|
|
01.12.2021 20:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näin muistaessani, se Titanicin sähköttäjän kerrotaan keksineet ottaa käyttöön S-O-S - hätämerkin, juuri sen helppouden myötä. | ||||
|
|
01.12.2021 20:47 | Heikki Jalonen | ||
| Kiviaita on peräti Porin raja-aita. Oulunkielessä tuota hautausmaata nimittäin sanottiin aikoinaan "Tooleporiksi". Nimitys juontaa juurensa 1850-luvulla vaikuttaneen rovasti K.M.Ståhlen aikoihin. Taustalla näkyy harjakattoisen talon päätyä. Paikalla sijaitsi pari rautatieläisten asuintaloa. Niin nättejä että ne oli välttämättä purettava, jotta tilalle saatiin rakennettua hienoja Rakennusvoima-elementtikerrostaloja, joskus vuoden 1974 tietämillä... |
||||
|
|
01.12.2021 20:45 | John Lindroth | ||
| Jyrkille kiitos vastauksesta! Tulee myös hyvin esiin ajan vaikutus väreihin. | ||||
|
|
01.12.2021 20:36 | Jyrki Längman | ||
| Ei ole HKR:n aikainen. Tuo vaunun väritys on sävyltään sama kuin kylkien väritys, eroa on vuosikymmeniä. Vaunu maalattiin 1970-luvun alussa samalla sävyllä kuin kyljissä tässä kuvassa näkyy ja päädyn / kyljen väriero johtuu vuosista tässä välissä. Siis vaunu remontoitiin museoliikenteen käyttöön 1971 ja nyt se palautettiin samaan asuun kuin se oli 1971 | ||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380) |
01.12.2021 20:18 | Petri Nummijoki | ||
| Entä, jos viimeinen vaunu olisi jarruton tai jarrujohto olisi jostain syystä tukkeutunut? Toisaalta loppuopasteen ainoa tarkoitus ei ollut varmistaa, ettei juna ole katkennut vaan se toimi myös seis-opasteena, jos samaa raidetta lähestyi takaa jotain muuta. Esim. linjalle hyytynyttä junaa saapuisi pimeällä noutamaan toinen veturi. | ||||
|
|
01.12.2021 20:10 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta olisiko joku Hv1 ollut tilapäisesti halkopolttoinen vielä niinkin myöhään kuin 1962? Hv1-3-sarjoissa kulutettiin tilaston mukaan 60-luvun alkuvuosina (1960-1963) noin 100-400 m³ halkoja vuodessa kutakin sarjaa kohden ja arvatenkin ylöslämmitystarkoituksessa mutta vuonna 1962 oli Hv1-vetureiden kulutus jostain syystä selvästi korkeampi eli 1000 m³. | ||||
|
|
01.12.2021 20:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Missä olivat bussit törmäilleet? | ||||
|
|
01.12.2021 19:37 | John Lindroth | ||
| Kiinnostus EG veturia kohtaan tuntuu olevan olemassa mutta onko siitä nyt ihan pakko tehdä HO malli? | ||||
|
|
01.12.2021 19:31 | John Lindroth | ||
| Tuo vaunun pääty näyttänee maalausta edeltävän värisävyn.Oliko se käytössä myös HKR aikana? | ||||
|
|
01.12.2021 19:29 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen Kuvalehti nro 46/1921, siinä on kuva veturista Эш nro 4002 Viipurissa. | ||||
|
|
01.12.2021 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Koiviston Antin nykyleipurit laajentavat pilsneriin: https://www.forssapilsner.fi/ | ||||
|
|
01.12.2021 18:48 | Hannu Peltola | ||
| Esa, totta, kattilahan poikkeaa paljon G10:stä mm. Belpaire-tulipesän ja kattilan korkean sijoituksen vuoksi. Tenderi on erilainen G10:een nähden, jne. John, Russian Decapodista saisi helposti no, Russian Decapodin! Eli sarjan EL-venäläisveturin: https://vaunut.org/kuva/133215?s=1 |
||||
|
|
01.12.2021 18:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään tästä saa jo kävellä yli: https://tinyurl.com/bddmk8r8 | ||||
|
|
01.12.2021 18:34 | John Lindroth | ||
