Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.01.2022 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n 50-vuotishistoriikki 1862-1912 kertoo näistä Brown, & Marshalls Co:n vaunuista, että ne sittemmin varustettiin uudella sisustuksella ja muutettiin läpikuljettaviksi, jolloin niiden sivuovet suljettiin. Vuoden 1885 luettelossa kaikki BMC:n henkilövaunut ovat vielä säilyttäneet luokkansa ja ovat sivuovellisia. Vuoden 1906 luettelossa kerrotaan että BMC:n vaunuista 2 I&II lk vaunua ja 4 II lk vaunua on vuonna 1902 uudestirakennettu III lk vaunuiksi nro 812, 813, 816-819. Vuoden 1911 kuvastossa numerot kuuluvat numerosarjaan (805-860), jota vastaa kuva 199, joka esittää läpikuljettavaa päätysillallista III lk vaunua. Kuvan vaunu on kuitenkin huomattavasti pitempi kuin BMC:n vaunut. Mutta ehkä se vain kuvaa ideaa. Onko BMC-vaunujen ehtoopuolen elämästä tarkempaa tietoa? Ml. tuo läpikuljettavaksi muuttaminen. |
||||
|
20.01.2022 15:02 | Kari Roininen | ||
| Ttv 1:n kuva kyllä tältä sivustolta löytyy.... | ||||
|
20.01.2022 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Uusia Vectroneita lienee tulossa tänään. | ||||
|
|
20.01.2022 14:27 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kehitysaluerahasto eli kera? | ||||
|
20.01.2022 14:25 | Raimo Hämäläinen | ||
| Eletään outoja aikoja, töhryt töhrytään, oi aikoja, oi tapoja.. | ||||
|
20.01.2022 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin Salosta klo 18 jälkeinen pikajuna oli täynnä, jos Turussa oli jokin tapahtuma tai kyseessä oli jonkin juhlapäivän paluuliikenne. Silloin oli syytä turvautua tuohon kikkaan. ja jos ei lättään ehtinyt, niin oli syytä varautua seisomaan Karjaalle. Toisaalta tuota kikkaa ei pidä soveltaa Hangon regatan aikaan :(. |
||||
|
|
20.01.2022 13:23 | Eljas Pölhö | ||
| LAINAUS: "Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. .... The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta." Kauhean suurin odotuksin Englantiin ei kannata lähteä. 'Metro-Cammel. 150 years of craftsmanship'-kirjassa on listattu Brown, Marshalls & Co:n tunnetut asiakkaat (yhtiöt tai valtiot, ei agentteja) ja niistä ei löydy mitään Suomeen liittyvää. Ainoa Venäjään liittyvä on Yaroslav-Vologda. Kirjassa myös mainitaan, että Brown, Marshalls & Co:n tuotteista on hienoja valokuvia vuodesta 1887 eteenpäin. Jollei teoksen julkaisun (1999) jälkeen ole ilmennyt uutta, niin tiedot Helsingfors-Tavastehus radan vaunuista voivat olla niukkaakin niukemmat. |
||||
|
20.01.2022 13:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Karttamerkinnän mukaan pieni pistoraide johtaa jonkin tehtaan (Ts) alueelle. | ||||
|
|
20.01.2022 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuohon aikaan oli kaukojunia kanssa jossa oli vain puuvaunuja. Ei voinut aina valita. Vain jos osti lipun kiito- tai EP-junaan voi olla varma että pääsi teräsvaunuun. Teppo: Ei kai rantaradan junissa 70-luvulla koskaan niin kova tungos ollut ettei kyytiin olisi mahtunut? |
||||
|
|
