Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2021 15:23 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä viitisen vuotta sitten ympäri maata oli ainakin 30 Kuormausalue-nimistä tasoristeystä. Myönnän vaikuttaneeni asiaan, ettei tuossa kilvessä lue ”Kuormausalue”. | ||||
|
29.11.2021 15:19 | Jouni Hytönen | ||
| Jos Rautatiemuseon vaunut 4114 ja isompitöisempi 4120 vielä joskus kunnostetaan, ne olisivat kivoja keltapäisinä. Tällä hetkellä puuttuu mahdollisuus nähdä 80-luvun tuikitavallinen veto-liite-veto-yhdistelmä keltapäisin moottorivaunuin. Lupaudun mukaan keltapäisten lättien lisäämistoimenpiteisiin. :) | ||||
|
29.11.2021 11:45 | Topi Lajunen | ||
| Siis Saksan Schwarzwaldin sähkölämmitteinen höyryveturi? (Kyllä, tulen joka kerta nähdessäni puuttumaan siihen väärinkäsitykseen, että Sveitsi olisi jotenkin erityisen käkikellomaa. On kyllä kellomaa, mutta ei erityisesti käkikellomaa.) |
||||
|
29.11.2021 11:41 | Topi Lajunen | ||
| Pois päin kuvaajasta. | ||||
|
Kuvasarja: ÄM-KON raakapuuta |
29.11.2021 11:07 | Jukka Ahtiainen | ||
| Suunniteltua, tarkkaa työskentelyä päivän pituuden, sään, kuvauspaikkojen, rajauksen ja sulkimen painamisen kanssa. Rauhallisen upea lopputulos satunnaisella kulkijalla täydennettynä. | ||||
|
|
29.11.2021 10:55 | Jukka Ahtiainen | ||
| Kuin postikortti. Tulee mieleen matka lätällä 70-luvun alkupuolella Haapamäeltä Poriin. | ||||
|
|
29.11.2021 10:47 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hienoa. Kunnianhimoisen hallitusohjelman perusteella kuormausraiteille olisi käyttöä. | ||||
|
29.11.2021 10:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Luultavasti vain alkupätkä Oslosta on mahdollista ajaa 200. Vaikka välimatka on vain reilut 450 km niin juna Oslosta Bergeniin ei kilpaile lentoliikenteen kanssa nopeudessa vaan lähinnä maisemilla, eli on matkailullisesti tärkeä. | ||||
|
29.11.2021 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa nähdä myös vanhoja leveäraide-kaukojunakuvia Virosta. Joku pidemmän matkan junahan tuossa on kyseessä, oiisikohan Tallinnasta-Riikaan? Vai Leningradiin (jos raja oli avoinna) ? | ||||
|
29.11.2021 09:14 | Jukka Eklund | ||
| Aikoinaan poika, noin kuusivuotiaana, pyysi taas lähtemään Rautatiemuseolle katsomaan kilpalättää. Minä: "Mitä ihmeen kilpalättää?" Poika: "No sitä, missä on kilpailunumero keulassa." |
||||
|
29.11.2021 08:59 | Juha Pokki | ||
| Kilven perusteella olisi kuitenkin CO2, vaikka zoomaamalla nyt ei täyttä varmuutta saakaan. Tavallisen jauhesammuttimen symbolissa sammutusainetta ei kaiketi erikseen ilmoiteta vaan kenttä on tyhjä? | ||||
|
29.11.2021 08:52 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä varten tuolla pistoraiteella on vanhoja tavara vaunuja? | ||||
|
|
29.11.2021 08:51 | Timo Salo | ||
| Veikkaan kuitenkin , että tuolla on jauhesammutin? Kokemattoman (ymmärtämättömän) käsissä tuo CO2 olisi vähän huono valinta. Veturissa CO2:n käyttö on oikea valinta ja kuskeilla on luultavasti voimassa oleva tulityökortti? (ymmärrys, kuinka CO2-sammutinta käytetään) | ||||
|
29.11.2021 08:40 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Hannu asian valaisevasta tiedosta. Linkissä olikin hyviä kuvia vaunuista ja yksi H0-mallikin. | ||||
|
|
29.11.2021 08:36 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä CO2-sammuttimen käyttö olisi huomattavasti järkevämpää, kuin käyttämättä jättäminen. Todennäköisyys uhreille on varmasti pienempi, kuin jos tulipalon annettaisiin levitä rajaamatta. | ||||
