Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.11.2021 00:16 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia! | ||||
|
28.11.2021 00:06 | Hannu Peltola | ||
| "Wanhaan aikaan" SJ:llä oli tapana ajaa sähkövetureita molemmat virroittimet ylhäällä. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 23:56 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, Gotlannin Romakaan ei ole huono kohde - ainakaan rautatieharrastajille! Siellä pitää vielä joskus käydä! | ||||
|
27.11.2021 23:53 | Hannu Peltola | ||
| Totta, ylempänä on auto, joka on tosiaan Ford Kölnin näköinen. Kovin pitkällä 1950-lukua ei vielä kuitenkaan olla, koska vaunukalusto on näinkin antiikkista. | ||||
|
27.11.2021 23:46 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä kartta helpottaa suunnistamista! Google Mapsin karttapohjalle on varsin nopeaa tuottaa näitä kuvasarjaan liittyviä karttoja. | ||||
|
27.11.2021 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Todella maukkaita tekstejä AP:ltä - täytyypä kokeilla näin eläkeläisenä (ei odottevissa olevia häiritseviä puhelinsoittoja). Kauan ennen oli varikoilla ns. "kotivara" - puolen tunnin lähtövalmius. Henkilön täytyi olla varautunut hälytykseen (yleensä tallipäivystäjä). Nuo varat kestivät yleensä varikosta riippuen 10h tai 8h, josta työajaksi korvattiin puolet. Ei tarvinnut "komennuksen" alkaa soittelemaan "ympäri Suomen" korvaajaa työvuoroon. Olen kuullut, että täällä etelässä on erittäin vaikeaa löytää vapaa-ehtoisia "työläisiä" - varsinkin lähiliikenteeseen. |
||||
|
27.11.2021 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti saatu vanha vesiviskuri sommiteltua kuvaan mukaan. | ||||
|
|
27.11.2021 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Hannulle, että on lisännyt karttakuvan "tapahtumien keskipisteistä" myös meille alueista tietämättömille - hieman pääsin seikkailuun mukaan... | ||||
|
27.11.2021 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Vuonna 1996 paikka oli vielä näin vilkas: https://vaunut.org/kuva/151586?a=1 | ||||
|
27.11.2021 23:03 | Hannu Peltola | ||
| Nykytila vastakkaisesta suunnasta kuvattuna on tämännäköinen: https://vaunut.org/kuva/151554?a=1 | ||||
|
27.11.2021 22:02 | Joonas Pio | ||
| Komea kuva, jossa näkyy se vähä, mitä Haapamäen risteysaseman merkityksestä on jäljellä. | ||||
|
|
27.11.2021 21:47 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnosteinen kuva. Huomatkaapa tuo Patanokka-Volovon kantama mainoste: YTONG. Kyseessä on erittäin ruotsalainen (alunperin) tuote eli höyrypaisutettu kevytbetoni, alunalkujaan firman Yxhults Ånghärdade Gasbetong-valmiste. Tuoteportfolio on edelleen tarjolla, nykyään toki moninaisten yrityskauppojen kautta Xella-yhtymän tuotteena. Tuo teliperäinen (ilman kuormatilaa oleva) kuorma-auto on tosiaankin hyvin suurella todennäköisyydellä ylijäämän kermaa, Studebaker US6 6x6. Ruotsiinkin niitä hankittiin suurempia määriä eri tehtäviin. Mikä sitten lieneekin tuon ajokin toimi, ehkä apusiirtovetäjän tehtävä? Miehistö ottaa joka tapauksessa melko rennosti, alhaisella kiireen asteella. Kauempana takana on kuorman otossa/annossa modernihkon oloinen kuormavaunu, joka kovinkin paljon näyttää Ford Köln FK-sarjalaiselta, semmoiselta 1951...55 muotoiselta. Se saattaisi antaa tähän kuvaan ajoitusvinkkiä. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 21:41 | Jukka Viitala | ||
