Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.01.2022 10:40 | Kari Haapakangas | ||
| Siis hetkonen, nuohan ovat koskenniskan rakennuksia. Tämä on siis nykyinen Kasarmintie? Varuskunta oikealla ja Rautasilta vasemmalla. | ||||
|
18.01.2022 08:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä vaunussa oli höyry- tai vesilämmitys ainakin jo vuonna 1885. Samaan aikaan siinä oli myös kamiina. Nämä tiedot käyvät ilmi vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisusta. Kamiina oli ainakin jossakin vaiheessa carbon natron kamiina, jossa ei ole savutorvea. Jossakin vaiheessa vaunussa varmuudella oli höyrylämmitys. Kuvassa näkyy höyryjohto, mutta ei kamiinan savutorvea. Vaunu lienee kuvassa siis höyrylämmitteinen. Ellei sitten carbon natron -kamiina -lämmitteinen. Lämmityslaatikoiden luukut ovat vain reliikki vaunun varhaisvuosilta. Samaan tapaan kuin sivuovet, joista osa kuvan aikaan ei enää ollut avattavissa. |
||||
|
Kuvasarja: Dr12 2241 |
18.01.2022 01:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Nämä kaksi kuvasarjaa voisi ehkä yhdistää: https://vaunut.org/sarja/3734 https://vaunut.org/sarja/4695 | ||||
|
17.01.2022 23:16 | Jouni Hytönen | ||
| Vuodesta 1954 vuoteen 2021 on kyllä ymmärtääkseni joka vuosi liikkunut lättähattuja. En keksi, mikä vuosi olisi voinut jäädä välistä. Tänä vuonna ei kai vielä kuitenkaan? | ||||
|
|
17.01.2022 23:04 | Jorma Toivonen | ||
| Kylläpä vaan on vuodesta 1861 joka vuosi kotimainen leveäraidehöyry liikkunut omin konein maassamme. Heikoin vuosi tosin oli 1977, jolloin vain 1129 liikahteli. Se oli Haapamäen tallilla lämmitysveturina, mutta kävi ainakin halostamassa omin konein. SKS |
||||
|
|
17.01.2022 22:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Se voi olla 1976 tai 77 kun ei ole liikkunut höyryjä leveäraideverkolla jos ei joidenkin tehtaiden höyrysäiliövetureita lasketa. Suomea lähimmät isot höyryveturit ovat silloin tainneet liikkua Viipurissa ja Tallinnassa. Kapearaiteisista radoista vain Lahnuksen Rautatiellä on varmasti liikkunut höyryveturi omin voimin noina vuosina. [EDIT:] Tarkistin Nordens Järnvägar vuosikirjoista niin jokaisena vuonna on ollut leveäraidehöyry lämpimänä mutta 1977 pikkujumbo Haapamäellä käytännössä vain höyrynantotehtävissä. 1976, 78, 79 niitä on käytetty elokuvien kuvauksissa ja 1980 ihan matkailuliikenteessä Savonlinnassa. |
||||
|
17.01.2022 22:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Toinen kuva: https://vaunut.org/kuva/91145 | ||||
|
|
17.01.2022 21:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä tulee mieleen myös aikoinaan pohtimani asia, onko vuosina 1955–2022 ajettu joka vuosi lättähatulla? | ||||
|
17.01.2022 21:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Juu, oikein komea! | ||||
|
17.01.2022 21:22 | Jukka Martio | ||
| Melkoista vaivaa kannattanut nähdä kuvauspaikan valinnassa. Kuva on erinomainen, mutta olisi paljon ankeampi, jos veturit olisivat olleet "nykymuodin" mukaiset. | ||||
|
|
