Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.12.2021 13:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Lisätäänpä vielä muutama vaihe Gf-vaunujen numerointitietoihin: 1887: Rh kk 45/3213, 20.8.1887 määräsi vaunut uudelleennumeroitaviksi. Läpikulkutavaravaunujen numeroiksi tuli 3,851—3,900. Vuoden 1895 vaunulistassa kuuden vanhan lyhyen vaunun numerot olivatkin 3851-3856 ja neljän uuden pitemmän vaunun numerot olivat 3857-3860. 1896: Rh kk No 39/8585 10.11.1896 määräsi numeroinnista ja litteroinnista siten, että kauttakulkuvaunut tuli numeroida 9851-9880. Minulla ei ole vaunuluetteloa, josta kävisi ilmi vanhojen ja uusien vaunujen numerot. 1901: Rh kk N:o 34/2114, 14.3.1901 määräsi transitovaunujen numeroiksi 9621-9640. 1912: Rh kk No 52/3180 13.9.1912 määräsi transitovaunujen numeroiksi 30,401-30,450. Koneosaston johtajan kiertokirjeen No 710 3.6.1912 mukaan läpikulkutavaravaunut 9627-1930 saivat numerot 30401-30404. Nämä olivat neljä Helsingin konepajan rakentamaa uudempaa vaunua. Kiertokirje ei mainitse mitään Porin konepajan rakentamista vanhemmasta 6 vaunusta. |
||||
|
31.12.2021 12:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Yksityisratojen ja muiden ykstyisten omistajien kalustossa oli tietenkin omat lyhenteet mutta "Suomi " ei tainnut esiintyä niissä vai esiiintyikö? | ||||
|
|
31.12.2021 12:10 | Petri Sallinen | ||
| Tuukka: Rautatiehallituksen määräys 39/1896 määrä, että toiminimi merkitään kalustoon muodossa F.S.J.-S.W.R. En tosin tiedä, otettiinko W-kirjainta merkinnöissä koskaan käyttöön, vaan valittiinko samantien V-kirjain. En muista törmänneeni kuviin, joissa merkintä olisi tehty W-kirjaimella. Tämä tosin ei todista sitä, etteikö näin olisi voinut tapahtua. Ennen vuotta 1896 rautatielaitoksen lyhenne kaluston kyljessä oli muotoa SJiF. Ilmeisesti aukikirjoitettuna "Statens Järnvägar i Finland". Tästä merkintätavasta ei ilmesti ollut suomenkielistä versiota. En tunne asiaa tarkemmin. Aivan alkuvuosina toiminimen lyhennttä ei merkitty kalustoon. |
||||
|
31.12.2021 11:46 | Jukka Eklund | ||
| Vetureissa peräkkäiset numerot. | ||||
|
|
31.12.2021 11:32 | Petri Sallinen | ||
| En osaa sanoa, miksi liikkuvan kaluston merkintämuodoksi vakiintui juuri VR-SUOMI. Asialle saattaa olla syynsä, mutta en niitä tiedä enkä osaa asialla spekuloida. Asiaa koskeva Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön kirje asiasta 17.12.1925 kuuluu seuraavasti: "Valtioneuvosto on tehdystä esityksestä [täältä saattaisi löytyä asialle perustelu] tänään tapahtuneessa esittelyssä katsonut tarpeelliseksi määrätä, että valtionrautateiden sekä matkustaja- että tavaravaunuihin on näkyvälle paikalle selvin kirjaimin merkittävä valtakunnan suomenkielinen nimi sekä että omistajaradan merkkinä on sanotuissa vaunuissa käytettävä ainoastaan valtionrautateiden suomenkielisestä virallisesta nimityksestä muodostettua merkintää: minkä ministeriö, ministeriö valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, rautatiehallituksen tiedoksi ja tästä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten täten ilmoittaa." Allekirjoitus: ministeri Kyösti Kallio. Valtioneuvosto ja Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö eivät