpäähän ajat siten olisi voinut tämän seisakkeen saada pysymään, mutta niitä ei koskaan tullut. Ihme, että tämä selvisi ensimmäisesta 90-luvun lakkautusaallosta. |
||||
|
19.01.2022 15:50 | Oula Ahlholm | ||
| Millaisia uudet vaunut ovat? | ||||
|
|
19.01.2022 15:48 | Tomi Hämäläinen | ||
| On tosiaan hyvä juttu että Loviisan radalle tulee lisää junia ja tonneja. Viime syksynä oli pitkähkö tauko, kun radalla ei kulkenut junia ollenkaan. Tänään Lahdessa oli yhtä aikaa kaksi Fenniarailin junaa, toinen tuli Kouvolasta ja toinen Loviisasta. Kouvolan juna perässä oli ainakin yksi Laais. Vaihdettiinkohan lovipyöräinen vaunu ehjään, Hankasalmelle menevään junaan? Maininta lovipyörästä oli kuvassa: https://vaunut.org/kuva/152822?a=1 |
||||
|
|
19.01.2022 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän telijärjestelyn syynä taitaa olla vuonna 1894 annettu kielto käyttää kolmiakselisia vaunuja Helsingin ja Viipurin satamaradoilla. Satamaradoillahan saattoi olla varsin pienisääteisiä kaarteita. Tämän vaunumallin tulosta uutisoitiin sanomalehdissä vuoden 1896 joulukuussa. Ks. esim. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/582949?page=3 |
||||
|
|
19.01.2022 14:46 | Markus Räsänen | ||
| Kerrankin pitkäaikaiseen toiveeni nähdä kunnolla kotipaikkani se "oikea" asemarakennus, jonka moni olisi halunnut säilyttää. Olen etsinyt pitkään kunnollista kuvaa vanhasta asemarakennuksesta, joka purettiin muistaakseni 90-luvun alkupuolella. sitten rakennettiin toinen, pienempi asemarakennus, jonka en muista olleeni koskaan aktiivikäytössä. Pienempikin asemarakenus koki saman kohtalon, eli purkutuomion. | ||||
|
|
19.01.2022 14:24 | Jouni Hytönen | ||
| Muistan hämmennyksen joskus Tampereelle saavuttaessa: mikä tuo on? Ttv 2, joka näyttää vähän erilaiselta kuin Ttv 3-18. :) Onko joskus ollut myös Ttv 1? | ||||
|
19.01.2022 14:20 | Hannu Peltola | ||
| Reijo, Roslagsbanan oli vielä 1990-luvulle saakka varsinainen rautatiekaluston ulkomuseo ja vanhat puukoriset vaunut olivat ajossa aina modernisointiin saakka. Tässä Jorma Attilan kuvassa on esimerkki 1919 valmistuneesta vaunusta ajossa vielä 1985! https://vaunut.org/kuva/81727?t=roslagsban | ||||
|
|
19.01.2022 14:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämän laitteen muotoilusta vastaava taisi tehdä keikkatöitä myös silitysrautatehtaille... | ||||
|
19.01.2022 14:05 | Jouni Hytönen | ||
| Eipä vielä joskus kymmenisen vuotta sitten olisi uskonut, että jonain päivänä tällä kuva-alalla on Joensuun suuntaan raskaampi kiskotus kuin Kajaanin suuntaan. Nyt on. :) | ||||
|
Kuvasarja: Daniel Nyblinin vaunupotretit |
19.01.2022 13:23 | Petri Sallinen | ||
| Litteratunnusta käytettiin silloin, jos vaunu oli samanvärinen kuin jonkun toisen sarjan vaunu — kuten on laita Ge:n ja F:n osalta. Arvelen, että N-sarjan vankivaunut oli maalattu samalla värillä kuin kuin F- ja Ge-vaunut. Näinhän oli laita myös myöhemmin rakennettujen No-vaunujen kanssa. Tämä selittäisi käytännön. En usko siihen, että N-vaunut olivat mustia. Jos niiden sanotaan olleen mustia, niin mustanpuhuva vihreä on sitä, kun ei tarkemmin katso. | ||||
|
|
19.01.2022 13:18 | Petri Sallinen | ||
| Sellaiseenkin ilmaisuun olen törmännyt kuin "apukytkin". En tiedä, mikä on virallinen termi. | ||||
|
19.01.2022 12:43 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kuvasta huokuu synkkyys potenssiin 2 | ||||
