Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2021 10:58 | Erkki Nuutio | ||
| Sisupussissa (henkilöstölehti) oli vuonna 1976 Karjaan sisulaisen Lars Sivénin muistoja, joihin olen viitannut. Asia pelkistettynä : 50-luvun puolivälissä alkoi tehtaan koriosastolla uusi ajanjakso teräsrunkoisten raitiovaunujen myötä. Yli kymmenen vuotta oli tehty linja-autoja ja raitiovaunuja, mutta puusta ja pellistä. Ongelmaksi tuli nyt, miten rakentaa teräksisiä raitiovaunuja. Ongelman ratkaisi koriosaston silloinen voimamies ins. Wolfgang Emmerich. Alettiin kouluttaa puusepät ja kirvesmiehet hitsareiksi. Kun saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitataitoa tarvetta vastaavaksi, me kaikki luotimme häneen, kuin pojat isäänsä. Teräsraitiovaunut rakennettiin ja ne valmistuivat määräajassa meidän ja HKL:n iloksi. Jos sotakorvaukset nostivat Suomen metalliteollisuuden, niin Wolfgang Emmerich nosti Karjaan koriosaston kilpailemaan paremmuudesta. Blombergin Suomalaista Sisu vuodesta 1931 -kirjan sivun 159 kuvassa Emmerich on opetuslastensa, entisten puuseppien ja kirvesmiesten ja pyörivän hitsauskoneen edessä vuonna 1955 - taustanaan teräsvalmis vaunusarjan 302-330 raitiovaunu. Tiedä vaikka olisi juuri yllänäkyvä raitiovaunu! Sivén jatkaa: Muistuu mieleen eräs toinen Emmerichin suunnitelma, joka onnistuessaan olisi voinut mullistaa tuotannon - sopimus Auto-Unionin kanssa pakettiautojen kokoonpanosta. Noin 20 kappaleen koe-erä tehtiinkin, mutta jostakin syystä hanke raukesi ja suuret kalliit kokoonpanojigit, jotka olivat tulleet Saksasta, lähetettiin täältä Etelä-Amerikkaan. Toinen suunnitelma meni osittain Emmerichin vaikutuksesta pieleen, nimittäin myymäläautojen valmistus. Myyntihinta oli laskettu niin alhaiseksi, että laatu joutui kärsimään, ja se artikkeli lopetettiin. Pian tämän jälkeen Emmerich lähti talosta. Emmerichin myöhemmistä vaiheista ei löydy tietoa. Koriosasto ja moneksi vuodeksi polkemaan paikoilleen, kunnes 60-luvun alku toi nykyisen tuotantomme, kuorma-autojen teräsohjaamot. Sisu valmisti tehdasvalmiita myymäläautoja Karian korilla (kai koko autonkin) vuosina 1957-58. Alustoina oli Nalle-Sisu KB-24A (Blomberg, kuva sivulla 180) ja linjuri B-67Si. Hanke lomittui siis ajallisesti sittemmin teknilliseksi johtajaksi nousseen P.E. Lehtisen Nalle-Sisu-touhujen kanssa. Nalle-kokoluokassa Sisu saattoi pärjätä hintakilpailussa vain laskemalla rimaa - pilaamalla mainettaan. Paketiautoista yksi Donau-Sisu on tuoreesti entisöity, osaksi Museoviraston tuella. Olen kysellyt Karian ja Valmetin tätä myöhemmin valmistamien HKL-raitiovaunujen lähes identtisyyden selitystä, mutta en ole saanut vastausta. Oletettavasti HKL esitti kyseisistä raitiovaunuista määrittelyn ja päämittapiirroksen pyytäessään tarjouksia valmistajilta. HKL ei varmaan ole silti suunnitellut näitä, vaan ensimmäisen valmistajan, Sisu-Karian on täytynyt suunnitella ne. Konkreettisesti asialla on taytynyt olla Emmerichin ohella Sisun suunnittelu, etenkin kiskokaluston suunnittelijat, kuten ins. Bertel Lindberg ja tekn. Tauno Jäkkä. Valitettavasti vain arvailen, koska en hoksannut aikanaan asiaa kysellä. Siten Valmet Lentokonetehdas lienee soveltanut tiedossa olevaa, johon HKL:llä oli piirustukset. HKL oli ehkä hankkinut piirustuksiin oikeudetkin. Tämäkin on arvailua. Olisipa edes sanoma- ja aikakauslehdet näiltä vuosilta saatettu nettiin. |
