Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2021 17:09 | Harri Pesonen | ||
| taikka 4,5v patteri | ||||
|
30.12.2021 17:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Olen tässä nyt jo kokonaisen vuoden odotellut vastausta. Edes sivusto https://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html ei tiedä, mikä on Sg-u:n erityisominaisuus (= u-kirjain). Mikähän se mahtaa olla, olisiko kenelläkään tietoa? | ||||
|
30.12.2021 16:59 | Petri Sallinen | ||
| Aiheesta on keskusteltu aikaisemmin tällä. https://vaunut.org/kuva/81263?tag0=11%7CGf%7C |
||||
|
30.12.2021 16:55 | Petri Sallinen | ||
| Kyseisestä vaunusta löytyy kyllä peräti erinomainen kuva, mutta tunnetusti sen löytäminen tältä sivustolta ei ole helppoa :) https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10464.msg82667 |
||||
|
30.12.2021 16:47 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoista on että Viro ei kuulu UIC:hen. | ||||
|
30.12.2021 16:40 | Eero Karttunen | ||
| Joo, Hanala oli viimeisinä aikoinaan matkustajamäärältään kovinkin vilkas seisake, juurikin kun se sijaitsi Kulomäen kohdalla. Matkustajat kulkivat läpi vuoden seisakkeelle pientä valaistua polkua pitkin. Toisaalta siihen aikaan myös Mikkolasta saakka käveli paljon junamatkustajia Hanalan seisakkeelle. Toki radan itäpuolen omakotiasutusta vartenhan seisake oli perustettu ja siten toki nämäkin asukkaat vastustivat voimakkaasti ja äänekkäästi, jopa mielenosoituksin seisakkeen lakkauttamista. Sen jälkeen kun seisake oli saatu lakkautettua, kaupunki aloitti välittömästi radan itäpuolella metsän kaataminen ja aivan uusien asuntokatujen rakentamisen Matariin. Nykyisin entisen seisakkeen kohdalla radan itäpuolella sijaitsee erittäin tiiviisti rakennettu Matarin omakoti- ja rivitalokaupunginosa. Näin jossain vaiheessa seisakkeen lakkauttamisen jälkeen tutkimuksen, jonka mukaan Kulomäen, Mikkolan ja Matarin entiset junamatkustajat siirtyivät käyttämään erittäin huomattavilta osin kumipyöriä eli busseja tai omia autoja. Kun Vantaalla otettiin kohta seisakkeen lakkauttamisen käyttöön pks:n seutuliikenneliput, niin matkustajia ei kiinnostanut kävellä Korson asemalle saakka. Ja viimeisimmät tiedot seisakkeen länsipuolen nykytilanteesta: Radan länsipuolelle, voimalinjan ja Kulomäen väliin, aletaan juuri rakentaa suurta Elmon urheilupuistoaluetta. Ensimmäisenä alueella rakennetaan Vantaan suurin uimahalli, rakennustöiden pitäisi alkaa juuri näinä hetkinä. Suunnitelmien mukaan entisen seisakkeen kohdille tulee myös muita urheiluhalleja yms urheilutiloja. Mutta siis niillekin tullaan varmaan kumipyörin. |
||||
|
|
30.12.2021 16:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Eli tarkoitti sitä mitä rekoissa nykyisin tarkoittaa "TIR" käytäntö. | ||||
|
30.12.2021 16:23 | Jorma Toivonen | ||
| Selvennyksenä Hki–Sl–Hki-makuuvaunun kulkuun: Helsingistä vaunu(t) kulki(vat) jokapäiväisenä läpi vuoden 31.12.1987 saakka. Sen jälkeen lauantailähdöt lopetettiin. 11.6.1988 alkaen makuuvaunuliikenne oli taas jokapäiväistä, mutta vain kesäaikataulujen alusta elokuun puolivälille. Viimeisenä kesäkautena yöjunayhteys oli vain keskikesällä 24.6.–14.8.1993. Viimeisen kerran säännöllinen makuuvaunu siis saapui Savonlinnaan 15.8.1993 ja lähti sieltä 16.8.1993. SKS |
||||
|
|
