Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.01.2022 00:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Päätyjen erot kertovat, että yhteistä kantaisää ei välttämättä ole. WL3:ssa on sisään vedetty pääty, jossa puskinten kiinnityskohtia on vedetty vielä enemmän sisään. A17:ssä näyttäisi olevan tässä mielessä melko suora pääty, johon on sitten kiinnitetty puskimet. Samoin esslingeniläisissä puskimet on kiinnitetty päädystä katsoen varsin syvälle. Esslingeniläisen ilmalämmityksessä ainakin osa ongelmaa oli siinä, että lämmitetty tuloilma puhallettiin suoraan ikkunan alla olevasta kapean ikkunalaudan mallisesta säleiköstä ikkunalle ja tämä, ilmeisesti kylmään ikkunaan puhallettaessa koettiin vedon tunteeksi. Ja uudessa mallissa oli erikseen lämmitys pattereilla, ja erikseen ilmanvaihto. |
||||
|
13.01.2022 00:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaunut kuuluivat melko varmasti Lokakuun rautateille, joka sijaitsi Neuvostoliiton osassa nimeltä Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta – tai lyhyemmin: Venäjällä. Venäjä oli osa Neuvostoliittoa, mutta silti kyllä ihan olemassa ollut käsite. Koko Neuvostoliiton kutsuminen Viroksi olisi ollut vähän kummaa, vaikka Viro olikin Neuvostoliiton miehittämä. Samasta syystä koko Neuvostoliiton kutsuminen Venäjäksi olisi ollut epätarkkaa. Tietysti: Jokaisella neuvostotasavallalla oli oma ''kansallislaulunsa'', jossa ylistettiin Neuvostoliiton uljautta ja sitä, miten Neuvostoliitto oli kyseisen ''tasavallan'' kansan vapauttanut orjuudesta. Mutta Venäjälläpä ei ollut. Mikä oli ihan loogista, koska Venäjähän se Neuvostoliittoa ohjasi. | ||||
|
12.01.2022 21:55 | Teemu Saukkonen | ||
| Loppuuko näiden kulku Yaran lopettaessa ostot Valko-venäjältä, vai tuleeko tavara Siilinjärvelle muualta? | ||||
|
12.01.2022 20:58 | Olli Aalto | ||
| Niin siinä lukee. | ||||
|
|
12.01.2022 20:55 | Olli Aalto | ||
| Tuo tuloilmapatterilämmitys on käytössä laajastikin Keski-Euroopassa, saksankielisissä maissa sitä näkee uusissakin vaunuissa. Suomessa olleissa saksalaisvaunuissa on siis kyse vesipattereista, joiden läpi vaunun alla oleva puhallin puhaltaa suodatettua ulkoilmaa matkustamoon. Siinä yhteydessä tuloilma lämpiää patterikotelossa ja levittää patterin lämmön tehokkaammin matkustamoon. Ratkaisua valitettiin vetoisaksi, toisaalta vaunu saattoi oikeastikin jäähtyä siitä syystä, että puhallin jäätyi jolloin pattereiden lämmönluovutus heikkeni. Siksi uudelleen suunniteltuihin suomalaisvaunuihin tuli tehokkaammat patterit, jotka eivät tarvinneet puhallinta lämmönluovutuksen tehostukseen, ja kanavapatterilla lämmitetty tuloilma siirrettiin puhallettavaksi rei'itetyn katon läpi. | ||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Djurgårdenissa pysähtyivät vuonna 1886 Helsinki-Järvenpää -välillä kesäaikana 1.6.-15.9. liikennöineet sekundääriset matkustajajunat, joissa oli vain kolmannen luokan vaunuja. Helsingissä pääsy asemalaiturille tapahtui Kaivokadulta, eli paikallisliikenteen puolelta. Finland, 14.4.1886, nro 86, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/33771?page=4 |
||||
|
|