||||
|
22.11.2021 10:49 | Petri Sallinen | ||
| En pitäisi yhtä kevyttä mainintaa lehdessä kovin luotettavana aikalaiskertomuksena. Toistaiseksi ei ole löytynyt kirjallista vahvistusta T-vaunujen värityksestä. Ehkä se vielä löytyy, kun mappien penkominen etenee. Harmi, että ei älytty aikoinaan kaapia varastona toimineen työläisvaunun ruskeaksi maalattua seinää, jossa oli vielä tuolloin SVR-aikuiset tekstit. Kohteesta otetuista valokuvista ei ole apua. Löydöshän ei kiinnostanut Rautatiemuseota. | ||||
|
|
22.11.2021 10:20 | Kurt Ristniemi | ||
| T-vaunut, eli työläisvaunut, olivat aikalaiskertomusten mukaan "mustia", eivät keskieurooppalaisen IV luokan harmaita. Mitä tuo "musta" käytännössä todellisuudessa oli, ei kuitenkaan ole tiedossa: tavaravaunun vihreä, vankivaunun musta vai mikä? Kuka tietää. | ||||
|
22.11.2021 10:04 | Yue Yijia | ||
| Kiitos Paljon Oula Ahlholm :) | ||||
|
|
22.11.2021 08:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Matkustamoissa oli sen verran eroa että Ratti-Karioissa oli seinät mahonkiviilua. Valmetilaiset olivat sisältä kauttaalltaan "sairaalaharmaita". | ||||
|
|
22.11.2021 07:47 | Oula Ahlholm | ||
| Tervetuloa harrastaja kollegoiden mukaan! Hieno kuva. | ||||
|
22.11.2021 04:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkiinäisille tiedoksi, että Muovidildo - ööö - anteeksi, Pendolino on lähtenyt justiinsa Turusta. | ||||
|
22.11.2021 02:30 | Pietu Tuovinen | ||
| Kuvan veturi on Talgo-runkojen vetämiseen käytetty Renfen 354 sarjan dieselveturi, vorgista löytyikin yksi vanhempi kuva https://vaunut.org/kuva/23768?maa=38 . Kahdeksan veturia käsittänyt 354 sarja valmistui saksalaisen Krauss-Maffein tehtaalta 1982-1984. Pyöräjärjestys B'B', tehoa kahdesta moottorista yhteensä 4117 heppaa, painoa 80 tonnia. Huippunopeus vetureilla oli aluksi 180 km/h, mutta nostettiin myöhemmin 200 km/h tasoon. 2000-luvun alussa sarjan veturit olivat osassa useammassa onnettomuudessa, esimerkiksi vuonna 2003 nro. 007 ja vuonna 2004 nrot. 002 ja 003 tuhoutuivat yhteenajoissa. Kuvan 001 puolestaan kärsi tulipalosta vuonna 2001, mutta palasi kuitenkin vielä liikenteeseen. Kaikkiaan viisi veturia menetettiin erilaisissa onnettomuuksissa ja Renfen poistaessa sarjan vuonna 2009, vain kolme yksilöä oli enää ajokunnossa. |
||||
|
22.11.2021 02:01 | Pietu Tuovinen | ||
| Vetureiden amerikkalaisuus ei rajoitu pelkästään ulkonäköön, vaan kumpikin on kotoisin Atlantin toiselta rannalta. Vasemmalla oleva sähköveturi on Renfen 7800, myöhemmin 278 sarjaa, joita Westinghouse ja SECN valmistivat 29 kappaletta vuosina 1954-1960. Pyöräjärjestys Bo’Bo’Bo’, teho 2200 kW, huippunopeus 110 km/h ja painoa 120 tonnia. USA rahoitti sarjan hankintaa vastineeksi tukikohdista Espanjassa. Veturit kuitenkin rasittivat ratoja varsin paljon eivätkä olleet sarjojen 276 ja 277 veroisia. Sarja poistui käytöstä 1992. Oikealla taasen on Renfen 1800, myöhemmin 318 sarjan dieseli. 1600/316 sarjasta saatujen hyvien kokemusten perusteella Renfe tilasi tehokkaamman version, tätäkin hankintaa USA rahoitti avokätisesti. Veturit valmisti ALCO vuonna 1958, yhteensä 24 kappaletta. Pyöräjärjestys Co'Co', teho 1980 heppaa, huippunopeus 120 km/h ja painoa 109,5 tonnia. Sarja oli käytössä Renfellä 1992-1994 asti. Vastaavia vetureita on/on ollut käytössä myös Etelä-Amerikassa, Intiassa ja Australiassa. Keulamuotoilusta voisi kertoa, että kuvan sähköveturissa on ''nokat'' molemmissa päissä, mutta dieselissä vain etupäässä. Takapää ja sen ohjaamo näyttävät tältä: http://1.bp.blogspot.com/_hBat7dw90j4/TNbAaD3Mn_I/AAAAAAAAAm8/S1cpw_x3ud0/s1600/318.001.jpg |
