3560-147287 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.12.2021 11:39 Petri Soronen  
  Vanhasta ilmakuvasta katsoen, koko tallia ja kääntöpöytää ei niiltä sijoilta löydy mitään merkkiä sen olemassa olosta.
kuva 03.12.2021 11:31 Tauno Hermola  
  Uskoisin, että rakennusvuosi selviää, kun lukee paikallisia sanomalehtiä - tuolta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
kuva 03.12.2021 11:20 Timo Salo  
  Kaikki kohillaan, hieno kuva!
kuva 03.12.2021 11:12 Kari Haapakangas  
  Vuoden 1953 (ja 1961) peruskartassa Typpi Oy:n tehdasalueelle on piirretty kääntöpöytä ja "nelipilttuinen" talli. 60-luvun lopulla tämä rakennelma katoaa kartalta. Onko siellä oikeasti ollut tarvetta kääntöpöydälle ja tallille?
kuva 03.12.2021 11:10 Ari-Pekka Lanne  
  On tunnelmallinen kuva! Näin lounaissuomalaisena uusista kuljetuksista aiemmin loppuneilla purku- ja lastauspaikoilla tulevat heti mieleen ainakin Tahkis, Nantsku ja Pansio.
kuva 03.12.2021 10:55 Mikko Herpman  
  Hieno kuva ja tapahtuma. Lieneekö ensimmäinen kerta kun lähti tavaraa junalla paikasta missä liikenne on loppunut aikaisemmin? Toivottavasti tulisi myös jatkoa!
kuva 03.12.2021 10:46 Markku Naskali  
  Mikä käyttötarkoitus tuossa oli ajatuksena?
kuva 03.12.2021 09:42 Ari-Pekka Lanne  
  Tuulimylly on kätevä. Vallankin sen kätevyyden huomaa, kun sitä ei olekaan, kuten Turussa: https://vaunut.org/kuva/12798 . Kuudessatoista vuodessa muut Turun vaihteet ovat sentään saaneet levynsä, mutta enkut joudutaan edelleen tähystämään kielistä.
kuva 03.12.2021 09:42 Pekka V. Puhakka  
  Arvelen että projekti on jäänyt kesken.
kuva 03.12.2021 09:35 Pertti Miettinen  
  Ylikäytäviä oli myös km:llä 220+510 ( poistettu 30.7.90 ), 226+922, 310+826, 327+302 ja 327+872.
kuva 03.12.2021 01:51 Jimi Lappalainen  
  Eikö tätä nyt sitten kuitenkaan ole käytetty vesitysvaununa?
kuva 03.12.2021 01:42 Esa J. Rintamäki  
  Aikamoista. Ruotsalaisilla ei näytä olevan minkäänlaista vaihteenopastinta englantilaisvaihteessakaan.
kuva 03.12.2021 01:36 Esa J. Rintamäki  
  Katsokaa noita nikkareiden työnjälkiä Lahti-kyltin yläpuolella! Kustannusvastaavuutta ei suinkaan ajateltu tässä, semminkin kun vähänkään isomman aematalon tyylillä piti osoittaa valtion vahva läsnäolo ja mahti.
kuva 03.12.2021 01:11 Esa J. Rintamäki  
  Sotilaspukuinen setä on Singerin kauppias eli suojeluskunta-alikersantti. Lahtarinlakissa oleva kokardi ei ole armeijan sini-valkoinen.

Vaihteessa näyttäisi olevan vaihteen nivellukko. Onko vaihteenlyhdyssä numero 8...? Vaihde itse on keskitetysti asetinlaitteelta käännettävä, eikä siinä näy paikalliskääntökankea.
kuva 03.12.2021 00:57 Esa J. Rintamäki  
  Vesijärveltä Lahteen tullessa olevan esiopastimen olemassa olo on järkeenkäypä radan kaarteen takia, jolloin varsinaista tulosemaforia ei näe ennen kuin miltei kohdalla ollessa.
kuva 03.12.2021 00:52 Esa J. Rintamäki  
  Vaunu näyttää vahvasti olevan varhaisemmasta päästä oleva III luokan päivävaunu Ei. Iäkkyydestä kertoo juuri kuvassa selvästi näkyvä listapenkkimalli. Välioven sijainnista päätellen vahva oletukseni on että kyseessä on vuonna 1915 valmistettu 89-paikkainen Ei, numerosarjaltaan 22046 - 22060 (15 kpl). Tässä sarjassa istumapaikkajako oli 4 + 1. Valaistuksena näyttää olevan Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. Lämmityksestä huolehti Laycock-höyrylämmitys.