siis ottaneet kantaa siihen, millä tavalla asia on käytännössä hoidettava. Seuraavan vuoden toukokuun 27. päivä konetoimiston päällikkö Väinö Airas välittää rautatiehallitukselta saamansa määräyksen konepajoille ja vaunukorjaamoille. Kirjeen johdanto on samansisältöinen kuin ministeriön määräys. Käytännön toimenpiteistä kirje määrää seuraavasti: "Tämän johdosta on Rautatiehallitus määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa on vastedes käytettävä ainoastaan seuraavaa merkintää: V.R. Suomi." Sanapari on kirjoittu päällekäin siten, että Suomi. on ylhäällä ja V.R. on alhaalla. Suomi-sana on kirjoitettu pienillä kirjaimilla ja perässä on piste. Tämä Airaksen toukokuussa asiasta lähettämä kirje ei kuitenkaan ollut ainoa, vaikka arkistossa Airaksen em. kirje on liitetty yhteen ministeriön kirjeen kanssa. Airas lähestyi jo helmikuussa vuonna 1926 kaikkia konepajoja kirjelmällä Koj 112/282 seuraavasti: "Koska Rautatiehallitus on kirjelmällä N:o 238/692 tammikuun 21. päivältä 1926 määrännyt, että kaikissa matkustaja- ja tavaravaunuissa vastedes on käytettävä ainoastaan merkintää SUOMI V.R. on myötäseuraaviin merkintäpiirustuksiin tehty vastaavat muutokset ja kehoitetaan konepajoja vähitellen muuttamaan vaunujen merkinnät näiden piirustusten mukaisesti aina kun vaunut joutuvat konepajaan korjausta varten." Määräyskokoelmista löytyy myös määräys V.R. SUOMI -merkinnän käytöstä. Se on kuitenkin päivätty myöhemmäksi kuin Airaksen kirjelmät. Määräys on 756/1928. Syitä ja perusteluita ratkaisulle voi ryhtyä etsimään (ainakin) kolmesta osoitteesta: valtioneuvoston pöytäkirjoista, Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön arkistosta sekä rautatiehallituksen pöytäkirjoista. |
||||
|
|
31.12.2021 11:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1930 uudelleenrakennusohje Gf-vaunuille: -> hylätään. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' Gf-vaunut ovat vain sisällysluettelossa, jonka mukaan niiden tiedot ovat sivuilla 98-99. Ainoa Gf-vaunuja koskeva merkintä noilla sivuilla on kuitenkin vain alamarginaalissa: "Huom! Gf No 30401-4 muutettu XG No 04121 ja 22." - Muutettiinko siis vain kaksi vaunua? Mitä tapahtui kahdelle muulle? |
||||
|
31.12.2021 11:11 | Petri Nummijoki | ||
| Mielestäni sopii laiturijärjestelyiden puolesta täydellisesti 50- ja 60-lukujen taitteen Helsinkiin. Veturi on paikallisjunaraiteella 5, seuraavana on veturitie (olikohan raide numero 26) ja sitten paikallisjunaraide 6. Seuraavan laiturin takana ovat saapuvien kaukojunien raiteet 7 ja 8. Sitten on kolmas laituri ja sen takana saapuvien kaukojunien raide 9. Kuvan taka-alalla olevat vaunut ovat läntisen siipirakennuksen päässä olevilla lyhyillä laituriraiteilla eli siinä missä nykyisellä ratapihalla ovat raiteet 12-14. Taustan rakennukset lienevät puretun Helsingin konepajan viimeisiä jäänteitä. | ||||
|
|
31.12.2021 11:11 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän 30-luvun puolivälin ilmakuvan mukaisena muistan Tampereen laiturijärjestelyt 60-luvulla ja pitkään sen jälkeen : https://vaunut.org/kuva/100424?kv=1931&kv2=1962&paik=Tampere+asema Ilmakuvan taustalla muuten kulkee Kalevantie sellaisena viihtyisänä kun se oli vielä 50-luvulla, sijaiten kääntyillen vähän alempana kuin nykyään. Makasiini joka oli Hv-kuvissa taitaa jo olla paikallaan, mutta eteläisten veturitallien välinen tiilirakennus vielä puuttuu. |