30.12.2021 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Suomen suuriruhtikunnan tullialueen läpi kuljetettiin sinetöidyissä läpikulkutavaravaunuissa tavaraa tullaamatta Venäjän keisarikunnan tullialueelle, tai päinvastoin. Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän keisarikunnnan välinen tullirajana oli suuriruhtinaskunnan ja keisarikunnan välinen raja. Rautatien tulli oli Valkeasaaressa. |
||||
|
|
30.12.2021 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Mistä nämä pystyivät "kulkemaan läpi" v 1905 kun SVR:n verkko oli kokonaan ulkomaailmasta eristetty, Pietarin Nevan ja Tornionjoen ylittävät sillat vielä rakentamatta? | ||||
|
30.12.2021 14:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Totta vieköön! Eikö muuten Kirkkonummen veturitallin rakentaneet aikoinaan neuvostoliittolaiset Porkkalan vuokra-aikana? Ja höytyryvetuurikauden päätyttyä siihen muutti Saalasti Oy:n konepaja ja silloin lepohuoneparakkikin varmaan vaihtoi omistajaa tai purettiin? | ||||
|
|
30.12.2021 14:37 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvan rakennuksesta en tiedä. Lepohuoneet olivat kai veturitallien yhteydessä siihen aikaan, kun Kirkkonummella yöpyi enemmänkin porukkaa. Täältä löytyi kuvakin: https://www.vaunut.org/kuva/93968. Olikohan vielä niin, että tallilla oli lämmittäjä vuorossa yöaikanakin, koska lämpimänä olevia höyryvetureita ei saanut jättää valvomatta ja tallilla oli lämmityskattila omastakin takaa? | ||||
|
30.12.2021 14:19 | Jarno Piltti | ||
| Montakohan rautatievaunua tämä konepaja teki? | ||||
|
30.12.2021 14:17 | Jarno Piltti | ||
| Muutettu Occ-vaunuista. | ||||
|
30.12.2021 14:15 | Jarno Piltti | ||
| On. Ja veturin ja vaunujen lajityypilliset piirteet hyvin esillä. | ||||
|
|
30.12.2021 13:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Ilmaisesti siksi että Neuvostoliiton hajotessa ja kun uudet itsenäistyneet valtiot liittyivät UIC:n jäseniksi niin niiden rajoja ylittävän matkustajakalustoon piti laittaa RIC-merkinnät ja tavaravaunuihin RIV. Venäjä itse ilmeisesti jäi joksikin aikaa UIC:n ulkopuolelle vielä mutta kansainvälisen liikenteen kalustoon piti merkinnät laittaa. | ||||
|
|
30.12.2021 13:04 | Rainer Silfverberg | ||
| OK. Eli rakennus on voinut toimia muuna kuin junahenkilökunnan lepohuoneena aikaisintaan ennen 1944 jos silloinkaan? | ||||
|
30.12.2021 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Vanha Säty Oy:n tehsasrakennuskin on vielä jäljellä. | ||||
|
|
30.12.2021 12:55 | Petri Nummijoki | ||
| Ennen sähköjunien aikaa Kirkkonummella yöpyi 4 kpl veturivetoisia ruuhkapaikallisjunia sekä muutama Lättähattujuna lisäksi, joten VR:n työntekijöitä varmaan parikymmentä. | ||||
|
30.12.2021 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Ei niistä tule halkoja, jos ne menevät sahalle. Silloin niistä tulee lautoja, lankkuja ja parruja, joissain tapauksissa myös pölkkyjä ja rimoja. Halot ovat 1 m mittaisia ja keskeltä halottuja. Veturihalot tehdään veturiin antoa varten ½ m mittaisiksi. |
||||
|
|
30.12.2021 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jossakinhan on Kirkkonummella yöpyneiden junien miehistöt yöpyneet. Ja Kirkkonummella on käsittääkseni yöpynyt junia jo ennen kuin sähköistys valmistui. Käsittääkseni myös veturivetoisia junia yöpyi Kirkkonummella, näin olen ainakin ymmärtänyt yhden, nyt jo edesmenneen, kuljettajan kertomuksista Olikohan se viimeinen 'juoppojuna' Helsingistä Kirkkonummelle lähti Helsingistä noin 0.30. Samoin edellinen vuoro taisi olla Kirkkonummella yöpyjiä. |