| Miten olisi Bachmanin HO Russian Decapod mallin rakentajalle lähtökohdaksi saahan siitä myös messinkimalli versioita! | ||||
|
|
01.12.2021 18:30 | Timo Salo | ||
| -.-. --.- -.. (paljon vaikeampi, kuten Tauno tuossa totesi!) | ||||
|
|
01.12.2021 18:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä Titanicin aikaan 1912, sen törmättyä jäävuoreen, radisti naputteli senaikaisena hätämerkkinä C-Q-D. Koettakaapa naputella tätä sormella pöydänreunaan! Tauno, maydayn kerrotaan syntyneen ranskankielen ilmaisusta M'aidez, joka tarkoitti avunpyyntöä. |
||||
|
|
01.12.2021 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Maailman kohteliaimmat poliisit myös asialla: Sori, Sori, Sorin putkaan vain! | ||||
|
|
01.12.2021 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näitä vetureita oli Suomessa muun muassa "saaliina". Sarjamerkit Höyryveturit valtionrautateillä - kirjan mukaan olivat A -> A1 -> Tr2. (Näitä ei saa sekoittaa VR:n sodanjälkeisiin Tr2 Trumaneihin.) Numerosarjaltaan ne olivat 2000 - 2026. Omaa sotasaalista oli 29 E-sarjan veturia tendereineen, saksalaiset toimittivat Baltiasta tunnistettavia pääosia 42 veturiin ja 36 tenderiin. VR sai myös koko joukon osiakin. Kaksi veturia nostettiin Hangon satamasta, kun neukut olivat ne sinne upottaneet 1941. Näitä ei kuitenkaan ehditty kunnostaa ajokuntoisiksi. Helsingin konepajalla kunnostettiin 24 veturia käyttökuntoon. Hannu hyvä, mitä tulee saksalaiseen BR57:een, niin scratch-työtä saa tehdä tosissaan apinan raivolla, siilä esimerkiksi Sachsenin, Württembergin ja Baijerin 57:t eroavat huimasti E-sarjasta. Preussilainen G10 eli BR57.10-35? Pyörästön mitat poikkeavat kyllä E-sarjasta, mutta oletettua vähemmän. E:n kattilakin teettää työtä, kun E on silmiinpistävästi korkeampi ja varustettu Belpaire-tulipesällä. Mitenkäs se Mauno Koivisto-vainajakin aikoinaan bernsteili? Joo, liike tärkeämpi kuin päämäärä. Tärkeintähän pienoismallissa on oikean vaikutelman synnyttäminen, eikä orjallinen sadasosamillimetrien räknäilly? Rakennusintoa! |
||||
|
|
01.12.2021 18:13 | Tauno Hermola | ||
| Puheradioliikenteessähän vastaava hätämerkki on "mayday", lausuttuna joko ranskalaisittain ”medee” tai englannin mukaisesti. | ||||
|
|
01.12.2021 18:04 | Tauno Hermola | ||
| 'Yleisen uskomuksen mukaan lyhenne SOS tulee sanoista "save our souls" (pelastakaa sielumme), joskus myös "save our ship" (pelastakaa laivamme) tai "send our savior" (lähettäkää pelastajamme). Todellisuudessa kirjainyhdistelmä SOS valittiin, koska se on tarpeeksi yksinkertainen kenen tahansa muistaa, lähettää ja tunnistaa ja se on helposti erottuva koodi Morsen aakkosilla ilmaistuna. Jopa täysin kokematon henkilö osaa lähettää tai tunnistaa SOS-merkin.' https://en.wikipedia.org/wiki/SOS 'SOS is a distinctive Morse code sequence and not an abbreviation, but in popular usage it is associated with phrases such as "Save Our Souls" and "Save Our Ship". https://en.wikipedia.org/wiki/SOS |
||||
|
|
01.12.2021 18:01 | Erkki Nuutio | ||
| 1169 odottelee reippaana ja riittävän etäällä hautausmaan (?) kiviaidasta. | ||||
|
|
01.12.2021 17:59 | Erkki Nuutio | ||
| Tässäkin on halkotilan korotus, johon päällisuojain virroitinsähkön valokaaria vastaan piiloutuisi varsin hyvin | ||||
|
|
01.12.2021 17:43 | Timo Salo | ||
| SOS = save our souls. Nuorempien tiedoksi ja sopivaa soittoa lisää: https://www.youtube.com/watch?v=HaFnvuYKlZ8 | ||||
|
|
01.12.2021 17:42 | Jaakko Keränen | ||