20.01.2022 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Sen oppi jo varhain, että puuvaunuista löytyi yleensä tilaa, eli jos oli luvassa täydehkö juna, niin kannatti suoraan suunnata puuvaunuihin. Ja Salosta sunnuntaisin Helsingin suuntaan kuljettaessa oli varma keino saada istumapaikka koko matkaksi: Ensin lättähatulla Karjalle ja pikaisen kahvitauon jälkeen Hangosta juuri saapuneisiin Helsingin junaan liitettäviin vaunuihin. | ||||
|
|
20.01.2022 13:16 | Kari Haapakangas | ||
| Liittyikö nykyisen jäähallin paikkeilla ollut sivuraide myöskin hautuumaajunan liikenteeseen? Sunnuntaipalstat? Siirtolapuutarha? |
||||
|
20.01.2022 13:10 | Timo Salo | ||
| No niin Teemu, nyt on bueno!!! | ||||
|
|
20.01.2022 12:41 | Timo Salo | ||
| Oli tuokin aikaa... Silloin mentiin AINA teräsvaunuun (kun oli mistä valita), nyt mentäisiin ilman muuta puuvaunuun! On nämä Tapion kuvat niin nostalgisia, mennyttä (hyvää?) aikaa... | ||||
|
20.01.2022 12:32 | Hannu Peltola | ||
| Vorgista löytyvä tuorein T44-kuva oranssissa kuosissa on tämä Roopen kuva vuodelta 2019: https://vaunut.org/kuva/130603?t=t44 | ||||
|
|
20.01.2022 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Miro on näköjään myös dokumentoinut 1290-veturin: https://vaunut.org/kuva/134738?tag0=2%7CUlkomaat%7C1290 | ||||
|
|
20.01.2022 12:01 | Jouni Hytönen | ||
| Tai ei nyt juuri tässä sähköveturivärityksessä, mutta päävärinä sama oranssi. | ||||
|
|
20.01.2022 11:57 | Jouni Hytönen | ||
| Joitakin T44-vetureita on ilmeisesti edelleen näissä väreissä ilman, että väritys olisi välillä muuttunut. | ||||
|
|
20.01.2022 11:55 | Jouni Hytönen | ||
| 1290:n numerot ja kylkitekstit ovat nykyaikaa, vain väritys on retro. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
20.01.2022 11:53 | Jouni Hytönen | ||
| Ehkä museoauton, jonka nopeus hiipuu arvoon 35 km/h ylämäessä, olisi syytä pysyä tasamaalla. Aiheuttaa jo jonkinmoista riskiä muulle liikenteelle. Muuten tämä reissu vaikuttaa sellaiselta, jolle olisi ollut syytä lähteä mukaan, kiinnostavia kohteita. | ||||
|
|
20.01.2022 11:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkuaikojen vaunuissa kate saattoi hyvinkin olla jotakin muuta kuin hiekkasirotettua purjekangasta. Esim. joissakin varhaisissa tavaravaunupiirustuksissa näkyy olleen aaltopeltikate. Ellei rautatiejohtokunta ole mitään erikseen määrännyt, niin Brown, Marshalls & Co lie käyttänyt omaa standardikatettaan. On harmilliista, ettei näistä ensimmäisistä vaunuista ole aikalaisvalokuvia. Hämeenlinnan asemalla otetussa Pohja-veturin kuvassa tosin näkyy yhdistetty I&II luokan vaunu. Kuvasta voi yrittää selvittää vaunun kattomateriaalia. Siitä joka tapauksessa näkyy, että I luokan osastot olivat vaunun keskellä (ovissa rautatien embleemit), ja että lämmityslaatikoiden luukut olivat vain I luokan ovien vierellä. https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1049?imgid=2 Kuvan vaunun ovien päällä on raitisilmaventtiilien suojasäleiköt. Mitta mitä mahtavat olla muut samalla korkeudella valkeina hohtavat ilmiöt? |
||||
|
20.01.2022 11:18 | Arto Papunen | ||
| Katetut Habins-vaunut tulevat olemaan noin 23 metriä pitkiä telivaunuja. Etsikääpäs netistä Rautatietekniikka-lehti 4/2021. | ||||