||||
|
|
30.12.2021 12:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisiko sulla tarkempaa tietoa, että miksi? | ||||
|
|
30.12.2021 12:33 | Tero Korkeakoski | ||
| Katsoin ensin että meneekö rata tuossa jonkin kosken yli, mutta varjot tekevätkin pyörätielle hauskan efektin. | ||||
|
|
30.12.2021 12:21 | Oula Ahlholm | ||
| Halkojahan niistä joskus tulee, mikäli menevät sahalle. :D | ||||
|
|
30.12.2021 12:16 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämäpä on varmasti jo omana aikanaan ollut melkoinen ilmestys ja sitä se on edelleen. | ||||
|
|
30.12.2021 12:14 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ei kai halkoja sentään, raakapuupinojen. | ||||
|
|
30.12.2021 12:13 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Juurikin näin. | ||||
|
|
30.12.2021 11:50 | Kari Aho | ||
| Kyllä tuon kannatti julkaista. Hieno tunnelma. | ||||
|
|
30.12.2021 11:19 | Rainer Silfverberg | ||
| RIC -merkinnät maalattiin suomalaisiin itä-yhdysliikennekelpoisiin matkustajavaunuihin sen jälkeen kun Neuvostoliitto hajosi. | ||||
|
|
30.12.2021 11:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rainer: Sibelius-junan vaunuissa oli RIC-merkinnät. Oon itse arvaillut, että niiden avulla oli mahdollista ajaa rajan yli Venäjän puolelle. | ||||
|
|
30.12.2021 10:38 | Juhani Pirttilahti | ||
| Vaunu onkin uusi tyyppi Sgns. | ||||
|
|
30.12.2021 10:18 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei näy sivupylväiden paikkoja, joten olisiko vaunutyyppi Sgm? | ||||
|
|
30.12.2021 10:11 | Antero Airola | ||
| Savonlinnan makuuvaunu kulki vielä kesän 1988, ei enää maaliskuussa 1989. | ||||
|
|
30.12.2021 10:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Yhtäläistä on korissa ainakin päädyn laitteet, eli siis ylikulkusillat, kumipalkeet ja ruuvikytkimet ovat saksalaisin piirustuksin. | ||||
|
|
30.12.2021 09:55 | Jan Jahkola | ||
| Katsoin ensin että olisi Occ-vaunuja mutta ei taida olla kuitenkaan. | ||||
|
|
30.12.2021 09:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Tarkoitin kyllä koria ja alustaa. Sisustuksen ja lämmitysratkaisut sai jokainen itse valita eikä VR:llä ollut muutenkaan tarvetta RIC kelpoisuudelle koska vaunut oli tarkoitettu kokonaan kotimaan liikenteeseen. | ||||
|
|
30.12.2021 09:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| VR:n vaunut on varsin kaukana UIC-X -standardista eli on niissä vähän muutakin poikkeavaa kuin vain leveys. Niissähän on esimerkiksi ikkunat UK:sta, lämmityslaitteita Ruotsista ja muita sekalaisia poimintoja vähän sieltä täältä. Varsin uniikki ja räätälöity ratkaisu siis. | ||||
|
|
30.12.2021 09:02 | Rainer Silfverberg | ||
| DB:n pikajunavaunut pohjautuivat UIC-X -standardiin. https://de.wikipedia.org/wiki/UIC-X-Wagen_(DB) Mikä tehdas valmisti ensimmäiset ei ole tietoa mutta piirustukset olivat kai aika yleisessä käytössä. VR:n poikkeavat vain leveydeltään. Maschinenfabrik Esslingen sattoi siis valmistaa vain satunnaisen sarjan vaunuja DB:lle mutta joitakin siis myös Suomeen ja joihinkin kehitysmaihin. | ||||
|
30.12.2021 06:42 | Kari Haapakangas | ||
| Typpivaunu taustalla? | ||||
|