| Kiitos Hannu! Mulle Ruotsin rautatiehistoria alkoi avautua käytyäni 1990-luvulla usein työn puolesta ja myös vapaa-ajalla Gotlannissa, jossa oli aikoinaan melkoisen kattava kapsuverkosto. Ajeltiin Bläsen dieselvetoisella kaivosjunalla hiukan nauttineina, veturinkuljettaja varmaan eniten... Nyt olis mahdollisuus ajaa (kapsu)junalla Romaan, säästyis puuduttavalta Italianreissulta. EX-rouvallani ei mennyt ihan jakeluun, kun pysäytin vuokravollen kyläpahaseen ja kerroin, että ollaan Rooman keskustassa, ota kuvia! Tädin modersmål oli ruåtti, mutta matkalla kännykkä vei voiton maisemista eikä lukenut kylttejä. Lupasin viedä hänet Roomaan joskus seukkailuaikoina joten mission accomplished! http://forening.gotlandstaget.se/ |
||||
|
|
27.11.2021 21:02 | Pasi Seppälä | ||
| Hienosti valotettu. Erinomaista kameratyöskentelyä. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 20:44 | Hannu Peltola | ||
| Jukka, tästä kuvasarjasta saat täyden selvityksen Skeppsbron raiteista! https://vaunut.org/kuvat/?s=5353 | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Vastakkaiseen suuntaan opastimia on lisäksi - Laurilan varmuuslukituksesta riippumattomat tulo-opastimet Tornion ja Rovaniemen suunnilta. Tornion js Haaparannan välillä tässä suunnassa on vain kääntösillan ja Haaparsnnan tulo-opastimet, vastakkaiseen suuntaan kääntöIllan ja Röytän vaihteen opastimet. |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kun katselee Aikataulukirjasta 110 (voimassa 15.3.1944 alkaen) junan 69 Hanko -.Kemijävi aikataulun opastintietoja niin pääopastimia.on Iin pohjoispuolella: - kaksu siltaa Kuivaniemi - Simo välillä - Kenin varmuuslukituksesta riippuvainen tulo-opastin esiopastimella - silta Lautiosaari - Laurila välillä - Rovaniemen varnuuslukituksesta riippuvainen tulo-opastin - kaksi siltaa Rovaniemi - Nivavaara välillä Yhteensä 7 opastinta Ja junalla 641 Kemi - Kauliranta Laurilan jälkeen - Silta lanki - Tornio välillä. Kun nuo kaaviot ovat ilmeisestikin jälleenrakennuksen ajalta, ei mitenkään ole mahdotonta, ettei tuolla ole tulo-opastimia, johtuen ihan taloudellisista resursseista. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 20:04 | Jukka Viitala | ||
| Liittyykö Vanhankaupungin itäpuolella (Skeppsbrokajenilla) olevat raiteet jotenkin tähän rataan vai mistä ihmeestä sinne on kuljettu? | ||||
|
|
27.11.2021 19:57 | Rasmus Viirre | ||
| Jep! Ja voin jotenkin tuohon tilanteenseen osittain samaistua (vanhempieni töiden takia), itse vielä olen pelkkä lukiolainen.. Joskus ei auta kotona pysyminen, vaikka olisikin alun perin pitänyt olla vapaata. Eikä kaikkia töitä vain voi tehdä kotoa käsin nettiyhteyksin. Zemppiä junien pitämiseen kulussa! | ||||
|
27.11.2021 19:53 | Oula Ahlholm | ||
| Kuvaajan kannalta ehkä hyväkin että juna myöhästyi, sillä saa parempia kuvia kun vaikka Iso-kohina ei tule kuvaa pilaamaan. | ||||
|
|
27.11.2021 19:49 | Oula Ahlholm | ||
| Vau mikä kuva! | ||||
|
27.11.2021 19:48 | Aku Lehtola | ||
| Lättä saanut lunta otsaansa :) | ||||
|
27.11.2021 19:39 | Jukka Viitala | ||
| Jotenkin ajolangasta ja höyryveturista tuli mieleen käkikellomaan sähkölämmitteinen höyryveturi: http://loco.skyrocket.de/img/sbb_e3-3__1.jpg | ||||
|
27.11.2021 19:34 | Masi Levola | ||
| Aku Lehtola Kiitos! | ||||
|
27.11.2021 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Alkuperäinen peltijopo oli vähän halpispyörän maineessa, littana plooturunko oli onnettoman heikko sivuttaisrasituksille ja taipui palautumatta. Faijalla oli joskus isopyöräinen sellainen ja hän potki vauhtia toinen jalka polkimella, runko taipui 90 kg:n alla banaaniksi vuodessa. Jostain kumman syystä Helkaman fillarien laakerit eivät koskaan olleet niin liukkaita kuin Tunturien, ne rullasi tuplamatkan alamäen jälkeen. Armeijassa sain sitten pallopyöräisen 26" Helkaman, vähänkös v**utti polkea alamäissäkin, kun jessuksen aikaiset 28" Pyrkijät meni ohi molemmin puolin. | ||||
|
|
27.11.2021 19:33 | Aku Lehtola | ||
| Tunnelmallinen kuva, kauniisti aurinko paistaa lätän yläpuolelta. | ||||
|
|
27.11.2021 19:10 | Jukka Viitala | ||