|
|
20.01.2022 10:59 | Hannu Peltola | ||
| Olen myös siinä ymmärryksessä, että 1290 palautettiin näihin väreihin. Veturista on ainakin yksi lisäkuva Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/104793?s=1 Lisäksi Rc1 1007 on museoitu upeaan kuntoon: https://vaunut.org/kuva/104788?s=1 | ||||
|
|
20.01.2022 10:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Poistin tämän kuvan sarjasta 'Daniel Nyblinin vaunupotretit' ja vaihdoin kuvaajan nimen. Saamani tiedon mukaan kuva on todennäköisesti 1960-luvulta. Museo löytänee oikeat tiedot Finnaan tallentamansa inventaarinumeron perusteella. - Lähetin tiedon museolle. |
||||
|
|
20.01.2022 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Rc4 1290 ymmärtääkseni palautettiin näihin väreihin. Vai onko varma tieto, että se olisi ollut yhtäjaksoisesti näissä väreissä kaiken aikaa? | ||||
|
|
20.01.2022 08:15 | Lauri Rantala | ||
| Ei ole kaluston vuokraaja Transwaggon kertonut mitään kuin että 2022 aikana. | ||||
|
20.01.2022 00:35 | Joona Kärkkäinen | ||
| Tasavirtamoottori on varsin yksinkertainen laite, jonka rakenteessa tuskin lie tapahtunut kovin isoa muutosta muutaman vuosikymmenen aikana. Jos vanhat olivat hyvässä kunnossa eikä esimerkiksi tehokkaampia moottoreita tarvittu niin fiksuahan se on niitä käyttää. Suomessa taas on ehkä sotien ja pula-aikojen perinteenä ajatusmaailma jossa kaiken pitää olla aina uutta vaikka vanhakin toimisi hyvin, Ruotsissa ajatellaan toisin. | ||||
|
20.01.2022 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tämä vierailu Loviisaan oli kuulemma "pakonsanelema" ratkaisu. Kuulemani mukaan Mussalo oli "täynnä", lähin mahdollien purkupaikka sillä hetkellä oli Loviisa. Tietävimmät voinevat vahvistaa huhuna kuulevani. | ||||
|
19.01.2022 23:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikeanpuoleisen hyllykön, ylimmällä hyllyllä keskellä oleva pienoismalli aiheutti mielleyhtymän lätästä. | ||||
|
Kuvasarja: SRS Ruotsissa 1999 |
19.01.2022 22:27 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja näistä alkaa myös jo huokua historian siipien havinaa! | ||||
|
19.01.2022 22:18 | Sauli Mäkelä | ||
| Purettiin alkukesästä 1995 ja oli kyllä aika pirun kuumat kelit tutkia mitä purkukasasta löytyisi. No onneksi kaikkea mielenkiintoista löytyi ja hiet/pölyt pois Värälässä hiekkakuopalla uidessa. Aika paljon asema esiintyy näissä seudun tehtaiden historiikeissä, kun tosiaan oli lähin asema parikymmentä vuotta esimerkiksi Inkeroisten paperitehtaalle/hiomolle. On siinä hevoskuormia kulkenut, kun taisi suurin osa tuotannosta mennä Venäjälle. |
||||
|
|
19.01.2022 22:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö se sähkötekniikka ollut siinä vaiheessa jo todella vanhentunutta? Vai alkoiko sähköraideliikenteessa jonkinlainen nopeampi tekniikan kehittymisen vaihe vasta myöhemmin? Vai onko tuo aikansa vastine Dr18:lle, eli periaatteessa umpivanhentunutta tekniikkaa, mutta hoitaa hommansa ja on todella halpa, joten tietyissä tilanteissa silti järkevä hankinta? | ||||
|
19.01.2022 21:33 | Aapo Niemelä | ||