||||
|
|
22.11.2021 01:24 | Jouni Halinen | ||
| Vaunuparkaa on siis joku raapinut ainakin 28 vuotta sitten. Mikähän on noiden tolppien funktio? näkyy olevan maassa 3:kin stötsä. Olisko jonkinlaisen katoksen alkuviritelmä. Esmes toiselle puolelle samanlaiset tolpat ja välille pingotetaan vahvaa purjekangasta. | ||||
|
|
22.11.2021 00:35 | Jouni Halinen | ||
| Vasemmalla puolella olevasta veturista voisi sanoa että ompas nenäkäs veturi. Oikealla puolella olevalla on hieman pienempi nenä. | ||||
|
21.11.2021 23:03 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvassa on "himmennetyt" valot. Pimeällä, syksyn sateilla, oli lättäkuskin tärkein aisti - kuuloaisti, tai ns. "kuudes aisti" - odotus tulevasta. |
||||
|
|
21.11.2021 23:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetokaluston valoilla on kahtalainen tehtävä: - kertoa ulkopuolisille että nyt on rautatiekalustoa kulkeella tai että vetokalusto valoillaan "etsii" tien jolla kulkea. Joskus näiden yhdistelmä on onnistunut hyvinkin ja joskus koko juttu on tyystin sivuutettu, kuten esimerkiksi Englannissa. |
||||
|
21.11.2021 22:13 | Yue Yijia | ||
| Herkullinen!! | ||||
|
21.11.2021 22:12 | Yue Yijia | ||
| Mä voin lupaa tähän asti tää on sun paras kuva!! | ||||
|
21.11.2021 22:12 | Yue Yijia | ||
| On nätti!! | ||||
|
21.11.2021 22:12 | Eemi Heino | ||
| kiitos | ||||
|
21.11.2021 22:11 | Yue Yijia | ||
| Hieno! | ||||
|
|
21.11.2021 22:11 | Yue Yijia | ||
| Pirun nätti kuva. Hienoo työtä Eemi!! | ||||
|
|
21.11.2021 22:02 | Miitre Timonen | ||
| Tuolloin oli Islannin tulivuorenpurkaus. Ehkä tuhka tuo oman lisänsä auringonlaskuun? | ||||
|
|
21.11.2021 21:45 | Yue Yijia | ||
| Kiitos paljon Jukka Suortanen :) | ||||
|
|
21.11.2021 21:25 | Petri Nummijoki | ||
| Pieni heitto värikeskusteluun. Veturimies-lehdessä 1/1961 vertaillaan kirjoitushetken matkustajaliikennettä sotaa edeltäneeseen aikaan ja kirjoittajan mukaan 30-luvun lopun matkustajajunien yleisväri oli tummanharmaa, vaunut olivat ruskeaksi maalattuja mutta ajan saatossa melkein harmaiksi pölyttyneitä. | ||||
|
21.11.2021 21:23 | Jukka Suortanen | ||
| Komea kuva mainiolla kuvatekstillä, jotenkin tuttu tilanne jokaiselle harrastajalle. Ensikerran kun katsoin tätä kuvaa ajattelin sen olevan menneiltä vuosikymmeniltä, niin ajattoman oloinen se on. | ||||
|
21.11.2021 21:18 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tarkennuksista Pasilan Hv4-vetureiden käyttöön liittyen. Resiina-lehden 2/92 artikkelissa viimeinen tiedossa ollut Oulun Hv4-vetureiden ajo oli 29.10.1964. Tosin ko. artikkelia kirjoitettaessa tuskin on ollut käytössä kaikkea nykyisin tunnettua nippelitietoa. Olisiko pyhäinpäivän ruuhkaliikenne syynä, että 745 otettiin 30.10.1964 vielä yhdeksi päiväksi ajoon? Lienee sentään liian ylevää ajatella, että H3-7-sarjojen käytön päättymistä olisi haluttu juhlistaa jotenkin? |
||||
|
21.11.2021 21:16 | Jukka Suortanen | ||
| Upea iltataivas ja mukava muisto kesästä tilannekuvauksen kera. | ||||
|
|
21.11.2021 21:12 | Jukka Suortanen | ||
| Komealta näyttää ja tervetuloa mukaan harrastajajoukkoon. | ||||
