Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2021 19:46 | Yue Yijia | ||
| NO KIITOS PALJON EEMI!!! | ||||
|
22.11.2021 19:46 | Yue Yijia | ||
| Kiiiiiitoooooos Paaaaaljooooooon! | ||||
|
|
22.11.2021 19:45 | Eemi Heino | ||
| Naaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaais | ||||
|
|
22.11.2021 19:45 | Eemi Heino | ||
| NYT ON LIIAN KOVA | ||||
|
22.11.2021 19:43 | Yue Yijia | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
22.11.2021 19:40 | Jarno Piltti | ||
| Hieno ja harvinainen kuva! | ||||
|
22.11.2021 19:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juuri niin, Jarmo! Eräs junamatkustamiseen oleellisesti liittyvä tekijä on juuri matkalla oleminen. Muovidildo lyö tätä periaatetta kannattavilta ihmisiltä molemmat silmät mustiksi. Perille pääseminen on yksi tekijä koko reissaamisfilosofiassa, kieltämättä, vaikkakaan se ei olekaan kaikki....? Nämä helvetinkoneethan hankittiin siksi, että kaikkein pyhimmät, ylistettävimmät ja palvotuimmat aikamme epäjumalat (lue: liikemiesoletetut) pääsisivät eroon matkalla olemisen vaivasta ja saisivat häthätäisesti hoidettua bisneksensä, juuri 80 sekuntia aiemmin kuin mitä sillä toisella junalla joutuisivat kärsimään. Tällaisen fundamentalismin seurauksena VR:ää EI KIINNOSTA olla koko kansan kuljetin. Vrt. tapaukset Haukivuori, Inkoo, Dm12 (joka surkuhupaisuudessaan herättää vain sääliä), konduktöörien olemattomat läsnäolot junissa, tuulen, sateen ja tuiskun pieksämät halvat lippuautomaatit, puhumattakaan siitä kuinka leegio VR:n johtajia onanoi työehtosopimusshoppailufantasioilaan. Pendolino on muistomerkki juuri kaikista näistä. |
||||
|
22.11.2021 19:31 | Erkki Nuutio | ||
| Kaipaamasi tiedot ja myös mahdolliset valokuvat olisivat tarpeen. Itse en tiedä enempää kuin mitä Pasilan konepaja -kirja kertoo. Sehän kertoo, että toimitus koski vaununalustoja. Olihan Suomessa puuta ja puuseppiä vaununkorien rakentamiseen. Kuljetuksissa laivoilla kaksi vaununalustaa olisi luonteva kuljetustapa. Umpikoristen vaunujen kuljettelu olisi ollut hankalaa ja kallista. |
||||
|
22.11.2021 19:29 | Jarno Piltti | ||
| Niin ja kuvahan on otettu lauantaina. | ||||
|
|
22.11.2021 19:26 | Jarno Piltti | ||
| Tarkemmin ajatellen Pendolinon sielu on ehdottomasti sen kallistusjärjestelmä. Joka on pysyvästi poissa käytöstä. | ||||
|
|
22.11.2021 19:24 | Antti Havukainen | ||
| Tarkalleen ottaen H(SM)363 Kouvolasta Kotkan satamaan. Kirjain vaan jäänyt veivaamatta jonkun aiemman Z-ruuhkavuoron jäljiltä. | ||||
|
22.11.2021 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä Lite-Ace suinkaan ollut ainoa, monessa muussakin pakussa turvallisuusajattelu oli sitä mitä se oli. Tuon aikainen Hiacekin oli yhtä "nokkava", pelkkiä sääsuojia! Esimerkiksi junakeula-Volkkarissa itsensä rikkonut yleensä "pääsi" pitkän, pitkän, pitkälle sairaslomalle, eikä sitä kuntoisuusluokkaakaan enää voinut A1:ksi toipumisen jälkeen kehua. Ja aika paljon porukkaa pääsi myös Monosen asiakkaaksi. |
||||
|
|
22.11.2021 18:53 | Jarno Piltti | ||
| Aivan oikein. Yritetään uudestaan: Varsin lyhyt ruuhkatuntien Sm2 Z-juna. | ||||
|
22.11.2021 18:49 | Jarno Piltti | ||
| Seppo Jääskeläisen näytelmässä Luurata nimikirjaimet saa astetta hurjemman selityksen... | ||||
|
|
22.11.2021 18:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Lite-Acessa törmäyksessä kasaan painuvana osana (englanniksi "crumple zone") ovat kuljettajan polvet. | ||||
|
|
22.11.2021 18:42 | Jarno Piltti | ||
| Junan sielu on muovia? | ||||
|
|