| Aidossa Ponissa ei ollut satulan ja navan välistä viistoputkea vaan pakkari toimi takahaarukan yläputkena. Yhtäpuuta hitsattuina siis. Notkui kivasti kakspäällä... Bongattiin joskus 80-luvun alussa karsee fillarionnettomuus silloisella Kt61:llä Töytärin ja Myllykylän välisellä suoralla, Poni lojui ajoradalla ja pyöräilijä tienvarsiojassa hukkumaisillaan tikkuaskin syvyiseen veteen. Käännettiin äijä selälleen, umpikännissähän tuo oli ja Poni viereen, sitten syttyi se kuuluisa järjen valo ja irrotettiin Ponista stonga sekä satula, nehän oli yksviiksisellä ruuvilla kiinni. Lopputulos ei hivellyt silmiä, joten otettiin autosta työkalut avuksi ja puolen tunnin äherryksen tuloksena Poni oli muttereina 10 m matkalla pientareella, saatiin keskiökin purettua. Veikkaan äijästä päässeen pienoista mutinaa kun palasi arkeen ja tajusi putkikamelin olevan yksin kimmin palasina. Hyi meitä. |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 18:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän sarjan kaavioissa mitä minulla on ei ole opastimia merkittyinä. Toisin kuin tänne sivustolle aiemmin lisätyissä 1920-luvun kaavioissa: https://vaunut.org/sarja/1725 | ||||
|
|
27.11.2021 17:39 | Aapo Niemelä | ||
| Ari-Pekka on tarjoillut maukkaan kuvatekstin! Kuvakaan ei ole yhtään hassumpi, tämä alkaa olemaan jo mukavasti vanhahtavaa rautatiemaisemaa :) | ||||
|
|
27.11.2021 17:30 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Itselläni oli vm. -74 26"-renkaisessa Ponissa maalattu tavarateline. | ||||
|
27.11.2021 17:28 | John Lindroth | ||
| Onnistunut Pekka kuva! | ||||
|
27.11.2021 17:26 | John Lindroth | ||
| Pilailu- Puodista Siltavuorenrannassa sai aikoinaan ainakin Rocoa. | ||||
|
|
27.11.2021 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Anttilassa oli joskus myynnissä Liman pienoisrautatiemateriaalia, ainakin peruspakkauksia. Omat havaintoni ovat 1980-luvulta, vieläpä melko läheltä kuvan näkymäaluetta. | ||||
|
|
27.11.2021 16:58 | Jari Kuusinen | ||
| Logo todellakin viittaisi hyvin hyvin vahvasti norjalaiseen, ja olihan niitä "poneja" aikanaan useamapaakin merkkiä, kuten Tapion aiemmastakin kuvasta on päästy näkemään: https://vaunut.org/kuva/69305 :) | ||||
|
|
27.11.2021 16:30 | Alex Chudoba | ||
| Kromattu tavarateline, takahaarukan malli ja satulaputkessa oleva raita todellakin viittaavat ennemmin Øglænd Kombiin. Myös Nopsa Kombi lienee ollut aivan samalla rungolla, mutta sanoisin yksityiskohtien täsmäävän paremmin Øglændiin. Eikä Ponikaan silti aivan poissuljettu vaihtoehto ole. | ||||
|
27.11.2021 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut valmistuivat 1977, olivat koeajossa metroradalla valmistajan piikkiin 1977-79 ja Helsingin kaupungin Metrotoimisto vastaanotti ne sitten hyväksyttyinä 1979. HKL tuli kuvioon vasta 1982 kun liikenne alkoi ja liikennöinti tuli sen vastuulle. HKL:llä nuo vaunut eivät siis ole olleet vuosina 1979-1982 ja tuo myyrämerkki ei liity mitenkään näihin vaunuihin. Se oli koejunien M1-M6 aikaa se. |
||||
|
|
27.11.2021 16:20 | Rainer Silfverberg | ||
| Hienosti saanut savut ja höyryt kuvaasi! | ||||
|
27.11.2021 16:11 | Jarno Piltti | ||
| Kadonneen teollisuusraiteen seislevy hienosti mukana. | ||||
|
|
27.11.2021 16:11 | Jorma Rauhala | ||
| Sound Center Museokadun tuntumassa myi Rocoa, Pilailupuoti oli Rivarossin myyjä, ja oliko se Audio-Center tms. jossain Uudenmaankadun suunnalla myi Liliputia. Noista kaikista olen ostanut mainittujen merkkien ratikkamalleja. Ranskalaista Jouefia toi maahan ja myi suoraan Teollisuuskadun konttorillaan Mercantile. Pikoa toi ja möi vantaalainen Veikat (Veikko Katajisto Oy.) | ||||
|
27.11.2021 16:09 | Jarno Piltti | ||
| Niin on ja melkoinen ero nykyiseen tässä! | ||||