12.01.2022 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo mainitsi: (WL3) "poikkeaa mm. päädyiltään". Vaunua suunnitellessa tulee ottaa huomioon sekin, kuinka paljon vaikkapa nyt päädyt kaarteissa ajettaessa "kutittelevat" aukean tilan ulottumaa. Kaikkein selvimpänä esimerkkinä voisin mainita Helsingin 1950-luvun lopun raitiovaunujen suipennetut päädyt. Kun eri maissa on aika lailla toisistaan poikkeavat ATU:t (ainakin ennenvanhaan), joten lieneekö ihmekään, ettei esimerkiksi venäläisiä tavaravaunuja näe Briteissä, vaikka telinvaihto eri raideleveyksille sujuisikin nikottelematta. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 20:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo 1918 lopettamistieto on 'Radan varrella'-kirjasta. Sen mukaan henkilöliikenne lakkasi v. 1918. Muuta liikennettähän Djurgårdenissa ei tiettävästi ollutkaan. Vuoden 1915 kiertokirjeistä en lakkauttamistietoa löydä. Tuo lopettamisvuosi 1915 löytyy kyllä esim. Kirjasta: Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos, Ensimmäinen nide, Päämietintö, (Mietintö N:o 1), 1936, s. 53. Mutta löytyykö myös joku SVR:n lähde? |
||||
|
12.01.2022 19:51 | John Lindroth | ||
| Kuvassa veturi 1 lienee hiililämmitteinen halkokorsteenista huolimatta. | ||||
|
12.01.2022 19:36 | Kimmo Huhta | ||
| Tuukka, kenties turhautumista löysään, vinoilevaan, ja iänikuisia stereotypioita mutta minimaalisesti mitään tietoa sisältävään kommentointiin. | ||||
|
12.01.2022 19:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin takana löytyy koko kartta jossa myös "Fredriksbärg" | ||||
|
12.01.2022 17:54 | Jukka Ahtiainen | ||
| Värit ja logiikka muutettu myöhemmin vihreäksi: ajolanka jännitteetön JA maadoitettu, kun valo palaa (ei ole vielä riittävä edellytys, että veturin katolle voi nousta). Ajolanka on normaali kuparilanka, joka on ripustettu putkeen. Ei ole kisko, vrt. https://vaunut.org/kuva/83830?u=2471&maa=65 |
||||
|
|
12.01.2022 17:43 | Reijo Salminen | ||
| Helsingetorget ;) | ||||
|
|
12.01.2022 16:48 | Hannu Peltola | ||
| Onpa muuten hieno kuva kohti etelää polskivasta sinivalaasta! | ||||
|
|
12.01.2022 16:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kun jotain keksintöä patentoidaan Euroopassa, punnitaan osana patenttihakemuksen hyväksymistä keksinnön uutuusarvoa. Uutuusarvoa ei ole, jos kyseisen alan ammattilainen (terminä person skilled in the art) voisi suunnitella samanlaisen keksinnön alan yleisesti käytössä olevan tiedon pohjalta. Luonnollisesti uutuusarvo myös menetetään jos vastaava keksintö on aiemmin julkaistu jossain muualla. Markkinointia voi toki tehdä paljon löyhemmin perustein, ja ainahan rakennushankkeiden mainostetaan olevan suurempia, kauniimpia ja parempia kuin aiemmat. | ||||
|
|
12.01.2022 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitähän tuo Leonid nyt on Jormassa laukaissut? Toisessa kuvassa hänet mainittiin sivulausessa, ja nyt sataa Brežnevejä. | ||||
|
|
12.01.2022 16:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuollaisten ylhäällä olevien virtakiskojen mainostettiin olevan kovin uusi hieno keksintö n. vuonna 2005 tms. Tässä sellainen kuitenkin näkyy 70-luvunn kuvassa. Mikä siinä ''uudessa'' järjestelmässä on oikeasti uutta? | ||||
|
12.01.2022 16:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Erikoista, että tämä on mennyt käyttöönottotarkastuksessa läpi. | ||||
|