22.11.2021 18:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Ajetaanhan Z-junia myös yhdellä Sm4:llä. Sm2:ssa on muuten enemmän paikkoja per junayksikön pituus metreissä! :) | ||||
|
|
22.11.2021 18:37 | Jarno Piltti | ||
| Varsin lyhyt Z-juna. | ||||
|
22.11.2021 18:08 | Petri Soronen | ||
| Lukeminen perusteella uskaltaisin väittää että mittaa langan korkeutta. | ||||
|
22.11.2021 18:07 | Yue Yijia | ||
| nätti! | ||||
|
22.11.2021 18:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tuoreempaa ohjaamokuvaa, tämä veturihan on vielä olemassa? | ||||
|
|
22.11.2021 17:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Kertokaas muuten tietäjät, miksi tuo alempi mittanauha näyttää vain väliä 5500 – 6700 mm? | ||||
|
|
22.11.2021 17:33 | Lauri Kivijärvi | ||
| Onko tuosta Erkin mainitsemasta korin kotimaisuudesta mitään kirjallista dokumenttia? Näistä Saksan miehittämässä Puolassa valmistetuista 59xxx-sarjan Gb-vaunuista on löytynyt vain niukasti tietoa, vaikka kyseiset vaunut ovat toiseen maailmansotaan linkittyvien tapahtumien kautta historiallisesti hyvin kiinnostavia. Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjakin mainitsee 59xxx-sarjalaisista ainoastaan valmistusmaaksi Puolan, sarjan valmistumisajankohdaksi vuodet 1943-1944, valmistusmääräksi 1000 kpl ja erikoisuudeksi ilmajarrujen puuttumisen. Toimitettiinko nämä vaunut Puolasta Suomeen missä muodossa? Olivatko vaunut Suomeen saapuessaan kiskoilla kulkevia vaunualustoja, vai saapuivatko ne vielä pienempinä osina Suomeen? Entä laivattiinko Gb-aihiot Puolasta suoraan Suomeen? |
||||
|
Kuvasarja: M/s Särkkä sillan ali |
22.11.2021 17:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä kuljetus taisi mennä jo uutta, vuonna 1963 avattua Luumäki–Lappeenranta -oikorataa pitkin? Jokin tällainen laivankuljetus meni myös vanhaa rataa Simolan kautta. | ||||
|
|
22.11.2021 17:00 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Erkki, täsmennyksestä! Mitenkäs oli ruotsalais-Gb-sarjan kanssa? Oliko puutyöosuus pasilalaista vai tulivatko vaunut valmiina Suomeen? Onko tietoa, missä ruotsalaistehtaassa ne rakennettin? | ||||
|
22.11.2021 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tuosta eri valmistajien tuottamien hyvin samannäköistä vaunuista tuli mieleen, että 1960- ja 70-luvuilla myös joidenkin HKL:n bussien korit olivat sangen samannäköisiä kahdella eri korivalmistajalla. 1960-luvun alussa sekä Helko että Wiima rakensivat HKL:lle todella samannäköisiä koreja. Myöhemmin samalla ja seuraavalla vuosikymmenellä Wiima ja Turun Autokori tekivät keskenään hyvin samanlaisia koreja liikennelaitoksille. Itse asiassa jo 1950-luvulla HKL:lle tuli Ajokilta ja Valmetilta liki identtisiä koreja Scania-Vabis -alustoille. Käsitykseni on, että tilaajalla oli vaikutusta kaluston ominaisuuksiin varsin yksityiskohtaisestikin joidenkin asioiden osalta. | ||||
|
22.11.2021 16:51 | Eemi Heino | ||
| Kiitos todella paljon pasi! ja varmaankin näin on | ||||
|
22.11.2021 16:50 | Vertti Kontinen | ||
| Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, sillä en ole tämän kuvan kommentteja huomannut. Tosiaan, kuva on kaksoisvalotus, joista toisessa juna on paikallaan ja toisessa lähtee liikkeelle. Nämä, kun sulauttaa yhteen, saa tälläisen lopputuloksen | ||||
|
22.11.2021 16:21 | Valentin Poutanen | ||