| Trix/Märklin on valmistanut Br57 veturista ainakin neliakselista (telillistä) tenderiä mutta se taitaa erota tuosta kuvan veturista? | ||||
|
|
01.12.2021 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hirvikeskustelussa (Jimin antaman linkin takana) oli 93 kommenttia, kun jääräpäät ottivat yhteen! | ||||
|
|
01.12.2021 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Vladikavkaz = Kaukasian hallitsija, vrt. Vladivostok = Idän hallitsija, Vladimir = vaatimattomasti (miespuoleinen) maailman hallitsija! | ||||
|
|
01.12.2021 17:17 | Hannu Peltola | ||
| Deep Purple on klassikko siitä, että biisien sanat kertovat bändin omista kokemuksista. Bändi vieraili Tokiossa, missä japanilaistytöt suhtautuivat bändiin oikein suosiollisesti. Tästä syntyi biisi Woman in Tokyo ja seuraavalla Tokion keikalla tytöt olivat entistäkin anteliaampia... | ||||
|
|
01.12.2021 17:16 | Eljas Pölhö | ||
| Alunperin Lomonosov (katso https://fi.qiq.wiki/wiki/Yuri_Lomonosov ) olisi halunnut tilata ruotsalaisia R-sarjan vetureita, joita hän piti teknisesti parhaina tunteminaan tavaraliikennevetureina, mutta se ei ollut poliittisesti hyväksytty ratkaisu. Häntä vaadittiin tilaamaan samanlaisia E-tyyppisiä vetureita kuin jo oli Venäjällä, esim. Vladikavkaz (mikä lie suomeksi)-rautatiellä. Neuvotteluissa sovittiin, että vetureita aletaan valmistaa vuoden 1917 tyyppipiirustusten mukaan, mutta mahdollisimman pian siirrytään päivitettyyn malliin, jonka piirustukset tehtiin Henschelin tehtailla ja jotka hyväksytettiin Lomonosovilla. Nohabin 30 ensimmäistä veturia tehtiin venäläisten piirustusten mukaan ja loput, sekä kaikki Saksassa valmistetut, Henschelin päivittämien piirustusten mukaan. Alkuperäiset piirustukset laati V.I. Lopushinski, mainitun Vladikavkaz-rautatien koneosaston johtaja, ja ensimmäiset kolme koeveturia valmistuivat 1910. Sarjavalmistus alkoi 1912 Luganskin tehtaalla. Sormova ja Kharkov tulivat mukaan 1915, Kolomna ja Bryansk 1916 ja Nevski 1917. |
||||
|
|
01.12.2021 17:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi.Y6 - Y8 - sarjojen rälsbussit korjattiin pääasiassa Örebrossa. Liitevaunuista en niin tarkkaan tiedä. | ||||
|
|
01.12.2021 17:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo Smoke on the water perustuu vieläpä tositapahtumiin :) | ||||
|
|
01.12.2021 17:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siipiopastimen siivet ovat valmistusvaiheessa värjätty emaloimalla. Eikä emalointi haalistu, kuten maali. Minäkin muistelin Ruotsin siippareiden olevan puna-keltaisia. | ||||
|
|
01.12.2021 17:09 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kappale olikin aika lailla tutumpi kuin Kraftwerkin Radioactive... (kommentit kuvassa https://vaunut.org/kuva/132801 ) | ||||
|
|
01.12.2021 17:01 | Ilkka Hovi | ||
| Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksalta vaadittiin sotakorvauksia. Neuvosto Venäjä (ja Neuvostoliitto) oli kansallistanut teollisuuslaitoksia, rautateitä ja pankkeja joita ulkomaalaiset pankit olivat rahoittaneet. (Ranska rautateitä, Belgia terästehtaita ). Nyt jos venäläiset olisivat ostaneet vetureita Saksasta olisi länsivallat takavarikoineet maksu kullan. Ei kultaa ei vetureita. Siksi puolueeton Ruotsi pystyi valmistamaan vetureita ja ostamaan loput tilatuista vetureista Saksasta. Tuollainen pienehkö valmistaja kuin Nohab ei olisi urakasta selvinnyt useaan vuoteen. Näppärä finanssi operaatio. |
||||