17.01.2022 20:54 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen.... Minulla on mielikuva, ttä 1970-luvun puolivälistä löytyisi vuosi, jolloin ei leveäraiteisella rataverkolla vedetty yhtään höyryveturivetoista junaa... | ||||
|
17.01.2022 20:18 | Oula Ahlholm | ||
| Pitää käydä katsastamassa joskus vaunun nykytilanne. Onkohan vielä samalla paikalla. | ||||
|
17.01.2022 18:45 | Pekka Bergdahl | ||
| Mistä kohti tuo kuva on otettu? | ||||
|
17.01.2022 17:44 | Jussi Kortman | ||
| Kiitoksia Hannu, Ossi, Pasi ja Esa. | ||||
|
17.01.2022 17:39 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Näyttää kunnossapidon vaihto tuottaneen tulosta.. Jälleen oli 205 aurausreissulla Kolarissa tänään 17.1-22, viimeksi pari viikkoa sitten.! Vertaa: Destia kävi koko Lapissa yleensä korkeintaan 1-3 kertaa/talvi. Harmi, ettei Oula ole kerennyt paikalle.!? | ||||
|
17.01.2022 16:43 | Oula Ahlholm | ||
| Ja samalla viimeinen. | ||||
|
17.01.2022 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Djurgårdenin museolinja on kokonaan 1990-luvun aikaansaannos, on mahdollista että jotain yksittäisiä kiskoja pilkahti asfaltin välistä vuosia sen jälkeen kun varsinainen liikenenne päättyi 1967 mutta käytännössä koko rata piti rakentaa uudestaan museoliikennettä varten. | ||||
|
17.01.2022 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset Petri hyvästä havainnosta. En itse tullut ajatelleeksi uuden määräasemakilpityypin vaikutuksia, enkä niinolleen tullut tarpeeksi tarkkaan tutkailleeksi kuvaa, jotta olisin uuden kilven ripustuskoukut havainnut. Vaan siellähän ne ovat. Ja samantien voikin sitten alkaa ihmetellä sitä, milloin uudet, ikkunan alle ripustettavat kilvet tulivat käyttöön. (Olisivat kyllä saaneet maalata sen vanhan numeron peittoon samalla kun maalasivat uuden numeron.) |
||||
|
17.01.2022 13:13 | Lari Åhman | ||
| Kyllä. Eipä näitä väliasemilla suoritettuja vaihtotöitä nykyään enää näe, erityisestikään hiljaisemmilla rataosilla. Tällä tarkoitan muutaman vaunun keräilyjä ja vientejä matkan varrella, kuten kuvatekstin linkeissä tapahtuu. | ||||
|
17.01.2022 12:18 | Tommi K Hakala | ||
| https://vaunut.org/kuva/24620 | ||||
|
|
17.01.2022 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach, mein Gott! Eine Volltreff! | ||||
|
|
17.01.2022 11:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas! Kiitos. MDR lienee tarkoittanut sanaa "motordressin"? |
||||
|
|
17.01.2022 11:11 | Hannu Peltola | ||
| Dagen H:n jälkeen Tukholmassa oli kolme raitiolinjaa: Lidingössä oli kaksi linjaa (Norra Lidingöbanan 1971 saakka ja varsinainen Lidingöbanan, Linje 21) sekä Nockebyn rata. | ||||
|
|
17.01.2022 10:56 | Uwe Geuder | ||
| 1980-luvulla oli 2 raitiotielinjaa: Nockeby ja Lidingö. Muistaakseni se oli sama tilanne Dagen H:sta lähtien. Museolinja avattiin myöhemmin. | ||||
|
|
17.01.2022 10:49 | Reijo Salminen | ||
| Eikös ratikkaliikenne poislukien Djurgårdenin museolinja päättynyt kanssa Dagen H:n myötä? | ||||
|