| Kinnarin laitos toimii muiden Porvoon radan laitosten tavoin GPS-menetelmällä joka saattaa toimia toisinaan epätarkasti. Laitoksen hälytys saattaa esimerkiksi alkaa myöhässä tai loppua liian aikaisin, esimerkiksi silloin kun yksikkö on vielä tieosuudella. Joskus laitos taas saattaa jättää hälyttämättä lainkaan, kuten kuvassasi on tapahtunut. Porvoon radan laitokset muutetaan tulevana keväänä raidevirtapiirilaitoksiksi, jotta toimivuus voitaisiin taata kaikkina vuodenaikoina riippumatta esimerkiksi veturilaitteen puuttumisesta tai ennakkotiedon antamisesta. |
||||
|
|
22.11.2021 16:13 | Erkki Nuutio | ||
| Täsmennetään vielä, että vain vaunun alusta on puolalainen. Kori, eli puutyöosuus tehtiin Pasilan konepajassa. | ||||
|
|
22.11.2021 16:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Vertti kertokoon. | ||||
|
|
22.11.2021 16:01 | Pasi Seppälä | ||
| Ei mikään yleinen näky Vr:n dieselvetoinen juna Kouvolan ja Kuusankosken välillä. Tässä on ilmeisesti lauantaisen päivystysveturin vaihdon yhteydessä laitettu Kouvolaan palaavan veturin mukaan tyhjä puuvaunurunko? Jos näin, niin järkevämpäähän se onkin kun pelkällä veturilla ajo. Hyviä kuvia Kouvolasta mainio kattaus. |
||||
|
22.11.2021 15:41 | Yue Yijia | ||
| Hyvä kuva!! | ||||
|
22.11.2021 15:41 | Yue Yijia | ||
| Fenni!!! Hieno valo!! | ||||
|
22.11.2021 15:41 | Yue Yijia | ||
| Nicee! | ||||
|
22.11.2021 15:40 | Yue Yijia | ||
| Hieno! | ||||
|
22.11.2021 15:40 | Yue Yijia | ||
| Sait kyl paremman kuvan ku mä! | ||||
|
22.11.2021 15:40 | Yue Yijia | ||
| Kova! | ||||
|
22.11.2021 15:40 | Yue Yijia | ||
| Lemppari juna! | ||||
|
22.11.2021 15:39 | Yue Yijia | ||
| Nais! | ||||
|
|
22.11.2021 15:39 | Yue Yijia | ||
| Nättiä!! | ||||
|
22.11.2021 15:38 | Eemi Heino | ||
| Kiitos | ||||
|
22.11.2021 15:37 | Eemi Heino | ||
| Kiitos | ||||
|
22.11.2021 15:37 | Eemi Heino | ||
| Kiitos | ||||
|
22.11.2021 15:35 | Eemi Heino | ||
| kiitos | ||||
|
22.11.2021 15:32 | |||
| upea kuva | ||||
|
|
22.11.2021 14:49 | Topi Lajunen | ||
| Osaatko Esa kertoa, kuinka paljon Pendolinossa on muovia verrattuna muihin materiaaleihin? | ||||
|
22.11.2021 14:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvasinkin, ettei tieto T-vaunujen "mustasta" väristä Petrille kelpaisi. Siinä ei ole mitään uutta eikä yllättävää. Eikä vähättelevässä ja arvonkieltoon pyrkivässä epäasiallisessa argumentoinnisskaan. T-vaunujen "mustaa" väriäei suinkaan tue vain yksi kevyt maininta lehdessä, vaan sille on muutakin tukea. Sensijaan T-vaunujen vaaleanharmaalle värille ei ole mitään muuta tukea kuin toivorikas harhainen arvailu. En kuitenkaan viitsi enkä jaksa taas kerran ruveta enempään turhaan väittelyyn. Jotkut vain eivät kestä muuta tietoa, kuin itse löytämänsä. |
||||
|
22.11.2021 11:54 | Raimo Hämäläinen | ||
| Kuvan oikealla reunalla näkyvä raide meni Lohja Oy:n Virkkalan sementtitehtaalle mutta yhtiön mennessä konkurssiin toiminta loppui ja raide purettiin Kirkniemen asemalta ensin tehdasalueen aidalle saakka ja myöhemmin purkutyöt jatkuivat myös tehdasalueen sisällä mutta edelleenkin raiteista on jäämiä ex tehdasalueella joka tunnetaan nykyään Kalkkipetterinä ja jossa on nykyään joitain pienteollisuusyrityksiä sekä harrastustoimintaa. | ||||
|
|
22.11.2021 11:49 | Petri Nummijoki | ||
| Jos tarkoitetaan ko. Veturimies-lehden artikkelia niin siinä ei sanota vaunujen olleen 30-luvun lopulla harmaaksi maalattuja vaan ruskeaksi maalattuja mutta yleisilmeeltään harmaaksi pölyttyneitä. Eivät vaunut ole värikuvienkaan aikakaudella olleet aina hohtavan kirkkaita https://www.vaunut.org/kuva/63140. Kun 30-luvulla höyryvetureiden ja pölyävien soraratojen määrä oli suurempi niin kalustoa likaavia tekijöitä tuskin oli ainakaan vähemmän myöhempiin aikoihin verrattuna. Lisäksi 50- ja 60-luvuilla rakennettiin paljon uusia matkustajavaunuja sekä peruskorjattiin vanhoja, joten matkustajavaunukaluston runko oli aika tuoretta verrattuna sotia edeltävään aikaan. | ||||