||||
|
|
31.12.2021 11:11 | Petri Sallinen | ||
| Lyhyemmän Gf-vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna oli 6655 mm ja akseliväli oli 3048 mm. Näitä Gf-vaunuja oli kuusi kappaletta. Pidemmän Gf-vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna oli 7620 mm ja akseliväli oli 3658 mm. Näitä vaunuja oli neljä kappaletta. Vuoden 1885 luetteloinnissa vaunujen numeroavaruudeksi oli varattu 1006-1011. Vuoden 1896 luetteloinnissa numerointi oli jo muuttunut. Uusi numeroavaruus oli 9851-9880. Vuoden 1899 luetteloinnissa lyhyet ja pitkät vaunut on eroteltu toisistaan erillisiin numeroavaruuksiin. Lyhyemmälle oli varattu numerot 9851-9856 ja pidemmille 9857-9860. Rh 51/1907 ilmoittaa Gf-vaunujen numeroavaruudeksi 9621-9640. Vuoden 1911 luetteloinnissa vaunuille on annettu numeroavaruus 30401-30404. Kuvalaattapiirustus on julkaistu Musta kirjan sivulla 38. Tarkempaa dataa saattaa löytyä Kansallisarkiston vaunuluetteloista. Harmikseni en ollut kuvannut Gf-vaunuja koskevaa sivua. |
||||
|
31.12.2021 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Ensi vuonna ei sitten tätä kuvaa voi ottaa. *(Tai itse asiassa voi koska ei vuosi ole vielä vaihtunut!) | ||||
|
|
31.12.2021 10:52 | Erkki Nuutio | ||
| Laiturijärjestely mietityttää. Se ei oikein tunnu istuvan Tampereelle, jossa välilaituri oli leveä ja toista välilaituria ei ollut. Mutta istuuko laiturijärjestely ja taustalla ilmeisesti oleva veturitalli Helsinkiinkään? Vaihtoehtoja ei kylläkään taida olla. Kanojen käyttöä Tampereella rajoitti tosiaan järjestelytyön raskaus sekä pitkähköt kulkumatkat Tampereen lähistön raiteille ja Viinikkaan. Vesiviskureita asemalla oli, mutta ne ja etenkin pääsy halkojen ja hiilien täydennyspaikalle Sorin sillan alla olevan raidesumpun kautta oli usein liikenteen vuoksi pitkään esteellinen. |
||||
|
31.12.2021 10:10 | Teemu Saukkonen | ||
| Noita samoja käy Joensuussakin, mutta tähän asti Occ-vaunuissa olleet. https://vaunut.org/kuva/151269 Tuskin kuitenkaan liittyy Talvivaaraan. | ||||
|
|
31.12.2021 09:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vaunutaulukossa jäljellejääneet isommat neljä Gf-vaunua ovat numeroiltaan 9627-9630 (s.74-75). Taulukon hankintaosassa (s. 36-37) vaunut 9628-9630 (9627 puuttuu luettelosta) kuuluvat 25 G-vaunun ryhmään, jotka hankittiin vuonna 1886 VR Helsingin konepajalta Helsinki - Hämenlinna - Pietari -rautatielle. - Pidän todennäköisenä, että taulukon G-litterasta huolimatta vaunut rakennettiin heti läpikulkutavaravaunuiksi. VR:n kalustokirjassa 'II. N. F. & G. Gg. m.fl. Täckta godsvagnar.' em. neljä jäljellejäänyttä Gf-vaunua (9627-9630) ovat numeroilla 30401 - 30404. Samoilla numeroilla vaunut ovat myös vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa, jossa on vaunuja kuvaava kuvalaattapiirros 365 sivulla 75. |
||||
|
|