12.01.2022 16:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja lisäksi tässä oletetaan, että ruoste myös pysyy paikallaan, kunnes Suomi vihdoin päätyy mannerlaatan reunalle ja uppoaa magmaksi. Koska muutenhan siitä rautaoksidista ei ikinä tule suoranaisesti /malmia/ ;) | ||||
|
|
12.01.2022 16:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuolloin oli vallalla käsitys, että kannattaa hankkia ulkomailta koeteltua ja hyväksi havaittua tekniikkaa, ja tämähän vähän surkuhupaisesti konkretisoitui Dr13:n kohdalla, toisaalta, Dr12:han on pitkälti SLM:n suunnittelema veturi; sveitsiläisten mielestä se on Suomeen suunniteltu sveitsiläinen veturi. Esslingeniläisissähän ostettiin maassamme liki ennen näkemätöntä vaunutekniikkaa, paitsi itsekantavaa hitsattua teräskoria, myös mm. telejä, jarrulaitteita, lämmitystä ja erityisesti ilmalämmitystä, valaistusta ja istuimia koskien. Sikäli ymmärrän lisenssihankinnan: saatiin (Saksassa) hyväksi havaittua teknologiaa, mitä nyt sähköjärjestelmän elohopeavaihtosuuntaaja ei sopinut Suomen pakkasiin eikä öljypolttimet akkukäytölle eikä ilmalämmitys Suomen talveen jne. Mutta näistäkin opittiin, mikä nähdään teräsvaunu 2.0 :ssa eli näissä jäykistekattoisissa sinisissä vaunuissa, jotka käytännössä suunniteltiin Suomessa uudelleen vain päämitat säilyttäen. Not-vaunuhan on tehty vanhalle (puuvaunun) aluskehykselle. Omissa kirjoitelmissäni pyrin "teräsrakenteisella" viittamaan nimenomaan itsekantaviin, hitsattuihin kokoteräksisiin vaunuihin, eli noin 1954 Saksasta lähteneeseen rakennetapaan, milloin lie muissa maissa. Dm6:ssa tuskin oli muita ratkaisevasti ongelmallisia paikkoja kuin pyöräkoko, ja kun sitä suurennettiin, kori asettui eri korkeudelle kuin isopyöräisempänä toteutetussa Dm7:ssa ja kahden tyyppimerkinnän käyttäminen ehkä oli tätäkin kautta perusteltua. Dm6-7 -kalustohan oli sittemmin ongelmattomasti yhteiskäyttöistä. En muista, missä yhteydessä tuli esiin seikka, että A17 muistuttaa joiltain osin ruotsalaisvaunuja; itse en ole löytänyt vastaavaa tyyppiä nettikuvien perusteella, mutta Ruotsistahan saatiin erilaista neuvontaa vuosikymmenten mittaan rautatieasioita koskien, joten olisiko tässäkin kysytty neuvoa teräsvaunun tekemiseen. SJ:n uudempi WL3 on hyvin samantyylinen vaunu kuin A17, mutta toki poikkeaa mm. päädyiltään ja yksityiskohdiltaan oleellisesti. Pituus, 24,1 m on toisaalta lähempänä A17:ää kuin esslingeniläiset, mutta toisaalta, juuri pääty ja puskimet ovat ruotsalaisvaunuissa erilaiset, muuten olisinkin ehkä tarjonnut selitystä, jonka mukaan korin pituus olisi ollut 24,1 m ja puskinten kanssa ehkä A17:n 24,8 m. Mutta tämä ei siis oikein stemmaa. https://www.jarnvag.net/vagnguide/wl3 [edit] pieniä sanatäydennyksiä ja tuo ruotsalaislinkki |
||||
|
12.01.2022 15:52 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä 263 monen muun keralla siirtyi 90-luvun alkuvuosina rataosaston käyttöön ja omistukseen, kuten sen ajan Tasoristeys-palstat kertovat. Tietäisikö joku siirron taustaa; oliko rataosastolla kalustopulaa jolloin Tka3:t tulivat todella tarpeeseen? Vai oliko niin päin, että liikenneosastolla ei enää ollut töitä niille, ja rataosaston oli ikään kuin pakko ottaa ne vastaan? | ||||
|
|
12.01.2022 15:21 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Samanlaisia varoitusvaloja on yhä nykypäivänä ainakin Kouvolan varikolla, mutta vihreän värisenä. Muistaakseeni valon palaessa osuus on jänneettön. Ajojohdot ovat jaettavissa osiin, jolloin osalla ajojohdosta on jännitteet, mutta osalla voidaan työskennellä katolla. | ||||