|
|
29.11.2021 07:03 | Timo Salo | ||
| CO2-sammuttimen käyttö täynnä olevassa vaunussa olisi vähintäänkin arveluttavaa... Alkaa pian hengitystä ahistaan ja sormet paleltuu. https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/hatatilanne/kasisammuttimen-kaytto |
||||
|
29.11.2021 06:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Oikein nätti kuva. | ||||
|
|
29.11.2021 06:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Todella hieno paikka. Pitäisi päästä kokeilemaan. Näköjään myös hiilidioksidisammutin kuuluu hintaan. | ||||
|
29.11.2021 06:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Joulukortiksi kävisi, ihan suoraan. | ||||
|
|
29.11.2021 01:58 | Eljas Pölhö | ||
| Kuva on "Eesti Raudtee"-nimisen lehden ensimmäisestä numerosta, joka ilmestyi maaliskuussa 1922. Myös numero 2 on päivätty maaliskuulle. Vuonna 1922 ilmestyivät numerot 1-13 (kaksi kaksoisnumeroa), vuonna 1923 numerot 14-25 (12 numeroa, joista 4 kaksoisnumeroa), 1924 numerot 26-31 (2/3 ja 4-6 olivat kaksois- ja kolmoisnumerot, eli erillisiä lehtiä oli vain kolme). 1925 julkaistiin numerot 32-43, joista kolme oli kaksoisnumeroita. (minulla on vain nämä neljä vuosikertaa) Lehden painojälki ei ole kovin kummoinen, lähinnä vastaa vanhaa sanomalehteä. Sisältönsä puolesta lehti oli samankaltainen kuin VR:n "Yhtä matkaa" tai "Rautatieuutiset". Ensimmäisessä lehdessä oli 7 henkilökuvaa, 2 asemakuvaa, 1 junakuva, 1 siltakuva ja 10 kuvaa s/s Thorsten-laivasta, joka aloitti reittiliikenteen Tallinnan ja Stettinin välillä Eestin lipun alla. |
||||
|
28.11.2021 23:56 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa karteessa nopeusrajoitus 150 km/h. En tiedä, mitä se on ollut 15 vuotta sitten, mutta tuo rata ei ole koskaan ollut sallittu 200 km/h:lle. En haluakaan kiistää, että se tuntuu nopealta, kun seisoo laiturilla ja vielä nopeammalta kun pitää painaa laukaisinta juuri oikealla hetkellä. https://www.openrailwaymap.org/?style=maxspeed&lat=50.256095718778674&lon=9.329195022583008&zoom=13 |
||||
|
28.11.2021 22:39 | Petri Soronen | ||
| Nyt, n. 20 cm lunta ja lämpötila -25C Kajaanissa. | ||||
|
Kuvasarja: Vy Tog AS:n vaunujen siirtojuna. |
28.11.2021 22:38 | Uwe Geuder | ||
| Samat vaunut myöhemmin Ruotsissa https://www.postvagnen.com/sjk-forum/showthread.php/25982-Liggvagnar-mot-Norge-idag-Bilder | ||||
|
|
28.11.2021 22:36 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa on varmaan monta ennätystä. Vain yhtenä esimerkkinä, Suomessa vaunu, joka on rakennettu vuonna 1962(?) ja saa kulkea 200 km/h. (Vaikka ehkä ei niillä lainatelineillä). Saakohan Bergenin radalla ajaa missään niin kovaa nykyisin? Huippunopeutta ihmeteltiin jo kun ne olivat vielä Sveitsin rekisterissä, koska vaunuilla ei ole magneettijarruja. | ||||
|
28.11.2021 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvatekstin laatijalle sattunut pieni erhe - tähän asti olen itselleni uskotellut, että Sm2 yksikössä olisi vain yksi virroitin. | ||||
|
|
28.11.2021 21:57 | Jukka Suortanen | ||
| Hieno kuva, kuin joulukortti | ||||
|
28.11.2021 21:56 | Jukka Suortanen | ||
| Komea illan tunnelma kuvassa, joka huokuu jo lähimenneisyyden nostalgiaa. | ||||
|
|
28.11.2021 21:28 | Kimmo Huhta | ||
| Taivalkosken rata. | ||||
|
|
28.11.2021 21:23 | Juha Metsäpelto | ||
| Mikä tuo oikealle kaartuva raide on, ilmakuvan / kartan mukaan tuonne ei mene mitään. | ||||
|
|
28.11.2021 21:15 | Simo Virtanen | ||