30.12.2021 06:39 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmavoimat eivät nyt varsinaisesti liity sivuston aiheeseen paitsi siltä osin, että kaikkien sodan osapuolien lentäjien mieliurheilua oli veturien puhkominen. Sinänsä mielenkiintoisesti kaikki kolme osapuolta valitsivat "maatalouskoneidensa" taktiikan hieman eri tavalla. Saksalaiset syöksypommittivat, venäläiset panssaroivat ja länsi tykkäsi raketein varustelluista koneista. Saksalaiset toki tekivät ensin, mutta nuhteettomia eivät olleet muutkaan. Bomber-Harris on toki jo surullisen kuuluisa, mutta myös liittoutuneiden hävittäjälentäjien toiminnasta talvella-keväällä 1945 liikkuu hyvin rumia huhuja. Tämä siis ihan saksalaisia hirmutekoja puolustelematta. |
||||
|
|
30.12.2021 02:21 | Uwe Geuder | ||
| > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Ei taida pitää ihan paikkaansa. http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte sivulla 11 näkyy vaunu DB:lle: Kuvatekstsissa sanotaan: "Kun tämä DB:lle tarkoitettu ensimmäisen luokan vaunu Ap4üm (vuodesta 1976: Apmh 121) syntyi 1960-luvun keskivaiheella, tehtaan loppu oli jo näköpiirissä. Vähäiset vaunutilaukset eivät pystyneet pelastamaan tehdasta. [...]" Se on TEE-vaunu. En ole kertaakaan matkustanut TEE:llä. Ainakin yksi syy miksen ole tiennyt moisesta :) |
||||
|
30.12.2021 01:59 | Uwe Geuder | ||
| Kun Maschinenfabrik Esslingen lakkasi olemassa 1960-luvulla toinen osa meni Daimler Benzille ja toinen osa Stillille. Siniset vaunut ja kuvassa oleva kärry ovat siis tavallaan sukulaisia, ainakin ottolapsen tasolla :) | ||||
|
|
30.12.2021 01:50 | Uwe Geuder | ||
| > Esslingen ei valmistanut DB:lle pikajunan vaunuja. Hyvin mahdollista. Vaikka olen kasvanut 30-40 km Esslingenista kuulin ensimmäinen kerta Suomessa täytenä yllätyksenä, että Maschinenfabrik Esslingen (ME) on ylipätään valmistanut "nykyaikaisia" (siis esim. 1950 jälkeen) matkustajavaunuja. Että ne he olivat valmistanut ennen sitä vaikka mitä, oli kyllä tiedossa. Tunsin ME:n tuotteista omalla kokemuksella enimmäkseen Stuttgartin raitiovaunuja (GT4) tai sitten kun sattui näkemään jossakin funikulaarin, se oli usein ME:n valmistama. Tuossa joitakin ME:n tuotteita: http://www.fvme.de/maschinenfabrik-esslingen/produkte |
||||
|
|
30.12.2021 01:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reijo, olen samaa mieltä, Guernica oli törkeyden huippu. Erityisen törkeää kuitenkin oli koko sodan lietsominen ja aloittaminen! Vain pieni raukkismies aloittaa sodan. Isommat hoitaisivat keskinäiset ristiriitaisuutensa neukkareissa. Eikä sikailu jäänyt vain Guernicaan, seurasi aseettomien siviilipakolaisten tulittaminen, Varsova, Rotterdam, Coventry, Belgrad ja itärintamalla tehdyt kauhuteot myös! Puhumattakaan monista, monista muista tapahtumista. |
||||
|
|
30.12.2021 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuukka, vastaus kysymykseesi, kirjasta Valtionrautatiet 1937 - 1962 sivulta 308: Ulkomailla on rakennettu teräskorisia vaunuja yleisesti jo 1920-luvulta lähtien. Tämän takia oli selvää, että ryhdyttäessä hankkimaan meille teräskorisia matkustajavaunuja oli ulkomaiden kokemuksista saatava oppia niin paljon kuin mahdollista. Eri tehtaiden tarjousten vertailun jälkeen tilattiin saksalaiselta Maschinenfabrik Esslingeniltä v. 1959 em. 15 teräskorista vaunua. Tuo em. - maininta viittaa aiemmalla sivulla olevaan telimallien esittelyyn. Jarrulaitteiden kehittymisestäkin on oma artikkelinsa. |
||||
|
|
30.12.2021 00:42 | Reijo Salminen | ||