|
19.01.2022 12:42 | Raimo Hämäläinen | ||
| Aikataulu lienee turha sillä tuskin tohon kyytiin enää ehtii jos se on on ohittanut Selkin jo vuonna 2014............. | ||||
|
|
19.01.2022 12:33 | Raimo Hämäläinen | ||
| Liekö Urjalassa enää sivuraiteita | ||||
|
|
19.01.2022 12:32 | Tero Korkeakoski | ||
| Luulisi että tällä paikalla olisi käyttäjiä junalle, mutta onko Saunakallio sitten liian lähellä. | ||||
|
19.01.2022 11:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä Erkin perin vanhojen vaunujen höyrylämmitykseen liittyvä kommentti sopisi kai paremmin keskustelupuolella olevaan keskusteluun aiheesta: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13448 Tuosta KuK-junasta on Wikipediassa artikkeli: https://de.wikipedia.org/wiki/K.u.k._Hofsalonzug |
||||
|
|
19.01.2022 10:52 | Reijo Salminen | ||
| Kymmenkunta vuotta kuvan ottamisen jälkeen asuin jonkun aikaa tuolla taustalla näkyvien talojen takana Bigarråvägenillä, ajoin kerran tämän baanan museojunalla päästä päähän, no silloin ei tullut kuvailtua mitään joten ei ole kuin muistikuvat. Ainakin osassa oli puuvuoraus. https://roslagsbanan.com/om_oss/ |
||||
|
|
19.01.2022 10:47 | Erkki Nuutio | ||
| Wienin teknillisessä museossa on entisöity keisarinna Elisabethin hovisalonkivaunu, jonka Ringhoffer teki vuonna 1873. Se kuului Itävalta-Unkarin KuK-junaan (Kaiserlich und Königlich). Museo julkaisi KuK-junista sekä vaunusta ja sen entisöinnistä kirjasen Der Hofsalonwagen der Kaiserin Elisabeth (2002, 55 s.). Tässä junassa oli höyrylämmitys. Tarkempi toteutustapa on vain hämärästi selostettu Aiemmassa, Keisarinna Elisabethin -radalle (eteläsuuntainen rata) vuonna 1858 tehdyssä hovijunassa (josta siitakin on seinänosia näytillä) oli oli lämmitys istuimen alle sijoitettujen kuumavesisäiliöiden avulla. Sellaisesta on kuva mainitussa kirjasessa. Säiliö täytyi vaihtaa neljän tunnin välein. Vesisäiliölämmitystä käytettiin tässä junassa vielä vuonna 1871. |
||||
|
19.01.2022 10:34 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taisi olla 60 km/h. https://www.railadventure.de/equipment/?lang=en |
||||
|
19.01.2022 10:15 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo säleikön toiminta on Dv12 vetureissa, mikäli raja-arvo ylittyy avautuuko säleikkö kokonaan, vai onko siinä väliasentoja? Vaikuttaako säleikön avautumiseen useampi arvo, pääkierron lämpötila, vaihteiston lämpö? | ||||
|
19.01.2022 09:23 | Timo Salo | ||
| Kerrassaan mainio kuva tuli taas sattumana, kesäyön ja juhannuksen taika tuntuu kuvassa... HIENO! | ||||
|
|
19.01.2022 09:16 | Lauri Rantala | ||
| oliko nopeus loco buggyn aikana 80 km/t ? | ||||
|
|
19.01.2022 09:15 | Lauri Rantala | ||
| Ilmankos uudet vaunut ovat tulossa tänä vuonna | ||||
|
19.01.2022 08:47 | Hannu Peltola | ||
| Radan nykytilasta löytyy esim. tämä kuvasarja: https://vaunut.org/kuvat/?s=3393 | ||||
|
|