| Ei ole Kaenuussakaan juurikaan lunta. Saman verran kuin Pirkanmaalla ja yhtä kuurassa puut. Eipä silti, upeita maisemia ja upeita kuvia. | ||||
|
28.11.2021 20:58 | Konsta Uusimäki | ||
| Mukava tulvahdus väriä rikkoo jännästi valkean metsän tunnelman | ||||
|
|
28.11.2021 20:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Adventtipäivän Express? Todella hieno kuva! | ||||
|
28.11.2021 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos Oula. Hauskaa se vaan oli päästä vähän pöristelemään Deeverillä. Ja mitä uunikaloihin tulee, vaimo oli syönyt omansa tuoreeltaan, itse uudelleenlämmitin omani mikroaaltouunissa yöllä kotiin palatessa. | ||||
|
28.11.2021 20:15 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan vetureilla ajettiin parhaimmillaan keskimäärin noin 10'000 km/kuukaudessa. Tärkein tehtävä oli vetää "Express du Soudan" Dakarin ja Bamakon välillä. Veturikierto oli Thies-Dakar-Bamako-Dakar-Thies, 2600 km 80 tunnin sisällä, sitten huolto. Maa: Ranskan Länsi-Afrikka, Senegalin alue (Dakar) ja Ranskan Sudan (Bamako). Nykyisin Ranskan Sudan on Mali. Rautatien omisti: Régie des chemins de fer de l'Afrique Occidentale Française, Régie Dakar-Niger (yksi hallinnon neljästä erillisestä rautatiestä), tuolloin D-N hallitsi 1676 km rataa, raideleveys 1 metri. |
||||
|
|
28.11.2021 19:49 | Joonas Pio | ||
| Komea kuva, punainen turvateipitön Deeveri vielä keulilla. | ||||
|
|
28.11.2021 19:47 | Ilkka Hovi | ||
| Onpa hienot maisemat ja kuva myös. | ||||
|
|
28.11.2021 19:46 | Ilkka Hovi | ||
| ... mutta kuva on hieno. | ||||
|
28.11.2021 19:12 | Eljas Pölhö | ||
| Loue, Koivu ja Jaatila ovat samanlaiset kuin 1930-luvulla. Petäjäskosken voimalaitoksen vaihdetta (Km 935+754) ei vielä ole Jaatilan (Km 934+169) itäpuolella. Voimalaitoksen vaihteella oli lyhyt turvapätkä ja raide jakaantui kolmeksi sivuraiteeksi ja pisimmällä niistä oli vielä ainakin yksi haara lisää. Raide olisi varmaan merkitty, jos se olisi ollut olemassa. Kaavio on siis sitä aiemmalta ajalta. Voimalaitos rakennettiin 1953-1957 ja sen raiteisto lienee samoilta ajoin. | ||||
|
28.11.2021 19:05 | Eljas Pölhö | ||
| Huomioita: Laurila: Ennen sotaa suora raide meni Tornioon (r. 2) ja raiteelle 1 saavuttiin käyrälle raiteelle, joka oli aseman jälkeen suora raide Rovaniemen suuntaan. Tilapäinen Lautiosaaren-Laurilan kiertorata ei ole enää käytössä. Tervolassa on yksi läpiajettava- ja yksi pistoraide enemmän kuin ennen sotaa. Asemaa vastapäätä oli ennen isot veturihalkovarastot. Katkoviivalla merkittyä ratalinjaa en osaa kommentoida. Muutoin ratapihat ovat samanlaiset kuin 1930-luvulla. |
||||
|
28.11.2021 18:50 | Eljas Pölhö | ||
| Huomioita: Muurolassa oli sota-aikaan ratapihan länsipäästä lähtenyt aseman pohjois-/koillispuolella olevalle saksalaisten varastoalueelle johtanut pitkä raide. Aseman itäpäähän merkittyä lyhyttä pistoa ei ollut. Hirvaksessa oli aseman itä-/kaakkoispuolella pitkä saksalaisten varastoalueelle johtanut raide. Raitella oli vuoden 1944 lopulla 39 tavaravaunua, osa tuhottuina ja vain viisi ehjänä. Imarin sota-aikana rakennettua junakohtauspaikkaa ei ole merkitty. Pirttilammen soraraide on mielestäni piirretty väärinpäin. Sieltä oli raide samalle sorakuopapa-alueelle kuin mille pääsi veturitallin taitse. Se oli siis suora raide Kemistä päin, ei Rovaniemeltä. En ole kuitenkaan täysin varma olisiko siellä joskus ollut raide myös piirretyssä suunnassa. Kaavioon merkittyä sotilasraiteen avaamis- tai sulkemisaikaa en näytä löytävän. Rovaniemi on selkeästi uusin asema, eli ainakin se osa käsittää tilanteen n. 1954-1955 tienoilla. |