31.12.2021 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1885 Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien vaunuluettelon mukaan Gf-vaunuja oli 6, nrot 1006-1011. Vaunut oli valmistanut Porin mekaaninen verstas ja ne otettiin liikenteeseen vuonna 1870, eli Pietari-Riihimäki -rautatien valmistuessa. Kuvan vaunu lienee yksi näistä varhaisista, Pietarin rautatien alkuperäiseen kalustoon kuuluvista transitovaunuista, ja siten suoraan transitovaunuksi rakennettu. Gf-vaunuissa 1007 ja 1008 oli vuonna 1885 konejarru. Muut olivat jarruttomia. Vaunujen kori oli puuta ja alusta rautaa. Vaunut oli jaettu kahteen osastoon, jossa kummassakin oli omat ovet. Vuoden 1906 vaunuhankintataulukon mukaan Gf-vaunut uudelleenrakennettiin vuonna 1906 IK-vaunuiksi. Uudelleenrakentamisen voisi uskoa tarkoittaneen em. kuutta alkuperäistä Gf-vaunua, sillä Gf-vaunujen lukumäärä putosi tuolloin kymmenestä neljään. Transitovaunut ilmestyvät vaunuluetteloihin omalla Gf-litterallaan vasta 1880-luvun puolivälissä. Sitä ennen ne löytyvät numeroiden perusteella katetuista tavaravaunuista niin pitkään kuin luetteloissa on numerot mukana. Vuoden 1886 luettelossa Gf-vaunuja on kahdenlaisia: 6 pienempää ja 4 suurempaa. Kun nuo kuusi pienempää sitten vuonna 1906 uudelleenrakennettiin IK-vaunuiksi, jäljelle jäi vain nejä Gf-vaunua. Kuvan oikean laidan vaunu lie yksi näistä suuremmista jäljellejääneistä. Nämä neljä Gf-vaunua säilyivät vaunuluetteloissa vuoteen 1931 asti. Jos kuvan vaunu on yksi kuudesta alkuperäisestä Gf-vaunusta, niin kuva on otettu vuosien 1901 ja 1906 välillä. |
||||
|
31.12.2021 07:43 | Kari Haapakangas | ||
| Noiden Siilinjärven sorakuoppien "ansiosta" ko paikkakunta valittiin kerran Suomen rumimmaksi taajamaksi. Luonto on sikäli armollinen, että se vähitellen peittää ihmisen karmeimmat luonnonraiskaukset. | ||||
|
31.12.2021 07:16 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan tuo 146 567-3 sittenkin DB Fernverkehr AG:n. Ainakin sen junassa ja väreissä veturi on. | ||||
|
31.12.2021 03:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Nyt on tehty helmikuullekin veturinvaihdon mahdollistavia seisomisia Turussa. https://juliadata.fi/timetables?s=54036&d=13.2.2022 + https://juliadata.fi/timetables?s=53503&d=27.2.2022 | ||||
|
31.12.2021 01:40 | Martti Pulkkinen | ||
| Komea on. | ||||
|
|
31.12.2021 01:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin mutta tarkoitan itsenäistymisen jälkeistä aikaa, miksi VR ja "Suomi" joka oli joka vaunun kyljessä aina 70-luvulle asti? | ||||
|
|
31.12.2021 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa siksi, että SVR oli alunperin ruotsiksi hallinnoitu virasto. Kun kerran aika ymmärrettävästi lyhenne oli FSJ eikä SJ, oli aika luontevaa että lyhenteen käännökseksi tuli SVR. | ||||
|
31.12.2021 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ж merkitään saksalaisessa venäjän transliteraatiossa Sh. Siitä tuo varmasti tulee. | ||||
|
|
31.12.2021 00:28 | Rainer Silfverberg | ||
| No miksi piti sitten lukea vaunuissa lukea "Suomi" , jos vaara sekoittua aussien VR:ään oli täysin hypoteettinen, eikä Euroopassa ainakaan isompien rautatielaitosten vaunuissa lukenut maan nimeä erikseen. Vaatiko Neuvostoliitto, sen, ettei sekoitu maan rataverkolla mahdollisesti samaan aikaan liikennöiviin virolaisiin vaunuihin joissa tosin luki Eesti W.R. tuplaveellä? Aina 1996 vuoden yhtiöittämiseen asti VR:n virallinen nimi oli Valtionrautatiet - Statsjärnvägarna (ei Statens Järnvägar kuten Ruotsissa) , epävirallisesti käytti suomenruotsalainen media vielä 90-luvulla lyhennettä SJ ja Helsingin Töölön ratapihalla lienee ollut pitkään 2000-luvulle pysäköintikieltomerkki lisäkilvellä "Gäller ej SJ:s bilar". Tästä muistan että vitsailltiin aikoinaan Postvagnen -foorumissa. |