|
|
21.11.2021 21:06 | Petri Nummijoki | ||
| Oliko muuten Karian ja Valmetin rakentamilla vaunuilla mitään laatueroja ja jos oli niin mihin suuntaan? | ||||
|
|
21.11.2021 20:41 | Yue Yijia | ||
| Kiitos Paljon Eemi :) | ||||
|
|
21.11.2021 20:41 | Eemi Heino | ||
| Aivan mahtava! | ||||
|
|
21.11.2021 20:27 | Yue Yijia | ||
| Magee taivas ja hyvät junat | ||||
|
|
21.11.2021 20:25 | Uwe Geuder | ||
| Pienrautatiefoorumista löytyy vastaus tuohon saksalaiseen haaraan. Kaukovalot vakiintuivat vasta aikakaudella VI, siis noin vuoden 2005 jälkeen. Ennen sitä oli kyllä kokeiluja lisävalojen kanssa. https://www.stummiforum.de/t195807f20-Fernlicht-bei-Lokomotiven.html https://de.wikipedia.org/wiki/Epochen_(Modelleisenbahn) Voisin arvata, ettei Dm7:n aikakaudella kaukovaloja ollut vielä Suomessakaan. |
||||
|
|
21.11.2021 20:12 | Uwe Geuder | ||
| Tarvitseeko nähdä, kun ajaa kiskoilla? Vaikka olisikin jotakin kiskoilla, jarrutusmatka taitaa olla useimmiten pitempi kuin paras valonheitin. Paitsi ehkä valaisemattomia merkkejä voi nähdä paremmin. Minusta tuntuu, että jonkun veturikuskin kanssa on joskus keskusteltu asiasta näillä sivuilla. Hän oli muistaakseni sitä mieltä, että järjestelyratapihalla on vaikea ajaa pimeässä. En silloinkaan ihan ymmärtänyt miksi. Minusta tuntuu, että saksalaisilla vetureilla on aina ollut heikkoja valonheittimiä. |
||||
|
21.11.2021 19:49 | Oula Ahlholm | ||
| Yksi on ainakin EFiti 23651, tuo etummainen. | ||||
|
|
21.11.2021 19:42 | Pasi Seppälä | ||
| Komea on taivas. Lätän ajovaloissa on samaa ilta-auringon hehkua kuin taustallakin. Miten lie noilla on nähnyt ajella entisajan pimeydessä? | ||||
|
21.11.2021 19:37 | Uwe Geuder | ||
| Vorg ei tue kaikkia merkkejä linkeissä. Teknisesti semmoiset merkit eivät saa oikein esiintyä osoitteessa, mutta nykyselaimet kääntävät ne ihmisille luettavaan muotoon. Kokeillaan, osaanko minä nyt: https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo%E2%80%93NKVD_conferences (Ruma mutta toimiva, vorg ei osaa näyttää sitä nätisti niin kuin selain.) |
||||
|
21.11.2021 19:13 | Yue Yijia | ||
| Kiitos paljon Pasi Seppälä. Oli mukava nähdä. Juu tuli aika paljon hyviä kuvia. Ainakin Fenniarail, T 4002 nää kaks mun lempparit sain hyvii. | ||||
|
|
21.11.2021 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa noita raapamia näkyy jo huhtikuussa 1993 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/HKL_320_3.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tällä kertaa vika on kyllä vaunut.org:issa (tai käyttäjässä ;), kun sillä ei saa tehtyä toimivaa linkkiä muuten, kuin laittamalla loppuun välilyönnin: https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo–NKVD_conferences ; nyt tuo lopussa oleva sulku on sotkenut linkin! Ei näköjään onnistunut vieläkään, jostain syystä linkki loppuu nyt tuohon väliviivaan! Google kyllä mieluusti piilottaa suoran linkin, mutta tästä selviää ainakin hakemalla Googlen löytämän sivun uudestaan vaikka DuckDuckGo:lla, josta saa toimivan suoran linkin. |
||||
|
|
21.11.2021 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Näkyvimmät kolhut ovat itse asiassa melko vanhaa perua. Niitä näkyy muun muassa 6.9.2008 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Nordtrikk2008/2008-09-06/060908+015A.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 18:27 | Erkki Nuutio | ||