19.01.2022 06:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Käytin tuota 'turvaketju'-termiä muistinvaraisesti. Taisi kyllä mennä väärin: Oikea termi lienee 'varaketju' - edelleen tosin muistinvaraisena. En pääse tarkistamaan asiaa, koska kovalevy, jolla vuosikausien aikana kokoamani rautaiehistoriatieto on, on nyt kovalevynpalautusfirmassa pelastusyritysoperaatiossa. Levy kadotti ymmärryksen tiedostojärjestelmästään kun pyytämättä ja yllättäen käynnistynyt Windows 11 -päivitys sen jotenkin nujersi. Siellä katoamisuhan alaisessa tietovarastossa on muistini mukaan tieto siitäkin, että jossakin vaiheessa, kun vaunut olivat jo raskaamipa, todettiin, ettei varaketjuista ollut enää mitään hyötyä. Sillä jos kytkin katkesi, katkesivat varaketjutkin samantien. Ja niin niiden käytöstä luovuttiin. Äsken lukemani lehtijutun mukaan olivat Englanissa harkinneet varaketjujen vahvistamista, mutta todenneet sen mahdottomaksi, kun ne olisivat käyneet liian panaviksi käsitellä. Niinpä harkintaan siellä tulivatkin automaattikytkimet. |
||||
|
|
19.01.2022 06:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Penkkien - tai sohvien, niinkuin siihen aikaan sanottiin - alla lämmityslaatikot olivat. Niiden luukut olivat osaston oven viereisessä paneelissa. Tarkat paikat näkyvät esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/104900 | ||||
|
19.01.2022 01:57 | Tauno Hermola | ||
| Vestbanestation eli Oslon läntinen asema: https://vaunut.org/kuva/26613 | ||||
|
18.01.2022 23:33 | Teemu Tuomisto | ||
| Kyllä tuolla asemalla jonkin verran liiketiloja on, mutta kauppakeskukseksi sitä en sanoisi. Siellä on samassa rakennuksessa myös bussiterminaali (Nils Erickson Terminalen) ja kahviloita. Muihin kerroksiin en tiedä, miten niihin pääsee sillä, asemalla vieraillessani kuljin hieman "laput silmillä" vain laitureille ja sitten muille teilleni. Pitää käydä paremmalla ajalla asemalla uudestaan. | ||||
|
|
18.01.2022 22:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, Oslossa oli erikseen itäinen ja läntinen asema eikä mitään matkustajaliikennettä niiden välillä. Tämä itäinen oli selvästi isompi niistä, josta lähti pääradat Ruotsiin, pohjoiseen ja Bergeniin kun taas läntiseltä vain Stavangeriin. 1980-luvulla valmistui uusi keskusasema ja maanalainen rata joka yhdisti verkot ja vanhat asemat saivat uusiokäyttöä. Muuten ihan hyvä kuva. |
||||
|
|
18.01.2022 22:30 | Hannu Peltola | ||
| Jaa, oliko näin? Norjan rautatieliikenne on minulle varsin vierasta... Päivitin kuvatekstin! | ||||
|
|
18.01.2022 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Aseman nimi taisi olla silloin vielä Itäinen asema (Østbanestasjonen). Keskusasema valmistui vasta 80-luvun puolella ja nämä raiteet jäivät pois käytöstä. | ||||
|
|
18.01.2022 21:57 | Petri Sallinen | ||
| Lämmityshiekkalaatikot mitä todennäköisimmin sijaitsivat penkkien alla — ja lämmitys oli ainoastaan ensimmäisessä luokassa. Näin oli meininki vielä Pietarin radalle hankituissa C-vaunuissa, vaikka niiden kori oli jo uuden ajan mallin mukainen (= avosiltainen, peltivuorattu ja käytävä pitkittäin keskellä). Rautatiemuseon 1:10-pienoismallien rakentamista varten laadittiin vuonna 1919 hienot työpiirustukset SVR:n konetoimistossa. Ne ovat hyvin yksityiskohtaiset. Piirustuksiin ei ole kuvattu lainkaan hiekkalaatikkoiden luukkuja — tästä huolimatta sellaiset on kuitenkin lisätty 1:10-malleihin, kuten kuvasta näkyy. Myöhempinä aikoina pienoismallien perusteella on laadittu uudet piirustukset, joihin em. kummallisuus on siirtynyt. Mitä ilmeisimmin 1:10-pienoismallin rakentaja on aikoinaan roiskinut luukut silmämääräisesti paikoilleen — ehkä symmetrian perusteella. Muuta logiikkaa niiden sijoittelussa ei ole. Rakentaja ei ole todennäköisesi ymmärtänyt luukkujen käyttötarkoituksta. 1:10-pienoismalleilla on kuitenkin esineinä jo historiallista arvoa — virheistään huolimatta. Nykytietämyksen perusteella itse kukin voi laatia tarkemmat ja paremmin esikuvia vastaavat mallit. Näin ajattelin itse tehdä. |
