Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2022 18:24 | Petri Kiviniemi | ||
| Näistä saattaa olla aiemmin mainittu täällä, mutta Youtubessa löytyy video nimeltään: Stockholm 1909: Slussen & Katarinahissen - Remastered 4K 60fps. Kanavalta löytyy muitakin pätkiä Tukholmasta ja muualtakin mm. Stockholm 1909: Åktur med Ringlinjen (1909). Suora linkki ensin mainittuun: https://youtu.be/CsNv6rda-20 |
||||
|
16.01.2022 18:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsissa henkilöautoja ja henkilöautotekniikkaan pohjautuvia autoja (ja monia muitakin autoja) tuli kuljettajan paikka vasemmalla puolella -periaatteella ajoon jo selvästi ennen Dagen H:ta. Kuvan auto voi sen puolesta olla jonkin verran vanhempaakin vuosikertaa Dagen H:n suhteen. | ||||
|
|
16.01.2022 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Olisiko tuore vuosimalli? Dagen H oli vuonna 1967, ja P210-mallia tehtiin 1969 asti. | ||||
|
16.01.2022 17:53 | Reijo Salminen | ||
| Hyvä tietää, mulla on sukukalleus 1924 vuosimallin hehkukuulamaamoottori jonka puuosat kadonneet, tuolla varmaan on originaali että voi ottaa kuvia ja mittoja sun muuta? Muistaakseni 4 heppainen eli sellainen pieni, kerran olen toisen vastaavan nähnyt 'tulilla'. | ||||
|
|
16.01.2022 17:53 | Petri Sallinen | ||
| Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne vuoteen 1967 asti. | ||||
|
|
16.01.2022 17:43 | Reijo Salminen | ||
| Mites tuossa on ratti vasemmalla? Vai neänkö minä väärin? | ||||
|
|
16.01.2022 16:50 | Raimo Harju | ||
| Jos käy Rosenlew museossa Porissa, saa hyvän käsityksen, mitä kaikkea onkaan ennen osattu ja tehty. | ||||
|
16.01.2022 15:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Simon antama linkki ei toimi sellaisenaan, koska lopun kaksoispiste ei ole mukana linkissä. Ts. lisää selaimen osoiterivillä loppuun kaksoispiste. 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187: 1898: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1180: |
||||
|
16.01.2022 14:27 | Timo Salo | ||
| Se on Esa 50-50% kumpi on syyllinen... Italialaisen kierrereikätaulukon mukaan esim. M5:n kierteeseen tehdään 5mm:n alkureikä! :-) (kevyt kierteittää) | ||||
|
16.01.2022 14:23 | Petri Soronen | ||
| Nii, 8 vuotta kysymyksestä, mikä tämän kohtalo lienee? | ||||
|
16.01.2022 14:16 | Simo Toikkanen | ||
| Katselin aluksi, että sarvirautoja yhdistävät tangot olisivat osa kierrejarrun vivustoa. Tarkemmin katselemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että jarruvivusto kulkee yhdystangon kanssa samassa tasossa, mutta kuitenkin sisempänä. | ||||
|
|
16.01.2022 14:13 | Simo Toikkanen | ||
| Finnasta löytyy parikin soikeaa Helsingin konepajan vaunuvalmistajakilpeä Suomen Rautatiemuseon kokoelmista. Tässä esimerkki vuodelta 1897: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:1187: | ||||
|
|
16.01.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei kyseessä olisikin kotimaisen huoltohenkilökunnan kiiresuorituksen tulos...? VR:n yrityskuvahan tuosta nyt sitten kohenee! Pendolino kevenee matkan aikana, paluumatkalla noukitaan pudonneet osat talteen. |
||||
|
16.01.2022 13:50 | Timo Salo | ||
| Olisko herr luu:n porukan "ansiota", että veturi on "lievästi" pois kiskoilta???? | ||||
|
|
16.01.2022 13:20 | Timo Salo | ||
| Made in Italy: Saumat repsottaa, ruuveja puuttuu, luukku on tippumispisteessä.... | ||||
|
16.01.2022 13:13 | Timo Salo | ||
| No nyt on hieno pienoismalli kaikkien nähtävillä! Tuo Vesan jälkimmäinen linkki on muuten Nortonin mukaan VAARALLINEN sivusto! :-( Kannattasko poistaa moinen linkki??? |
||||
|
16.01.2022 12:02 | Oula Ahlholm | ||
| Saako kuvaa käyttää mallinnusprojektissa? | ||||
|
16.01.2022 11:54 | Vertti Kontinen | ||
| Paljon kiitoksia kehuista! | ||||
|
|
16.01.2022 11:52 | Erkki Nuutio | ||
| Helsingin konepaja käytti toisaalta suorakaiteenkin muotoista valmistajankilpeä veturissa (esimerkiksi 135). Käsittääksen valmistajankilpi Helsingin vaunuissa oli sensijaan valurautainen ja soikiomainen Pasilan tyyliin. Rautatiemuseossa sellaisen voisi valokuvata. |