Tämän sarjan vaunuja muutettiin 1949 retkeilyvaunuiksi. Viimeinen jäljellä ollut vaunu, 22060, hylättiin vuonna 1958. Sitä ei oltu muutettu käyttötarkoitukseltaan.
kuva 03.12.2021 00:37 Esa J. Rintamäki  
  Sirkka Valannon kirjan (Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920) kertoman mukaan Luumäen asemarakennuksen alkuperäinen rakennusaika ei ole selvillä.
kuva 02.12.2021 23:49 Jimi Lappalainen  
  PEAB = Paulsson Entreprenad Aktiebolag. https://peab.fi/peab/historia/historia/
kuva 02.12.2021 23:40 Jimi Lappalainen  
  Samaan aikaan toisella puolella rataa: https://vaunut.org/kuva/96137
kuva 02.12.2021 23:39 Jimi Lappalainen  
  EXIF-data näyttäisi kuvauspäiväksi 20. marraskuuta.
kuva 02.12.2021 23:22 Heikki Jalonen  
  Tuirasta koilliseen lähtevä raide on merkitty meneväksi Typpitehtaalle. Tehtaan sijoituspäätös lyötiin lukkoon syksyllä 1950 ja rakennustyöt alkoivat vuodenvaihteessa 1950-51. Tuo piirustus on siten tehty aikaisintaan loppuvuodesta 1950. Vuoden 1947 ilmavalokuvassa tuolla alueella ei ole vielä minkäänlaisia raiteistoja, kuvassa ne ovat jo aika laajat. Jokunen aika niiden rakentamiseen lienee mennyt.

Typen raiteen pohjoispuolella on pari naperoa, vasemmanpuoleinen on Keskon konekorjaamon (Korjaamontie 1) raide, korjaamon ensimmäinen osa valmistui 1949. Oikeanpuoleinen on jäljellä vielä vuoden 1960 ilmakuvassa, sillä lienee säilytyksessä jotain lumiauroja tms. kalustoa. Omat muistikuvani yltävät noilla nurkilla jonnekin vuoden 1966 tienoille, eikä tuota pätkää enää silloin ollut. Samoin olivat kadonneet nuo sivuraiteet tuossa Typen suunnan lähdössä, järjestelytoiminta oli siirtynyt laajentuneelle Typen sisäiselle ratapihalle. Pohjoisin sivuraide oli lyhentynyt turvavaihteen pätkäksi, mekaanisella asetilaitteella ohjatuksi. Hyödyllinen varotoimi, Typen suunnasta on kohtuullinen myötämäki Tuiraan tultaessa.

Kiintoisasti voi huomata aivan heti Oulujoen sillan eteläpuolella olevat pistot: itäpuolella oli Oulun Osuuskaupan suuri varasto- ja tehdaskompleksi, jota palveli kaksihaarainen pistoraide. Sinne meni vaunukuormia vielä vuoden 1984 tietämillä.