||||
|
|
31.12.2021 00:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyrillisiä ja vielä lyhenteitä translitteroidaan niin monella tavalla ettei kannata ottaa pulttia. Tämäkin tapa johtuu varmaan siitä että kaikissa näppäimistöissä ei saada aikaan suhu merkkiä Z:n päälle. Ei ole olemassa sitä oikeaa tapaa, samaan ilmiöön törmää vaikka noissa venäläisten lätkäjoukkueiden nimissä, ennen puhuttiin Moskovan ZSKA:sta, nyt se onkin TsSKA ? | ||||
|
30.12.2021 23:57 | Panu Breilin | ||
| Tämä on raitiovaunulinjan numero 4 vanha kääntösilmukka. Tällä paikalla olleen pysäkin nimi oli Hakberget. Linjaa 4 liikennöitiin vuoteen 1967 asti jolloin Tukholman keskustan raitiotiet lakkautettiin. Kuvan rullavaunuissa oli vielä muutama vuosi sitten nikkaroituina myös seinät ja katot, jolloin ne näyttivät vähän kuin pieniltä raitiovaunuilta. |
||||
|
|
30.12.2021 23:18 | Petri Sallinen | ||
| Kuva on todennäköisesti 1920-luvun puolivälistä, jolloin VR-SJ oli käytössä. En ole koskaan törmännyt moiseen tietoon siitä, että Ruotsi olisi puuttunut SJ-lyhenteen kieltoon. Jos näin oli, niin kaipailisin siitä dokumenttia. Sen sijaan siitä löytyy kyllä määräys, että kaluston merkinnät tehdään vain suomenkielisinä muodossa V.R.-SUOMI — tosin ilman sen kummenpia kielipoliittisia perusteluita. Sehän osoittautui jo taannoin urbaaniksi legendaksi (jota itsekin pidin totena), että muutos olisi liittyvyt Victorian Railwaysiin. Toisaalta Jorma Rauhala muistutti siitä, että Valtionrautatiet oli UIC:n perustajajäseniä ja toisaalta Eljas Pölhö muistutti siitä, että Victorian Railways ei ole edes UIC:n jäsen, vaan kyseisen alueen jäsenyys on osavaltiolla. Tämä keskustelu löytyy jostain sivuston syövereistä, mutta en viitsi käyttää muutamaa tuntia siihen, että keskusteluja selailemalla ryhtyisin asiaa etsimään. Sivuston hakutoiminnothan ovat tunnetusti omintakeiset. |
||||
|
|
30.12.2021 23:04 | Topi Lajunen | ||
| Miksihän tuo kirjoitetaan monesti "OSShD", vaikka kyrillisen kirjainyhdistelmän ОСЖД kolmas kirjain on soinnillinen suhuäänne, joka suomenkielisessä (ja myös ISO 9) tekstissä pitäisi translitteroida Ž (tai jollain tekosyyllä Zh). ОСЖД itse käyttää jostain syystä translitterointia OSJD, mikä on vielä oudompaa, se kun taitaa olla jokin Neuvostoliiton aikainen translitterointi ranskan kieleen. Arvaan, että kyseessä on jokin varhainen riittävän vaikutusvaltaisen instanssin tekemä virhe, joka sitten on jäänyt elämään. |
||||
|
30.12.2021 23:01 | Jimi Lappalainen | ||
| VR Käskylehti 49 / 1949. Huovintien laiturivaihteen alaisina avataan lokakuun 1 päivästä 1949 lukien tavaraliikenteelle vaunukuormin (Tt) "Soraraiteet" merkinnöin Hvt 1 Tt. (Lkoj n:o 1922, 20.9.1949) | ||||
|
30.12.2021 22:59 | Reijo Salminen | ||
| Näin, Cap Arcona muun muassa. Lopetetaan tämä keskustelu tähän. | ||||
|