||||
|
16.01.2022 11:51 | Petri Sallinen | ||
| Numero on maalattu alemmaksi uudestaan sen jälkeen, kun alkuperäisen numeron päälle on asennettu määräasemakilven koukut. Määräasemakilpihän peittää numeron. | ||||
|
|
16.01.2022 11:50 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä, samaa mieltä! | ||||
|
|
16.01.2022 11:25 | Kari Aho | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
16.01.2022 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| On muuten komea vaunu! Ajoivatko nämä 50-60-luvulla myös Tukholman keskustaan? | ||||
|
16.01.2022 10:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysymyksiä, kysymyksiä! - Mitä enemmän tietää, sitä laajemmaksi havaitsee rajapinnan siihen avaruuteen, mitä ei tiedä. Ts. mitä enemmän tietää, sitä vähemmän tajuaa tietävänsä. Mutta se kysymys: Milloin vallasvaunuihin (Litt A) - tai vaunuihin ylipäätään - alettiin numero kirjoittaa muodossa 'No 00' pelkän numeron sijaan? Esim. tässä kuvassa vaunun 1 numero on muodosssa 'No 1', mutta vaunun varhaisemmassa kehitysvaiheessa ( https://vaunut.org/kuva/104900 ) numero on muodossa '1.'. |
||||
|
|
16.01.2022 10:25 | Petri Sallinen | ||
| Helsingin konepajan valmistajalaatta ainakin vetureissa oli vaakatasoon käännetty "salmiakki". En tiedä, käytettiinkö samaa mallia vaunuissa. | ||||
|
16.01.2022 10:15 | Erkki Nuutio | ||
| Jos vaunu oli alunperin Björneborgista, siinä lienee ollut tällainen valmistajankilpi: https://vaunut.org/kuva/61682?t=laatta |
||||
|
|
16.01.2022 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Pasilan valmistajankilpi löytyi: https://vaunut.org/kuva/123337?t=kilpi Löytyisikö myös Helsingin vastaava? Tekstihaulla: laatta löytyy Pasilan valmistajankilpi myös Fredriksberg-muodossa (vuosi 1920). |
||||
|
|
16.01.2022 09:41 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1906 taulukossa uudelleennumerointi on jo tapahtunut. Neliakseliset C-vaunut ovat saaneet numerot 2101-2110 (ex. 101-110). Muutos on tapahtunut jo 1901. Vuoden 1906 taulukossa kaksiakselinen C-sarjan on numeroavaruudessa 106-111. | ||||
|
|
16.01.2022 09:35 | Erkki Nuutio | ||
| Voitaneen siis katsoa, että kyseessä on numeroltaan 24-alkuinen 1896 Helsingin konepajassa tehty vaunu. Säilyneistä vanhimmista vaunuistamme (esim. Rautatiemuseossa) voisi katsoa onko niissä valmistuskilpiä ja onko sellainen vaunun kummallakin puolella? Vorgissakin lienee kuva ainakin VR Pasilan valmistajankilvestä, mutta löytyykö se esille? |
||||
|
|
16.01.2022 09:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Taidan sittenkin olla väärässä tämän vaunun tunnistamisen kanssa. SVR:n Helsingin konepajan vuonna 1898 rakentamalta vaunulta ei kai voi odottaa enää peltivuorausta? Muistaakseni jo Oulun rautatielle (1886) rakennettiin puuvuorattuja matkustajavaunuja. Vaunussa on edelleen vuoden 1887 numeroinnin mukainen numero 107. Oudosti kahteen kertaan, ja ylempi merkintä oudosti vallasvaunujen tapaan 'No 107'. Vaunu muunnettiin, tai oletettavasti uudelleenrakennettiin joskus myöhemmin II lk vaunuksi D, jolloin se sai vuoden 1897 numeroinnin mukaisen numeron 207. Uudelleenrakentamisvaihtoehtoa puoltaa se, että peltivuoratun II lk vaunun D 207 ulkonäkö on erilainen vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa: ikkunajako on molemmissa päissä samanlainen. Lisäksi tiedetään, että muita Lüdersin samaan aikaan toimittamia vaunuja nimenomaan uudelleenrakennettiin II lk vaunuiksi vuonna 1901. |
||||
|
|
16.01.2022 08:51 | Petri Sallinen | ||
| Vuoden 1911 "Kuvia liikkuvasta kalustosta" -opuksen mukaan C-sarjan 2101-2110 vaunuja oli todellakin kymmenen kappaletta — tosin vaunut olivat C-sarjan telivaunuja (kuva 134, sivulla 40 samaisessa opuksessa). Niiden alkuperäiset numerot vuoden 1899 luettelossa olivat 101-110. Vuonna 1911 C-sarjassa oli kuusi kappaletta kaksiakselisia vaunuja, joiden numeroavaruus oli 106-111. Vaunuissa oli kiertojarru sekä ilmajarrut. Jossain välissä numerointi on siis muuttunut — todennäköisesti siinä vaiheessa, kun neliakseliset C-vaunut on sijoitettu numeroavaruuteen 2101-2110. Tämän jälkeen kaksiakseliet C-vaunut ovat voineet saada neliakselisten vanhoja numeroita. Kaksiakselisten C-vaunujen alkuperänen numerointi todennäköisesti ei ollut 106-111. |