|
|
12.01.2022 15:02 | Robert Sand | ||
| On, ja on raiteen molemmissa päissä. Ollut näin asennuksesta asti. | ||||
|
|
12.01.2022 14:50 | Timo Salo | ||
| Varmasti näkyvä varoitus ja ilmeisesti tilanne vaihtelee, eli välillä sähköt on päällä, välillä ei. Tuo väri hiukan hämää, onko tilanne vaarallinen kun valo palaa? Kuvun sisällä "pitäisi" olla punainen polttimo ja kupu valkea. Näin ei tulisi tulkinnan vaikeutta? Olisi punainen vain silloin, kun kohteeseen ei ole asiaa... (olen tavannut ex-työelämässäni vaikka minkälaisia tulkintoja asioista, jotka tuntuvat aivan selviltä itselle) | ||||
|
|
12.01.2022 14:44 | Oula Ahlholm | ||
| Komea kuva. | ||||
|
|
12.01.2022 14:38 | Jorma Rauhala | ||
| Punaiset "pallot" ovat varoitusvaloja (hehkulamppu on värikuvun sisällä), eivät siis mitään ilmapalloja. Paikkojen siisteys johtuu siitä että rakennus on vasta hiljattain valmistunut. |
||||
|
Kuvasarja: Djurgården |
12.01.2022 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Djurgårdenin liikenne on lakkautettu 1.5.1915, ei vasta 1918. Syy oli Punaisen raitiotielinjan liikenteen aloittaminen Kajaaninkadulle saakka syyskuussa 1913. Se vei "Alppilassa" kävijät junista. |
||||
|
|
12.01.2022 14:20 | Oula Ahlholm | ||
| Olisiko opastimessa jotain outoa? | ||||
|
|
12.01.2022 14:06 | Timo Salo | ||
| Nyt kannattaisi ehkä ottaa käpy pois ........ä! | ||||
|
|
12.01.2022 13:49 | Timo Salo | ||
| Ojennus kieltämättä viittaa ennemmin Ustinoviin ... Et voi Heikki olla tosissasi, onko tuollaisia palloja joskus käytetty johonkin varottamiseen? Täälläpäin niitä laitetaan 20kV:n johtoihin joutsenten pelotteeksi! (viralliset varoitukset ihmisille ovat muovisia kuvallisia/sanallisia kylttejä) |
||||
|
|
12.01.2022 13:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breshnev oli vissiin käymässä täällä kun kerran Neuvosto-Eestin rautateitten nokivasara porskuttaa. | ||||
|
|
12.01.2022 13:42 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva pilattu typerillä höpötyksillä. | ||||
|
|
12.01.2022 13:32 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| ^^Leonid Breshnev kävi Suomessa viimeisen kerran ETYKin yhteydessä v. 1975. | ||||
|
|
12.01.2022 13:27 | Heikki Jalonen | ||
| Kaksi lähempänä olevaa tietä ovat ajojohtimella (kiskotyyppinen katossa), siltanosturia ei näillä teillä voi olla. Lienevät pikahuoltoteitä. Punaiset pallot varoittavat jännitevaarallisen alueen läheisyydestä. Vasemmanpuoleisen pallon vieressä näkyy myös erotusjakso. Kaksi kauempan olevaa tietä ovat kylmiä, joten siellä voi olla myös kattotyöskentelyä varten tarkoitettu lava. Siistiä on, irtonaisia työkaluja näkyy vielä vähemmän kuin Neuvostoliitossa. Mutta, ehkäpä vieras ei kuitenkaan vallan Leonid Iljits ollut. Mutta, mitenkäs olisi marsalkka Ustinov? |
||||
|
12.01.2022 12:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tupaöljyäkö Hankkija näissä kuljetutti? | ||||
|
12.01.2022 12:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Teppo. En vain "kiireessäni" ehtinyt mainita asiasta, joten kiitos sinulle. | ||||
|
|
12.01.2022 12:23 | Ossi Rosten | ||