| Kyllä vaan, seki menny jo palasix :-/ | ||||
|
|
19.01.2022 21:28 | Lari Åhman | ||
| Nätti kuva! 2701 vielä elossa. | ||||
|
|
19.01.2022 21:02 | Johannes Erra | ||
| Lisätään tähän vielä, että SJ yhtiöitettiin ja pilkottiin itse asiassa 1.1.2001, kuvanoton aikaan toiminnassa oli vielä ainakin paperilla yhtenäinen SJ-liikelaitos. Sekä henkilö- että tavaraliikenteen vetokaluston maalaaminen siniseen väritykseen oli alkanut 1980-luvun lopulla. Rc4-sarjasta, josta kaikki jäljellä olleet siirtyivät Green Cargolle, oli liikelaitosaikana enemmistö jo maalattu siniseksi, eli 1267 oli värityksensä puolesta v. 1999 jo jonkinmoinen harvinaisuus. | ||||
|
|
19.01.2022 20:57 | Johannes Erra | ||
| Nuo sarjan C14 junat perustuvat kierrätystavaraan. Korit rakennettiin 1980-luvulla uutena, mutta komponentteja, ennen muuta ratamoottorit, pyöräkerrat ja jonkin verran sähkötekniikkaa, otettiin noihin poistetuista, 1950-luvulta peräisin olleista sarjojen C2 ja C3 metrojunista. | ||||
|
19.01.2022 20:51 | Johannes Erra | ||
| Nuo E444-sarjalaiset ovat nyt poistumassa FS:n käytöstä. Vetureita on ajossa viimeisten tietojen perusteella enää alle viisi. Kuitenkin jo 1980/90-luvuilla niille tehtiin perusteellinen modernisointi, ne menettivät nuo tyylikkään pehmeästi muotoillut nokat jo silloin. | ||||
|
|
19.01.2022 20:33 | Petri Sallinen | ||
| Se jää arvoitukseksi, miksi pienoismallissa hiekkalaatikoiden luukut ovat oudoissa paikoissa. Pienoismallin rakentamista varten laaditussa työpiirustuksesa vuodelta 1919 luukkuja ei ole. Onko pienoismallin rakentaja roiskaissut ne omasta päästään vai onko jollain ollut tietoa siitä, että luukut olisivat jossain vaiheessa olleet tuolla tavalla vaunussa — tai poistettiinko ne esikuvasta jossain vaiheessa, kun niitä ei ollut työpiirustuksessakaan ja lisättiin malliin muistinvaraisesti ja mahdollisesti väärin. Yksi selkeä yksityiskohta on vaunun kate. Hiekkamassaan perustuva kate on hyvin suomalainen ratkaisu. Veikkaan, että Englannissa rakennettuissa vaunuissa oli Englannissa tuolloin käytössä ollut katemateriaali. Alkuperäinen kate on todennäköisesti vaihdettu hiekkamassakattoon myöhemmin Suomessa, mutta minkälainen oli alkuperäinen. Hyvä osoite tarkemmalle tutkimukselle on Englanti. Tilauskirjoja, kirjeenvaihtoa ja työmääräyksiä saattaa hyvinkin löytyä — tätä minulle taannoin suositeltiin, koska maassa on dokumentoitu hyvin historiaa. Muutaman veturin osalta tämä peräti onnistui hyvin. The Historical Model Railway Society hallinnoi tällä hetkellä Metropolitan-Cammell Ltd:n (Brown, Marshalls & Co:n seuraaja vuodesta 1902) historiallista piirustusarkistoa. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan arkistossa on noin 10 000 alkuperäistä Metropolitan-Cammel-yhtiön piirustusta. |
||||
|
|
19.01.2022 20:29 | Petri Sallinen | ||
| Ensimmäisen (ja myös toisen luokan) luokan ikkunoiden ylänurkissa oli pyöristykset vielä pitkään, esim. haapalaudoitetuissa telivaunuissa — myös ovien ikkunoissa. Suunnittelulla tehtiin hajurakoa kolmannen luokan vaunuihin. Kun käytännössä myöhemmin luovuttiin, saattoivat ikkunat sotkeentua ei luokkien vaunuissa. | ||||