Kuvasarja: Juhannus 2020 Ylivieska-Iisalmi-radalla |
30.12.2021 22:55 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitos kommenteista! | ||||
|
30.12.2021 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään aikataulun mukaisesti taittui matka yhdelläkin Dr16:lla 13-vaunuisella yöjunalla Kolarista Ouluun ilman DE-vaunuakin. | ||||
|
|
30.12.2021 21:55 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä Tampereella työt olivat liian raskaita Vr1:lle tai sitten Tampereen vaihtovetureita siirreltiin Toijalaan, Haapamäelle ja Poriin sen verran usein, ettei niiden haluttu nopeuden puolesta jäävän jalkoihin linjallakaan. Toisaalta Helsingissä lienee kevät 1962 viimeinen, kun höyryvaihtovetureilla ylipäätään töitä säännöllisesti tehtiin ja sen jälkeen Vv15 valtasi melkein kaikki vuorot. Vähäistä käyttöä viimeisillä Helsinkiin jääneillä Vr1-vetureilla oli jonnekin vuoden 1963 lopulle mutta taitaa selittyä lähinnä sillä, että Karjaan Vr1 vaihdettiin Helsingistä käsin niin kauan, kuin Hyvinkää-Karjaa oli keveillä kiskoilla. | ||||
|
30.12.2021 21:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Jotainhan tuosta taidettiin purkaa, mutta muita muutoksia kai odotellaan vieläkin...? Nyt on kyllä alkamassa kaavamuutos alueella. Kaupungin sivu ei hirveästi kerro muutoksen sisällöstä, lähinnä vain että "tutkitaan tuotanto- ja varastorakennusten uusiokäyttöä". | ||||
|
|
30.12.2021 21:34 | Petri Nummijoki | ||
| Varmaan kuitenkin Helsingin asemalla. 792 oli Helsingin varikon veturi ja kuva sopii Helsingin ratapihalla otetuksi muutenkin. Niin ja Hr12-veturista johtuen aikaisin mahdollinen kuvausvuosi on 1959. | ||||
|
|
30.12.2021 21:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Milloin Eesti Raudtee on sitten eronut UIC:stä? [EDIT:] Erosi 1.1.2020. Aika kumma juttu. OSShD on vielä olemassa ja siihen kuuluivat ennen kaikki itäblokin maat Jugoslaviaa lukuunottamatta, ja ne joilla 1435 mm raideleveys ovat kuuluneet ja kuuluavt yhä myös UIC:hen. Nykyisin se on enemmän tavaraliikenneyhteisö. |
||||
|
|
30.12.2021 20:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä lienee alkujaan ollut umpitavaravaunu G, josta on Mestarimallien HO-pienoismallikin. Jos on näin, alkuperäisen sivuseinän kaksilehtisen oven tilalle on laitettu kaksi kaksilehtistä ovea. Laakeriboksien välinen yhdystanko on näkösällä. Onko vaununrunko puuta? |
||||
|
|
30.12.2021 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ihan noin, vaan johtui siitä että oli kaksi VR:ää UIC:ssä ja se vanhempi Victorian Railway Australiassa vaati "Suomi" lisätekstin. Fennomaaneille se sopi ihan hyvin että päästiin SJ:stä eroon. | ||||
|
|
30.12.2021 20:47 | Erkki Nuutio | ||
| Eikö VR - SJ -merkinnällä ollut vain muutaman vuoden aikaikkuna itsenäisyytemme alussa? Sitten muinainen siirtomaaisäntä ärähti rekisteröidyn tavaramerkkinsä (SJ) käytöstä. Otettiin sen sijaan käyttöön VR - Suomi , kuten itsenäisen maan kuuluu ottaa |
||||
|
|
30.12.2021 20:36 | Erkki Nuutio | ||
| Hassua että Tampereella ei ollut Kanoja 1961-1967 välillä, vaan Ankkoja ja Kalkkunoita. | ||||
|
30.12.2021 20:34 | Erkki Nuutio | ||