| Kryptinen? Turussa ei liene ihan äkin olevan raitiotietä missä ajella. Luonnossa rauta esiintyy pääsääntöisesti oksidoituneena, eli ruosteena. Suojaamattomana raudalla on tapana jollain nopeudella ruostua. | ||||
|
12.01.2022 12:22 | Lari Åhman | ||
| IC 1:llä oli eilen 11.1. samanlaisia ongelmia. Sr2 hajosi Imatralla ja sai Sr1:n avuksi ollen Joensuussa 105 minuuttia myöhässä. IC 8 lähti niinikään Sr1:vedolla ja lähtiessään 117 minuuttia myöhässä. | ||||
|
12.01.2022 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno & Tuomas! | ||||
|
Kuvasarja: Suomen rataverkko värikuvina |
12.01.2022 11:22 | Jan Jahkola | ||
| Samaa mieltä edellisten kanssa! | ||||
|
|
12.01.2022 11:06 | Raimo Hämäläinen | ||
| Ossi, kommenttisi on lievästi sanoen kryptinen eli suomennatko sitä tai korjaatko sen selkokielelle? | ||||
|
|
12.01.2022 10:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä nyt malliksi vaikka vuoden 1947 karttaa Hampurista: http://www.hamburgsstundenull.de/wp-content/uploads/2015/04/Falk_Planf.jpg . | ||||
|
|
12.01.2022 10:36 | Timo Salo | ||
| Bresnev tulossa (tai käynyt hiljattain kylässä) kylään, niin kaikki täytyy olla tiptop!!! Väliäkö sillä tehdäänkö verstaalla mitään. Tulee mieleen Karpon ohjelma ja venäläinen lossinvartija ilman lossia.... Ilma(kaasu)pallotkin jääneet nosturin(?) laitteisiin kiinni ja tietysti punaiset... :-) |
||||
|
|
12.01.2022 10:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joskus lapsuudessani mulla oli jonkun ulkomaan kaupungin kartta, jossa jokaikinen paikallisjuna-asema oli merkattu tuollaisella samanlaisella logolla. Arvatenkin kyse on ollut vuonna 1990 Falkin tekemästä Berliinin kartasta, ja varmastikaan kartta ei ole ollut ainakaan paljon sitä vanhempi. Eli hyvin pitkäänkin on ollut käytäntönä, että kaikki asemat ja seisakkeet merkitään tuolla tavalla. | ||||
|
|
12.01.2022 10:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Numerojärjestyksessäkin ovat veturit, vieläpä! | ||||
|
|
12.01.2022 09:45 | Mikko Herpman | ||
| Ei näy työmiehiä kaluineen lainkaan, onkohan tässä aikainen aamu vaiko iltapäivä? On kyllä huomattavan siistiä, ei työkaluja/öljytynnyreitä yms. kalustoa missään. | ||||
|
12.01.2022 09:43 | Erkki Nuutio | ||
| Yksi lisä-ääni Syväorolle. Paikannimi Syväoron alkuperä ja merkitys oli epäselvä paikallisille jo radan rakennusaikana : "Paikan nimi on oikeastaan Syväorko tai Syvänoro. En tiedä mikä on syy, että aivan väärä muoto on otettu." Wiipuri 28.8.1907 s.2 |
||||
|
12.01.2022 09:35 | Jorma Toivonen | ||
| Tuosta kahta vaunua yhdistävästä telistä ehkä oikeampi termi olisi alkuperäinen Jakobs-teli kehittäjänsä, saksalaisen Wilhelm Jakobsin, mukaan. Muotoa Jacobs näytään vorgin lisäksi käytettävän lähinnä vain englanninkielisissä yhteyksissä. SKS |
||||
|
12.01.2022 09:30 | Robert Sand | ||
| En tällaista osannut odottaa kun näin kuva tästä veturista ensimmäistä kertaa 2008. Hienoa työtä. https://vaunut.org/kuvasivu.php/46852 | ||||
|
|
12.01.2022 09:28 | Rasmus Viirre | ||
| Tyylikkäästi saman sarjan vetureita rivissä monta huoltohallissa, varikko siistinä, ja nuo portaikot kaiteineen. Erinomainen sommittelu. Yksi hienoimpia varikkokuvia, mitä olen nähnyt! |
||||
|
|
12.01.2022 09:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkin mukaan kartan on julkaisuut "Akademiska bokhandeln". Lienee ollut jokin matkailukartta johon kaikki asemat merkitty hallikatoksilla. |
||||