|
|
22.11.2021 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Sisupussissa (henkilöstölehti) oli vuonna 1976 Karjaan sisulaisen Lars Sivénin muistoja, joihin olen viitannut. Asia pelkistettynä : 50-luvun puolivälissä alkoi tehtaan koriosastolla uusi ajanjakso teräsrunkoisten raitiovaunujen myötä. Yli kymmenen vuotta oli tehty linja-autoja ja raitiovaunuja, mutta puusta ja pellistä. Ongelmaksi tuli nyt, miten rakentaa teräksisiä raitiovaunuja. Ongelman ratkaisi koriosaston silloinen voimamies ins. Wolfgang Emmerich. Alettiin kouluttaa puusepät ja kirvesmiehet hitsareiksi. Kun saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitataitoa tarvetta vastaavaksi, me kaikki luotimme häneen, kuin pojat isäänsä. Teräsraitiovaunut rakennettiin ja ne valmistuivat määräajassa meidän ja HKL:n iloksi. Jos sotakorvaukset nostivat Suomen metalliteollisuuden, niin Wolfgang Emmerich nosti Karjaan koriosaston kilpailemaan paremmuudesta. Blombergin Suomalaista Sisu vuodesta 1931 -kirjan sivun 159 kuvassa Emmerich on opetuslastensa, entisten puuseppien ja kirvesmiesten ja pyörivän hitsauskoneen edessä vuonna 1955 - taustanaan teräsvalmis vaunusarjan 302-330 raitiovaunu. Tiedä vaikka olisi juuri yllänäkyvä raitiovaunu! Sivén jatkaa: Muistuu mieleen eräs toinen Emmerichin suunnitelma, joka onnistuessaan olisi voinut mullistaa tuotannon - sopimus Auto-Unionin kanssa pakettiautojen kokoonpanosta. Noin 20 kappaleen koe-erä tehtiinkin, mutta jostakin syystä hanke raukesi ja suuret kalliit kokoonpanojigit, jotka olivat tulleet Saksasta, lähetettiin täältä Etelä-Amerikkaan. Toinen suunnitelma meni osittain Emmerichin vaikutuksesta pieleen, nimittäin myymäläautojen valmistus. Myyntihinta oli laskettu niin alhaiseksi, että laatu joutui kärsimään, ja se artikkeli lopetettiin. Pian tämän jälkeen Emmerich lähti talosta. Emmerichin myöhemmistä vaiheista ei löydy tietoa. Koriosasto ja moneksi vuodeksi polkemaan paikoilleen, kunnes 60-luvun alku toi nykyisen tuotantomme, kuorma-autojen teräsohjaamot. Sisu valmisti tehdasvalmiita myymäläautoja Karian korilla (kai koko autonkin) vuosina 1957-58. Alustoina oli Nalle-Sisu KB-24A (Blomberg, kuva sivulla 180) ja linjuri B-67Si. Hanke lomittui siis ajallisesti sittemmin teknilliseksi johtajaksi nousseen P.E. Lehtisen Nalle-Sisu-touhujen kanssa. Nalle-kokoluokassa Sisu saattoi pärjätä hintakilpailussa vain laskemalla rimaa - pilaamalla mainettaan. Paketiautoista yksi Donau-Sisu on tuoreesti entisöity, osaksi Museoviraston tuella. Olen kysellyt Karian ja Valmetin tätä myöhemmin valmistamien HKL-raitiovaunujen lähes identtisyyden selitystä, mutta en ole saanut vastausta. Oletettavasti HKL esitti kyseisistä raitiovaunuista määrittelyn ja päämittapiirroksen pyytäessään tarjouksia valmistajilta. HKL ei varmaan ole silti suunnitellut näitä, vaan ensimmäisen valmistajan, Sisu-Karian on täytynyt suunnitella ne. Konkreettisesti asialla on taytynyt olla Emmerichin ohella Sisun suunnittelu, etenkin kiskokaluston suunnittelijat, kuten ins. Bertel Lindberg ja tekn. Tauno Jäkkä. Valitettavasti vain arvailen, koska en hoksannut aikanaan asiaa kysellä. Siten Valmet Lentokonetehdas lienee soveltanut tiedossa olevaa, johon HKL:llä oli piirustukset. HKL oli ehkä hankkinut piirustuksiin oikeudetkin. Tämäkin on arvailua. Olisipa edes sanoma- ja aikakauslehdet näiltä vuosilta saatettu nettiin. |
||||