| Paikkana on Tampereen veturitallien takana olevat raiteisto. Rakennus näkyy tästä kuvasta: https://www.vaunut.org/kuva/95633?paik=Tampere&tag0=0%7CHk2%7C446 . Tämä makasiinirakennus taidettiin purkaa jo 70-luvulla, ja uutta sen ja raiteidenkin sijaan. Etuoikealla noin 50 m päässä ja noin 5 m korkeammalla kulkee Kalevantie. Runsas 50 m oikealle Kalevantien toisella puolella on Tampereen mahtava Koronalinko - arena (yhdellä e:llä) |
||||
|
|
30.12.2021 20:18 | Hannu Peltola | ||
| Onpa brittiläisen näköinen vaunu, mahtaako tämä olla kotoisin sumujen saarilta? Vähän surullista on, että ennen tätä kuvan ottoa samanlaisia vaunuja oli tehty jo 50 vuotta Britanniassa ja tultaisiin vielä tekemään seuraavat 50 vuotta. Ei näköjään ollut intohimoja toiminnan kehittämiseen! | ||||
|
30.12.2021 20:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Muistelinkin, Petri, että olen jostain lukenut lisätietoa tästä neliakselisesta varhaisesta soravaunusta. Suosittelen lämpimästi lisäämään kyseisen kuvan myös tänne kuva-arkistoon; keskustelualueen ajatushan on täydentää muttei korvata tätä kuva-arkiston kommentointia. Tunnistejärjestelmän laajentaminen keskustelun puolelle taas on työmäärältään yllättävänkin vaativa homma, eikä tapahdu ihan lähitulevaisuudessa. | ||||
|
30.12.2021 19:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Kauno Saario asustelee perheineen B-rapussa. | ||||
|
30.12.2021 19:00 | Jarno Piltti | ||
| Tulipa huikea sattumakuva! | ||||
|
30.12.2021 18:58 | Jarno Piltti | ||
| Yksityisvaunuissa ei ollut litteraa ollenkaan, paitsi joskus jostain syystä oli. Tämä muuttui joskus about 1980-luvulla, tietääkö joku tarkemmin? | ||||
|
30.12.2021 18:54 | Jarno Piltti | ||
| Voi kysyä löytyykö VR:n vuoden 1997 litteroihin paljonkaan valaistusta UIC:n taulukoista. Muistuttaa niitä muttei noudata. Nykyään u = uralattia (automaattiohjaus) tai eroavuus yleensä, mutta mitä se aikanaan Sg-u:ssa on tarkoittanut? | ||||
|
30.12.2021 18:52 | Timo Salo | ||
| Voi voi, kun bensa on ollut halpaa!!! Aika mennyt ei koskaan enää palaa, nyt pitäisi ajaa jääkaappiteslalla... | ||||
|
|
30.12.2021 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös itämailla ollutkin oma keskusjärjestönsä OSShD? Juhani P. Itse muistelisin, että suomiteräsvaunujen päädyissä oli vielä tilavaraus automaattikytkinten käyttöön ottamisen varalta. Sitä en muista/tiedä, että oliko mainittu optio olemassa jo esslinkereissä. |
||||
|
|
30.12.2021 17:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksei sarjatunnus lue vaunussa? | ||||
|
30.12.2021 17:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Katso kuvaa https://vaunut.org/kuva/17404 ja kysy sitten uudelleen, haittaako rakeisuus ;) | ||||
|
30.12.2021 17:40 | Tapio Keränen | ||
| Ilmeisesti vaunun aluskehyksen oli valmistanut Pasilan konepaja ja säiliö oli Lypsyniemen konepajan tuotantoa. Ehkä myös säiliön liittäminen aluskehykseen tapahtui Pasilassa. Lypsyniemeläisiä säiliöitä oli Gut-sarjan vaunuissa 15801 - 15803 ja 15871 14,3 m³; 15821 ja 15831 11,5 m³ sekä 15854 ja 15856 21 m³. Muutamiin Gut-sarjan vaunuihin säiliöt oli valmistanut Kone ja Silta OY Helsingissä. Gut 15856 oli tarkoitettu kaustisen soodan kuljetukseen, muut tässä mainitut tärpätin. |
||||
|
30.12.2021 17:09 | Harri Pesonen | ||
| taikka 4,5v patteri | ||||