|
|
01.12.2021 16:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kas! No sehän on tämä legendaarinen vääntö: https://vaunut.org/kuva/4080 | ||||
|
|
01.12.2021 16:56 | Hannu Peltola | ||
| Mikä on hirvikeskustelu? | ||||
|
|
01.12.2021 16:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Kommenttini "ehkei" oli siis Hannulle vastaus. | ||||
|
|
01.12.2021 16:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin, ehkei se ole. Mutta toivon ettei tästä nyt tule mitään hirvikeskustelua vaan kaikki pysyvät sovussa, asian laidan selvittyä ;) | ||||
|
|
01.12.2021 16:50 | Timo Salo | ||
| Sähkötys sanoo: radioactivity radioactivity radioactivity is in the air for you... sos sos sos sos (sos kuuluu antaa merkit yhdessä, eikä erikseen niinkuin laulun taustalla) | ||||
|
|
01.12.2021 16:47 | Hannu Peltola | ||
| Jimi, hyvä nosto! Ehkä Kraftwerk ei toisaalta ole ydinfysiikalle oikea / paras lähde. Sellafield kaikkinensa tuntuu olevan aika monisyinen ongelmapesä. Hyvä, että Juhani on käynyt paikan päällä, junakuvat Sellafieldistä eivät välttämättä ole aivan junakuvauksen valtavirtaa! | ||||
|
|
01.12.2021 16:42 | Ilkka Hovi | ||
| Oikein peruutuspeilillä varustettu veturi. | ||||
|
|
01.12.2021 16:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkoituksenani oli tosiaankin laittaa kuvan paikkakuntaa käsittelevät kappaleen (intron) sanat, samoin kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/136387 . | ||||
|
|
01.12.2021 16:39 | Hannu Peltola | ||
| Anglo-amerikkalainen konsensus tuntuu olevan, että kolmella kilolla plutoa saa hyvän pommin aikaiseksi. Säästäväinen saksalainen käyttäisi siis vain puolet! | ||||
|
|
01.12.2021 16:30 | Jimi Lappalainen | ||
| Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=0EBTn_3DBYo | ||||
|
|
01.12.2021 16:26 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Juha, karttalinkki on aivan loistava! Siinä on kuvattu raiteen tarkkudella Tukholman keskusta-alueen rautatiet. | ||||
|
|
01.12.2021 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Totta, en kiinnittänyt huomiota väritykseen! Perinteinen ruotsalainen semafori on puna-keltainen. | ||||
|
|
01.12.2021 16:24 | Hannu Peltola | ||
| Uudempana aikana SJ:n pääkonepajoja olivat Örebro, Malmö ja Notviken (Luulaja). Nämä kaikki ovat massiivisia alueita. Tukholmassa ei ollut konepajaa, mutta Hagalundin varikolla ( https://vaunut.org/kuva/34658?paik=hagalund ) pystyttiin tekemään varsin laajoja korjaustöitä. | ||||
|
|
01.12.2021 15:52 | Juha Pokki | ||
| Tästä kartasta voi tsuumailla vuoden 1927 tilannetta paikalla: https://stockholmskallan.stockholm.se/skblobs/2a/2aeb4531-810b-4830-9410-4fc79583bd18.pdf | ||||
|
|
01.12.2021 15:51 | Erkki Nuutio | ||
| MFH:n toimipisteet Forssassa olivat tämä "kalustohalli" ja Antin leipomo (noin 100 m täältä eteenpäin). | ||||
|
|
01.12.2021 15:42 | Erkki Nuutio | ||
| Kovin on ollut vaatimaton verstas verrattuna esimerkiksi VR:n Helsingin, Pasilan, Viipurin tai Hyvinkään konepajoihin. Oliko SJ:llä jossain näyttävämpää verrattuna tähän? Tulivatko SJ:n matkustajavaunut pääasiassa SJ:n Kalmarin korjauspajasta ja myöhemmästä Kalmar Ab:n tehtaasta? |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
01.12.2021 15:32 | Juha Kutvonen | ||
| Hienosti koottu kuvasarja ennen/nyt-vertailuineen. | ||||
|
|
01.12.2021 15:30 | Juha Kutvonen | ||
| Pitkä portaali muistuttaa enää entisestä ratapihasta. | ||||