||||
|
16.01.2022 07:30 | Jukka Ahtiainen | ||
| Taidetta ja tekniikkaa. Katsoja haluaa etsiä monia yksityiskohtia, mitä vielä löytyy. | ||||
|
16.01.2022 00:41 | Jarno Piltti | ||
| Oleellista on kuitenkin että moottorivaunu(jos niin voi sanoa)liikenne alkoi Suomessa Loviisan radalla. | ||||
|
16.01.2022 00:32 | Jarno Piltti | ||
| Koneen kyljessä taitaa lukea pelkästään Tve4, virallisessa rekisterissä enemmmän kirjaimia. | ||||
|
16.01.2022 00:29 | Jarno Piltti | ||
| On kyllä hieno juna maisemassa kuva tämä, ei sitä veturia näköjään aina tarvitse kuvassa olla. Ja vielä harvinaisuus Spa bongattu osana kokoonpanoa. | ||||
|
16.01.2022 00:25 | Jarno Piltti | ||
| Vaikea valita yhtä suosikkia tästä kuvasarjasta mutta ehkä se on tämä. Puhkipalamaton kuu ja hienosti valaistu maisema, kivisilta ja kunnon deeverinippu! | ||||
|
|
15.01.2022 23:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä junasta on toinenkin kuva täällä, mutta se on piilotettuna kuvan vaihdon takia. | ||||
|
|
15.01.2022 23:38 | Rasmus Viirre | ||
| Tässä kuvassa se suurikokoinen työmaailma, sekä luonnollinen elämän vietto kohtaavat toisiaan hienosti.. Ideaalinen ja kaunis otos! |
||||
|
15.01.2022 23:32 | Oula Ahlholm | ||
| No ei, ajattelin vain ottaa tuosta laatasta kuvan muistoksi :). | ||||
|
|
15.01.2022 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Inspiraatio kuvasta https://vaunut.org/kuva/63456 ? | ||||
|
|
15.01.2022 22:43 | Joonas Pio | ||
| Päivitin tietoihin. | ||||
|
15.01.2022 22:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäiseen kommenttiin viitaten: Ellei tuo Porkkana ole kolmella yksiköllä, niin junan peräpää ei millään ylety tunneliin saakka. CEikv:n puoliväli (eli yhden yksikön puoliväli) on kääntösillan Pääskylahden puoleisen jänteen päädyssä. Siitä vasemmalle on 18 metrin jänne ja sen vasemmalla puolella vielä 33 metrin jänne, jonka päällä tämän yksikön peräpää on. Siitä on vielä noin sata metriä Kyrönniemen tunnelin luoteiselle suuaukolle, joten vasta kolmas yksikkö olisi siten tunnelissa. SKS |
||||
|
|
15.01.2022 21:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Leikiskelin hiukan kuvankäsittelyohjelmalla ja olin saavinani näkyviin numeron 24?. Vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvassa numero merkitsisi kuvia 153 ja 154. Jälkimmäinen on kuitenkin peltivuorattu, joten jäljelle jää kuva 153, joka vuoden 1911 lopussa tarkoitti 24?-numeroisia vaunuja 240-245. Vuoden 1906 vaunujen hankintataulukosta löytyy niille tiedot: 240: 1896, VR Hki knp Porin rautatielle 241-245: 1896, VR Hki knp valmiille rautateille (mahdollisesti täydennystä Porin rautatielle). 21-alkuiset vaunut olivat erinäköisä. Oletan kuvan vaunun siis olevan Helsingin konepajalta vuonna 1896 hankittu II lk vaunu. |
||||
|
15.01.2022 20:53 | Antti Grönroos | ||
| Teollisuusalueella on tasoristeys jonka nimi taitaa olla VANHA MAANTIE. Siinä on kaksi raidetta mutta siihen laitettiin jälkikäteen yhden raiteen risteysmerkit. | ||||
|
Kuvasarja: Uudenkaupungin rataa kesäaamuna |
15.01.2022 20:24 | Jukka Suortanen | ||
| Upeaa kesäistä "deeveridokumentointia", joka on kohta historiaa. | ||||
|
15.01.2022 20:20 | Jukka Suortanen | ||
| Upean nostalginen kuva. | ||||
|
|
15.01.2022 20:00 | Lasse Reunanen | ||
| Näköjään sisälukutaidossani on lieviä puutteita... | ||||
|
|
15.01.2022 19:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Panuhan tuossa juuri linkittää hakusanalla "kyrönsalm", joka hakee sekä sanoja "Kyrönsalmi" sekä "Kyrönsalmen". | ||||
|
|
15.01.2022 19:45 | Lasse Reunanen | ||
| Laita kuvatekstihakuun sana Kyrönsalmen, niin osumia tulee enemmän. | ||||
|
|
15.01.2022 19:43 | Jimi Lappalainen | ||
| On kyllä mielenkiintoinen kokoonpano tässä. | ||||
|
15.01.2022 17:31 | Reijo Salminen | ||
| Hienossa kunnossa: https://vaunut.org/kuva/25478 | ||||