Länsipuolen lyhyt napero vaikuttaa turvavaihteelta tai vetopätkältä, mutta on todennäköisesti jäännös Merikosken voimalaitostyömaan etelärannalle (patosillan työmaa) johtaneesta pistoraiteesta. Sen sijaan, heti Oulujoen sillan pohjoispuolella (Nokkalan männikön kohdalla) ollut varsinaiselle koneasemalle johtanut pistoraide vaihteineen puuttuu kaavioista. Tuolle raiteelle liikennöitiin Tuiran puolen suunnasta. Raide purettiin melko pian työmaan valmistuttua, ehkä vuoden 1955..56 aikana. Siinä voisi olla ajoitusviisarin reuna.
kuva 02.12.2021 22:49 Heikki Jalonen  
  Lahti-kyltti on vaaleammalla alustalla. Se on varmaan melko hiljakkoin jäänyt ainoaksi kilveksi ja siirretty keskelle. Heti kun venäjänkielinen kilpi oli saatu alas tilaa viemästä. Joten, vuosiluku 1920 on varmasti hyvä osuma.
kuva 02.12.2021 22:22 Ari-Pekka Lanne  
  Keväällä 1997: https://www.vaunut.org/kuva/20074
kuva 02.12.2021 22:12 Hannu Peltola  
  Nyt on upeata!!!
kuva 02.12.2021 22:09 Petri Kiviniemi  
  Kiitokset Aki ja Jimi junan numeron varmistamisesta. Enpä muistanut katsoa samana päivänä otettuja kuvia ja katsoa numeroa. Ja kiitos sille, joka lisäsi operaattorit. Destian kalustoa tosiaankin näyttäisi olevan. Näin ne tiedot täydentyvät.
kuva 02.12.2021 21:33 Jukka Peltonen  
  Ei taida olla kuvauspäivä oikein?
kuva 02.12.2021 21:32 Erkki Nuutio  
  Niinpä tietysti, moottori on siinä päässä missä on rivoitus konepeitossa poistuvaa jäähdytysilmaa varten.
Eli jakovaihteistosta vasemmalle on vaihteisto ja sitten moottori jäähdyttiminen.
Punnuksilla tuleekin reilusti painoa ohjaamon oikealle puolelle ja oikea ylitys on siksi pieni.
kuva 02.12.2021 21:23 Eljas Pölhö  
  Näiden ensimmäinen VR:n tyyppimerkintä oli Tka-Lko 1-10, alustan numerot Sisu 14256-14266/1963 (14258 ei kuulunut sarjaan), uudet VR:n numerot 1970 Tka 251-260. Sisun tyyppimerkintä oli JA-6SV.
kuva 02.12.2021 21:16 Tauno Hermola  
  Tuollahan se oli https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja ja Luumäki löytyy näköispainoksen sivulta 249.
kuva 02.12.2021 21:15 Tomi Hämäläinen  
  Myös Lahdessa on ollut kolmesiipinen semafori Lahden aseman länsipuolisella tasoristeyksellä, mutta kaavio ei kerro onko siellä ollut puomit: https://vaunut.org/kuva/42762?s=1 Edellinen kuva oli otettu Lahdessa.
kuva 02.12.2021 21:08 Tauno Hermola  
  En tiedä selitystä tuohon nimeen, mutta uskoisin, että vastaus löytyy kirjasta Paikkala et al. (2007). "Suomalainen paikannimikirja", Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISBN 978-951-593-976-0. Wikin https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_paikannimikirja mukaan näköispainos on ladattavissa ilmaiseksi pdf-julkaisuna, mutta en nyt ihan heti keksinyt, mistä; viitetietoja on kyllä Kansalliskirjaston sivulla.
kuva 02.12.2021 21:02 Kimmo Huhta  
  Tietääkseni moottori oli vasemmassa (lyhyessä) päässä. Oikeassa (pitkässä) päässä oli painoja. Terästä ja betonia jossain muodossa.
kuva 02.12.2021 20:57 Erkki Nuutio  
  Tasoristeyspuomi on pystyssä. Hämeenlinnassa on kolmisiipiset semaforit etelä- ja pohjoispäässä.
https://vaunut.org/kuva/72805?kv2=1930&paik=H%C3%A4meenlinna
Eteläpäässä on Viipurintien tasoristeys. Ylikulkusiltaa ei vielä ollut. En tiedä sopivatko kuvan rakennukset sille tienoolle.
Kolmisiipinen semafori on myös Harvialassa.
kuva 02.12.2021 20:40 Erkki Nuutio  
  Jakovaihteiston alareuna näkyy likimain akseleiden puolivälin kohdalla. Jakovaihteistosta lähtee alaviistoon likimain samansuuruisessa kulmassa luultavasti yhtä pitkät nivelakselit näille akseleille.