17.01.2022 10:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko koko asema muuttunut jonkinlaiseksi kauppakeskukseksi? En meinaa tunnistaa paikkoja enää. | ||||
|
|
17.01.2022 10:45 | Pasi Seppälä | ||
| Raikkaat värisävyt kuvassa ja juna peilautuu nätisti sinertävän veden pinnasta. Kymppiainesta. | ||||
|
17.01.2022 10:17 | Miika Hämynen | ||
| Uusi "TER" (Train Express Regional, vastaa ranskalaista nimitystä) Dakarin ja Diamniadon välillä avattiin vihdoin 27.12.2021. Matkat ovat olleet alkuvaiheessa ilmaisia, ja huomisesta 18.1. alkaen liput maksavat 500 - 2500 CFA-frangia (n. 1-4 euroa). Uutisia ranskankielentaitoisille esim. https://seneweb.com/news/Train-Express Hyvä tiivistelmä esim. https://seneweb.com/news/Societe/inauguration-du-ter-dakar-veut-mettre-fi_n_367362.html |
||||
|
17.01.2022 10:11 | Jukka-Pekka Manninen | ||
| Onko Flickr:lle käynyt sourceforget? Nehän olivat aikoinaan täysin luotettavia johtavia sivuja omilla aloillaan, mutta sourceforgesta on sittemmin kehittynyt (taantunut) epämääräinen kaikenlaista malwarea lain rajamailla kävijöille puskeva kakkalähde. Ikävää muutosta tämmöinen. Tosin itsessään täysin turvallisillekin sivuille saattaa joskus päästä livahtamaan jotain epämääräistä yrittävä mainos mainospalvelujen kautta. Tarkkana pitää olla. |
||||
|
17.01.2022 09:35 | Jouni Hytönen | ||
| Omituisena knoppitietona voisi mainita, että tässä tasoristeyksessä on aikoinaan mitattu tasoristeyksen ylittämisen epävirallinen Suomen ennätysnopeus (156 km/h). Epävirallinen siksi, ettei kaikkia tasoristeyksiä tietenkään valvota. Tässä sattui olemaan tietyn määräajan tutkimusmittalaitteet, jotka mittasivat ylittävän liikenteen nopeuksia ja jotka tuonkin nopeustiedon tallensivat. | ||||
|
|
17.01.2022 09:31 | Jouni Hytönen | ||
| Historiallinen kirjotus vihre, jonka korjaaminen on valitettavan kallista, kun se on betonoitu kaikkiin kyltteihin ja dokumentteihin, huonoimmissa tilanteissa kauko-ohjauksen näyttöihin tms. Tuskin tässä tapauksessa. | ||||
|
|
17.01.2022 08:23 | Ossi Rosten | ||
| Hannun kuva siis: https://vaunut.org/kuva/152600 Molemmat loistokuvia, tässä ehkeet sommittelu paremmin onnistunut kuitenkin |
||||
|
|
17.01.2022 08:17 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva ja hauskasti erilainen, kuin minun alempaa ottamani... | ||||
|
17.01.2022 08:11 | Oula Ahlholm | ||
| Vau! On kyllä upea kuva! | ||||
|
17.01.2022 08:10 | Kari Haapakangas | ||
| "tiekaiteenvärinen" on myös varsin osuva kuvaus 90 %:ssa nykyautoista... | ||||
|
|
17.01.2022 08:06 | Kimmo Huhta | ||
| Tässäpä kuva. Ihana rautatietunnelma välittyy. | ||||
|
17.01.2022 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Indikatiivissa toisen persoonan verbimuodon päätteenä on joko s tai x (x siis korvaa s:n). Ranskassa mm. kirjainyhdistelmien eu ja au perään ei kirjoiteta s vaan x. Sinä haluat -- Tu veux tai Sinä pystyt / voit -- Tu peux tai Olet 5 miljoonan arvoinen -- Tu vaux 5 millions | ||||
|
|
16.01.2022 23:21 | Uwe Geuder | ||