| Siisti nyt, paitsi kolhittu ilmeisesti siirroissa. Ei ole katosta. Löytyisikö säältä suojattu paikka Karjaalta, syntymätehtaansa alueelta, jos ei täällä jakseta pitää siistinä? |
||||
|
21.11.2021 18:24 | Oula Ahlholm | ||
| Kiitokset Jaakko! | ||||
|
|
21.11.2021 18:11 | Erkki Nuutio | ||
| Poliisijohto kävi ja käy yhä konferensseissa, kuten muukin johto meillä ja muualla. Se on ikäänkuin luontaisetua. Mielenkiintoisempia olivat kuitenkin Gestapon ja NKVD:n yhteiskonferenssit ( https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo%E2%80%93NKVD_conferences) [suora viite on näemmä katkaistu, hae wiki-sivu googlen kautta: Gestapo-NKVD joint conferences]. Niissä nämä osapuolet koordinoivat puolalaisten hoitoa yhdessä käymänsä sodan jälkeen. Mitä Suomeen tulee, olimme lähinnä kiistoissa Saksaan nähden. Se johtui Saksan harjoittamasta kauppasodasta muihin maihin nähden, sekä näkemyseroista. Niinpä ulkoministerimme Rudolf Holsti sanoi Kansainliiton diplomaattivastaanotolla 9.1938 , että "Hitler on hullu koira. Hänet pitäisi ampua." Hitler otti nokkiinsa. Holsti erosi keskusteltuaan presidentti Kallion kanssa ja Kallion saatua hetikohta sydänkohtauksen. Anthoni puolestaan oli tunnetusti natsihenkinen, mutta rikoksista ei häntä pystytty tuomitsemaan. |
||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Sieltä ei ilmeisesti olisi pitkä matka raide-jokerile jos sen haluaisi kulkemaan taas? | ||||
|
|
21.11.2021 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Knopin ratkaisussa ei kauaa mennyt! Päivitin kuvatekstin... | ||||
|
|
21.11.2021 17:22 | Timo Oinonen | ||
| Vielä on näköjään sinisiä vaunuja tuolla seisomassa. Onko kellään tietoa numeroista? | ||||
|
|
21.11.2021 17:02 | Petri Sallinen | ||
| Minulla on kuvalaattapiirustus kyseistä vaunusta, mutta ei mitään tietoa sen värityksestä. Saattaa olla, että vaunusta löytyy dataa, jos ryhtyisi penkomaan koneosaston papereita vuoden 1916. | ||||
|
21.11.2021 17:02 | Lari Åhman | ||
| Tässä näyttäisi G-opastin olevan raiteen 5 kulkutieopastimena, myöhemmin se on ollut raiteella 4 eli tuolla opastimen oikealla puolella olevalla raiteella. Kovin paljon riippuvuuksia ei tällä opastimella ole ollut nykypäivänäkään, joskin raide 4 on nyt purettu, joten Golfin aika lienee ohi. Olikos tälle semaforille kampi jossain kauempana? Kuvassa näkyvien vaihteiden sijainnit vastaavat hyvin nykypäivää, tiedä vaikka samat vaihteet olisivat edelleen paikoillaan. | ||||
|
21.11.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Ohjeessa "Junapiirturiin tehtävät lisämerkinnät" on tosiaan myös vain nuo katkoviivat. Korjasin kuvatekstin. https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
|
21.11.2021 16:52 | Mika Laaksonen | ||
| Kustaankartanon palvelukeskuksen alueella. | ||||
|
|
21.11.2021 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Oulunkylä. Kustaankartano. | ||||
|
21.11.2021 16:43 | Antti Häyhänen | ||
| Kotimainen Metso Outotec myy yhä näitä vaununkääntölaitteita: https://www.mogroup.com/mining/material-handling/railcar-unloading-solutions/ Metsolle nämä kääntölaitteet ovat taitaneet päätyä vuoden 2001 Svedala-kauppojen myötä, alkuperäisinä brändeinä brittiläinen Strachan & Henshaw (Svedala osti 2000) ja yhdysvaltalainen Dravo Wellman (alun perin McDowell Wellman?) (Svedala osti 1989). | ||||