Jakovaihteistoa ennen, oletettavasti oikeallepäin on varsinainen vaihteisto ja siitä oikeallepäin moottori. Ilmeisesti näiden kamojen sijainnista ja painosta johtuen painoa tulee runsaammin ohjaamosta oikeallepäin.
Koska akselipainot kuitenkin on haluttu likimain yhtä suuriksi kummallekin akselille, on oikean pään ylitys tullut varsin pieneksi ja vasemman pään ylitys varsin suureksi.
En tiedä mitä tavaraa on kerätty vasemmanpuoleisen konepeiton suojaan.
kuva 02.12.2021 20:24 Oula Ahlholm  
  Hieno väritys!
kuva 02.12.2021 20:06 Hannu Peltola  
  Kuvasta tuli minulle mieleen Hämeenlinna takana olevan mäen, tien ja talon perusteella.
kuva 02.12.2021 20:05 Tuukka Ryyppö  
  Juhani, tuon toki tiedän, totta kai. Mutta aiheeseen palataksemme: Miksi sitä bussia ei voinut siirtää? Jaakko ehdotti, että olisi ehkä pelätty lasin putoavan kuskin päälle, mutta mitä nyt olen itse elämänsä lopussa olevia ajoneuvojen turvalaseja ollut rempomassa ajoneuvoista irti, ei ole oikein syntynyt vaikutelmaa, että ne kovin helposti putoaisivat karmeiltaan pois.
kuva 02.12.2021 20:03 Simo Toikkanen  
  Kaivelin hieman Pasilan konepajan valmistamia vaunuja. Vuosien 1912 ja 1931 välillä valmistuivat seuraavat neliakseliset päivävaunut, joissa oli joko I tai II luokan paikkoja: Ci 2226-2231, 2232-2236, 2240–2244 (16 kpl); Di 2301–2319 (19 kpl); sekä DEi 2507–2515, 2528–2547, 2548, 2549 (31 kpl) ja 2550–2589 (40). Näiden lisäksi 1926–1927 valmistui kaksiakselisesta D(k)-vaunuja 369-383, 388–407 yhteensä 35 kpl. Ajatus vihreästä Dk-vaunusta onkin jokseenkin tenhoava!
kuva 02.12.2021 19:54 Juhani Pirttilahti  
  Nykypäivänä tarpeettomiin riskeihin ei ryhdytä vaan odotetaan hinauskalustoa paikalle.
kuva 02.12.2021 19:46 Kimmo Huhta  
  Onko jokin optinen, silmää huijaava vaikutelma, vai onko Tka2:n akselisto pituussuunnassa epäsymmetrinen? Siis niin, että etuakselista on etupään puskinpalkkiin pidempi matka, kuin taka-akselista takapään puskinpalkkiin. Mistä syystä niin on?
kuva 02.12.2021 19:38 Jaakko Tuominen  
  Onko riskinä että lasi putoaisi kuskin päälle?
kuva 02.12.2021 19:25 Jarno Piltti  
  Huomio kiinnittyy Vesijärven suunnan opastimeen. Jolla vieläpä on esiopastin!
kuva 02.12.2021 19:20 Jarno Piltti  
  Kolme lyhtyä eli kolme siipeä tolpassa?
kuva 02.12.2021 19:19 Oula Ahlholm  
  Kovasti jäi vaivaamaan mistä vaunusta kuvattu?
kuva 02.12.2021 18:48 Markku Naskali  
  Sattusiko olemaan etymologian harrastajaa joka voisi kertoa nimen historiasta?
Useita ratoja tehtiin orjatyövoimalla ja luita jäi ratapenkoille. Ehkä Luumäen nimi pohjautuu kuitenkin vanhempaan historiaan?
kuva 02.12.2021 18:47 Tero Korkeakoski  
  Koska junalauttaliikenne Hargshamniin(?) loppui?
kuva 02.12.2021 18:06 Markus Räsänen  
  Parempi ja vertailukelpoisempi kuva on Jimin Kesäkuussa 2016 ottama kuva https://vaunut.org/kuva/143498?liikp1=995.

Radan Varrella kirjassa kerrotaan seuraavaa: "-Asemarakennusta laajennettiin 1907 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Rakennuksen ulkoasua on muutettu tämän jälkeen useasti".

Mutta mikä on asemarakennuksen rakennusvuosi, 1885 vai 1888?
kuva 02.12.2021 18:01 Jimi Lappalainen  
  2017: https://vaunut.org/kuva/123723
kuva 02.12.2021 18:00 Jimi Lappalainen  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/109936 mukaan sitä on siirretty.
kuva 02.12.2021 17:42 Tauno Hermola  
  Vai onko muistomerkki siirretty, lipputanko ainakin on poissa.
kuva 02.12.2021 17:34 Tauno Hermola  
  Miltähän paikka näyttää nyt; viiden vuoden takaisessa kuvassa https://vaunut.org/kuva/114109 ympäristö näyttää jo melko hoitamattomalta, vaikka itse reliefi ei kuvassa näy.
<<   >>