|
|
19.01.2022 20:15 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Vaunumalleja' oli toki erilaisia. Tai oikeastaan erilaisia luokkayhdistelmiä. Kuitenkin niissä oli tietty luokka aina saman näköinen. Vaunu A1 on historiansa takia erikoistapaus. Se on moneen kertaan remontoitu ja muunnettu. Vaunuista on olemassa piirustuksia joista esim. tuo I ja II luokkien ikkunoiden erilaisuus käy selville. |
||||
|
|
19.01.2022 20:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Okei, eli vaunumalleja ei ollut kahta? Tosi kiinnostavaa tietoa tässä saan tässä kovalla tahdilla; mielenkiintoista! | ||||
|
|
19.01.2022 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuukka: Linkkaamani kuvan tarkoituksena on esittää, missä kohdin lämmityslaatikoiden luukut olivat Brown, Marshalls & Co:lta vuonna 1860 tilatuissa vaunuissa (joihin A1:kin kuuluu). Pienoismallissa luukut ovat aivan väärissä paikoissa. Lämmitys oli vain ensimmäisessä luokassa, jonka osastot olivat yhdistetyssä I&II lk vaunussa keskellä. Toisen luokan osastot olivat vaunun päissä. Lämmityslaatikot olivat I luokan osaston sohvien alla, siis oven kahta puolta, ja niiden luukut olivat välittömästi oven vieressä ensimmäisessä paneelissa. Niinkuin linkkaamaani A1-vaunun kuvassa näkyy. Vaunu on kuvassa käynyt jo aikamoisen remontin, joten sen monet yksityskohdat eroavat pienoismallista. Pienoismallin ikkunamuodot ovat kuitenkin alkuperäiset. I ja II luokassa ne todella olivat erilaiset. Oletuksia tässä ei ole lainkaan, vaan tietoa. |
||||
|
19.01.2022 19:57 | Topi Lajunen | ||
| Ohjaus säleikköjen avaussylintereille tulee portaattomasti öljynpaineella (Behr) tai ilmanpaineella (Voith). Käytännössä kuitenkin itse sylinterit reagoivat tietyllä painerajalla on/off-tyyppisesti. Sama portaaton paine ohjaa myös tuulettimien nopeuksia, käytännössäkin portaattomasti. Ohjauspaineita säädetään pääkierron ja sivukierron lämpötilojen mukaan (Behr) sekä edellisten lisäksi vaihteiston lämpötilan mukaan (Voith). Eri säleiköille on osin erilliset ohjaukset, riippuen mitkä termostaattiventtiilit kulloinkin toimivat. Voithin ja Behrin järjestelmissä on eri järjestys jäähdytyskiertojen kennoilla ja sitä myöten säleiköillä eri järjestys keulalla, lisäksi Behristä on kahta eri versiota, joissa on keskenään erilainen järjestys, ja hieman erilainen ohjaus. |
||||
|
|
19.01.2022 19:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä pienoismallissa on kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia, jotka hämmentvät. Esimerkiksi I ja II luokkien sivuikkunat ovat hieman erilaiset. I luokassa yläreunasstaan vähän kaarevat, II luokassa suorat. Voiko tuollaiseen päätyä ihan vaan taiteellisen vapauden kautta, vai onko pienoismallin tekijällä ollut näkyvillään aito vaunu tai kuva sellaisesta? Aika paljon on nimittäin hatusta vetänyt pienoismallin tekijä, jos tuo ikkunan muoto on keksaistua! | ||||
|
|
19.01.2022 19:29 | Petri Sallinen | ||