|
|
27.11.2021 15:58 | John Lindroth | ||
| Hannulta mielekiintoinen kuvasarja! | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 15:43 | Jarno Piltti | ||
| Kemi ja Tornio tässä II luokan asemia sentään, luulisi edes asetinpukin löytyvän? | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin eteläsuomalaisilla vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla opastinmerkintöjä kyllä oli. Kuten myös merkinnät asetinlaitteista ja vaihteiden lukituksista. | ||||
|
27.11.2021 14:58 | Petri Sallinen | ||
| Olen hankkinut taannoin aiheesta piirustuksen pienoismallin rakentamista varten. Piirustuksen otsikko on "Rataesimiehen asunto". Päiväys on 9.4.1908. Piirustuksen reunaan on kirjoitettu käsin, mille paikkakunnille rakennusta on pystytetty. Kellomäki 1908, Lahdenpohja 1910, Pälkäjärvi 1911, Sääksjärvi, Herrala 1918, Huopalahti 1919, Koria 1918, Kulju, Mommila 1915 sekä Arsening (?) 1913. Olihan näitä muuallakin — niitä ei ole kirjattu piirustukseen. | ||||
|
27.11.2021 14:17 | Jarno Piltti | ||
| Etummaisen lätän valmistusvuosi 1962 ja deeveen 1964, heh. | ||||
|
27.11.2021 14:15 | Jarno Piltti | ||
| Isot lautatarhat on kyllä ollut tiedossa mutta 90 vaihdetta on ällistyttävän paljon. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 14:10 | Jarno Piltti | ||
| Ihmettelen puuttuvia opastimia. Vai onko ne jätetty merkitsemättä näihin kaavioihin? | ||||
|
27.11.2021 13:42 | Uwe Geuder | ||
| R-tunnuksella niin kuin Tampereellakin. Ei tietysti kummallakaan seudulla enää vaara astua väärään taamajajunaan. | ||||
|
|
27.11.2021 13:23 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Vartiokylässä olevassa paritalossa asui Viiskulman Harrastelian aitan omistaja, tosiaan jo vanhempi kaveri. Kun hän lopetti puodinpitämisen (80/90 luvulla?), niin hän roudasi kaiken jäljelle jääneen varaston rakennuksen pohjakerrokseen. Tavaraa oli kuuleman mukaan tosi paljon. Vuonna 2000 rakennuksen yläkerta paloi täysin poroksi ja isäntä kuoli palossa ja koko varasto tuhoutui täydellisesti. Itse asuin siinä lähellä, mutta mutsivainaa asui ihan vieressä ja katsoi paloa parvekkeelta. Palon jälkeen pohjakerros (betonia) hyödynnettiin ja päälle tehtiin uudet rakenteet. Me käytiin kundien kanssa ostamassa liikkeestä 60-luvun lopulla pieniä polttomoottoreita joita sitten jossain tellingeissä käynnisteltiin, pärinä oli melkoinen. http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=10557&language= |
||||
|
27.11.2021 12:25 | Hannu Oinas | ||
| Sattui muutama päivä sitten silmiini vanha uutinen Kansalliskirjastosta: Lapin Kansa 15.4.1930 Rovaniemen-Kemijärven rautatierakennus. Saamamme tiedon mukaan on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö rautatiehallituksen esityksestä suostunut siihen, että Rowaniemen – Kemijärwen rakennuksen yhteydessä saadaan rakentaa puutawaran nosto- ja warastopaikkoja rautatiehen ydistäwät satamaraiteet Kuluksen pysäkiltä Olkkajärwen Kuluslahden rantaan ja Misin pysäkiltä Misijärven rantaan. |
||||
|
27.11.2021 11:26 | Eljas Pölhö | ||
| Minusta tässä kaaviossa on ajoitusongelmia: - Palojärvi sivuraiteineen on sijainniltaan sellainen, missä se oli ennen syyskuuta 1944 (1042+670; matka Hanhikoskelle 4,41 km (1047,083). Vuonna 1947 uudelleen avattu Palojärvi oli ilman sivuraidetta paikassa 1038,840. - Kemijärven soraraide (1941-1952) ei ole merkitty (sijainti 1054+218) - Suora yhteys Kemijärven ohi Sallaan, avattu 1940, ei ole merkitty. Se kyllä tuhottiin 1944, mutta minulla on muistikuva (siis voi ollä vääräkin), että se olisi korjattu ja avattu uudelleen viimeistään silloin, kun Kemijoen uudet sillat valmistuivat (elokuussa 1951). Sijainti 1055+410 -- 1055+971 (tai Kemijärven kautta 1057+359). |
||||