| Hyvä huomio Juhana. Tuo oli tyypillinen tee kuin minä sanon älä niin kuin minä teen -tapaus. Helppo sääntö: Toisen persoonan taivutusmuoto päättyy aina s:llä. Ei tule yhtäkään poikkeusta mieleen. Ensimmäinen persoona on hieman vaikeampi. Useimmiten ei ole s, mutta joissakin ryhmissä ja poikkeuksissa kuitenkin on. Tarkistin oikein https://leconjugueur.lefigaro.fr/conjugaison/verbe/venir.html Vaikka se on tietysti internetin tuoma laiskuus ja epävarmuus, kun koko ajan pitää tarkistaa. Silloin kun piti vielä katsoa kirjasta https://livre.fnac.com/a2558514/Collectif-Le-nouveau-Bescherelle-l-art-de-conjuguer , yritti ajatella ensin ja tarkistaa vasta hätätilassa. |
||||
|
|
16.01.2022 21:24 | Eljas Pölhö | ||
| Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin ensimmäinen tunnus oli YBo7, vuodesta 1970 Y7. SJ hylkäsi 1986 ja vaunu siirtyi Banverketille (BV) samalla kertaa saaden silloin tunnuksen MDR. | ||||
|
|
16.01.2022 21:01 | Eljas Pölhö | ||
| PMV 4092oli alkujaan Y7 1195, sitten MDR 400 3827, sitten PMV 101 ennen kuvan numeroa. Tämä on valmistettu Linköpingissä (ASJL) 1958. Kuvatekstiin voisi korjata Y7 (eikä Y6). | ||||
|
|
16.01.2022 20:37 | Erkki Nuutio | ||
| Erikoista että P210:n viimeinen valmistusvuosi oli 1969, eli sama kuin Amazon-sukuisen P220:n. Olin pistehitsailemassa ilmeisesti viimeisiä P220 -yksilöitä Torslandan tehtaalla kesällä 1969. Niitä tuli harvakseltaan Amazonien seassa. Ne olivat inhottavia, koska Amazon-linjan neliminuuttinen jaksoaika ei oikein riittänyt P220:n takaoven listojen vuoksi. P210 (ja PV544) eivät olleet Torslandan tuotteita, koska näiden tuotantotekniikka oli antiikkinen. Ne valmistettiin Gamla Volvon tehtailla Göteborgin Hisingenissä, ilmeisesti loppuvuosina siinä vajamaisessa hallissa jossa vuonna 1970 koottiin P1800:set. Työskentelin kesän 1970 vastapäisessä Nordkulan -rakennuksessa, jossa silloin oli Volvon ylin johto ja tutkimusosastoja ja kirjasto. |
||||
|
16.01.2022 20:27 | John Lindroth | ||
| Vuodesta 1925-1967 on toiminut raitiovaunuyhteys Humlegårdsgatanilta Lidingöön. | ||||
|
|
16.01.2022 20:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä, kirkas ja syväterävä kuva, jota tutkii mielellään. Eikä sää näytä kovin autereiseltakaan. Lättä tuo elämää muutoin hiljaistakin hiljaisemmalle liikennepaikalle. Väriläiskinä vaihteen puntin punainen väri ja lätän lumiaurat. Kiitos, Petri! |
||||
|
16.01.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä näytä siltä, että saaliseläimet kovin usein olisi jättäytyneet kuvan ketun päivälliseksi kovinkaan usein...? | ||||
|
16.01.2022 20:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Telin rakenne vaikuttaa olevan modernia tyyppiä. | ||||
|
|