| Vaunut eivät ole samanlaisia ainakaan ulkoisesti. Hiekkalaatikkojen väärän paikan oletuksena on se tekstitieto, että vain ensimmäisessä luokassa olisi ollut lämmitys, mutta ei toisessa luokassa. Ensimmäinen luokka taas sijoitettiin vaunun keskelle — siis ei pyöräkertojen päälle. Oletuksia on siis kohtuullisesti. | ||||
|
19.01.2022 19:24 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1912 historiikin mukaan oikea ilmaisu on "varakytkin". | ||||
|
19.01.2022 19:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo Russisch-Baltische Waggon-Fabrik rupesi kiinnostelemaan, ja selvitin, onko todella ollut Riiassa kaksikin eri rautatiekalustotehdasta samaan aikaan. Ja noinhan se on, että kyllä on ollut. Sekä RVR (Venäjäksi RVZ) että tämä RBVZ ovat olleet olemassa samaan aikaan ja tehneet molemmat vaunuja juniin. Ja vielä, firman nimi tosiaan on ''Russisch-Baltische Waggon-Fabrik'', ilman tuota ylimääräistä n-kirjainta. Se n-kirjain on genetiivimuodon tunnus, joka tarvitaan, koska osakepaperissa lukee ''Venäläis-Balttilaisen Vaunutehtaan Osakeyhtiö''. Samalla tavalla kuin suomeksi firman nimi olisi ''Venäläis-Balttilainen Vaunutehdas'' eikä ''Venäläis-Balttilaisen Vaunutehtaan'', myös saksaksi tuon tehtaan nimi on perusmuodossa, eli ''Russisch-Baltische Waggon-Fabrik''. Näin siihen viittaavat myös kaikki saksankieliset lähteet, joita äsken kävin läpi. | ||||
|
19.01.2022 19:13 | Tero Laakso | ||
| Juhana on oikeassa. Minulla oli lähteenä Resiina 4/2020, jossa todetaan: "Vuosi 2019 oli 157. perättäinen vuosi, kun Suomen leveäraiteisella rataverkolla ajettiin höyryvoimalla". Vastaava toteamus siellä taitaa olla joka vuosi, ja ainakin vuoden 2017 lukema on laskettu samalla kaavalla (Resiina 2/2018). Muita Resiinoita ei minulla ole nyt tässä hollilla. Eli jos vuosi 1977 lasketaan mukaan, niin varmaan ennen virallisen liikenteen aloittamista tapahtunut liikahtelu pitäisi huomioida myös, jolloin päästään 162. vuoteen. Ja vaikka vuotta 1861 ei huomioitaisikaan, siltikin Resiinan kaavasta tulisi yhden vuoden heitto. | ||||
|
|
19.01.2022 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tuossa Kurtin linkkaamassa kuvassa varmasti kyse samasta vaunutyypistä, jota tämä pienoismalli esittää? Ikkunankarmien muoto on erilainen, ja pienoismallissa monimutkaisempi. Seinäpaneelejakin on eri määrä. Ja tuo lämmityshiekkaluukkujen sijainti selittyisi silläkin, että eri puolilla seinää olevat istuimet lämpiäisivät saman hiekkasäiliön avulla. Jos hiekkaa on vaihdettu, silloin tuollaisella ratkaisulle kyllä olisi ihan hirveä kaapiminen tyhjentäessä tai toppaaminen täytettäessä, eli kovin toimiva tuollainen ei olisi. Mutta, kun vaunut nyt näyttävät noinkin erilaisilta, ovatko ne todella sama vaunutyyppi? | ||||
|
|
19.01.2022 18:22 | Hannu Peltola | ||
| Koria on ollut Korian asema... | ||||
|
|
19.01.2022 17:34 | Jarno Piltti | ||
| Legoista rakennettu auto! | ||||
|
|
19.01.2022 17:29 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä, lovivaunu otettiin junasta pois ja Kouvolasta tullut ehjä vaihdettiin tilalle. Lovipyörällinen lähti Kouvolaan Loviisassa käyneen 105:n vetämänä, Kouvolasta tullut 106 lähti kohti Hankasalmea. | ||||