| Sori, Esa, mutta noissa listaamissasi jutuissa Stukaa käytettiin törkeän rikoksen välineenä. Gernika Espanjassa törkeimpänä. Kaikki muut paitsi osasto Kuhlmeyn toimesta tehdyt on mielestäni erittäin kyseenalaisia, niin no tämä Kiestinki nyt menettelee.... Konepistoolimies kuitenkin saku oli, millä torrakolla sitten olikaan liikkeellä niin viesti oli selvä. |
||||
|
|
30.12.2021 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokseni, herrat Reijo, Hannu ja Jorma! Mukavaa, että pikku aloitukseni aiheutti täydennyksiä tietoihin. Mitä itse asiassa ihmekone Stukaan tulee, niin ilmiönä se sai kuolemattoman maineensa jo Espanjassa Condor-legioonan riveissä. Puolan sotaretkellä syöksypommittaja Ju-87:n käyttäminen eräänlaisena lentävänä tykistönä teki siitä maailmankuulun. Sama lännessä 1940. Stukat kun joutuivat tekemisiin Englannin-taistelussa Spitfire-hävittäjien kanssa, osoittautui, että ne eivät olleetkaan haavoittumattomia. Kooltaan Ju 87 onkin yllättävän kookas. Vielä kun pelotteeksi siihen lisättiin Luftwaffen oman velikullan, Ernst Udetin keksimänä pahaääniset sireenit, niin siinä se. Tosiasia on sekin, että kaikki Ju 87:t valmistettiinkin Kruppin tehtailla! Junkersilla itsellään Dessaussa oli kädet täynnä työtä Ju 52:ssa sekä Ju 88:ssa. Taitavissa käsissä Ju 87 oli tehokas ase, Herr Oberst Hans-Ulrich Rudel silppusi muun muassa 519 panssarivaunua ja onnistui upottamaan syöksypommittamalla venäläisen taistelulaiva Marat'n. Tankit saivat kyytiä G-versiolla, jossa oli kaksi 37-millistä tykkiä. Niin, ja 37-millisten ammuksissa oli wolframisydän. Tällä keksinnöllä panssarivaunut paloivat kuin soihdut. Sodan loppuaikoina Rudel liihotteli Focke-Wulf 190:n maataisteluversiolla. Rudelilla olikin sitten 2530 sotalentoa, ja kaikkein korkein rautaristin ritariristin versio kiiltelevine lisukkeineen kaulassaan. Joitakin vuosia ennen kuolemaansa 1982 Rudel huononsi mainettaan sotkeutumalla kaljamahaisten uusnatsien sekoiluihin. Venäläiset ottivat nopeasti opikseen maataistelu-Stukista, tuloksena heidän kuuluisa Iljushin Il-2 Stormovik, joka myös osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi ja Luftwaffen hävittäjälentäjiltä vaadittiinkin aivan poikkeuksellisen tarkkaa ampumista, jotta Stormovikin sai alas taivaalta. Schmeisser - konepistooli? Miten minä muistan, että Schmeisser olisi englantilaisten antama "korkeajännitys"- nimitys Erma MP-40 - konepistoolille? Ja että tankolippaallinen Bergmann - konepistooli MP-28 olisi ollut sitten se varsinainen Schmeisser? Oikaiskaa, te armeijan käyneet kommentoijat, jos olen mennyt hakoteille... |
||||
|
|
29.12.2021 23:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä Esslingen oli keksinyt valmistaa vaunuja Suomelle? Mistä vaunujen piirrustukset sille tulivat? Minne muualle se vaunuja teki? Samojahan ne pitkälti ovat kuin saksalaisvaunut, mutta yllättävää, että eivät täysin samoja. | ||||
|
|
29.12.2021 23:38 | Tapio Keränen | ||
| En näe peruutuspeiliä missään. Lyhyt otetanko etummaisen sivuikkunan edessä lähellä ikkunan yläreunaa peilautuu ikkunasta ja saa ilmeisesti aikaan vaikutelman peruutuspeilistä. | ||||
|
|
29.12.2021 23:19 | Arttu Räsänen | ||
| Minustakin on oikein hieno kuva. Rakeisuus ei haittaa yhtään. | ||||
|
|
29.12.2021 23:09 | Arttu Räsänen | ||
| 6 V:n paristollako nämä puhelimet ovat toimineet? | ||||