||||
|
28.11.2021 18:35 | Petri Nummijoki | ||
| Vaasan IC oli Dv12-vetoinen mutta mielestäni Porin IC-junassakin ehti olla kaksikerroksisia IC-vaunuja dieselvedon aikaan. Siinä tosin oli loppuaikoina yleensä Dv12-pari, joten sanoisin, että vakituisesti Dr13-vetureilla ei kaksikerroksisia IC-vaunuja vedetty mutta tilapäinen käyttö Porin IC-junassa on mahdollinen. | ||||
|
28.11.2021 18:20 | Oula Ahlholm | ||
| Runkoon olisi voinut liittää pari ylimääräistä Ed-vaunua | ||||
|
|
28.11.2021 18:20 | Petri Soronen | ||
| No nyt on kyllä rupinen kurppa. | ||||
|
|
28.11.2021 18:02 | Jussi Pajunen | ||
| Wau..hieno kuva ja maisemat | ||||
|
|
28.11.2021 17:48 | Markku Naskali | ||
| Tietenkin istumapaikkoja pitäisi olla, mutta mitä tarvetta ravintolavaunulle on noin lyhyillä matkoilla? Kukaan ei ehdi nälkään kuolla ja kiinteässä kapakassa on mukavampi viettää aikaa rauhassa. | ||||
|
28.11.2021 17:44 | Uwe Geuder | ||
| > yhden kuvan maa vorgissa! Eipä kestänyt kauan kunnes Eljas muutti tilastoa, toinen kuva https://vaunut.org/kuva/151594 . Nykisin pitäisi olla jo 55 km uutta linjaa Dakarin lentokentälle. En ole kuitenkaan löytänyt heti tietoa, että se olisi valmistunut aikataulussa. Ja niin kuin kehäradastakin tiedetään, rakennusprojektit myöhästyvät. Ainakin osa radasta avattiin jo tammikuussa 2019 https://www.globalairrail.com/news/events-news/entry/first-phase-of-dakar-airport-rail-link-opens Kestänee vielä, kunnes joku vorgilainen pääsee paikalle kuvaamaan. |
||||
|
28.11.2021 16:56 | Raimo Harju | ||
| Todennäköisesti on hytinvaihdon yhteydessä jouduttu jonkinverran kaapeleitakin irrottamaan, noinniinkuin sivistyneellä tavalla. | ||||
|
28.11.2021 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rataesimies oli tuolloin 1900-luvun alkupuolella nimitys ratamestarin tai rakennusmestarin apulaiselle. Rataesimies hoiti osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimi myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. Ratamestarit (sekä rakennusmestarit jos heidän vastuulleen ole annettu jokin rataosuus) olivat tuohon aikaan ratavartijoiden lähimpiä esimiehiä. Eli siis jos rata- tai rakennusmestarin apulaisena oli rataesimies niin myös tämä oli ratavartijoiden esimies. Mitä myöhempiin rataesimiehiin tulee, niin 1979 astui voimaan määräys "Rataesimiehen toimiohjeet" joka korvasi 1970 julkaistun "Ratavartijan toimiohjeet". Eli tällöin ratavartijoista tuli titteliltään rataesimiehiä. Vuoden 1970 määräyksen mukaan ratavartijan oli radantarkastustehtävissä ollessaan tarkastettava junien kulkuraiteet alueellaan vähintään kerran viikossa. Vuoden 1979 määräyksen mukaan rataesimiehillä ei enää ollut radantarkastajina toimiessaan tämän kaltaista säännöllistä radan tarkastusvelvollisuutta. |
||||
|
28.11.2021 15:23 | Tapio Keränen | ||
| Liliputia oli myynnissä Hobby Shopissa Vanhalla Kauppakujalle eli "Mummotunnelissa" 1960-luvulla. Leikkikaluliike Peter Pan Neljännen linjan ja Porthaninkadun kulmassa myi alakerrassa Märkliniä, jota oli melko laaja valikoima. | ||||
|
28.11.2021 14:48 | Erkki Nuutio | ||
| Taitaa olla samoilta suduilta tämä kartta : https://www.vaunut.org/kuva/125512?utm_source=random Kartta on kylläkin vuosikymmenien verran myöhemmältä ajalta kuin kuva. |
||||
|
|
28.11.2021 14:43 | Oula Ahlholm | ||
| Kumpi tässä onkaan Lätän ajosuunta? | ||||