||||
|
18.01.2022 21:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Helsingin ja Riihimäen välillä on SpDrS60-asetinlaitteisiin liitetty Zentralblock-linjasuojastus, jossa käytetään linjalla pitkälti suojastusopastimia, jos seuraava opastin voi näyttää vain seis- tai aja-opastetta. Viimeiset suojastusopastimet ovat Palopuron eteläpuolella. | ||||
|
|
18.01.2022 21:30 | Tuomas Pätäri | ||
| Hankasalmihan ei liittyne suoraan mitenkään tähän Loviisan kuvioon. Kuvio mennee näin: Juna vaunuineen tuli Loviisaan Patokankaalta eli Lappi Timberin sahatavaraa täynnä, jotka laivataan tällä kertaa Loviisasta. Samat Laais-vaunut tyhjennettyinä menevät sitten huomenna Hankasalmelle, jossa ne lastataan Versowoodin tavaralla ja ne laivataan puolestaan Haminassa, kun sinne on juna 7032 torstaina Hankasalmelta. Hyvä että useamman kuvaajan toimesta ollaan rataosalla oltu todistamassa ensimmäistä kulkua! |
||||
|
18.01.2022 21:10 | Oula Ahlholm | ||
| Tosiaan luurissani on 9240x4022 resoluutio. Kuvia joutuu pienentämään reilusti :D. | ||||
|
|
18.01.2022 19:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sijaitsiko lämmityshiekkalaatikot jalkatiloissa vai penkkien alla? | ||||
|
|
18.01.2022 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| 2560 kumma kyllä joutunut "hikoilemaan", kun jäähdyttimen säleikkö on täysin auki...? | ||||
|
|
18.01.2022 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan mukaan kolmionmuotoiset linjasuojastusopastimet ovat vielä käytössä. | ||||
|
18.01.2022 18:32 | Simo Lallukka | ||
| Hienoa kalustoa, ehkä menin iki-iki vanhallakin mallilla. | ||||
|
18.01.2022 18:00 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva veturista ensi kertaa uudella rataosalla. Vaunuista en mene takuuseen, tiedä vaikka Laais olisi junalauttaliikenteen aikana Loviisassa käynyt? | ||||
|
|
18.01.2022 17:54 | Jarno Piltti | ||
| Tässä ollaan ainakin kartan mukaan komeasti vanhalla kapearaiteisella ratalinjalla. Vuoden 1964 peruskartassa tasurin kohdalla Ämmälän seisake. | ||||
|
|
18.01.2022 17:28 | Markus Räsänen | ||
| En tiedä, olisiko jonkunlainen testiajo Loviisan Satamaan, sillä FR toimittaa vaunuja huomenna satamasta T7031:ä (19.1.22) Hankasalmelle. Tämähän voi tuoda lisää kuljettavaa Loviisan Satamaan ja edesauttaa ettei Loviisan sataman rataa lakkauteta, koska ratahan on ollut jo pitkää uhan alla huonon kunnon ja vähäisen liikenteen takia. Ja eihän uusi kulkija radalla huono ole, näin harrastajan kannalta? | ||||
|
18.01.2022 15:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Menee jalkaan. | ||||
|
|
18.01.2022 11:54 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
18.01.2022 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Jos tilastoon luetaan vuodesta 1861 alkaen kaikki ne vuodet, jolloin leveäraiteinen höyryveturi on omalla voimallaan "liikahdellut" maassamme, niin 2022 olisi sen mukaan 162. tähän joukkoon kuuluva vuosi. | ||||
|
|
18.01.2022 10:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siis hetkonen, nuohan ovat koskenniskan rakennuksia. Tämä on siis nykyinen Kasarmintie? Varuskunta oikealla ja Rautasilta vasemmalla. | ||||