16.01.2022 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä onkin sairaan vaikea! Katsoin paristakin kirjasta rälsbussiluettelot läpi, eikä kumpikaan tunne PMV 4XXX - merkittyjä vaunuja. Toisessa kirjassa selvitetään vain ASJ Linköpingin valmistamat vaunut, eikä 4092:ta löydy. Toinen kirja on Arne Hällqvistin kirjoittama vuodelta 2017. Tässä numeromuutoksista mainitaan vain ensimmäiset, esim. tyyliin vaunu 786, valm. 3.1954, pari varikkosijoitusta, hylkäys 1.1981, -> Tjv (tjänstevagn) Qhz-ö 985 0954. Siihen se sitten jääkin. Qhz-ö on ruotsinlättäteeteeveen uudempi versio, toisen päädyn ollessa suora. Vi**u, kirjahan on keskeneräinen, lieneekö tiedot enää olleet saatavillakaan? (Bittiavaruuteen kadonneet, en siinä tapsuksessa ihmettelisi...) Ruotsinteeteeveet saivat myöhemmin uudet litterat tyyliin LMV ja nelinumeroinen numero, sen perään sitten kirjaimet A, tai B tai C. Personalmotorvagnit: esimerkiksi Y7 1141, valm. 1957, -> MDR 400 3844 vuonna 1987. Uusi merkintä: Banverkets PMV 3837 C. Toinen kirjani ei mainitse em. Qhz-ö:stä mitään, koska 786 oli Hägglundin valmiste. Kuvan vaunu on oletettavasti entinen Y7. Y6 - sarjasta SJ hankkiutui aika rapsakasti eroon jo 1970-luvun alkupuolella. Mutta aika vekkulia, ruotsinlätällä on numero, joka oli totta suomenlätässä. Eräskin ympyrä on sulkeutunut. |
||||
|
|
16.01.2022 19:33 | Oula Ahlholm | ||
| Jotain tuttua.. Onko tämä valmistettu Suomessa vai Ruotsissa? | ||||
|
|
16.01.2022 19:21 | Timo Salo | ||
| Ei ole kapi levinnyt vielä häntään asti... Hieno kuva (surkeaa vain ketun kohtalo) ja helppo yleensä saada, kun kettu sairastuu, niin se tulee "hullunrohkeaksi". | ||||
|
16.01.2022 18:42 | Vertti Kontinen | ||
| 1290 on vieläkin oranssissa värissään. Sattui kameraan pari kuukautta sitten Jällivaarassa Oslo-Narvik rekkajunassa Gt 4002. Valitettavasti järkevää kuvaa en siitä pimeässä saanut, sillä veturi ei ollut johtoveturina. Paluujuna meni taas niin reilusti etuajassa, etten saanut siitäkään kuvaa | ||||
|
16.01.2022 18:34 | Petri Sallinen | ||
| Valokuvien perusteella SJiF-aikana henkilövaunujen seiniin teksti maalattiin siten, että laitoksen tunnus — SJiF — oli vaunun keskivaiheilla heti ikkunan alapuolella. Sen alapuolelle keskitetysti asemoituna oli vaunun numero muodossa "No 00". SJiF tuli todennäköisesti käyttöön vuonna 1872. SVR-aikainen ohje ja mittapiiros — todennäköisesti ensimmäinen malli SJiF-ajan jälkeen — on vuodelta 1897. Sen mukaan laitoksen toiminimi — kahdella kielellä — on samassa linjassa vaunun numeron kanssa. Muoto on SVR. No 000. FSJ. Rivi on vaunun keskilinjassa ikkunan alapuolella. Paikkalukumerkinnät ovat keskilinjaa lähempänä päistä katsottuna kuin myöhempinä aikoina — ensimmäisen ja toisen ikkunan keskilinjalla mikäli kyseessä on kaksiakselinen henkilövaunu, jossa on kuusi ikkunaa. Paikkalukumerkinnät ovat muotoa II (ylempänä — samassa linjassa kuin SVR-merkintä) ja sen alapuolella keskitetysti asemoituna on P 16 H. (perässä on piste). |
||||
|
16.01.2022 18:24 | Petri Kiviniemi | ||
| Näistä saattaa olla aiemmin mainittu täällä, mutta Youtubessa löytyy video nimeltään: Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps. Kanavalta löytyy muitakin pätkiä Tukholmasta ja muualtakin mm. Stockholm 1909: Åktur med Ringlinjen (1909). Suora linkki ensin mainittuun: https://youtu.be/CsNv6rda-20 |
||||